G: Minkä ikäisenä ensimmäinen laina?

Ensimmäisen lainan otin 19 vuotiaana. Se oli opintolaina. Sitten 30-vuotiaana asuntolaina ja kulutusluotto. Kaikki yhdestä pankista aluksi. Lainat tarkoittavat sitä, että sinulla pitää olla vakituinen työpaikka seuraavaksi 24 vuodeksi, ellet ole valmis myymään joka hetki asuntoasi. Olet sidottu lainojen kautta siis vakituiseen työpaikkaan, asuntoon ja sitä kautta kotipaikkakuntaasi. Laina tarkoittaa melkoista vakiintumista, ellet ole hyvätuloinen ja koko ajan suunnittele talouttasi. Muuten et matkustele tai harrasta, jos vain kartutat irtaimistoa tai teet taloremonttia tms. Mitä suuremmat vastuut, sitä suurempi sitoutuminen. Itse arvostan vapautta positiivisessa merkityksessä enemmän kuin suuria lainoja ja omaisuuden suurta määrää.

Parikymppisenä nuorena, ensimmäisessä vakituisessa työpaikassa ollessani rahoitin auton remontteja ja kapakoissa käyntiä senaikaisilla 'pikavipeillä', jotka pankkivekselin nimellä tunnettiin. Yllykkeen tuohon typerään yli varojen elämiseen sain samaa tapaa harrastaneelta kaveriltani. Kaipa sitä koki itsensä myös jotenkin tärkeäksi jonottaessaan laina-asioita hoitavalle virkailijalle. Kierrekin siitä syntyi, eli heti kun olin entisen maksanut, hain samantien uutta vippiä. Ihan niinkuin tuntuu tapahtuvan nyt monille noiden tekstiviestivippien ja vastaavien kanssa.

Omaksi onnekseni kierteeni katkesi lyhyeen. Ollessani anomassa lisävippiä jo ennen edellisen takaisinmaksua, minulle sanottiin että ei käy.
Hetken tiskillä kiukuteltuani sisuunnuin niin, että maksoin vipin pois, enkä ole sen koommin tosissani minkäänlaista lainaa anonut. Muutama vuosi sitten kun lainamarginaalikilpailu alkoi, kävin kyllä useammassakin pankissa 'neuvottelemassa' asuntolainasta, jota en todellisuudessa aikonut ottaa. Tyhmää turhamaisuutta tuokin toki, mutta suhteellisen harmitonta.

Velattomana on ollut hyvä elää, ja suosittelen tapaa muillekin, vaikka päätös on toki jokaisen itse tehtävä.

Jos aiotte ottaa velkaa, ehdottaisin että toimisitte kuten ennen vanhaan tehtiin: säästettiin vähintään pari-kolme vuotta omarahoitusosuutta samaa tahtia kuin velanmaksu aikanaan tulisi tapahtumaan. Sitä säästäessä oppii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Ensimmäisen (ja tähän asti ainoan) lainani otin 19-vuotiaana. Kyseessä oli opintolaina jolla kustansin opiskelussa tarvittavaa materiaalia (sanakirjoja, tietokone, muita kirjoja) ja sängyn itselleni. Lainan suuruus oli 11 000mk.

Olen vasta valmistunut, joten pakolliset takaisinmaksut eivät ole vielä alkaneet, mutta vapaaehtoisesti olen lyhentänyt lainaa satunnaisesti koko opiskeluaikanani. Tällä hetkellä lainaa on jäljellä n. 1000e, ja suunnitelmissa on maksaa tuo pois vuoden sisällä.

Asuntolaina 23-vuotiaana omien säästöjen ja valtiontakauksen kanssa. Ensimmäinen asunto myyty jo pois ja toinen menossa ja tuosta aikaa jo 10v. Oli muuten hyvä diili vaikka kaikki kädestä suuhun elävät kaverit olivat silloin toista mieltä.

Opintolainaa oli pari vuotta, maksoin pois tuon asunnon myynnin yhteydessä.

Nyt asuntolainaa 153.000 EUR 20v jäljellä, ei muita lainoja, asunnon käypä arvo n 225.000 EUR eli ei hätää jos joku menee pommiin, kämpän hinta kestää hintojen laskun koska ei ne hinnat nyt kuitenkaan romahda.

23v ja 260 tonnii maksettavaa.. itse elelen vuokralla yksiössä :D

Ainoastaan asuntolainaa on tullut otettua ja sitäkin hyvin kohtuullisesti, mitattiinpa sen suuruutta euromääränä tai osuuten asunnon kokonaishinnasta.

Mitään kulutusluottoja ei tulisi mieleenkään ottaa. Vanhan kansan viisautta mukaillen: Kun tänään ostat jotain tarpeetonta velaksi, niin huomenna joudut luopumaan jostain tarpeellisesta sen velan maksaaksesi.

Ensimmäinen lainani oli asuntolaina 21-vuotiaana, opintojeni alussa. Vieläkin välillä ihmettelen, miten siitä selvisin...