Kattotuolien väli on mulle merkattu tarjoukseen 120cm vaikka yleensä se on 90cm tiilikatteella. Mitä ongelmia tämä aiheuttaa vai onko tästä jokin hyöty verraten 90cm väleihin (onko suunnittelijalle kenties sattunut lipsahdus)?
Kattotuolien väli 120cm tiilikatteella?
Rappe
11
13072
Vastaukset
- Kalle
sitä, että tulee tosipaksut ruoteet.
Kyllähän se alapohjankin teossa näkyy, ja tuntuu, niinkin pitkä tuoliväli. - Jussi
Jako k/k 1200 on ihan ok, yleensä ruoteena käytetään 50*75 rimaa, joka käy tälle kattotuolijaolle. Ei ole kovin mukavaa/turvallista kiikkua 50*50 rimojen varassa tiilien asennuksen aikana.
Ainoastaan huopakaton alle tuleva raakapontti tulee turhan paksuksi, jos kattotuolijakona käytetään 1200mm.
Tavanomaisessa ok. talossa saatetaan säästää 2-3 kattotuolia, kun jakona käytetään 900 asemasta 1200. Usein kuitenkin kattotuolijakoon vaikuttaa myös hormit, läpiviennit, alapuolen sisäkattoratkaisut jne.
Perustuksiin kattotuolijaolla ei toki ole mitään vaikutusta. Jossain tilanteissa ikkunapalkkien koko saattaa muuttua suuremmaksi harvemman kattotuolijaon vuoksi.- Raksainssi-87
Tiilikatto:omapaino 0.65 KN/m2 (65 kg/m2) lumikuorma 2.0 KN/m2 (200 kg/m2)
Näistä kuormistra kuormat kattotuoleille ja ristikoiden heikoin tekijä omakotirakennuksissa on LEIMAPAINE.
900 jaolla, jos runkona 125x50 leimapaineet alkaa paukkumaan 8-9 m runkosyvyydellä.
Jos 1200 jako niin runko pitää olla varmaan 150-175 paksua ja runkosyvyys about 9 m.
LEIMAPAINE yleensä se heikoin tekijä puuristikoilla.. - Jussi
Raksainssi-87 kirjoitti:
Tiilikatto:omapaino 0.65 KN/m2 (65 kg/m2) lumikuorma 2.0 KN/m2 (200 kg/m2)
Näistä kuormistra kuormat kattotuoleille ja ristikoiden heikoin tekijä omakotirakennuksissa on LEIMAPAINE.
900 jaolla, jos runkona 125x50 leimapaineet alkaa paukkumaan 8-9 m runkosyvyydellä.
Jos 1200 jako niin runko pitää olla varmaan 150-175 paksua ja runkosyvyys about 9 m.
LEIMAPAINE yleensä se heikoin tekijä puuristikoilla..Otit varmaan huomioon sallitun leimapaineen korotustekijän k ja myös kulmalevyn (tai vastaavan) ja sen naulauksen kautta siirtyvän tukivoiman?
Noh, leikki leikkinä mutta kaikki tekijät tulee muistaa käytettäessä NR-ristikoita, myös leimapaineet. Ehkä suurin ongelma ovat olleet huonosti suunnitellut vakavuustarkastelut ja sen mukaiset jäykistykset. Asiasta on nyt olemassa myös kirjallista tutkimustulosta, jonka toivoisin leviävän kaikkien rakennesuunnittelijoiden tietoon. - Nestori
Raksainssi-87 kirjoitti:
Tiilikatto:omapaino 0.65 KN/m2 (65 kg/m2) lumikuorma 2.0 KN/m2 (200 kg/m2)
Näistä kuormistra kuormat kattotuoleille ja ristikoiden heikoin tekijä omakotirakennuksissa on LEIMAPAINE.
900 jaolla, jos runkona 125x50 leimapaineet alkaa paukkumaan 8-9 m runkosyvyydellä.
Jos 1200 jako niin runko pitää olla varmaan 150-175 paksua ja runkosyvyys about 9 m.
LEIMAPAINE yleensä se heikoin tekijä puuristikoilla..Käsittääkseni normaali runkosyvyisissä omakotitaloissa (7.5-10 m:iin) ristikon leimapaine ei ole ratkaiseva, siis nimenomaan ristikon. Ristikko voidaan yleensä suunnitella siten, että tuelle tulevan puun syyt ovat kohtisuoraan tukipintaa vasten, jolloin sallittu leimapaine nelinkertaistuu. Ongelma siirtyy rungon puolelle, eli onko tukipinta riittävän leveä. Tukileveyttä voidaan kasvattaa esim. naulaamalla ristikon kylkeen puuta tai vaneria, naulalevyjen sijoituksella, tukipintojen levitysraudoilla yms.
Vaikka leimapaineen ja tukipintojen leveyksien merkitystä ei saisi vähätellä, niin en ole nähnyt yhtään vanhaa taloa joka olisi nimenomaan näistä syistä sortunut. Vanhoissa taloissa on aika yleisesti käytetty sellaisia ratkaisuja ja puu dimensioita, joilla tämän päivän laskelmilla talot eivät teoriassa voisi olla edes pystyssä. Mutta siitäkin huolimatta vanhimmat talot ovat "keikkuneet" helposti yli satakin vuotta!
- Nestori
Kyllä 1200 mm on ihan ok. Hukkaprosentti räystään aluslaudoissa ja ruoteissa on vähän suurempi. Luonnollisesti ristikkosuunnittelija ottaa huomioon ristikkovälin suunnitelmiaan tehdessään, vaikka käytännössä ristikon puutavara on lähes sama molemmilla väleillä, paitsi käyttöullakkoristikoissa puutavaran koko kasvaa jonkin verran (vrt 900 mm) ja samalla vaikuttaa ristikon tukileveyksiin ja ikkunapalkkien ym palkkien kokoon. Eri asia on onko nykyinen käyttöullakon kuormitus määräys 1.5 KN/m2 järkevä, ei kai sinne käyttöullakolle sentään mitään vanhoja Ladan moottoreita varastoida!!
- HaLe
Jos kyseessä on 1½-kerroksinen talo niin villoitus on 120 cm:llä hankalampaa. 1-kerroksisella tällä ei ole merkitystä ennemmin toisinpäin.
- Simo
Saavutetaanko sillä mitään hyötyä, että käytetään 1200 mm jakoa 900 mm:n sijasta? Muutama ristikko tulee vähemmän, mutta samalla kuorma ristikkoa kohti kasvaa samassa suhteessa, joten ristikoista tulee painavampia ja puumenekki lienee käytännössä sama. Villoitus on levyvillaa käytettäessä hankalampaa. Tarvitaan järeämmät ruoteet, mikä tuo lisää puukuutioita ja kasvattaa räystään paksuutta. Miten 50x75-ruoteet sitä paitsi naulataan, kyljestäkö? Naulan pitäisi tunkeutua myös korotusriman läpi paarteeseen, mikä jäisi vinonaulauksessa helposti toteutumatta. Itse ainakin olen tulkinnut ohjeet niin, että 50x75-ruode on asennettava nimenomaan pystyyn eikä lappeelleen (pystyyn asennettuna 50x75-ruode 1200 mm jaolla kestää enemmän ja taipuu vähemmän kuin 50x50-ruode k 900 -jaolla, lappeelleen asennettuna taas päinvastoin). Pitkillä räystäillä voi taipumien rajoittaminen vaatia yläpaarteen kasvattamista tai lisävahvistuksia, etenkin jos on alueita, joihin lumi voi kinostua. Lisäksi kaikki liikkuminen esim. katontekovaiheessa on hankalampaa, varsinkin jos katto on jyrkkä, jolloin pelkkien ruoteiden varassa keikkuminen on huteraa. Itselleni en laittaisi ristikoita 1200 mm jaolla, jos mikään ei sitä nimenomaisesti vaadi.
- Jussi
Ei mikään pakota käyttämään 1200 jakoa, mutta taloudellisin ratkaisu syntyy tuolla jaolla. Ja jos suunnittelija esittää jotain muuta ratkaisua, niin perusteluthan siihen tulee olla... vaikkapa sitten tilaajan antama ohje.
Ristikot kootaan 47 (tai 42) paksusta ja 70, 95, 120 tai 145 leveästä vakiopuutavarasta. Lähes aina sauvan hyväksikäyttöaste on alle 100%, jolloin siihen jää ylimääräistä kapasiteettia. Sama koskee naulalevyjä. Käytännössä ristikko on usein lähes samanlainen oli jako 900 tai 1200.
Ruoteesta jo kommentoin aikaisemmin, että 75*50 ruode on katolla liikuttaessa turvallisempi kuin 50*50 ruode. Leveämpi ruode riittää myös 1200 jakoon (huopakatteet erikseen).
75*50 ruode naulataan lappeelleen ristikkoon ruoteen päältä, yleensä 2n28*75 naulauksella. Kapeampaan ruoteeseen on vaikea lyödä kahta naulaa / liitos. Korotusrima voidaan naulata ruoteeseen. - Simo
Jussi kirjoitti:
Ei mikään pakota käyttämään 1200 jakoa, mutta taloudellisin ratkaisu syntyy tuolla jaolla. Ja jos suunnittelija esittää jotain muuta ratkaisua, niin perusteluthan siihen tulee olla... vaikkapa sitten tilaajan antama ohje.
Ristikot kootaan 47 (tai 42) paksusta ja 70, 95, 120 tai 145 leveästä vakiopuutavarasta. Lähes aina sauvan hyväksikäyttöaste on alle 100%, jolloin siihen jää ylimääräistä kapasiteettia. Sama koskee naulalevyjä. Käytännössä ristikko on usein lähes samanlainen oli jako 900 tai 1200.
Ruoteesta jo kommentoin aikaisemmin, että 75*50 ruode on katolla liikuttaessa turvallisempi kuin 50*50 ruode. Leveämpi ruode riittää myös 1200 jakoon (huopakatteet erikseen).
75*50 ruode naulataan lappeelleen ristikkoon ruoteen päältä, yleensä 2n28*75 naulauksella. Kapeampaan ruoteeseen on vaikea lyödä kahta naulaa / liitos. Korotusrima voidaan naulata ruoteeseen.50x75-ruode asennettuna lappeelleen, kun ristikkojako on 1200, ei ole loivilla katoilla vielä lujuuden eikä jäykkyyden suhteen samanarvoinen 50x50 k 900:n kanssa. Tilanne tietenkin muuttuu, kun katon jyrkkyys kasvaa. Kattotiilivalmistajien (Ormax, A-Tiilikate) ohjeissa ei näyttäisi olevan otettu tähän selkeää kantaa. No, ehkä 50x75 on silti riittävä lappeelleenkin asennettuna.
2,8x75-naulat vaikuttavat aika heiveröisiltä ruoteiden naulaukseen. B 10:n vaatimus L2 > 12 d ei niillä kyllä aivan täyty. Korotusriman naulaamista ruoteeseen en aivan ymmärtänyt.
Jos ristikkojako voidaan kasvattaa k 900:sta k 1200:aan ilman että puutavaramenekki kasvaa, ovat ristikot olleet alun perin rankasti ylimitoitettuja. Suurin käyttöaste on ollut korkeintaan 75 % ja keskimääräinen ehkä 40-50 % tasoa. Jos näin on tapana tehdä, niin mistä syystä? Samalla tavalla k 1200 -ristikossakin yksittäinen sauva yleensä määrää koko ristikon kapasiteetin, ja keskimääräinen käyttöaste on reilusti alle 100 %. Onko 1200 jaolla olevien ristikoiden keskimääräinen käyttöaste suurempi eli mitoitetaanko ne tarkemmin, so. käytetään useampia kokoja? Jos näin kannattaa tehdä, miksi ei 900 jaolla, jolloin sarjatkin tulevat pidemmiksi? - Jussi
Simo kirjoitti:
50x75-ruode asennettuna lappeelleen, kun ristikkojako on 1200, ei ole loivilla katoilla vielä lujuuden eikä jäykkyyden suhteen samanarvoinen 50x50 k 900:n kanssa. Tilanne tietenkin muuttuu, kun katon jyrkkyys kasvaa. Kattotiilivalmistajien (Ormax, A-Tiilikate) ohjeissa ei näyttäisi olevan otettu tähän selkeää kantaa. No, ehkä 50x75 on silti riittävä lappeelleenkin asennettuna.
2,8x75-naulat vaikuttavat aika heiveröisiltä ruoteiden naulaukseen. B 10:n vaatimus L2 > 12 d ei niillä kyllä aivan täyty. Korotusriman naulaamista ruoteeseen en aivan ymmärtänyt.
Jos ristikkojako voidaan kasvattaa k 900:sta k 1200:aan ilman että puutavaramenekki kasvaa, ovat ristikot olleet alun perin rankasti ylimitoitettuja. Suurin käyttöaste on ollut korkeintaan 75 % ja keskimääräinen ehkä 40-50 % tasoa. Jos näin on tapana tehdä, niin mistä syystä? Samalla tavalla k 1200 -ristikossakin yksittäinen sauva yleensä määrää koko ristikon kapasiteetin, ja keskimääräinen käyttöaste on reilusti alle 100 %. Onko 1200 jaolla olevien ristikoiden keskimääräinen käyttöaste suurempi eli mitoitetaanko ne tarkemmin, so. käytetään useampia kokoja? Jos näin kannattaa tehdä, miksi ei 900 jaolla, jolloin sarjatkin tulevat pidemmiksi?En tee työkseni NR-ristikkosuunnittelua, mutta muutamaan kohtaan voin silti vastata.
On totta, että naulaus 28*75 nauloilla ei aivan täytä 12d vaatimusta, mutta tuskin tuolta liitokselta vaaditaan täyttä kapasiteettiakaan. Tällöin kapasiteettia tulisi vähentää em. tartuntapituuden suhteessa. Käytännössä ei ole ongelmia. Korotusriman naulauksen taisin ymmärtää kysymyksestäsi väärin, sorry.
Usein käytetään myös ruodetta 38*75, joka on mukavampi naulauksen suhteen, siinä voitaisiin käyttää jopa naulaa 25*60.
Turhan järeä naula pyrkii halkaisemaan ristikon yläpaarteen, siksi itse käytän mieluummin niin pieniä nauloja kuin se vain on mahdollista.
Tuota ns. ylimitoittamista tulee käytännössä pakosti, koska puutavarakoot pyritään vakioimaan. Sarjatuotannossa ei voida käytä kuin muutamaa puutavarakokoa, tällöin ylimitoitusta tulee pakosti.
Toinen syy on käytettyjen naulalevyjen koot, jotka saattavat määrätä myös sauvan koon.
Otin tuohon rinnalle käytännön esimerkin toteutuneesta kohteesta, taitaa olla rivitalo Pertunmaalla. Ristikko jm=9570, k/k900, kuormista päätellen peltikate, yläpaarteen kaltevuus 1:3.
Yläpaarre 47*123, käyttöaste 62%
Alapaarre 47*98, ka 67%
1.diag. 47*98, ka 55%
2.diag. 47*98, ka 23%
3.diag. 47*73, ka 28%
4.diag. 47*73, ka 2%
5.diag. 47*73, ka 28%
6.diag. 47*73, ka 23%
Käytetyissä naulalevyissä hyväksikäyttöasteet olivat 1-60%, alapaarteen jatkoksessa 101%.
Pikaisesti arvioituna em. ristikko oli epätaloudellinen. K/k1200 olisi nostanut hyväksikäyttöasteita 1,33-kertaisiksi, eli kaikki lukuunottamatta alapaarteen jatkoslevyä olisivat riittäneet. Tähän olisi voinut käyttää pidempää levyä, joka ei olisi nostanut ristikon hintaa juuri ollenkaan.
Tietenkin ristikon hinnassa on myös yleiskuluja ja rahteja, joihin ristikon lukumäärällä ei ole merkitystä.
Uskoisin että k/k1200 ristikoissa päästään hyödyntämään sauvojen ja naulalevyjen kapasiteetti paremmin, tarkan vastauksen saisi NR-suunnittelijalta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka1113317GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad?
GALLUP: Kuka voittaa The Voice of Finland -kisan: Oliver, Janina, Julia vai Mohammad? Tänään jännittävä finaalilähetys491213- 831182
Tämä on kyllä heittämällä erikoisin ihmissuhde mitä on koskaan ollut
Hulluinta on se että ei edes ole varsinaista suhdetta minkäänlaista, mutta tuntuu kuin olisit elämässäni mukana koko aja561147Helikopteri pörrää ja POLIISIT on eristettynä pururadan vieressä!
Suojatehtävä pitää kiireisenä. Kulut ovat kovat!351072- 601027
Autolla puuhun
Halapahallin kohilla auto puuhun, lujaa on tultu ja ei oo pysyny hallinnassa. Taisipa olla lundin pojan auto, eipä tainn27930- 67888
- 53877
Tunnustan
Vaikka peitän sen erittäin hyvin niin tunnustan että pidän sinusta erittäin paljon, mieheltä naiselle39872