Ei-kepulainen totuus: Sotaa käydään järkeä vastaan

Israel on kaivamassa omaa hautaansa. Valitettavasti. Se yhtenäistää sotimisellaan vihollisiaan ja saa nämä ryhtymään toimiin, joihin ne eivät ehkä muuten rohkenesi. Nyt niillä on hyvä syy ryhtyä hurjiinkin toimiin.

Hizbollah on ampunut raketin pari ennen sotaa Israeliin. Nyt se ampuu toistastaa rakettia päivittäin. Kun sotaan ryhdytään, moraaliset pidäkkeet hellittävät. Vähitellen kaikki keinot ovat salllittuja. Israel uskoo omahyväisesti siihen, että sen sotilaallinen voima riittää aina takaamaan sen turvallisuuden. Tämä on ehkä pettävää hyväuskoisuutta.

Tämä on yksi syy, miksi ulkopuolisten pitäisi ponnistella konfliktin ratkeamisen puolesta. Ruutitynnyri palaa taas.

53

1104

    Vastaukset 53

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • JormaKKorhonen

      Sota on Israelin kannalta järkevä, koska se on sille ainoa mahdollisuus. Ellei se nimittäin halua siviilejän jatkuvasti tapettavan rajan takaa tulevilla raketti-iskuilla ja Hizbollahin saavan tästä yhä lisää voimaa niin, että kohta se olisi todellakin vakava vastustaja.

      Siitä huolimatta Israelin johtajat ovat jatkuvasti osoittaneet valmiuttaan neuvotteluihin ja pyytäneet myös rauhanturvaajia alueelle, mutta vastapuoli ei ole reagoinut samalla tavalla. Ja senkin ymmärtää: hehän sotivat vieraalla maalla ja paremmin suojautuneina kuin siviilit. Heidän moraaliinsa sellainen sodankäynti sopii. Se saa myös israelilaisten moraalin venymään, kun he voivat panna siviiliuhrit hiszbollien syyksi.

      Israel ei kaiva hautaansa, vaan saattaa jälleen vahvistaa asemaansa, kuten se aina on tehnyt sodissa, jotka naapurit ovat aina aloittaneet. Kuten aloittivat nytkin paljon enemmällä kuin parilla raketilla. Israel on sitten vapaaehtoisesti luopunut suurimmistakin valloituksistaan, kun on päässyt uskottavaan rauhansopimukseen naapuriensa kanssa. Kuten kaksikikn kertaa valloittamastaan Siinaista Egyptille.

      Vaikka kaikki Israelin naapurit yhdistäisivät voimansa Israelin tuhotakseen, ne eivät pysty siihen, sillä Israel on kokonaan eri luokkaa oleva sotilaallinen tekijä ja osaaja kuin ne. Jos olisit ollut siellä ja ymmärtäisit jotakin sotilasasiaoista, varmasti tajuaisit sen. Se on tullut myös todistetuksi monet kerrat. Mikään ei ole tilannetta naapureiden eduksi muuttanut. Eikä tule muuttamaan, sillä Israelilla ei ole varaa muuhun, kuin olla niitä selvästi vahvempi.

      Ja jos joskun alkaisi näyttää siltä, että Israel jää alakynteen - mikä tuskin koskaan tapahtuu - silloin sen avuksi tulee maailman mahtavin sotilasmahti USA. Sillä ei ole varaa antaa Israelin tuhoutua, vaikka muut sen luontiin osallistuneet viime sotien voittajavallat eivät tuntisikaan vastuuta luomuksensa kohtalosta.

      Sotilaallinen voima todellakin on ainoa, joka pystyy jotenkin takaamaan Israelin ja sen kansalaisten turvallisuuden, koskapa nuo Hizbollahin kaltaiset "maattomat" terroristiluonteiset järjestöt eivät muuta kunnioita. Ja kun se toimii Lähi-idän heikoimmassa maassa Libanonissa, asianomainen maakaan ei voi siihen mitenkään vaikuttaa. Egyptissä sen toimiminen tuskin olisi mahdollista, tuskin Jordaniassakaan.

      Pettävää hyväuskoisuutta on kuvitella järkevyys Hizbollahin näkökulmasta samaksi kuin omastamme täällä. Hizbollahit taistelevat vaikka viimeiseen libanonilaiseen - itsensä ne koettavat pitää turvassa siviilien viereen kaivautumalla.

      Israel ei ole hyväuskoinen, se on pitkän koulunsa käynyt ja oppinsa saanut. Se kyllä kaivaa hizbollahitkin bunkkereistaan, koska sillä ei ole muuta mahdollisuutta päästäkseen taas edes jonkin aikaa elämään turvallisemmin. Ja viattomia siviiliuhreja siinä touhussa tulee vielä paljon.

      Ja muu maailma ei näytä voivan sille mitään, kaikkein YK, vaikka sen turvaneuvoston 15 jäsenestä nyt viisi on EU-maata. Mutta kun EU:kaan ei näy pääsevän muihin kuin vesitettyihin kompromisseihin, joilla todellakaan ei mitään rakenneta.

      • Yx käivärä

        Kalliin auton haku. Siinäpä suomalaisenkin ginibaretin maailmanrauhan turvaamisen ainoa motiivi.


      • JormaKKorhonen
        Yx käivärä kirjoitti:

        Kalliin auton haku. Siinäpä suomalaisenkin ginibaretin maailmanrauhan turvaamisen ainoa motiivi.

        ...ja kenties muista tuntemistasi ja noin ajattelevista. Kolme pitkää rauhanturvaajareissua olen tehnyt, mutta vain yhdeltä, eli Siinain keikalta olen tuollaisen tulli- ja verovapaan auton tuonut. Eikä auto ollut silloinkaan suinkaan päämotiivini matkalle.

        En haua antaa liian hyvää kuvaa itsestäni, vaan myönnän, että toki lähdöilläni on ollut muitakin vaikuttimia kuin ylevä pyrkimys työskennellä maailmanrauhan hyväksi. Mm. halua nähdä ja tulla tuntemaan noita maita ja niiden ihmisiä, oppia ymmärtämään paremmin, mistä kaikesta siellä on kysymys noissa väkivaltatilanteissakin. Siis henkilökohtainen tiedonhalu, uteliaisuus, kun olen tällainen vähän kaikesta kiinnostunut ihminen.

        Mutta kyllä silti eniten elähdytti se, että tunsi tekevänsä tärkeää työtä hyvän päämäärän vuoksi. Ja joskus se päämäärä saavutettiinkin, kuten Siinailla jo pian lähtöni jälkeen ja Kyproksellakin ovat päässeet alkutilanteen huomioon ottaen hämmästyttävän pitkälle.

        Mutta jos oli kalliin auton hankkinut, se kyllä kummasti kannusti palvelemaan hyvin, jotta sai vuoden täyteen ja voi tuoda autonsa tulli- ja verovapaana kotimaahan. Colanin esikunta-alueelle Camp Ziouanniin oli koottu myös kaikkien arokomppanioissa, siis Syyrian puolella rajaa palvelevien autot, joita jo silloin oli paljon. Aukiota, jolla autot olivat, kutsuttiin motivaatiotoriksi!


      • itsestäsi
        JormaKKorhonen kirjoitti:

        ...ja kenties muista tuntemistasi ja noin ajattelevista. Kolme pitkää rauhanturvaajareissua olen tehnyt, mutta vain yhdeltä, eli Siinain keikalta olen tuollaisen tulli- ja verovapaan auton tuonut. Eikä auto ollut silloinkaan suinkaan päämotiivini matkalle.

        En haua antaa liian hyvää kuvaa itsestäni, vaan myönnän, että toki lähdöilläni on ollut muitakin vaikuttimia kuin ylevä pyrkimys työskennellä maailmanrauhan hyväksi. Mm. halua nähdä ja tulla tuntemaan noita maita ja niiden ihmisiä, oppia ymmärtämään paremmin, mistä kaikesta siellä on kysymys noissa väkivaltatilanteissakin. Siis henkilökohtainen tiedonhalu, uteliaisuus, kun olen tällainen vähän kaikesta kiinnostunut ihminen.

        Mutta kyllä silti eniten elähdytti se, että tunsi tekevänsä tärkeää työtä hyvän päämäärän vuoksi. Ja joskus se päämäärä saavutettiinkin, kuten Siinailla jo pian lähtöni jälkeen ja Kyproksellakin ovat päässeet alkutilanteen huomioon ottaen hämmästyttävän pitkälle.

        Mutta jos oli kalliin auton hankkinut, se kyllä kummasti kannusti palvelemaan hyvin, jotta sai vuoden täyteen ja voi tuoda autonsa tulli- ja verovapaana kotimaahan. Colanin esikunta-alueelle Camp Ziouanniin oli koottu myös kaikkien arokomppanioissa, siis Syyrian puolella rajaa palvelevien autot, joita jo silloin oli paljon. Aukiota, jolla autot olivat, kutsuttiin motivaatiotoriksi!

        >> toki lähdöilläni on ollut muitakin vaikuttimia kuin ylevä pyrkimys työskennellä maailmanrauhan hyväksi. Mm. halua nähdä ja tulla tuntemaan noita maita ja niiden ihmisiä, oppia ymmärtämään paremmin, mistä kaikesta siellä on kysymys noissa väkivaltatilanteissakin.


        No mikäs sinua sitten esti oppimasta mitään? Nuoruus ja typeryys? Pelkkä typeryys?


      • SODANLIETSOJA

        vaikea ymmärtää että olet palvellut rauhanturvaajana!
        Sisimmässäsi et näytä tietävän kuka olet. olisi aika jo tehdä päätös: hyvän vai pahan puolella?
        Se joka on selkeästi asettunut puolustamaan hyvää ei koskaan voi puolustaa sotaa, ainoastaan puolustussotaa.
        Sinä puolustat sotaa ja olet pohjimmiltasi fasisti. Esität täällä vain jotain teatteria joka on falskia. Hyi, sanon sinulle.
        "Sota on Israelin kannalta järkevä, koska se on sille ainoa mahdollisuus." --- Uskomatonta puhetta rauhanturvaajalta.


      • koko ajan
        SODANLIETSOJA kirjoitti:

        vaikea ymmärtää että olet palvellut rauhanturvaajana!
        Sisimmässäsi et näytä tietävän kuka olet. olisi aika jo tehdä päätös: hyvän vai pahan puolella?
        Se joka on selkeästi asettunut puolustamaan hyvää ei koskaan voi puolustaa sotaa, ainoastaan puolustussotaa.
        Sinä puolustat sotaa ja olet pohjimmiltasi fasisti. Esität täällä vain jotain teatteria joka on falskia. Hyi, sanon sinulle.
        "Sota on Israelin kannalta järkevä, koska se on sille ainoa mahdollisuus." --- Uskomatonta puhetta rauhanturvaajalta.

        sotaisuutta ja ylemmyydelläsi osoitat halveksuntaa muita kohtaan - olet suomlainen sionisti jolle Talmud istuisi käteen paremmin kuin Raamattu.


      • Ojennusnuora
        koko ajan kirjoitti:

        sotaisuutta ja ylemmyydelläsi osoitat halveksuntaa muita kohtaan - olet suomlainen sionisti jolle Talmud istuisi käteen paremmin kuin Raamattu.

        Korhonen on tällä palstalla kuin monet alat hallinnut renessanssinero Leonardo, joka taisi latinat ja kieliopit ja keskusteli kaikkien aikansa oppineiden kanssa suvereenisti. Äläpäs sinä nulikka loukkaa Korhosen kunniaa!


      • JormaKKorhonen
        itsestäsi kirjoitti:

        >> toki lähdöilläni on ollut muitakin vaikuttimia kuin ylevä pyrkimys työskennellä maailmanrauhan hyväksi. Mm. halua nähdä ja tulla tuntemaan noita maita ja niiden ihmisiä, oppia ymmärtämään paremmin, mistä kaikesta siellä on kysymys noissa väkivaltatilanteissakin.


        No mikäs sinua sitten esti oppimasta mitään? Nuoruus ja typeryys? Pelkkä typeryys?

        ...tuonkin vaikean asian syvällisemmin kuin siitä varmimmin äänenpainoin puhuvat, sillä kuten tiedetään, vermimmin voi puhua vain ´perusteella, jonka täydellinen tietämättömyys asiasta aikaan saa.

        Koetan opastaa muitakin ymmärtämään asiaa paremmin, mutta turha näkyy olevan yritykseni. Huomaa, että useimmilla ei ole edes vähäisintäkään halua tulla tietämään, mistä on kysymys, kun omissa ennakkoluuloissaan on paljon mukavampi köllötellä. Totuuden tuntemus häiritsee usein sielunrauhaa, ja niin tässäkin, ja varsinkin tässä.

        En ollut noissa rauhanturvatehtävissä kovin nuorena, kun jo ekareissullani olin kahden kouluikäisen pojan isä ja täytin siellä 21 vuotta. Myöhemmät reissuni tein 43-44 ja 46-47 -vuotiaana, viimeisen jo evp-sotilaana eli reserviläisenä, tosin henkilökuntaan kuuluville varatulla vakanssilla palvellen.


      • JormaKKorhonen
        SODANLIETSOJA kirjoitti:

        vaikea ymmärtää että olet palvellut rauhanturvaajana!
        Sisimmässäsi et näytä tietävän kuka olet. olisi aika jo tehdä päätös: hyvän vai pahan puolella?
        Se joka on selkeästi asettunut puolustamaan hyvää ei koskaan voi puolustaa sotaa, ainoastaan puolustussotaa.
        Sinä puolustat sotaa ja olet pohjimmiltasi fasisti. Esität täällä vain jotain teatteria joka on falskia. Hyi, sanon sinulle.
        "Sota on Israelin kannalta järkevä, koska se on sille ainoa mahdollisuus." --- Uskomatonta puhetta rauhanturvaajalta.

        ...tai sitten ymmärryskykysi yleisestikin lienee kovin heikko.

        Realismi ei ole sodan lietsontaa. Ja hyvän rauhanturvaajan pitää olla puolueeton osapuolin nähden. Ja minä olin todellakin hyvä rauhanturvaaja, palkittu ja arvostelussani kiitetty sellainen, ja olen sitä edelleen henkisesti ja haluan nähdä asiat asioina, järjellä, koska tunteella jouduttaisiin ainakin siellä paikan päällä vain yhä pahempaan jamaan.

        Noissa paikoissa tositilanteissa olleet tietävät kyllä, että tunteilla siellä ei asioita ratkaista. Ja järjellä ajatteleminenkin merkitsee siellä eri asiaa kuin täällä. Eräs viisas on sanonut, että "idän ilmiöiden arviointi länsimaisella logiikalla vie vääjäämättä vääriin johtopäätöksiin". Ja se on totta, jonka oppii siellä huomaamaan.

        Ja kaikkea median kertomaa ja netistä löytyvääkään ei pidä uskoa, sillä itämainen viisaus toteaa, että "hyvä valhe ehtii jo Bagdadista Konstantinopoliin, kun totuus vielä etsii sandaalejaan".

        Kun ei ole mahdollistam että jokainen saisi tehdä vaikkapa vuodenkin tutustumismatkan tuonne, missä nytkin tapahtuu, niin olisi ainakin suotavaa, että koettaisi hankkia tietonsa mahdollisimman monipuolisesti ja ajatella asioita useista näkökulmista. Mikäli todella haluaa niitä ymmärtää. Jollainen halu ei näy kovin monellakaan täällä olevan.


      • JormaKKorhonen

      • JormaKKorhonen
        JormaKKorhonen kirjoitti:

        ...tuonkin vaikean asian syvällisemmin kuin siitä varmimmin äänenpainoin puhuvat, sillä kuten tiedetään, vermimmin voi puhua vain ´perusteella, jonka täydellinen tietämättömyys asiasta aikaan saa.

        Koetan opastaa muitakin ymmärtämään asiaa paremmin, mutta turha näkyy olevan yritykseni. Huomaa, että useimmilla ei ole edes vähäisintäkään halua tulla tietämään, mistä on kysymys, kun omissa ennakkoluuloissaan on paljon mukavampi köllötellä. Totuuden tuntemus häiritsee usein sielunrauhaa, ja niin tässäkin, ja varsinkin tässä.

        En ollut noissa rauhanturvatehtävissä kovin nuorena, kun jo ekareissullani olin kahden kouluikäisen pojan isä ja täytin siellä 21 vuotta. Myöhemmät reissuni tein 43-44 ja 46-47 -vuotiaana, viimeisen jo evp-sotilaana eli reserviläisenä, tosin henkilökuntaan kuuluville varatulla vakanssilla palvellen.

        Täytin ekareissullani 31 vuotta, en suinkaan 21.


      • on että...
        JormaKKorhonen kirjoitti:

        ...ilmeisesti monessa asiassa minulla on ainakin pyrkimystä tietää asiasta totta pintaa syvemmältä, ja tuossa asiassa minulla on edellytyksiä siinä melko hyvin onnistuakin. Tämä käy sinullekin:

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000018406030

        ... pyrkimyksesi tietää ja ymmärtää eivät ole tuottaneet tulosta. Olet paljon tietävinäsi, mutta vailla oikeaa koulutusta olet jäänyt diletantiksi, jolta ei kuitenkaan pöyhkeää itsetärkeyttä puutu.

        Esimerkiksi jokainen hiemankin kulttuurihistoriaan perehtynyt noteeraisi oitis ettei Leonardo osannut latinaa eikä kielioppia, eikä ollut seurustelija, jne.

        Sinä olet tietoinesi vähän kuin lapsi hiekkalaatikolla. Siellä Matti sanoo ylpeänä: "Minäpäs osaan laskea sataan." Siihen Pekka: "Mutta minäpäs osaankin... kolmeen sataan!" Ja tähän sitten toteaa Jorma: "Minpäs olenkin lukenut 19852 sivua Kekkosta käsittelevää kirjallisuutta ja olen viisaampi kuin kumpikaan teistä!"


      • JormaKKorhonen
        on että... kirjoitti:

        ... pyrkimyksesi tietää ja ymmärtää eivät ole tuottaneet tulosta. Olet paljon tietävinäsi, mutta vailla oikeaa koulutusta olet jäänyt diletantiksi, jolta ei kuitenkaan pöyhkeää itsetärkeyttä puutu.

        Esimerkiksi jokainen hiemankin kulttuurihistoriaan perehtynyt noteeraisi oitis ettei Leonardo osannut latinaa eikä kielioppia, eikä ollut seurustelija, jne.

        Sinä olet tietoinesi vähän kuin lapsi hiekkalaatikolla. Siellä Matti sanoo ylpeänä: "Minäpäs osaan laskea sataan." Siihen Pekka: "Mutta minäpäs osaankin... kolmeen sataan!" Ja tähän sitten toteaa Jorma: "Minpäs olenkin lukenut 19852 sivua Kekkosta käsittelevää kirjallisuutta ja olen viisaampi kuin kumpikaan teistä!"

        ...persian kielellä: ptruuph...


      • ylpeyttä
        Ojennusnuora kirjoitti:

        Korhonen on tällä palstalla kuin monet alat hallinnut renessanssinero Leonardo, joka taisi latinat ja kieliopit ja keskusteli kaikkien aikansa oppineiden kanssa suvereenisti. Äläpäs sinä nulikka loukkaa Korhosen kunniaa!

        sitä miehellä kyllä on


    • keinot..

      onko länsi ottanut liian
      ison kakun

      purtavakseen lähtiessään ristiretkelle islamia vastaan?
      Ovatko juutalaiset saavuttamassa voiton: onnistuneet kääntämään kristilliset islamia vastaan - ja seuraavat vieressä tätä teurastusta, jossa usan nuoria miehiä kaatuu Irakissa ja ehkä pian muuallakin.
      Onko islamin nuhertaminen realistinen tavoite?
      Entä onko se moraalisesti oikea ja hyvä tavoite johon Jumala antaa luvan?
      Kun ajatellaan USAn maallistumista ja kuinka se levittää taivaskanavia pitkin maallistumisen väkivaltaista, perverssiä ja itsekästä sanomaa, niin nousee mieleen kysymys: onko se oikealla asialla?
      Onko se lainkaan Jumalan (Hyvän) asialla kuten Bush väittää?
      Ei, se on Saatanan asialla.

      • yritystä

        provosoida usa kolmanteen maailmansotaan
        Se on sionistien taktiikkaa joka nyt sopii Bushin neo-konservatiivien johtamalle hallinnolle ja sen asettamille tavoitteille Islamin nujertamiseksi mikä myös on sionistien tavoite.
        Luulen että sionistit haaveilevat hyvinkin isosta kakusta Kaksoisvirtojen alueella, josta Aabraham lähti joskus liikkeelle. Ruokahalua riittää - ja jerusalemista tulee uuden kuningaskunnan pääkaupunki ja Sanhedrinillä on jo valittuna Messiaskin joka täyttää vaatimukset eli polveutuu varmasti miessukulinjaltaan itse kuningas Davidista.
        ---------------

        Uusi Sanhedrin tutkii Temppelin paikkaa

        Sanhedrin on kuullut monien rabbien, arkeologien ja muiden Temppelivuoren asiantuntijoiden lausuntoja siitä, missä juutalainen Temppeli sijaitsi Temppelivuorella. Paikalla ei koskaan ole tehty kaivauksia ja muslimien hallinto sekä heidän pyrkimyksensä tuhota juutalaiset muistomerkit vuorella vaikeuttavat Temppelin paikan tunnistamista. Temppelin sijaintipaikan suhteen on monta ehdotusta. Sanhedrinille asia on tärkeä koska se suunnittelee tulevaisuudessa tapahtuvaa pääsiäisuhrin toimittamista Temppelivuorella. Sanhedrinin päämäärä on myös Temppelin jälleenrakentaminen. Kaksi ehdotusta sijaintipaikaksi ovat muita edellä: paikka, jossa nyt sijaitsee islamilainen Kalliomoskeija tai alue heti sen pohjoispuolella. Myös mahdollisuus, että Temppeli olisi sijainnut vuoren eteläpuoliskolla, suurin piirtein nykyisen Itkumuurin kohdalla, oli myös esillä. Sanhedrin aikoo määrittää oikean paikan perustamassaan komiteassa. Komitea tutkii tarkoin eri mahdollisuudet ja esittää päätelmänsä Sanhedrinille, joka antaa lopullisen päätöksen. Uuden Sanhedrinin perustajat sanovat täyttävänsä raamatullista tehtävää. ”Meidän erityinen velvollisuutemme (mitzvah), perustuen läsnäoloomme Israelissa, on Sanhedrinin perustaminen”, selitti rabbi Meir HaLevi. Rabbi Chaim Richmanin mukaan Temppelin rakentamisen valmistelu on keskeistä juutalaiselle kansalle. ”Sanhedrin tutkii tapoja uudistaa uskomme syvimmät juuret, palauttaa temppelipalvelus ja juutalainen lakiperinne… Kansallamme on edessään yksi tie ja jatkamme kulkua kohti päämääräämme” (Arutz Sheva 9.2.2005).



        Uusi Sanhedrin haluaa Daavidin huoneen maallisen jälkeläisen johtamaan Israelia

        Juhani Aitomaa



        14.10.2004 Tiberiaassa vietettiin ainutlaatuista seremoniaa, ainoaa laatuaan Israelissa yli 1400 vuoteen. Tuolloin perustettiin uudelleen juutalainen Sanhedrin, korkein juutalainen lakineuvosto. Sanhedrin, uskonnollinen neuvosto, johon kuului 71 juutalaista uskonnollista johtajaa, kokoontui Jerusalemin Temppelissä jossa sillä oli oma kokoushuone. Se toimi useita vuosisatoja eKr. ja aina vuoteen n. 425 jKr.

        Viimeinen Sanhedrinin nimellä nimetty neuvosto kokoontui Israelin ulkopuolella Napoleonin Ranskassa tämän tavoitellessa sillä itselleen poliittista etua. Pian Israelin valtion perustamisen jälkeen silloinen uskontoasiain ministeri Judah Leib Maimon otti asian esille, mutta se ei johtanut mihinkään.



        Nykyisen Sanhedrinin koollekutsujat ilmoittivat tarkoituksena olevan koota yhteen 71 rabbia, jotka on asetettu virkaan muinaisen juutalaisen oppineen Maimonideksen (myös Rambam 1134-1204) ohjeiden mukaan. Joitakin satoja vuosia sitten tehtiin Tzfatin kaupungissa yritys uudelleenperustaa Sanhedrin. Tuolloin mukana oli mm. maineikas rabbi Yosef Karo, joka on klassisen juutalaisen lakikokoelma Shulhan Arukhin tekijä. Yritys kariutui useiden johtavien rabbien vastustukseen.



        Rabbi Yeshai Ba’avad Beit Elistä on yksi nykyisen yrityksen taustahahmoja. Hänen mukaansa Sanhedrinin jäsenyys ei ole pysyvä. Kaikkein tärkeintä on saada se uudelleen perustetuksi. Kaikki ne, jotka ensivaiheessa siihen kuuluvat eivät välttämättä jatka myöhemmin. Tavoite on aikaansaada yksi rabbiininen instituutio Jerusalemiin, joka kokoontuu kuukausittain päättämään keskeisistä asioista. Ba’avadin mukaan se on ”sukupolvemme ja aikamme tarve”.

        Rabbi Yisrael Ariel johtaa Jerusalemissa sijaitsevaa Temppeli-instituuttia ja on yksi hankkeeseen osallistuvista rabbeista. Hänen mukaansa tulevaisuus näyttää, onko nyt syntyvä Sanhedrin pysyvä. ”Iloitsemme tästä kuten Israelin valtion syntymästä, mutta odotamme silti jotakin täydellisempää. Tämä on prosessi… Talmudin ajan oppineet kuvaavat 10 vaihetta Sanhedrinin karkotuksessa Jerusalemista muualle, kunnes sen aika päättyi Tiberiaassa. Tiberias on paikka missä sen on ennustettu tulevan taas esiin ja täältä se sijoitetaan taas Jerusalemiin.”



        Nykyinen ryhmä koostuu pitkälti edesmenneen rabbi Kahanen suunnan kannattajista. Uudelleen perustettuun Sanhedriniin kuuluu hareidi, sefardi, askenazi, hasidi, uskonnollinen sionismi, ym. liikkeiden rabbeja. Tunnettuja nimiä ovat myös Yoel Schwartz ja Adin Shteinzaltz. Rabbi Arielin mukaan ”emme voi odottaa suurta yhteisymmärrystä, mutta joskus prosessi menee näin – alhaalta ylös.”



        Sunnuntaina 8.1.2005 he kokoontuivat keskustelemaan Israelin valtion muodostamisesta juutalaiseksi kuningaskunnaksi. Viime vuosina ryhmä, jota kutsutaan monarkisteiksi, on tutkinut tarkkaan useiden perheiden sukulinjoja löytääkseen läheisimmän yhteyden, verilinjan, Raamatun kuningas Daavidiin. Tämä on jokaisen tulevan kuninkaan ehdoton edellytys. Heidän mielestään Israelin kuninkaan kruunajaispäivä on lähellä. Yhden ryhmän jäsenen mukaan, ”haluaisimme, että se olisi tapahtunut jo eilen, mutta olemme halukkaat odottamaan huomiseen.”



        Rabbi Yosef Dayan, joka tunnetaan siitä, että hän on uhannut asettaa kuolemankirouksen PM Sharonin ylle, on kuuleman mukaan lähin ehdokas ”Israelin kuninkaaksi”. ”Dayanilla on paras sukupuu kuningas Daavidiin”, kertoivat useat Sanhedrinin jäsenet Jerusalem Postille. Hänellä on kaksi muinaista dokumentoitua tietolähdettä, joiden mukaan 3000 vuoden takaisesta kuningas Daavidista on suora sukulinja häneen ja hänen sukunsa miehiin. ”Monet voivat osoittaa olevansa kuningas Daavidin jälkeläisiä, mutta he eivät voi näyttää toteen, että sukulinja on ainoastaan miespuolinen”, selitti yksi Sanhedrinin jäsenistä. ”Siksi Dayan on lähin ehdokas kuninkaaksi.” Monarkistit ovat konsultoineet myös ei-juutalaisten sukututkija-asiantuntijoiden kanssa. He ovat vahvistaneet Dayanin olevan Daavidin huoneen suora jälkeläinen.



        Kysymys on, kuinka perustaa juutalainen monarkia nykyisen demokraattisen hallituksen sijaan? ”On kaksi mahdollisuutta”, sanoi Dayan, ”ensimmäinen on, että kansakunta tai sen enemmistö haluaa kuninkaan ja tekee lopun nykyisestä hallintotavasta.” Toinen realistisempi tapa on katsoa Maimonideksen ohjeen mukaan, ”kukaan ei tiedä kuinka se tulee tapahtumaan kunnes se tapahtuu.”



        Sanhedrinissa keskusteltiin myös mahdollisuudesta pystyttää alttari Temppelivuorelle, jolloin siinä voitaisiin uhrata pääsiäisuhri tulevana juhla-aikana. Erään ehdotuksen mukaan Temppelivuorelle kiivettäisiin ja alttari pystytettäisiin sekä uhrilampaan uhraus toimitettaisiin nopeasti ennen kuin turvallisuusviranomaiset estäisivät toiminnan. Sanhedrinin jäsen Baruch Ben-Yosef esitti rukousta, että tsunamin kaltainen tuho kohdistuisi Temppelivuoreen. ”Sekunnissa Jumala pyyhkäisi 150000 ihmistä olemattomiin”, sanoi hän, ”kuka tietää, ehkä Hän auttaa meitä, jos osoitamme Hänelle olevamme valmiina.”



        Osallistujat keskustelivat myös Ben-Yosefin ajatuksesta aloittaa jälleen Sanhedrinin auktoriteetilla Rosh Hodesh’in julistaminen, eli uuden kuukauden alkaminen kuunvaiheiden mukaan. ”On hyvin tärkeää ottaa käyttöön Sanhedrinin arvovalta kuun vaihteen ilmoittamiseen, koska se pakottaa ihmiset ymmärtämään, että Jumala antoi meille vallan kontrolloida kalenteria ja omaa kohtaloamme”, sanoi Ben-Yosef.



        (Lähteet: Yaakov Katz, The Jerusalem Post, Hear ye, hear ye: Sanhedrin seeks David's scion as king, 12.1.2005, Israel National News, Arutz Sheva 14.10.2004).

        ___________________



        Juutalaisen oikeuskäytännön ylin aste oli siis 71-jäseninen Sanhedrin. Jokaisessa kaupungissa oli lisäksi 23-jäseninen neuvosto, ns. pieni Sanhedrin. Lisäksi tunnustettiin 3 tuomarin neuvosto, jollainen toimi Sanhedrinin sisällä, esim. kun piti ottaa huomioon vierasmaalaisen, joka puhui omalla äidinkielellään, todistus. Sanhedrinin jäsenistä vähintään kahden piti osata ko. kieltä ja vielä kolmannen ymmärtää sitä. Nämä 3 sitten esittivät asian muille.



        Sanhedrin oli muinaisen Israelin korkein lakielin. Se myös ylläpiti ja tulkitsi juutalaisen uskonnon suullista lakiperintöä. Rabbi Kaplan kirjoittaa teoksessa ”Handbook of Jewish Thought”, että VT edellyttää tällaista käytäntöä, sillä 5Moos.16:18 on kirjoitettu, ”Aseta tuomarit ja päällysmiehet eri sukukuntiasi varten kaikkien niiden kaupunkiesi portteihin, jotka Herra sinun Jumalasi sinulle antaa, he tuomitkoon kansaa oikein.”



        Sanhedriniin kuuluvien oppineiden lukumäärä tulee 4Moos.11:16, jossa Jumala määräsi Mooseksen valitsemaan 70 Israelin vanhinta (vanhin tarkoittaa johtajaa) johtamaan kansaa yhdessä Mooseksen kanssa, eli yhteensä 71 johtajaa. Koska tuo luku on Raamatussa määrätty, sitä ei voi muuttaa. Sanhedrinilla oli kuitenkin lupa kuulla niitäkin oppineita, jotka eivät kuuluneet joukkoon. He saivat osallistua Sanhedrinin kokouksiin mutta ilman äänioikeutta. Mitään lopullista tuomiota tai päätöstä ei julistettu, jos yksikin varsinainen jäsen puuttui kokouksesta. Jos jäsen oli estynyt saapumasta, hänen sijalleen voitiin nimetä väliaikainen jäsen.



        Mooseksen jälkeen Sanhedrinin johtajasta käytettiin nimeä Rosh HaYeshiva (istuvien päämies). Myöhemmin häntä alettiin kutsua nimellä Nasi (presidentti). Jos Nasi ei ollut läsnä, päätökset eivät olleet päteviä. Nasin jälkeen Sanhedrinin vaikuttavin jäsen oli Av Beit Din (tuomioistuimen isäntä t. johtaja). Sekä Nasi, että Av Beit Din osallistuivat äänestyksiin muiden mukana. Sanhedrinin kokouksissa istuttiin yleensä puoliympyrässä, jotta jäsenet näkivät toisensa. Todistajien ja muiden osallisten paikka oli puoliympyrän edessä. Av Beit Dinin paikka oli äärimmäinen oikealla ja hänestä seuraavana istui Nasi.



        Jäseniltä edellytettiin hyvän maineen ja erinomaisen Tooran tuntemuksen lisäksi koeteltua viisautta, nöyryyttä, jumalanpelkoa, rakkautta totuuteen ja lähimmäiseen, sekä sitä, että henkilö ei ollut rahanahne. Sanhedrinin toiminta oli tietenkin sitä oikeudenmukaisempaa, mitä paremmin näissä vaatimuksissa onnistuttiin. Jäsenillä piti myös olla tietoa matematiikasta ja muista tieteistä, heidän tuli tuntea muita uskontoja ja okkultiikkaa epäjumalanpalvelemisen tunnistamiseksi. Piti olla myös fyysisesti terve. Lisäksi tuli hallita useampia kieliä, ainakin niitä, joita juutalaisten keskuudessa yleisesti puhuttiin. Kokemusta pidettiin kunniassa. Sanhedrinin jäseneksi ei yleensä otettu alle 40-vuotiaita. Nasin tuli olla tavallisesti vähintään 50 vuotta täyttänyt. Missään olosuhteissa Sanhedriniin ei valittu alle 18-vuotiasta. Jäsenen ei tullut olla aivan vanhus, eikä perheetön ja lapseton. Suositus oli myös, että Sanhedrinissä istuisi pappeja (kohen) ja leeviläisiä (Leevin jälkeläiset). Sanhedrinin kelpoisuusvaatimukset sopivat osaltaan ohjeeksi myös kristillisen seurakunnan johtajistolle.



        Temppelissä Sanhedrinin istuntopaikka oli Lishkat HaGazit (hakattujen kivien kammio). Huone sijaitsi Temppelin pohjoismuurissa, niin että sen ovista päästiin sekä temppelialueelle, että Temppelin ulkopuolelle. Vuonna 28 jKr. istuntopaikka muuttui muualle temppelialueelle ja myöhemmin se siirtyi pois temppelialueelta Jerusalemin kaupungin keskuuteen. Kun Jerusalem hävitettiin 68-70 jKr., Sanhedrin siirtyi Yavneen. Muutaman lisäsiirron jälkeen sen viimeinen istuntopaikka oli Tiberias.



        Uskotaan, että Sanhedrinin uudelleenperustaminen edeltää Messiaan paluuta. Tällöin viitataan esim. Jes.1:26-27. Uskomuksen mukaan vain toimiva Sanhedrin voi asettaa tulevan Messiaan, juutalaisen kuninkaan, virkaansa. Perimätiedon mukaan Sanhedrin perustetaan, kun osa juutalaisia asuu jälleen omassa maassaan. Näin monelle hurskaalle juutalaisen uskonnon edustajalle yritys muodostaa toimiva Sanhedrin, on merkki Messiaan ilmestymisestä.

        _________________________

        Muistamme, että Jeesus Kristus, Messias, ei paluussaan tarvitse yhdenkään ihmisen tai ihmisinstituution apua. Mikään inhimillinen toimi ei ole Häntä asettanut ”virkaan”, eikä tule asettamaankaan. Hän saapuu ajallaan suvereenina Israelin Messiaana ja koko maailman Kuninkaana, pelastamaan ihmiskunnan ja koko luomakunnan täydeltä tuholta, jonka ihminen muuten saisi aikaan. Tärkein asia meille on Kristuksen suorittama sovitus ihmisen ja Jumalan välillä, Joh.8:24, 17:3. Jumalan sovitustyö Jeesus Messiaan kautta kuuluu sekä juutalaiselle, että pakanalle.


        Mutta talmudistithan eivät näin ajattele vaan heille Messias on maallinen kuningas ja mahtihahmo joka varmentaa kansansa ulkoisen loiston ja mahdin - myös ylemmyyden.


      • JormaKKorhonen
        yritystä kirjoitti:

        provosoida usa kolmanteen maailmansotaan
        Se on sionistien taktiikkaa joka nyt sopii Bushin neo-konservatiivien johtamalle hallinnolle ja sen asettamille tavoitteille Islamin nujertamiseksi mikä myös on sionistien tavoite.
        Luulen että sionistit haaveilevat hyvinkin isosta kakusta Kaksoisvirtojen alueella, josta Aabraham lähti joskus liikkeelle. Ruokahalua riittää - ja jerusalemista tulee uuden kuningaskunnan pääkaupunki ja Sanhedrinillä on jo valittuna Messiaskin joka täyttää vaatimukset eli polveutuu varmasti miessukulinjaltaan itse kuningas Davidista.
        ---------------

        Uusi Sanhedrin tutkii Temppelin paikkaa

        Sanhedrin on kuullut monien rabbien, arkeologien ja muiden Temppelivuoren asiantuntijoiden lausuntoja siitä, missä juutalainen Temppeli sijaitsi Temppelivuorella. Paikalla ei koskaan ole tehty kaivauksia ja muslimien hallinto sekä heidän pyrkimyksensä tuhota juutalaiset muistomerkit vuorella vaikeuttavat Temppelin paikan tunnistamista. Temppelin sijaintipaikan suhteen on monta ehdotusta. Sanhedrinille asia on tärkeä koska se suunnittelee tulevaisuudessa tapahtuvaa pääsiäisuhrin toimittamista Temppelivuorella. Sanhedrinin päämäärä on myös Temppelin jälleenrakentaminen. Kaksi ehdotusta sijaintipaikaksi ovat muita edellä: paikka, jossa nyt sijaitsee islamilainen Kalliomoskeija tai alue heti sen pohjoispuolella. Myös mahdollisuus, että Temppeli olisi sijainnut vuoren eteläpuoliskolla, suurin piirtein nykyisen Itkumuurin kohdalla, oli myös esillä. Sanhedrin aikoo määrittää oikean paikan perustamassaan komiteassa. Komitea tutkii tarkoin eri mahdollisuudet ja esittää päätelmänsä Sanhedrinille, joka antaa lopullisen päätöksen. Uuden Sanhedrinin perustajat sanovat täyttävänsä raamatullista tehtävää. ”Meidän erityinen velvollisuutemme (mitzvah), perustuen läsnäoloomme Israelissa, on Sanhedrinin perustaminen”, selitti rabbi Meir HaLevi. Rabbi Chaim Richmanin mukaan Temppelin rakentamisen valmistelu on keskeistä juutalaiselle kansalle. ”Sanhedrin tutkii tapoja uudistaa uskomme syvimmät juuret, palauttaa temppelipalvelus ja juutalainen lakiperinne… Kansallamme on edessään yksi tie ja jatkamme kulkua kohti päämääräämme” (Arutz Sheva 9.2.2005).



        Uusi Sanhedrin haluaa Daavidin huoneen maallisen jälkeläisen johtamaan Israelia

        Juhani Aitomaa



        14.10.2004 Tiberiaassa vietettiin ainutlaatuista seremoniaa, ainoaa laatuaan Israelissa yli 1400 vuoteen. Tuolloin perustettiin uudelleen juutalainen Sanhedrin, korkein juutalainen lakineuvosto. Sanhedrin, uskonnollinen neuvosto, johon kuului 71 juutalaista uskonnollista johtajaa, kokoontui Jerusalemin Temppelissä jossa sillä oli oma kokoushuone. Se toimi useita vuosisatoja eKr. ja aina vuoteen n. 425 jKr.

        Viimeinen Sanhedrinin nimellä nimetty neuvosto kokoontui Israelin ulkopuolella Napoleonin Ranskassa tämän tavoitellessa sillä itselleen poliittista etua. Pian Israelin valtion perustamisen jälkeen silloinen uskontoasiain ministeri Judah Leib Maimon otti asian esille, mutta se ei johtanut mihinkään.



        Nykyisen Sanhedrinin koollekutsujat ilmoittivat tarkoituksena olevan koota yhteen 71 rabbia, jotka on asetettu virkaan muinaisen juutalaisen oppineen Maimonideksen (myös Rambam 1134-1204) ohjeiden mukaan. Joitakin satoja vuosia sitten tehtiin Tzfatin kaupungissa yritys uudelleenperustaa Sanhedrin. Tuolloin mukana oli mm. maineikas rabbi Yosef Karo, joka on klassisen juutalaisen lakikokoelma Shulhan Arukhin tekijä. Yritys kariutui useiden johtavien rabbien vastustukseen.



        Rabbi Yeshai Ba’avad Beit Elistä on yksi nykyisen yrityksen taustahahmoja. Hänen mukaansa Sanhedrinin jäsenyys ei ole pysyvä. Kaikkein tärkeintä on saada se uudelleen perustetuksi. Kaikki ne, jotka ensivaiheessa siihen kuuluvat eivät välttämättä jatka myöhemmin. Tavoite on aikaansaada yksi rabbiininen instituutio Jerusalemiin, joka kokoontuu kuukausittain päättämään keskeisistä asioista. Ba’avadin mukaan se on ”sukupolvemme ja aikamme tarve”.

        Rabbi Yisrael Ariel johtaa Jerusalemissa sijaitsevaa Temppeli-instituuttia ja on yksi hankkeeseen osallistuvista rabbeista. Hänen mukaansa tulevaisuus näyttää, onko nyt syntyvä Sanhedrin pysyvä. ”Iloitsemme tästä kuten Israelin valtion syntymästä, mutta odotamme silti jotakin täydellisempää. Tämä on prosessi… Talmudin ajan oppineet kuvaavat 10 vaihetta Sanhedrinin karkotuksessa Jerusalemista muualle, kunnes sen aika päättyi Tiberiaassa. Tiberias on paikka missä sen on ennustettu tulevan taas esiin ja täältä se sijoitetaan taas Jerusalemiin.”



        Nykyinen ryhmä koostuu pitkälti edesmenneen rabbi Kahanen suunnan kannattajista. Uudelleen perustettuun Sanhedriniin kuuluu hareidi, sefardi, askenazi, hasidi, uskonnollinen sionismi, ym. liikkeiden rabbeja. Tunnettuja nimiä ovat myös Yoel Schwartz ja Adin Shteinzaltz. Rabbi Arielin mukaan ”emme voi odottaa suurta yhteisymmärrystä, mutta joskus prosessi menee näin – alhaalta ylös.”



        Sunnuntaina 8.1.2005 he kokoontuivat keskustelemaan Israelin valtion muodostamisesta juutalaiseksi kuningaskunnaksi. Viime vuosina ryhmä, jota kutsutaan monarkisteiksi, on tutkinut tarkkaan useiden perheiden sukulinjoja löytääkseen läheisimmän yhteyden, verilinjan, Raamatun kuningas Daavidiin. Tämä on jokaisen tulevan kuninkaan ehdoton edellytys. Heidän mielestään Israelin kuninkaan kruunajaispäivä on lähellä. Yhden ryhmän jäsenen mukaan, ”haluaisimme, että se olisi tapahtunut jo eilen, mutta olemme halukkaat odottamaan huomiseen.”



        Rabbi Yosef Dayan, joka tunnetaan siitä, että hän on uhannut asettaa kuolemankirouksen PM Sharonin ylle, on kuuleman mukaan lähin ehdokas ”Israelin kuninkaaksi”. ”Dayanilla on paras sukupuu kuningas Daavidiin”, kertoivat useat Sanhedrinin jäsenet Jerusalem Postille. Hänellä on kaksi muinaista dokumentoitua tietolähdettä, joiden mukaan 3000 vuoden takaisesta kuningas Daavidista on suora sukulinja häneen ja hänen sukunsa miehiin. ”Monet voivat osoittaa olevansa kuningas Daavidin jälkeläisiä, mutta he eivät voi näyttää toteen, että sukulinja on ainoastaan miespuolinen”, selitti yksi Sanhedrinin jäsenistä. ”Siksi Dayan on lähin ehdokas kuninkaaksi.” Monarkistit ovat konsultoineet myös ei-juutalaisten sukututkija-asiantuntijoiden kanssa. He ovat vahvistaneet Dayanin olevan Daavidin huoneen suora jälkeläinen.



        Kysymys on, kuinka perustaa juutalainen monarkia nykyisen demokraattisen hallituksen sijaan? ”On kaksi mahdollisuutta”, sanoi Dayan, ”ensimmäinen on, että kansakunta tai sen enemmistö haluaa kuninkaan ja tekee lopun nykyisestä hallintotavasta.” Toinen realistisempi tapa on katsoa Maimonideksen ohjeen mukaan, ”kukaan ei tiedä kuinka se tulee tapahtumaan kunnes se tapahtuu.”



        Sanhedrinissa keskusteltiin myös mahdollisuudesta pystyttää alttari Temppelivuorelle, jolloin siinä voitaisiin uhrata pääsiäisuhri tulevana juhla-aikana. Erään ehdotuksen mukaan Temppelivuorelle kiivettäisiin ja alttari pystytettäisiin sekä uhrilampaan uhraus toimitettaisiin nopeasti ennen kuin turvallisuusviranomaiset estäisivät toiminnan. Sanhedrinin jäsen Baruch Ben-Yosef esitti rukousta, että tsunamin kaltainen tuho kohdistuisi Temppelivuoreen. ”Sekunnissa Jumala pyyhkäisi 150000 ihmistä olemattomiin”, sanoi hän, ”kuka tietää, ehkä Hän auttaa meitä, jos osoitamme Hänelle olevamme valmiina.”



        Osallistujat keskustelivat myös Ben-Yosefin ajatuksesta aloittaa jälleen Sanhedrinin auktoriteetilla Rosh Hodesh’in julistaminen, eli uuden kuukauden alkaminen kuunvaiheiden mukaan. ”On hyvin tärkeää ottaa käyttöön Sanhedrinin arvovalta kuun vaihteen ilmoittamiseen, koska se pakottaa ihmiset ymmärtämään, että Jumala antoi meille vallan kontrolloida kalenteria ja omaa kohtaloamme”, sanoi Ben-Yosef.



        (Lähteet: Yaakov Katz, The Jerusalem Post, Hear ye, hear ye: Sanhedrin seeks David's scion as king, 12.1.2005, Israel National News, Arutz Sheva 14.10.2004).

        ___________________



        Juutalaisen oikeuskäytännön ylin aste oli siis 71-jäseninen Sanhedrin. Jokaisessa kaupungissa oli lisäksi 23-jäseninen neuvosto, ns. pieni Sanhedrin. Lisäksi tunnustettiin 3 tuomarin neuvosto, jollainen toimi Sanhedrinin sisällä, esim. kun piti ottaa huomioon vierasmaalaisen, joka puhui omalla äidinkielellään, todistus. Sanhedrinin jäsenistä vähintään kahden piti osata ko. kieltä ja vielä kolmannen ymmärtää sitä. Nämä 3 sitten esittivät asian muille.



        Sanhedrin oli muinaisen Israelin korkein lakielin. Se myös ylläpiti ja tulkitsi juutalaisen uskonnon suullista lakiperintöä. Rabbi Kaplan kirjoittaa teoksessa ”Handbook of Jewish Thought”, että VT edellyttää tällaista käytäntöä, sillä 5Moos.16:18 on kirjoitettu, ”Aseta tuomarit ja päällysmiehet eri sukukuntiasi varten kaikkien niiden kaupunkiesi portteihin, jotka Herra sinun Jumalasi sinulle antaa, he tuomitkoon kansaa oikein.”



        Sanhedriniin kuuluvien oppineiden lukumäärä tulee 4Moos.11:16, jossa Jumala määräsi Mooseksen valitsemaan 70 Israelin vanhinta (vanhin tarkoittaa johtajaa) johtamaan kansaa yhdessä Mooseksen kanssa, eli yhteensä 71 johtajaa. Koska tuo luku on Raamatussa määrätty, sitä ei voi muuttaa. Sanhedrinilla oli kuitenkin lupa kuulla niitäkin oppineita, jotka eivät kuuluneet joukkoon. He saivat osallistua Sanhedrinin kokouksiin mutta ilman äänioikeutta. Mitään lopullista tuomiota tai päätöstä ei julistettu, jos yksikin varsinainen jäsen puuttui kokouksesta. Jos jäsen oli estynyt saapumasta, hänen sijalleen voitiin nimetä väliaikainen jäsen.



        Mooseksen jälkeen Sanhedrinin johtajasta käytettiin nimeä Rosh HaYeshiva (istuvien päämies). Myöhemmin häntä alettiin kutsua nimellä Nasi (presidentti). Jos Nasi ei ollut läsnä, päätökset eivät olleet päteviä. Nasin jälkeen Sanhedrinin vaikuttavin jäsen oli Av Beit Din (tuomioistuimen isäntä t. johtaja). Sekä Nasi, että Av Beit Din osallistuivat äänestyksiin muiden mukana. Sanhedrinin kokouksissa istuttiin yleensä puoliympyrässä, jotta jäsenet näkivät toisensa. Todistajien ja muiden osallisten paikka oli puoliympyrän edessä. Av Beit Dinin paikka oli äärimmäinen oikealla ja hänestä seuraavana istui Nasi.



        Jäseniltä edellytettiin hyvän maineen ja erinomaisen Tooran tuntemuksen lisäksi koeteltua viisautta, nöyryyttä, jumalanpelkoa, rakkautta totuuteen ja lähimmäiseen, sekä sitä, että henkilö ei ollut rahanahne. Sanhedrinin toiminta oli tietenkin sitä oikeudenmukaisempaa, mitä paremmin näissä vaatimuksissa onnistuttiin. Jäsenillä piti myös olla tietoa matematiikasta ja muista tieteistä, heidän tuli tuntea muita uskontoja ja okkultiikkaa epäjumalanpalvelemisen tunnistamiseksi. Piti olla myös fyysisesti terve. Lisäksi tuli hallita useampia kieliä, ainakin niitä, joita juutalaisten keskuudessa yleisesti puhuttiin. Kokemusta pidettiin kunniassa. Sanhedrinin jäseneksi ei yleensä otettu alle 40-vuotiaita. Nasin tuli olla tavallisesti vähintään 50 vuotta täyttänyt. Missään olosuhteissa Sanhedriniin ei valittu alle 18-vuotiasta. Jäsenen ei tullut olla aivan vanhus, eikä perheetön ja lapseton. Suositus oli myös, että Sanhedrinissä istuisi pappeja (kohen) ja leeviläisiä (Leevin jälkeläiset). Sanhedrinin kelpoisuusvaatimukset sopivat osaltaan ohjeeksi myös kristillisen seurakunnan johtajistolle.



        Temppelissä Sanhedrinin istuntopaikka oli Lishkat HaGazit (hakattujen kivien kammio). Huone sijaitsi Temppelin pohjoismuurissa, niin että sen ovista päästiin sekä temppelialueelle, että Temppelin ulkopuolelle. Vuonna 28 jKr. istuntopaikka muuttui muualle temppelialueelle ja myöhemmin se siirtyi pois temppelialueelta Jerusalemin kaupungin keskuuteen. Kun Jerusalem hävitettiin 68-70 jKr., Sanhedrin siirtyi Yavneen. Muutaman lisäsiirron jälkeen sen viimeinen istuntopaikka oli Tiberias.



        Uskotaan, että Sanhedrinin uudelleenperustaminen edeltää Messiaan paluuta. Tällöin viitataan esim. Jes.1:26-27. Uskomuksen mukaan vain toimiva Sanhedrin voi asettaa tulevan Messiaan, juutalaisen kuninkaan, virkaansa. Perimätiedon mukaan Sanhedrin perustetaan, kun osa juutalaisia asuu jälleen omassa maassaan. Näin monelle hurskaalle juutalaisen uskonnon edustajalle yritys muodostaa toimiva Sanhedrin, on merkki Messiaan ilmestymisestä.

        _________________________

        Muistamme, että Jeesus Kristus, Messias, ei paluussaan tarvitse yhdenkään ihmisen tai ihmisinstituution apua. Mikään inhimillinen toimi ei ole Häntä asettanut ”virkaan”, eikä tule asettamaankaan. Hän saapuu ajallaan suvereenina Israelin Messiaana ja koko maailman Kuninkaana, pelastamaan ihmiskunnan ja koko luomakunnan täydeltä tuholta, jonka ihminen muuten saisi aikaan. Tärkein asia meille on Kristuksen suorittama sovitus ihmisen ja Jumalan välillä, Joh.8:24, 17:3. Jumalan sovitustyö Jeesus Messiaan kautta kuuluu sekä juutalaiselle, että pakanalle.


        Mutta talmudistithan eivät näin ajattele vaan heille Messias on maallinen kuningas ja mahtihahmo joka varmentaa kansansa ulkoisen loiston ja mahdin - myös ylemmyyden.

        ...Seppo Hietanen Hagiksen punakoneineen olisi ylittämätön tuossa lajissa, mutta en ole siitä enää varma. Kerropa, mitä muuta yhtä mielikuvituksellisen lennokasta näet siellä jossain kaukana todellisuushorisontin tuolla puolen!


      • suunnitelma
        JormaKKorhonen kirjoitti:

        ...Seppo Hietanen Hagiksen punakoneineen olisi ylittämätön tuossa lajissa, mutta en ole siitä enää varma. Kerropa, mitä muuta yhtä mielikuvituksellisen lennokasta näet siellä jossain kaukana todellisuushorisontin tuolla puolen!

        joka kehittyy ihmisten mielessä
        nämä suunnitelmathan kuuluvat israelin uskontoon tai saavat sieltä pontensa
        Jos alat tutustua sionistien historiaan ja heidän hankkeisiinsa niin aivan selvästi sieltä löytyy ns. punainen lanka, jonka mm. Henry Ford näki.
        Eivät ne, jotka tämän punaisen langan löytävät ja näkevät (faktojen oikea analyysi auttaa siinä) ole mitään antisemiittejä vaan realisteja jotak ymmärtävät että tämä päivä on vain osa sitä kokonaisuutta johon kuuluvat myös menneisyys ja tulevaisuus.
        Olispa mielenkiintoista nähdä mitä seuraisi jos JKKn silmätkin avautuisivat ja hän alkaisi nähdä mitä kulissien takana tapahtuu.
        Mutta uskaltaako mies ottaa sellaisen riskin?
        En usko.

        Mielenkiintoinen tämä Kirkkomäenkin kirjoitus.

        http://www.fpp.co.uk/bookchapters/WSC/WSCwrote1920.html


      • ihmismieltä
        suunnitelma kirjoitti:

        joka kehittyy ihmisten mielessä
        nämä suunnitelmathan kuuluvat israelin uskontoon tai saavat sieltä pontensa
        Jos alat tutustua sionistien historiaan ja heidän hankkeisiinsa niin aivan selvästi sieltä löytyy ns. punainen lanka, jonka mm. Henry Ford näki.
        Eivät ne, jotka tämän punaisen langan löytävät ja näkevät (faktojen oikea analyysi auttaa siinä) ole mitään antisemiittejä vaan realisteja jotak ymmärtävät että tämä päivä on vain osa sitä kokonaisuutta johon kuuluvat myös menneisyys ja tulevaisuus.
        Olispa mielenkiintoista nähdä mitä seuraisi jos JKKn silmätkin avautuisivat ja hän alkaisi nähdä mitä kulissien takana tapahtuu.
        Mutta uskaltaako mies ottaa sellaisen riskin?
        En usko.

        Mielenkiintoinen tämä Kirkkomäenkin kirjoitus.

        http://www.fpp.co.uk/bookchapters/WSC/WSCwrote1920.html

        jäävuoreen niin hä tarkoitti että suurin osa siitä on veden alla. Siellä alitajunnassa muhii kaikenlaista joka etsii purkautumista.
        Israelin kansan kohdalla se on suuruudenhulluutta ja magiaa, jolle on myös perusta sen uskonnossa, siis Talmudissa ja Toorassa.
        Totuus on, että heidän uskontonsa on taikauskoa sikäli, että siinä (Toora) väitetään, että Jumala olisi antanut jotain erityisoikeuksia Moosekselle Siinain vuorilla ja kirjoituttanut ne kuuluisat taulut siellä.
        Sellaiselle, joka ymmärtää ettei jumala voi puhua kun hän ei ole mikään ihmisen kaltainen fyysinen olento tuo kaikki tuntuu taikauskolta.
        Silti nämä Tooran opit ohjaavat tätä kansaa ja sen rabbeja ja niissähän luvataan yhtä ja toista (uusi messias ja valtakunta jota kaikki kumartavat), jopa erikoisasema kaikkien kansojen keskuudessa.
        Ja miten Mooses olisi voinut ottaa vastaan mitään muuta kuin puhetta, siis muunlaista viestiä, kun ihminen ei pysty tulkitsemään esim. sähkömagneettisia aaltoja kuin vain näkö- tai kuuloaistin kautta.
        Magian puolella siis ollaan ja nämä Sanhedrinin pyhät miehet tai rabbit ovat nostaneet itsensä jopa Jahven yläpuolelle: jostain luin että jahvekin usein kuuntelisi heidän tulkintojaan Toorasta ja Talmudista ja olisi siis samaa mieltä heidän kanssaan.
        Uskomatonta: rabbit voivat siis jopa olle pidemmällä tai ainakin yhtä korkealla kuin itse Jahve. Kaikella mihin rabbit antavat luvan on siis myös Jumalan lupa.
        Erikoinen uskonto.
        Kyse on megalomaniasta.


      • JormaKKorhonen
        ihmismieltä kirjoitti:

        jäävuoreen niin hä tarkoitti että suurin osa siitä on veden alla. Siellä alitajunnassa muhii kaikenlaista joka etsii purkautumista.
        Israelin kansan kohdalla se on suuruudenhulluutta ja magiaa, jolle on myös perusta sen uskonnossa, siis Talmudissa ja Toorassa.
        Totuus on, että heidän uskontonsa on taikauskoa sikäli, että siinä (Toora) väitetään, että Jumala olisi antanut jotain erityisoikeuksia Moosekselle Siinain vuorilla ja kirjoituttanut ne kuuluisat taulut siellä.
        Sellaiselle, joka ymmärtää ettei jumala voi puhua kun hän ei ole mikään ihmisen kaltainen fyysinen olento tuo kaikki tuntuu taikauskolta.
        Silti nämä Tooran opit ohjaavat tätä kansaa ja sen rabbeja ja niissähän luvataan yhtä ja toista (uusi messias ja valtakunta jota kaikki kumartavat), jopa erikoisasema kaikkien kansojen keskuudessa.
        Ja miten Mooses olisi voinut ottaa vastaan mitään muuta kuin puhetta, siis muunlaista viestiä, kun ihminen ei pysty tulkitsemään esim. sähkömagneettisia aaltoja kuin vain näkö- tai kuuloaistin kautta.
        Magian puolella siis ollaan ja nämä Sanhedrinin pyhät miehet tai rabbit ovat nostaneet itsensä jopa Jahven yläpuolelle: jostain luin että jahvekin usein kuuntelisi heidän tulkintojaan Toorasta ja Talmudista ja olisi siis samaa mieltä heidän kanssaan.
        Uskomatonta: rabbit voivat siis jopa olle pidemmällä tai ainakin yhtä korkealla kuin itse Jahve. Kaikella mihin rabbit antavat luvan on siis myös Jumalan lupa.
        Erikoinen uskonto.
        Kyse on megalomaniasta.

        ...eli Hoorebin vuorella (hebr.) eli Jebel Musalla (Mooseksen vuorella, arab.) käyneenä en voi ottaa tuollaisia kantoja, Etkä ottaisi sinäkään, jos olisit samat polut kulkenut. Laitan loppuun pienen pätkän muistelmistani, joka kertoo tuosta käynnistäni.

        Tämän päivän juutalaisuudesta et näy tietävän mitään. Siitäkin laitan loppuun pätkän muistelmistani.

        Etkä puhuisi tuollaisia, vaikka et noita alueita omakohtaisesti tuntisikaan, mutta olisit lukenut kirjat, jotka minä olen lukenut ja jotka ovat hyllyssänikin. Kas nämä:

        Koraani (suom. Jussi Aro, Armas Salonen ja Knut Tallqvist)
        Ibn Hisham: "Profeetta Muhammadin elämäkerta" (suom. Jaakko Hämeen-Anttila, 1999)
        Jussi Aro: ”Lähi-idän solmut” (1981)
        Michael Keene: ”Maailman suuret uskonnot”. (2005)
        Jouni Turtiainen, Eero Heinonen ym: ”Ikkuna juutalaisuuteen: historia, usko, kulttuuri” (1995)
        Daniel-Rops: “Sellaista oli elämä Jeesuksen ajan Palestiinassa” (1961)
        Israel Pocket Library: “Geography”, “History until 1880”, “History from 1880”, “Zionism” ja “anti-Semitism”, kaikki nuo kirjat jo vuosiltaa973-75.

        Antikvariaatteihin minulla on vetämässä tilaukset seuraavista kirjoista:

        Bernard Wasserstein: ”Israel and Palestine: why they fight and can the stop?” (2004)
        Eero Kuparinen: ”Aleksandriast Auschwitziin: antisemitismin pitkä historia” (1999)

        Ellen niitä sieltä saa, lainaan ne kirjastosta ja luen.

        - - -

        Ja ne lupaamani pätkät:

        - - -

        Siinailla tehtiin myös alueellisia retkiä. Suosittu kohde oli eteläisen Siinain keskivuoristossa sijaitseva Raamatun kymmenen käskyn antopaikka, Hoorebin vuori (eli Mooseksen vuori, arabiaksi Jebel Musa) ja sen juurella oleva egyptiläisen pyhimyksen, Pyhän Katariinan mukaan nimetty vuonna 527 perustettu Santa Katarinan ortodoksinen luostari. Minäkin tein sen retken helmikuussa 1978. Röykytimme kuorma-autolla sata kilometriä Wadi Feiranin solaa noudattelevaa tieuraa, ja olimme perille päästyämme pölyn kuorruttamia kummituksia.

        Hieman puhdistauduttuamme tutustuimme luostariin ja sen arvokkaisiin käsikirjoituskokoelmiin ja muuhun. Näimme huoneen, jonka lattiaa peitti yli metrin kerros entisten munkkien pääkalloja muistuttamassa niiden äärellä rukoilevia munkkeja maallisen elämän katoavuudesta.
        Leiriydyimme luostarin muurien ulkopuolelle erämaan laidalle, söimme ja levähdimme jonkin aikaa.

        Lähdimme klo 03.00 aikaan pimeässä kiipeämään vuoren huipulle. Sotilaspappimme oli matkan johtajana ja oppaana. Matkaa leiristämme huipulle oli kai vain 10-12 kilometriä, mutta korkeuseroa oli lähes puolitoista kilometriä (huippu on lähes 2300 metriä merenpinnasta ja luostari noin kilometrin korkeudella). Niinpä matkaan varattiin aikaa 4 tuntia, jotta ehtisimme perille juuri auringonnousun aikaan.

        Nousu oli rankka. Joku joukostamme purnasi, että ”kyllä se Jumala oli varsinainen simputtaja, kun määräsi vanhan miehen (Mooseksen) tänne käskynjaolle”.

        Vaiva palkittiin perille päästyämme, kun näimme nousevan auringon säteiden kiipeävän vuorille niitä valaisten. Näky oli vaikuttava! Vuorella on juutalaisten, kristittyjen ja muslimien pienet kappelit.

        Yllätykseksemme vuorella oli jo suuri ranskalaisten pyhiinvaeltajien joukko, vanhoja ihmisiä, jotka olivat nousseet vuorelle kaksi vuorokautta rinteellä välillä yöpyen. Laskeuduimme alas suorempaa, paljon jyrkempää, kallioon portaiksi hakattua reittiä. Reitin varrella on lähde, jolla profeetta Elia oleskeli Jumalan ilmestyessä hänelle ”hiljaisessa tuulen hyminässä” (1.Kun 19:12).

        - - -

        Israel ei ole naapureitaan yhtenäisempi. Maassa on suuri palestiinalaisvähemmistö, johon kuuluvista monet haluaisivat vain tehdä työtä ja elää rauhassa maan valtaväestön kanssa, mutta ääriainekset ja ulkopuoliset tekevät sen mahdottomaksi.

        Juutalaisten suhtautuminen palestiinalaisiin ei yleisestä nuivuudesta huolimatta ole sekään yhdenmukaista. Länsirannan kysymys jakaa kansaa ja on erilaisia mielipiteitä siitä, millainen asema palestiinalaisilla tulisi olla Israelin valtiossa.

        Jizhak Rabin, entinen maineikas sotilas, myöhempi puolustus- ja pääministeri sekä Nobelin rauhanpalkinnon saaja tuli tapetuksi, kun hän solmi rauhansopimuksen palestiinalaisten johtajan Jasser Arafatin kanssa. Eräisiin naapurivaltioihin ei luoteta lainkaan ja toisiin suhtaudutaan varsin myönteisesti. Jordanian kuningas Husseinia monet Israelilaiset suorastaan rakastivat ja Egyptin presidentti Sadat koettiin Israelissa sankariksi ja suureksi valtiomieheksi.

        Juutalainen kansa on muutenkin kovin heterogeeninen. Sen enemmistö on eri puolilta maailmaa tulleita ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia, jotka puhuvat monia eri kieliä - toki lähes kaikki osaavat myös hebreaa - ja omaavat erilaisia kulttuureja.

        Israel - toisin kuin kaikki arabimaat - on demokratia ja sen väestö poliittisesti tiedostavaa. Poliittinen kenttä on pirstaloitunut lukuisiin, hyvin erilaisia arvoja tavoitteleviin ja toisiaan jyrkästi vastustaviin puolueisiin.

        Juutalaiset eivät enää jakaudu heimoihin raamatullisesti Jaakobin poikien mukaan, vaan diasporan, juutalaisten hajaannuksen aikaisen maantieteellisen alkuperän perusteella lähinnä sefardeiksi ja ashkenaseiksi. Sukupolvien ajan Israelissa asuneet kutsuvat itseään sabroiksi. (Sabra on kaktus, ja nuo juutalaiset pitävät itseään sen kaltaisena: päältä piikikkäänä, sisältä pehmeänä!) Heimoilla ei ole suurta roolia Israelissa.

        Uskonnollisesti juutalaiset jakautuvat moniin lahkoihin, pääsuuntina ortodoksit, reformistit ja hasidit. Jyrkimmät eivät edes tunnusta Israelin valtiota, vaan odottavat Messiaan tuloa ja valtakunnan perustamista. Suuri osa väestöstä on hyvin maallistunutta. Lähes kaikille valtio on tärkeä, minkä he ovat osoittaneet puolustaessaan sitä uhrautuvasti.


      • ei niitä
        JormaKKorhonen kirjoitti:

        ...eli Hoorebin vuorella (hebr.) eli Jebel Musalla (Mooseksen vuorella, arab.) käyneenä en voi ottaa tuollaisia kantoja, Etkä ottaisi sinäkään, jos olisit samat polut kulkenut. Laitan loppuun pienen pätkän muistelmistani, joka kertoo tuosta käynnistäni.

        Tämän päivän juutalaisuudesta et näy tietävän mitään. Siitäkin laitan loppuun pätkän muistelmistani.

        Etkä puhuisi tuollaisia, vaikka et noita alueita omakohtaisesti tuntisikaan, mutta olisit lukenut kirjat, jotka minä olen lukenut ja jotka ovat hyllyssänikin. Kas nämä:

        Koraani (suom. Jussi Aro, Armas Salonen ja Knut Tallqvist)
        Ibn Hisham: "Profeetta Muhammadin elämäkerta" (suom. Jaakko Hämeen-Anttila, 1999)
        Jussi Aro: ”Lähi-idän solmut” (1981)
        Michael Keene: ”Maailman suuret uskonnot”. (2005)
        Jouni Turtiainen, Eero Heinonen ym: ”Ikkuna juutalaisuuteen: historia, usko, kulttuuri” (1995)
        Daniel-Rops: “Sellaista oli elämä Jeesuksen ajan Palestiinassa” (1961)
        Israel Pocket Library: “Geography”, “History until 1880”, “History from 1880”, “Zionism” ja “anti-Semitism”, kaikki nuo kirjat jo vuosiltaa973-75.

        Antikvariaatteihin minulla on vetämässä tilaukset seuraavista kirjoista:

        Bernard Wasserstein: ”Israel and Palestine: why they fight and can the stop?” (2004)
        Eero Kuparinen: ”Aleksandriast Auschwitziin: antisemitismin pitkä historia” (1999)

        Ellen niitä sieltä saa, lainaan ne kirjastosta ja luen.

        - - -

        Ja ne lupaamani pätkät:

        - - -

        Siinailla tehtiin myös alueellisia retkiä. Suosittu kohde oli eteläisen Siinain keskivuoristossa sijaitseva Raamatun kymmenen käskyn antopaikka, Hoorebin vuori (eli Mooseksen vuori, arabiaksi Jebel Musa) ja sen juurella oleva egyptiläisen pyhimyksen, Pyhän Katariinan mukaan nimetty vuonna 527 perustettu Santa Katarinan ortodoksinen luostari. Minäkin tein sen retken helmikuussa 1978. Röykytimme kuorma-autolla sata kilometriä Wadi Feiranin solaa noudattelevaa tieuraa, ja olimme perille päästyämme pölyn kuorruttamia kummituksia.

        Hieman puhdistauduttuamme tutustuimme luostariin ja sen arvokkaisiin käsikirjoituskokoelmiin ja muuhun. Näimme huoneen, jonka lattiaa peitti yli metrin kerros entisten munkkien pääkalloja muistuttamassa niiden äärellä rukoilevia munkkeja maallisen elämän katoavuudesta.
        Leiriydyimme luostarin muurien ulkopuolelle erämaan laidalle, söimme ja levähdimme jonkin aikaa.

        Lähdimme klo 03.00 aikaan pimeässä kiipeämään vuoren huipulle. Sotilaspappimme oli matkan johtajana ja oppaana. Matkaa leiristämme huipulle oli kai vain 10-12 kilometriä, mutta korkeuseroa oli lähes puolitoista kilometriä (huippu on lähes 2300 metriä merenpinnasta ja luostari noin kilometrin korkeudella). Niinpä matkaan varattiin aikaa 4 tuntia, jotta ehtisimme perille juuri auringonnousun aikaan.

        Nousu oli rankka. Joku joukostamme purnasi, että ”kyllä se Jumala oli varsinainen simputtaja, kun määräsi vanhan miehen (Mooseksen) tänne käskynjaolle”.

        Vaiva palkittiin perille päästyämme, kun näimme nousevan auringon säteiden kiipeävän vuorille niitä valaisten. Näky oli vaikuttava! Vuorella on juutalaisten, kristittyjen ja muslimien pienet kappelit.

        Yllätykseksemme vuorella oli jo suuri ranskalaisten pyhiinvaeltajien joukko, vanhoja ihmisiä, jotka olivat nousseet vuorelle kaksi vuorokautta rinteellä välillä yöpyen. Laskeuduimme alas suorempaa, paljon jyrkempää, kallioon portaiksi hakattua reittiä. Reitin varrella on lähde, jolla profeetta Elia oleskeli Jumalan ilmestyessä hänelle ”hiljaisessa tuulen hyminässä” (1.Kun 19:12).

        - - -

        Israel ei ole naapureitaan yhtenäisempi. Maassa on suuri palestiinalaisvähemmistö, johon kuuluvista monet haluaisivat vain tehdä työtä ja elää rauhassa maan valtaväestön kanssa, mutta ääriainekset ja ulkopuoliset tekevät sen mahdottomaksi.

        Juutalaisten suhtautuminen palestiinalaisiin ei yleisestä nuivuudesta huolimatta ole sekään yhdenmukaista. Länsirannan kysymys jakaa kansaa ja on erilaisia mielipiteitä siitä, millainen asema palestiinalaisilla tulisi olla Israelin valtiossa.

        Jizhak Rabin, entinen maineikas sotilas, myöhempi puolustus- ja pääministeri sekä Nobelin rauhanpalkinnon saaja tuli tapetuksi, kun hän solmi rauhansopimuksen palestiinalaisten johtajan Jasser Arafatin kanssa. Eräisiin naapurivaltioihin ei luoteta lainkaan ja toisiin suhtaudutaan varsin myönteisesti. Jordanian kuningas Husseinia monet Israelilaiset suorastaan rakastivat ja Egyptin presidentti Sadat koettiin Israelissa sankariksi ja suureksi valtiomieheksi.

        Juutalainen kansa on muutenkin kovin heterogeeninen. Sen enemmistö on eri puolilta maailmaa tulleita ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia, jotka puhuvat monia eri kieliä - toki lähes kaikki osaavat myös hebreaa - ja omaavat erilaisia kulttuureja.

        Israel - toisin kuin kaikki arabimaat - on demokratia ja sen väestö poliittisesti tiedostavaa. Poliittinen kenttä on pirstaloitunut lukuisiin, hyvin erilaisia arvoja tavoitteleviin ja toisiaan jyrkästi vastustaviin puolueisiin.

        Juutalaiset eivät enää jakaudu heimoihin raamatullisesti Jaakobin poikien mukaan, vaan diasporan, juutalaisten hajaannuksen aikaisen maantieteellisen alkuperän perusteella lähinnä sefardeiksi ja ashkenaseiksi. Sukupolvien ajan Israelissa asuneet kutsuvat itseään sabroiksi. (Sabra on kaktus, ja nuo juutalaiset pitävät itseään sen kaltaisena: päältä piikikkäänä, sisältä pehmeänä!) Heimoilla ei ole suurta roolia Israelissa.

        Uskonnollisesti juutalaiset jakautuvat moniin lahkoihin, pääsuuntina ortodoksit, reformistit ja hasidit. Jyrkimmät eivät edes tunnusta Israelin valtiota, vaan odottavat Messiaan tuloa ja valtakunnan perustamista. Suuri osa väestöstä on hyvin maallistunutta. Lähes kaikille valtio on tärkeä, minkä he ovat osoittaneet puolustaessaan sitä uhrautuvasti.

        jaksa lukea, koita tajuta
        sinulle siis Siinai on pyhä paikka etkä siksi ota kantaa - kummallista!
        kun puhun juutalaisista niin tiedän kyllä tuon mitä sanot - niinhän on melkein joka maassa että porukka on kirjavaa mutta silti jokaisella kansalla on johto joka vetää ns. virallista politiikkaa ja jolla on jokin uskonto.
        Enemmistö juutalaisista on talmudisteja ja kasaareja. Ei se totuus matkakertomuksilla miksikään muutu.


      • hänen...
        ei niitä kirjoitti:

        jaksa lukea, koita tajuta
        sinulle siis Siinai on pyhä paikka etkä siksi ota kantaa - kummallista!
        kun puhun juutalaisista niin tiedän kyllä tuon mitä sanot - niinhän on melkein joka maassa että porukka on kirjavaa mutta silti jokaisella kansalla on johto joka vetää ns. virallista politiikkaa ja jolla on jokin uskonto.
        Enemmistö juutalaisista on talmudisteja ja kasaareja. Ei se totuus matkakertomuksilla miksikään muutu.

        ... puhua tunnustuksellisella tavalla, kun hän kerran ei osaa tiedollisesti asioita hallita. Ei hän ole ainoa sekopää, kirjoittaa tosin pitempään kuin monet muut.


    • elämän kevät

      ..tämä sossupopulaation sotakirjeenvaihto lähi-idästä ja jatkuva mekastus aiheesta tällä saitilla, jossa teemana pitäisi olla keskusta ja sen harjoittama politiikka.
      Saitille kuulumatonta aihetta natustellaan, siitä kinastellaan tosikkomaisesti kuin korkeasaaren pavinit toisiaan kyssien panaanin kuorista.
      Menkää saatanan höperöt pörhistelemään ja levittelemään sierainaukkojanne muualle. Esimerkiksi sossujen oma saitti on autioa ja tyhjä. Siellä on tilaa niin mielipuolipankille, kapikorhoselle, VinkuWiljamille ja kaikille muillekin sekopäisille ja sairaita käytöstapoja ihannoiville sossuhöppänöille.
      Ps. Olette häpeäksi edustamalle aatesuunnalle.

      • paljastus..

        sinulta.
        Jos ei tiedä mitä sylttytehtaalla tapahtuu niin turha saivarrella täällä ruohonjuuritason juttuja tosissaan.
        Jos omena on pudonnut maahan niin ei hyödytä hokea että tuossa on omena vaan kannattaa miettiä miksi se on siihen pudonnut.
        Mutta ehkä se on liian iso haaste sinulle.


      • elämän kevät
        paljastus.. kirjoitti:

        sinulta.
        Jos ei tiedä mitä sylttytehtaalla tapahtuu niin turha saivarrella täällä ruohonjuuritason juttuja tosissaan.
        Jos omena on pudonnut maahan niin ei hyödytä hokea että tuossa on omena vaan kannattaa miettiä miksi se on siihen pudonnut.
        Mutta ehkä se on liian iso haaste sinulle.

        .. esimerkiksi kysymällä miksi "jeppe" juo.
        Tai myöskin miksi sosupopulaatio ulostaa saitin aihepiiriin kuulumattomia avauksia kuin vatsavaivainen paviaani pusikkoon. Tässäpä uusia näköaloja yksisilmäiselle pukarille omenapuun katveeseen. -"Jos omena on pudonnut maahan niin ei hyödytä hokea että tuossa on omena vaan kannattaa miettiä miksi se on siihen pudonnut."
        Ps.Kirsikkapuitakin on olemassa...


    • environment

      Pitkässä juoksussa sotia ei voiteta aseilla, vaan yhteishengellä. Siinä Israelin kiistakumppanit ovat vahvoilla ja Israel heikoilla.

      Minä kyllä olen kanssasi samaa mieltä siitä, että Israel kaivaa omaa hautaansa. Terrorismi kumpuaa epäoikeudenmukaisuuden maaperästä. Se ei keskity yksittäisiin valtioihin, vaan terrorismi on maailmanlaajuinen indikaattori kuvaamaan sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta. Eriarvoisuuden lisääntyessä terrorismi kasvaa ja kääntäen. Terrorismia ei voi kitkeä aseilla.

      Neuvottelu ja sovittelu on se tie, millä konfliktit ratkaistaan lopullisesti, ei sotilaallisen voiman käyttö.

      Kun toisen maailmansodan jälkeen jokaista israelilaista sodan uhria kohti on kuollut 6 palestiinalaista, ei voida missään nimessä puhua Israelin toiminnan oikeutuksen puolesta. Useimmat uhrit ovat sodissa aina kuitenkin siviilejä - naisia ja lapsia.

      • Näin on näreet

        .. sodassa kuuluu islamilaiseen perinteeseen.Irakin ja Iranin välisessä sodassa lapsiarmeija lähetettiin ensimmäisenä tuleen , jotta ne mennessään räjäyttäisivät maamiinat. Näin säästettiin varsinaisia sotilaita tärkeämpiin tehtäviin.
        Nytkin arabiterroristit vievät rakettien laukaisuasemat sivilien asuinalueiden läheisyyteen.Ammuttuaan raketit israelilaisiin siviili kohteisiin, he pakenevat itse kiireen vilkkaa, koska tietävät tykistöiskun olevan tulossa tuhoamaan laukaisualustoja. Heillä ei ole huolta omienkaan siviilien kohtalosta. Näin he tosiasiassa käyvät kahden rintaman sotaa. Tappavat omaa ja israelilaista siviiliväestöä.Aika"velikultia" siis.
        Toivottavasti YK saa jotain aikaan rauhan palauttamiseksi alueelle.


      • Rauhanomaiset ratkaisut ovat kovin epäseksikkäitä. Ne saavat harvoin suurten kansanjoukkojen suosiota. Ihmiset sodan ulkopuolellakin näkevät muiden sodat lähinnä kivana viihteenä. Sodat tuottavat aina suuria uutisia, rauha ei.

        Israelissakin on rauhanoppositionsa, joka näkee ratkaisun eurooppalaisittain syntyvän neuvottelupöydässä. Myös arabimaissa on samanlaisia maltillisia voimia. Kummankin osapuolen sotatoimet vain vaientamat nämä järkiperustein toimivat ihmiset, kun tunteet ottavat järjestä ylivallan.

        Israel ei ole kyennyt sotimalla takaamaan turvallisuuttaan. Sen kansalaiset saavat olla kaiken aikaa varuillaan. Israelin koko itsenäisyys on kulunut varuillaan olemisena.

        Sodat synnyttävät vain lisää terroristeja. Monen kuolleen läheisellä on hyvä syy ryhtyä terroristiksi. Kun isältä tai pojalta menee koko perhe alta, vaihtoehdot alkavat vihan vallassa olla vähissä.

        Terrorismi on Isarelilla arkipäiväinen vitsaus. Se ei tuota joukkokuolemia, mutta kuolemia ja loukkaantumisia kylläkin. Pelkoa sitten sitäkin enemmän. Kun viha nousee valtiolliselle tasolle, arkipäivän vitsaus voi kääntyä myös joukkotuhoksi. Nämä vihoittelijat kehittävät joukkotuhoaiseita, joita he myös käyttävät, kun tunteet ottavat järjestä ylivallan.


      • Näin on näreet kirjoitti:

        .. sodassa kuuluu islamilaiseen perinteeseen.Irakin ja Iranin välisessä sodassa lapsiarmeija lähetettiin ensimmäisenä tuleen , jotta ne mennessään räjäyttäisivät maamiinat. Näin säästettiin varsinaisia sotilaita tärkeämpiin tehtäviin.
        Nytkin arabiterroristit vievät rakettien laukaisuasemat sivilien asuinalueiden läheisyyteen.Ammuttuaan raketit israelilaisiin siviili kohteisiin, he pakenevat itse kiireen vilkkaa, koska tietävät tykistöiskun olevan tulossa tuhoamaan laukaisualustoja. Heillä ei ole huolta omienkaan siviilien kohtalosta. Näin he tosiasiassa käyvät kahden rintaman sotaa. Tappavat omaa ja israelilaista siviiliväestöä.Aika"velikultia" siis.
        Toivottavasti YK saa jotain aikaan rauhan palauttamiseksi alueelle.

        Mielipiteesi saattaa olla tottakin. Tai sitten olet vain tyypillisen sotapropagandan herrkäuskoinen uhri.

        Human Watch -niminen ihmisoikeusjärjestö on pyrkinyt selvittämään Qanan pommituksia. Paikanpäällä tehdyissä tutkimuksissa on selvinnyt, ettei lähistöltä löytynyt ainuttakaan rakettien laukaisualustaa eikä kuolleita Hizbollah-sotureita. Haastatellut libanolaissiviilit ovat kertoneet, että Hizbollah-sissejä ei ollut paikalla. Israel on nyt itsekin myöntänyt, että pommitus oli virhe. Siis Israelin virhe.

        Tästä Qanan tapauksesta levisi propangandana aluksi mitä erilaisimpia versiota aina sitä myöten, että Hizbollah olisi itse räjäyttänyt rakennukset Israel-vastaisia antipatioita levittääkseen. Kun puolueettomat ja tunnustetut ihmisoikeusjärjestys ja kv. pelstusorganisaatiot sitten tekevät tutkimuksiaan, totuus alkaa vähitellen kaivautua esiin. Raunioihin kuolleita sekään ei eläviksi saa.


      • environment
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Rauhanomaiset ratkaisut ovat kovin epäseksikkäitä. Ne saavat harvoin suurten kansanjoukkojen suosiota. Ihmiset sodan ulkopuolellakin näkevät muiden sodat lähinnä kivana viihteenä. Sodat tuottavat aina suuria uutisia, rauha ei.

        Israelissakin on rauhanoppositionsa, joka näkee ratkaisun eurooppalaisittain syntyvän neuvottelupöydässä. Myös arabimaissa on samanlaisia maltillisia voimia. Kummankin osapuolen sotatoimet vain vaientamat nämä järkiperustein toimivat ihmiset, kun tunteet ottavat järjestä ylivallan.

        Israel ei ole kyennyt sotimalla takaamaan turvallisuuttaan. Sen kansalaiset saavat olla kaiken aikaa varuillaan. Israelin koko itsenäisyys on kulunut varuillaan olemisena.

        Sodat synnyttävät vain lisää terroristeja. Monen kuolleen läheisellä on hyvä syy ryhtyä terroristiksi. Kun isältä tai pojalta menee koko perhe alta, vaihtoehdot alkavat vihan vallassa olla vähissä.

        Terrorismi on Isarelilla arkipäiväinen vitsaus. Se ei tuota joukkokuolemia, mutta kuolemia ja loukkaantumisia kylläkin. Pelkoa sitten sitäkin enemmän. Kun viha nousee valtiolliselle tasolle, arkipäivän vitsaus voi kääntyä myös joukkotuhoksi. Nämä vihoittelijat kehittävät joukkotuhoaiseita, joita he myös käyttävät, kun tunteet ottavat järjestä ylivallan.

        Rauhaan pakottaminen ei tule kysymykseen. Mutta se mitä EU voi tehdä, on toimia sovittelijana ja suunnannäyttäjänä neuvotteluissa. EU:n yhteinen kanta puuttuu, koska EU ei ole vielä riittävän yhtenäinen. Tässä mielessä yhteisömme on vielä heikko.

        Nykyisessä Israelin konfliktissa on kerrannaisvaikutuksineen maailmansodan ainekset huomioiden mm. sen tosiasian, että tietty osa länttä kuvittelee voivansa ryöstää Arabimaiden öljyvarat oman elintasonsa turvaamiseksi. Kaukana ei ole se aika, jolloin öljy ei riitä kaikille, muista luonnonvaroista puhumattakaan.

        Kiina, Intia ja EU - siinä tulevaisuuden veturit. Aikaa myöden Venäjä liittyy EU:hun ja EU:sta kasvaa maailman vakautta, demokratiaa ja kestävää kehitystä edistävä suurvalta Kiinan ja Intian ohessa.


      • on....
        Näin on näreet kirjoitti:

        .. sodassa kuuluu islamilaiseen perinteeseen.Irakin ja Iranin välisessä sodassa lapsiarmeija lähetettiin ensimmäisenä tuleen , jotta ne mennessään räjäyttäisivät maamiinat. Näin säästettiin varsinaisia sotilaita tärkeämpiin tehtäviin.
        Nytkin arabiterroristit vievät rakettien laukaisuasemat sivilien asuinalueiden läheisyyteen.Ammuttuaan raketit israelilaisiin siviili kohteisiin, he pakenevat itse kiireen vilkkaa, koska tietävät tykistöiskun olevan tulossa tuhoamaan laukaisualustoja. Heillä ei ole huolta omienkaan siviilien kohtalosta. Näin he tosiasiassa käyvät kahden rintaman sotaa. Tappavat omaa ja israelilaista siviiliväestöä.Aika"velikultia" siis.
        Toivottavasti YK saa jotain aikaan rauhan palauttamiseksi alueelle.

        Miten se lasten uhraaminen muka kuuluu erityisesti islamilaiseen perinteeseen? Juutalaiseen perinteeseehän se kuuluu. Abrahamista alkaen.

        No, niin, tietysti ei. Se on juttu joka kuuluu kaikkien taantuneitten yhteisöjen käyttäytymiseen. Ei tässä tarvitse mennä kuin muutama sata vuotta ajassa taaksepäin, kun Suomessakin oli lapsisotilaita.

        Jos asiaa ajatellaan kulttuuriantropologian valossa niin rajat lasten ja aikuisten välillä häipyvät heti kun konfliktitilanteissa ollaan taannuttu heimoasteelle. Samoin rajat sotilaiden ja siviilien, syyllisten ja viattomien välillä. Ei se ole sen kummempi juttu. Kansat, kehittyneetkin, on helppo saada regressoitumaan primitiivsemmille tasoille. Kriisin kohdatessa se voi tapahtua nopeastikin. Kun amerikkalaisnuoria lähtetettiin Irakiin, ei mennyt kuin muutama viikko kun mitä tavallisimmat ja "terveimmät" nuorikaiset jo harjoittivat vankien seksuaalista nöyryyttämistä ja kiduttamista.

        Jos kuvitellaan että jokin noista nyt polemiikkia herättävistä sodankäyntimuodoista jotenkin liittyisi johonkin kulttuuriin erityisesti, silloin kulttuurituntemus on kyllä kapikorhosten tasolla.


      • väärässä
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Rauhanomaiset ratkaisut ovat kovin epäseksikkäitä. Ne saavat harvoin suurten kansanjoukkojen suosiota. Ihmiset sodan ulkopuolellakin näkevät muiden sodat lähinnä kivana viihteenä. Sodat tuottavat aina suuria uutisia, rauha ei.

        Israelissakin on rauhanoppositionsa, joka näkee ratkaisun eurooppalaisittain syntyvän neuvottelupöydässä. Myös arabimaissa on samanlaisia maltillisia voimia. Kummankin osapuolen sotatoimet vain vaientamat nämä järkiperustein toimivat ihmiset, kun tunteet ottavat järjestä ylivallan.

        Israel ei ole kyennyt sotimalla takaamaan turvallisuuttaan. Sen kansalaiset saavat olla kaiken aikaa varuillaan. Israelin koko itsenäisyys on kulunut varuillaan olemisena.

        Sodat synnyttävät vain lisää terroristeja. Monen kuolleen läheisellä on hyvä syy ryhtyä terroristiksi. Kun isältä tai pojalta menee koko perhe alta, vaihtoehdot alkavat vihan vallassa olla vähissä.

        Terrorismi on Isarelilla arkipäiväinen vitsaus. Se ei tuota joukkokuolemia, mutta kuolemia ja loukkaantumisia kylläkin. Pelkoa sitten sitäkin enemmän. Kun viha nousee valtiolliselle tasolle, arkipäivän vitsaus voi kääntyä myös joukkotuhoksi. Nämä vihoittelijat kehittävät joukkotuhoaiseita, joita he myös käyttävät, kun tunteet ottavat järjestä ylivallan.

        Ei se rauhan kannattaminen suinkaan aina ole niin kovin epäseksikästä. Esimerkiksi kahdeksan kymmenestä suomalaisesta ei halunnut Bushin hyökkäävän Irakiin. Viimeksi olen lukenut gallupista, jonka mukaan kuusi kymmenestä ihmisestä koko maapallolla pitää USA.a maailmanrauhan suurimpana uhkana. Ei se kerro ihmisten sotaisuudesta.

        Onhan sitä tietenkin porukkaa, jolle verileikit ovat parasta viihdettä. Ja on paljon niitä jotka muka-asiallisesti perustelevat esimerkiksi nyt Israelin hyökkäystä kaikenlaisilla, jopa moraalisilla, argumenteilla, mutta joiden kohdalla on tosiasiassa kyse viehtymyksestä voimankäyttöön. Mutta tällaiset tosiväkivaltaviihteen ystävät ja ammattisotilaat ovat kuitenkin selvästi erottuvia vähemmistöryhmiä.

        En tiedä oletko seurannut kansainvälistä lehdistöä, mutta viime viikkoina on ollut kovasti puhetta tietokonein tapahtuvista yhteydenotoista sotarintaman yli. Niin Israelista kuin Libanonista ollaan blogien ja muiden vastaavien palstojen välityksessä suorissa kansalaiskontakteissa, joille omat hallitukset eivät harmistuksistaan huolimatta mahda mitään. Jos halua tietää mitä rintamalla tapahtuu, älä usko Israelin tiedottajia äläkä CNN:aa, vaan selaa kansalaisblogeja.

        Sotien tragedia on aina se että niitä voidaan pitää pystyssä vain valheilla ja propagandalla. On tuskin sellaista konfliktia, jonka ensimmäinen uhri ei olisi totuus. Jos rauhaan asetetaan toiveita, ne voidaan nykyään asettaa myös kansalaisliikeiden vahvistumiseen internetissä, ikään kuin oman yhteiskunnankin pinnan alla.


      • näin on näreet
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Mielipiteesi saattaa olla tottakin. Tai sitten olet vain tyypillisen sotapropagandan herrkäuskoinen uhri.

        Human Watch -niminen ihmisoikeusjärjestö on pyrkinyt selvittämään Qanan pommituksia. Paikanpäällä tehdyissä tutkimuksissa on selvinnyt, ettei lähistöltä löytynyt ainuttakaan rakettien laukaisualustaa eikä kuolleita Hizbollah-sotureita. Haastatellut libanolaissiviilit ovat kertoneet, että Hizbollah-sissejä ei ollut paikalla. Israel on nyt itsekin myöntänyt, että pommitus oli virhe. Siis Israelin virhe.

        Tästä Qanan tapauksesta levisi propangandana aluksi mitä erilaisimpia versiota aina sitä myöten, että Hizbollah olisi itse räjäyttänyt rakennukset Israel-vastaisia antipatioita levittääkseen. Kun puolueettomat ja tunnustetut ihmisoikeusjärjestys ja kv. pelstusorganisaatiot sitten tekevät tutkimuksiaan, totuus alkaa vähitellen kaivautua esiin. Raunioihin kuolleita sekään ei eläviksi saa.

        .. ja tämä viimeisinkin vastineesi kuuluu tämän saitin eihepiiriin..
        Sivistyneen ihmisen käytöstapoihin kuuluu se, ettei munaa itseään esittämällä mielipiteitään väärillä foorumeilla.
        Lipponenkin löisi avaajaa nuijalla päähän ja ajaisi hänet ulos eduskunnan arvovaltaa halventavan käyttäytymisen takia toteamalla, että vähemmästäkin tässä menee puurot ja vellit sekaisin.
        Demokratia ja asiallisuuteen pyrkivä keskustelukin vaatii toteutuakseen käyttäytymissäännöt. Siis valitse oikea foorumi, niin kukaan ei nimettele sinua sossuhöppänäksi ja saat ehkä asiallisia vastauksiakin.


      • Otsikossa kaikki
        väärässä kirjoitti:

        Ei se rauhan kannattaminen suinkaan aina ole niin kovin epäseksikästä. Esimerkiksi kahdeksan kymmenestä suomalaisesta ei halunnut Bushin hyökkäävän Irakiin. Viimeksi olen lukenut gallupista, jonka mukaan kuusi kymmenestä ihmisestä koko maapallolla pitää USA.a maailmanrauhan suurimpana uhkana. Ei se kerro ihmisten sotaisuudesta.

        Onhan sitä tietenkin porukkaa, jolle verileikit ovat parasta viihdettä. Ja on paljon niitä jotka muka-asiallisesti perustelevat esimerkiksi nyt Israelin hyökkäystä kaikenlaisilla, jopa moraalisilla, argumenteilla, mutta joiden kohdalla on tosiasiassa kyse viehtymyksestä voimankäyttöön. Mutta tällaiset tosiväkivaltaviihteen ystävät ja ammattisotilaat ovat kuitenkin selvästi erottuvia vähemmistöryhmiä.

        En tiedä oletko seurannut kansainvälistä lehdistöä, mutta viime viikkoina on ollut kovasti puhetta tietokonein tapahtuvista yhteydenotoista sotarintaman yli. Niin Israelista kuin Libanonista ollaan blogien ja muiden vastaavien palstojen välityksessä suorissa kansalaiskontakteissa, joille omat hallitukset eivät harmistuksistaan huolimatta mahda mitään. Jos halua tietää mitä rintamalla tapahtuu, älä usko Israelin tiedottajia äläkä CNN:aa, vaan selaa kansalaisblogeja.

        Sotien tragedia on aina se että niitä voidaan pitää pystyssä vain valheilla ja propagandalla. On tuskin sellaista konfliktia, jonka ensimmäinen uhri ei olisi totuus. Jos rauhaan asetetaan toiveita, ne voidaan nykyään asettaa myös kansalaisliikeiden vahvistumiseen internetissä, ikään kuin oman yhteiskunnankin pinnan alla.

        ...


      • näin on näreet
        on.... kirjoitti:

        Miten se lasten uhraaminen muka kuuluu erityisesti islamilaiseen perinteeseen? Juutalaiseen perinteeseehän se kuuluu. Abrahamista alkaen.

        No, niin, tietysti ei. Se on juttu joka kuuluu kaikkien taantuneitten yhteisöjen käyttäytymiseen. Ei tässä tarvitse mennä kuin muutama sata vuotta ajassa taaksepäin, kun Suomessakin oli lapsisotilaita.

        Jos asiaa ajatellaan kulttuuriantropologian valossa niin rajat lasten ja aikuisten välillä häipyvät heti kun konfliktitilanteissa ollaan taannuttu heimoasteelle. Samoin rajat sotilaiden ja siviilien, syyllisten ja viattomien välillä. Ei se ole sen kummempi juttu. Kansat, kehittyneetkin, on helppo saada regressoitumaan primitiivsemmille tasoille. Kriisin kohdatessa se voi tapahtua nopeastikin. Kun amerikkalaisnuoria lähtetettiin Irakiin, ei mennyt kuin muutama viikko kun mitä tavallisimmat ja "terveimmät" nuorikaiset jo harjoittivat vankien seksuaalista nöyryyttämistä ja kiduttamista.

        Jos kuvitellaan että jokin noista nyt polemiikkia herättävistä sodankäyntimuodoista jotenkin liittyisi johonkin kulttuuriin erityisesti, silloin kulttuurituntemus on kyllä kapikorhosten tasolla.

        -"Jos kuvitellaan että jokin noista nyt polemiikkia herättävistä sodankäyntimuodoista jotenkin liittyisi johonkin kulttuuriin erityisesti, silloin kulttuurituntemus on kyllä kapikorhosten tasolla."
        Olen kyllä tutustunut ihmiskunnan historiaan kirjallisuuden kautta.

        -Pidättäydyn kuitenkin aikaan ja ajanjaksoon jonka olen elänyt ja kokenut.
        Aivan islamilaisille ominaisena sodankäynti muotona on mielestäni suuriin siviiliuhreihin pyrkivä itsemurhapommitus.Islamin uskonnolliset johtajat antavat sille hyväksyntänsä ja lupaulevat palkkioita paratiisissa kuoleman jälkeen.
        Japanilaisessa kulttuurissa oli kyllä itsemurha lentäjiä, mutta lienenkö väärässä kun oletan, että he pyrkivät iskuillaan sotilaskohteisiin
        Ps.Turha tähän on kapikorhosta sotkea, hän painikoon omassa sarjassaan.


      • Renkola
        environment kirjoitti:

        Rauhaan pakottaminen ei tule kysymykseen. Mutta se mitä EU voi tehdä, on toimia sovittelijana ja suunnannäyttäjänä neuvotteluissa. EU:n yhteinen kanta puuttuu, koska EU ei ole vielä riittävän yhtenäinen. Tässä mielessä yhteisömme on vielä heikko.

        Nykyisessä Israelin konfliktissa on kerrannaisvaikutuksineen maailmansodan ainekset huomioiden mm. sen tosiasian, että tietty osa länttä kuvittelee voivansa ryöstää Arabimaiden öljyvarat oman elintasonsa turvaamiseksi. Kaukana ei ole se aika, jolloin öljy ei riitä kaikille, muista luonnonvaroista puhumattakaan.

        Kiina, Intia ja EU - siinä tulevaisuuden veturit. Aikaa myöden Venäjä liittyy EU:hun ja EU:sta kasvaa maailman vakautta, demokratiaa ja kestävää kehitystä edistävä suurvalta Kiinan ja Intian ohessa.

        ... voisit silti keskittyä kirjoituksiisi, sillä sinullalin on lukijansa. Kun palaat Suomeen, huomioi tämä.


      • JormaKKorhonen
        environment kirjoitti:

        Rauhaan pakottaminen ei tule kysymykseen. Mutta se mitä EU voi tehdä, on toimia sovittelijana ja suunnannäyttäjänä neuvotteluissa. EU:n yhteinen kanta puuttuu, koska EU ei ole vielä riittävän yhtenäinen. Tässä mielessä yhteisömme on vielä heikko.

        Nykyisessä Israelin konfliktissa on kerrannaisvaikutuksineen maailmansodan ainekset huomioiden mm. sen tosiasian, että tietty osa länttä kuvittelee voivansa ryöstää Arabimaiden öljyvarat oman elintasonsa turvaamiseksi. Kaukana ei ole se aika, jolloin öljy ei riitä kaikille, muista luonnonvaroista puhumattakaan.

        Kiina, Intia ja EU - siinä tulevaisuuden veturit. Aikaa myöden Venäjä liittyy EU:hun ja EU:sta kasvaa maailman vakautta, demokratiaa ja kestävää kehitystä edistävä suurvalta Kiinan ja Intian ohessa.

        Toisaalta ihailtavaa on idealisminne, mutta niin kaukana realismista – siitä, mikä on mahdollista tuolla – että parhaimmillaankin asennettanne voisi kutsua vain hellyttäväksi hyväuskoisuudeksi. Ette siis todellakaan ymmärrä siellä vallitsevaa todellisuutta, ettekä ymmärrä, mikä on mahdollista, mikä ei.

        Israel ei voi tehdä rauhaa Hizbollahin enempää kuin Hamasinkaan kanssa yksin, kun nuo järjestöt eivät ole siihen halukkaita. Onhan Israel nytkin tarjonnut tulitaukoa Hizbollahille ja pyytänyt kansainvälisiä rauhanturvaajia alueelle, mutta Hizbollah ei ole ottanut ehdotusta kuuleviin korviinsa. Ei, vaikka varmasti ylivoimainen enemmistö libanonilaisista sitä haluaisi.

        Israel ei mielellään ryhdy edes rauhanneuvotteluihin terrorismiluonteisten järjestöjen kanssa, sillä kovat kokemukset ovat karsineet Israelin johtajilta herkkäuskoisuuden niiden sanan pitävyyteen. Tästä huolimatta Israel on luvannut tunnustaa Hamasin palestiinalaisten edustajaksi, jos tämä tunnustaa Israelin valtion, mutta tunnustusta ei ole kuulunut.

        Hizbollah on vielä vaikeampi tapaus kuin Hamas, joka sentään edustaa kansaa, palestiinalaisia, Hizbollah ei oikein mitään. Vaikka se toimii Libanonissa, maan väestöstä vain pieni osa on sitä ainakin tähän sotaan asti kannattanut.

        Uskonne YK:n ja EU:n mahdollisuuksiin ei ole realistista sekään. Nimenomaan rauhaan pakottaminen – jota Environment vastustaa – olisi nopein mahdollisuus päästä rauhaan. Ja pakottajana tulisi olla USA, jota tuolla alueella ainakin kuunnellaan, kun sen voima ymmärretään ja sitä pelätään. Ja rauhanturvaajiksi Nato-johtoiset joukot olisivat parhaat, sillä Nato edustaa voimaa, ja tuolla arvostetaan vain voimaa. YK eli UN on monelle United Nothing.

        Pitkässäkään juoksussa, niin kauas kuin silmään siintää, Israel ei ole siellä heikoilla, sillä niin paljon vahvempi ja osaavampi naapureitaan se on kaikilla alueilla. Ja yhtenäisempi, koska siellä tapahtuu jatkuvasti sama, jota meillä kutsuttiin talvisodan ihmeeksi.

        Arabien yhtenäisyys on ollut aina ja on edelleen enemmän arabeille ominaista sanomisentaitoa, sananhelinää, kuin muuta. On se nähty niin monta kertaa, ja nähdään nytkin. Eivätkö Egypti ja Jordania olekin hiljaa kuin susi kukassa? Miksi eivät olisi, kun niillä on rauhansopimus Israelin kanssa ja ne ovat häätäneet maistaan pois palestiinalaispakolaiset, jotka varsinkin Jordaniassa onnistuivat aikoinaan panemaan koko maan asiat pahasti sekaisin.

        Terrorismi tosiaan on Israelin arkipäiväinen vitsaus, ja se jatkuu, koska palestiinalaiset ääriainekset ja varsinkin naapurit haluavat sen jatkuvan. Israelissa asuvien Palestiinalaisten suurelta enemmistöltä nuo terroristit eivät kysele mitään. Eivät liioin Jumalan puolueen eli Hizbollahin edustajat libanonilaisilta, sillä he käyvät pyhää sotaa juutalaisten ja heidän maansa hävittämiseksi. Jota sotaa he eivät kuitenkaan koskaan tule voittamaan.

        Israelin rajanaapureista vain Syyria hallituksensa tasolla pitää vihaa Israeliin. Libanon heikkouttaan ei voi mitään ulkopuolelta sinne soluttautuneille ja siellä vaikuttaville Hizbollaheille. Egypti ja Jordania pitävät yllä normaaleja diplomaattisia suhteita Israeliin ja haluavat rauhan jatkuvan. Israelin pahin valtiollinen vihollinen Iran uhoavaa turvassa muiden takaa. Irakilla on tällä hetkellä tarpeeksi itsessään.

        Lähi-idässä rauhoittuu heti kun Syyria ja muut arabimaat tunnustavat Israelin valtion ja tekevät rauhansopimuksen sen kanssa ja riisuvat maissaan vaikuttavat Israelille vihamieliset terroristit aseista. Mutta jos niin ei tapahdu, niin Israel pysyy jatkuvassa valmiudessa ja on aina valmis puolustamaan olemassaoloaan ja kansaansa kun tarve vaatii. Ja tulee siinä kyllä pärjäämään, joskin uhreja myös sille itselleen tulee. Mutta vielä enemmän tulisi, jos Israel menettelisi toisin.

        Golanista Israel ei tule koskaan luopumaan, sen ymmärtää ainakin jokainen siellä ollut sotilas ja varmaan siellä käynyt siviilikin. Ja pitäisi sen olla selvää vain karttaa vilkaisemallakin: koko Galilea, Israelin ydinalueita, on kilometriä korkeammalla olevalle Golanin ylängölle sijoitettavan raskaan tykistön ja ohjuspatterien tulenkantaman alla. Ja millaisen lähtöaseman se tarjoaakaan sieltä alkavalle hyökkäykselle Israeliin!

        Niin paljon Israel ei tule koskaan luottamaan Syyriaan, että se sille Golanin palauttaisi. Sen strateginen merkitys on sentään kokonaan toista luokkaa kuin oli Karjalan kannaksen Leningradin turvallisuudelle, ja sen vuoksi Neuvostoliitto käynnisti sodan meitä vastaan.


      • JormaKKorhonen
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Rauhanomaiset ratkaisut ovat kovin epäseksikkäitä. Ne saavat harvoin suurten kansanjoukkojen suosiota. Ihmiset sodan ulkopuolellakin näkevät muiden sodat lähinnä kivana viihteenä. Sodat tuottavat aina suuria uutisia, rauha ei.

        Israelissakin on rauhanoppositionsa, joka näkee ratkaisun eurooppalaisittain syntyvän neuvottelupöydässä. Myös arabimaissa on samanlaisia maltillisia voimia. Kummankin osapuolen sotatoimet vain vaientamat nämä järkiperustein toimivat ihmiset, kun tunteet ottavat järjestä ylivallan.

        Israel ei ole kyennyt sotimalla takaamaan turvallisuuttaan. Sen kansalaiset saavat olla kaiken aikaa varuillaan. Israelin koko itsenäisyys on kulunut varuillaan olemisena.

        Sodat synnyttävät vain lisää terroristeja. Monen kuolleen läheisellä on hyvä syy ryhtyä terroristiksi. Kun isältä tai pojalta menee koko perhe alta, vaihtoehdot alkavat vihan vallassa olla vähissä.

        Terrorismi on Isarelilla arkipäiväinen vitsaus. Se ei tuota joukkokuolemia, mutta kuolemia ja loukkaantumisia kylläkin. Pelkoa sitten sitäkin enemmän. Kun viha nousee valtiolliselle tasolle, arkipäivän vitsaus voi kääntyä myös joukkotuhoksi. Nämä vihoittelijat kehittävät joukkotuhoaiseita, joita he myös käyttävät, kun tunteet ottavat järjestä ylivallan.

        Toisaalta ihailtavaa on idealisminne, mutta niin kaukana realismista – siitä, mikä on mahdollista tuolla – että parhaimmillaankin asennettanne voisi kutsua vain hellyttäväksi hyväuskoisuudeksi. Ette siis todellakaan ymmärrä siellä vallitsevaa todellisuutta, ettekä ymmärrä, mikä on mahdollista, mikä ei.

        Israel ei voi tehdä rauhaa Hizbollahin enempää kuin Hamasinkaan kanssa yksin, kun nuo järjestöt eivät ole siihen halukkaita. Onhan Israel nytkin tarjonnut tulitaukoa Hizbollahille ja pyytänyt kansainvälisiä rauhanturvaajia alueelle, mutta Hizbollah ei ole ottanut ehdotusta kuuleviin korviinsa. Ei, vaikka varmasti ylivoimainen enemmistö libanonilaisista sitä haluaisi.

        Israel ei mielellään ryhdy edes rauhanneuvotteluihin terrorismiluonteisten järjestöjen kanssa, sillä kovat kokemukset ovat karsineet Israelin johtajilta herkkäuskoisuuden niiden sanan pitävyyteen. Tästä huolimatta Israel on luvannut tunnustaa Hamasin palestiinalaisten edustajaksi, jos tämä tunnustaa Israelin valtion, mutta tunnustusta ei ole kuulunut.

        Hizbollah on vielä vaikeampi tapaus kuin Hamas, joka sentään edustaa kansaa, palestiinalaisia, Hizbollah ei oikein mitään. Vaikka se toimii Libanonissa, maan väestöstä vain pieni osa on sitä ainakin tähän sotaan asti kannattanut.

        Uskonne YK:n ja EU:n mahdollisuuksiin ei ole realistista sekään. Nimenomaan rauhaan pakottaminen – jota Environment vastustaa – olisi nopein mahdollisuus päästä rauhaan. Ja pakottajana tulisi olla USA, jota tuolla alueella ainakin kuunnellaan, kun sen voima ymmärretään ja sitä pelätään. Ja rauhanturvaajiksi Nato-johtoiset joukot olisivat parhaat, sillä Nato edustaa voimaa, ja tuolla arvostetaan vain voimaa. YK eli UN on monelle United Nothing.

        Pitkässäkään juoksussa, niin kauas kuin silmään siintää, Israel ei ole siellä heikoilla, sillä niin paljon vahvempi ja osaavampi naapureitaan se on kaikilla alueilla. Ja yhtenäisempi, koska siellä tapahtuu jatkuvasti sama, jota meillä kutsuttiin talvisodan ihmeeksi.

        Arabien yhtenäisyys on ollut aina ja on edelleen enemmän arabeille ominaista sanomisentaitoa, sananhelinää, kuin muuta. On se nähty niin monta kertaa, ja nähdään nytkin. Eivätkö Egypti ja Jordania olekin hiljaa kuin susi kukassa? Miksi eivät olisi, kun niillä on rauhansopimus Israelin kanssa ja ne ovat häätäneet maistaan pois palestiinalaispakolaiset, jotka varsinkin Jordaniassa onnistuivat aikoinaan panemaan koko maan asiat pahasti sekaisin.

        Terrorismi tosiaan on Israelin arkipäiväinen vitsaus, ja se jatkuu, koska palestiinalaiset ääriainekset ja varsinkin naapurit haluavat sen jatkuvan. Israelissa asuvien Palestiinalaisten suurelta enemmistöltä nuo terroristit eivät kysele mitään. Eivät liioin Jumalan puolueen eli Hizbollahin edustajat libanonilaisilta, sillä he käyvät pyhää sotaa juutalaisten ja heidän maansa hävittämiseksi. Jota sotaa he eivät kuitenkaan koskaan tule voittamaan.

        Israelin rajanaapureista vain Syyria hallituksensa tasolla pitää vihaa Israeliin. Libanon heikkouttaan ei voi mitään ulkopuolelta sinne soluttautuneille ja siellä vaikuttaville Hizbollaheille. Egypti ja Jordania pitävät yllä normaaleja diplomaattisia suhteita Israeliin ja haluavat rauhan jatkuvan. Israelin pahin valtiollinen vihollinen Iran uhoavaa turvassa muiden takaa. Irakilla on tällä hetkellä tarpeeksi itsessään.

        Lähi-idässä rauhoittuu heti kun Syyria ja muut arabimaat tunnustavat Israelin valtion ja tekevät rauhansopimuksen sen kanssa ja riisuvat maissaan vaikuttavat Israelille vihamieliset terroristit aseista. Mutta jos niin ei tapahdu, niin Israel pysyy jatkuvassa valmiudessa ja on aina valmis puolustamaan olemassaoloaan ja kansaansa kun tarve vaatii. Ja tulee siinä kyllä pärjäämään, joskin uhreja myös sille itselleen tulee. Mutta vielä enemmän tulisi, jos Israel menettelisi toisin.

        Golanista Israel ei tule koskaan luopumaan, sen ymmärtää ainakin jokainen siellä ollut sotilas ja varmaan siellä käynyt siviilikin. Ja pitäisi sen olla selvää vain karttaa vilkaisemallakin: koko Galilea, Israelin ydinalueita, on kilometriä korkeammalla olevalle Golanin ylängölle sijoitettavan raskaan tykistön ja ohjuspatterien tulenkantaman alla. Ja millaisen lähtöaseman se tarjoaakaan sieltä alkavalle hyökkäykselle Israeliin!

        Niin paljon Israel ei tule koskaan luottamaan Syyriaan, että se sille Golanin palauttaisi. Sen strateginen merkitys on sentään kokonaan toista luokkaa kuin oli Karjalan kannaksen Leningradin turvallisuudelle, ja sen vuoksi Neuvostoliitto käynnisti sodan meitä vastaan.


      • environment
        JormaKKorhonen kirjoitti:

        Toisaalta ihailtavaa on idealisminne, mutta niin kaukana realismista – siitä, mikä on mahdollista tuolla – että parhaimmillaankin asennettanne voisi kutsua vain hellyttäväksi hyväuskoisuudeksi. Ette siis todellakaan ymmärrä siellä vallitsevaa todellisuutta, ettekä ymmärrä, mikä on mahdollista, mikä ei.

        Israel ei voi tehdä rauhaa Hizbollahin enempää kuin Hamasinkaan kanssa yksin, kun nuo järjestöt eivät ole siihen halukkaita. Onhan Israel nytkin tarjonnut tulitaukoa Hizbollahille ja pyytänyt kansainvälisiä rauhanturvaajia alueelle, mutta Hizbollah ei ole ottanut ehdotusta kuuleviin korviinsa. Ei, vaikka varmasti ylivoimainen enemmistö libanonilaisista sitä haluaisi.

        Israel ei mielellään ryhdy edes rauhanneuvotteluihin terrorismiluonteisten järjestöjen kanssa, sillä kovat kokemukset ovat karsineet Israelin johtajilta herkkäuskoisuuden niiden sanan pitävyyteen. Tästä huolimatta Israel on luvannut tunnustaa Hamasin palestiinalaisten edustajaksi, jos tämä tunnustaa Israelin valtion, mutta tunnustusta ei ole kuulunut.

        Hizbollah on vielä vaikeampi tapaus kuin Hamas, joka sentään edustaa kansaa, palestiinalaisia, Hizbollah ei oikein mitään. Vaikka se toimii Libanonissa, maan väestöstä vain pieni osa on sitä ainakin tähän sotaan asti kannattanut.

        Uskonne YK:n ja EU:n mahdollisuuksiin ei ole realistista sekään. Nimenomaan rauhaan pakottaminen – jota Environment vastustaa – olisi nopein mahdollisuus päästä rauhaan. Ja pakottajana tulisi olla USA, jota tuolla alueella ainakin kuunnellaan, kun sen voima ymmärretään ja sitä pelätään. Ja rauhanturvaajiksi Nato-johtoiset joukot olisivat parhaat, sillä Nato edustaa voimaa, ja tuolla arvostetaan vain voimaa. YK eli UN on monelle United Nothing.

        Pitkässäkään juoksussa, niin kauas kuin silmään siintää, Israel ei ole siellä heikoilla, sillä niin paljon vahvempi ja osaavampi naapureitaan se on kaikilla alueilla. Ja yhtenäisempi, koska siellä tapahtuu jatkuvasti sama, jota meillä kutsuttiin talvisodan ihmeeksi.

        Arabien yhtenäisyys on ollut aina ja on edelleen enemmän arabeille ominaista sanomisentaitoa, sananhelinää, kuin muuta. On se nähty niin monta kertaa, ja nähdään nytkin. Eivätkö Egypti ja Jordania olekin hiljaa kuin susi kukassa? Miksi eivät olisi, kun niillä on rauhansopimus Israelin kanssa ja ne ovat häätäneet maistaan pois palestiinalaispakolaiset, jotka varsinkin Jordaniassa onnistuivat aikoinaan panemaan koko maan asiat pahasti sekaisin.

        Terrorismi tosiaan on Israelin arkipäiväinen vitsaus, ja se jatkuu, koska palestiinalaiset ääriainekset ja varsinkin naapurit haluavat sen jatkuvan. Israelissa asuvien Palestiinalaisten suurelta enemmistöltä nuo terroristit eivät kysele mitään. Eivät liioin Jumalan puolueen eli Hizbollahin edustajat libanonilaisilta, sillä he käyvät pyhää sotaa juutalaisten ja heidän maansa hävittämiseksi. Jota sotaa he eivät kuitenkaan koskaan tule voittamaan.

        Israelin rajanaapureista vain Syyria hallituksensa tasolla pitää vihaa Israeliin. Libanon heikkouttaan ei voi mitään ulkopuolelta sinne soluttautuneille ja siellä vaikuttaville Hizbollaheille. Egypti ja Jordania pitävät yllä normaaleja diplomaattisia suhteita Israeliin ja haluavat rauhan jatkuvan. Israelin pahin valtiollinen vihollinen Iran uhoavaa turvassa muiden takaa. Irakilla on tällä hetkellä tarpeeksi itsessään.

        Lähi-idässä rauhoittuu heti kun Syyria ja muut arabimaat tunnustavat Israelin valtion ja tekevät rauhansopimuksen sen kanssa ja riisuvat maissaan vaikuttavat Israelille vihamieliset terroristit aseista. Mutta jos niin ei tapahdu, niin Israel pysyy jatkuvassa valmiudessa ja on aina valmis puolustamaan olemassaoloaan ja kansaansa kun tarve vaatii. Ja tulee siinä kyllä pärjäämään, joskin uhreja myös sille itselleen tulee. Mutta vielä enemmän tulisi, jos Israel menettelisi toisin.

        Golanista Israel ei tule koskaan luopumaan, sen ymmärtää ainakin jokainen siellä ollut sotilas ja varmaan siellä käynyt siviilikin. Ja pitäisi sen olla selvää vain karttaa vilkaisemallakin: koko Galilea, Israelin ydinalueita, on kilometriä korkeammalla olevalle Golanin ylängölle sijoitettavan raskaan tykistön ja ohjuspatterien tulenkantaman alla. Ja millaisen lähtöaseman se tarjoaakaan sieltä alkavalle hyökkäykselle Israeliin!

        Niin paljon Israel ei tule koskaan luottamaan Syyriaan, että se sille Golanin palauttaisi. Sen strateginen merkitys on sentään kokonaan toista luokkaa kuin oli Karjalan kannaksen Leningradin turvallisuudelle, ja sen vuoksi Neuvostoliitto käynnisti sodan meitä vastaan.

        Niistä huolimatta uskon rauhan palautuvan vain ja ainoastaan neuvottelujen kautta. Aseellinen voima on pitkässä juoksussa heikkous. Tulevaisuudessa USA:n talous- ja sotilasmahti vastannee sen osuutta maailman väestöstä, eli alle 6%.

        Toisaalta, turha meidän on kinastella. Sinulla on omat vankat ja perustellut mielipiteesi, sekä aikaa ja taito kirjoitella. Ja kuten olen aijemminkin sanonut, arvostan mielipiteitäsi tässä asiassa, vaikken niihin yhdykään.

        Nyt valmistaudun kullanhuuhdonnan MM-kisojen toimitsijatehtäviin, VIP-isäntänä. Siellä menee koko ensi viikko. Mukavaa elokuuta sinulle :-)


      • korostukset
        näin on näreet kirjoitti:

        -"Jos kuvitellaan että jokin noista nyt polemiikkia herättävistä sodankäyntimuodoista jotenkin liittyisi johonkin kulttuuriin erityisesti, silloin kulttuurituntemus on kyllä kapikorhosten tasolla."
        Olen kyllä tutustunut ihmiskunnan historiaan kirjallisuuden kautta.

        -Pidättäydyn kuitenkin aikaan ja ajanjaksoon jonka olen elänyt ja kokenut.
        Aivan islamilaisille ominaisena sodankäynti muotona on mielestäni suuriin siviiliuhreihin pyrkivä itsemurhapommitus.Islamin uskonnolliset johtajat antavat sille hyväksyntänsä ja lupaulevat palkkioita paratiisissa kuoleman jälkeen.
        Japanilaisessa kulttuurissa oli kyllä itsemurha lentäjiä, mutta lienenkö väärässä kun oletan, että he pyrkivät iskuillaan sotilaskohteisiin
        Ps.Turha tähän on kapikorhosta sotkea, hän painikoon omassa sarjassaan.

        Nähdäkseni ei ole pohjaa sille että yritetään liittää joitakin yleisinhimillisiä käyttäytymispiirteitä ja käyttäytymisilmiöitä nimenomaan islamiin ja arabialaiseen kulttuuriin.

        Sensijaan kannattaa kaivaa näkyville oman kansallisen kulttuurimme vastaavanlaiset piirteet, jotka eivät todellakaan ole kovin kaukana menneisyydessämme. Meillähän vallitsi varsin sisäänlämpiävä, valtion ja uskonnon yhteenliittymän käsittänyt ja vahvasti yksiarvoinen yhtenäiskulttuuri käytännössä vielä 50-luvulla.

        Ja toisaalta se mitä noilla sotarintamilla tapahtuu on nimenomaan yleisinhimillistä regressiota ja raaistumista. Ihmiset, myös me jotka juuri olemme saavuttaneet joitakin moniarvoisen demokratian edellyttämiä ja niin sanotusti kehittyneempiä piirteitä itseemme, taantuvat ja elukoituvat helposti ja nopeasti joutuessaan sotarintamille. Kannattaa lukea esim. Mark Lanen pieni kirjanen "Song My ei ole ainoa", jossa on esitetty amerikkalaissotilaiden kertomuksia Vietnamin sodassa tapahtuneista "käsittämättömistä" raakuuksista. Esimerkiksi lasten tappaminen -- siis se ettei lapsia mielletä enää lapsina -- astuu mukaan kuvaan jo raaistumisen ensi asteilla.

        Japanilaisten sotainto oli itsetarkoituksellista, siis kulttuurisidonnaista. Se oli heillä itsetarkoituksellinen arvo samaan tapaan kuin missä tahansa ammattisotilaat rakastavat taistelemista ihan politiikasta riippumatta, eikä sihen voi liittää mitään päämäärärationaalisuutta. Esimerkiksi, kun atomipommit oli pudotettu Hiroshimaan ja Nagasakiin, tämä ei tehnyt japanilaisnuorten sotaintoon minkäänlaista vaikutusta. Keisarilla oli täysy työ tehdä kansalleen selväksi ettei sotaa jatketa. Ja kun hän piti kuuluisan epäselvän radiopuheensa, suuri osa japanilaisista tajusi hänen sanomansa niin että Japani oli voittanut sodan.


      • kuvassa näy
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Mielipiteesi saattaa olla tottakin. Tai sitten olet vain tyypillisen sotapropagandan herrkäuskoinen uhri.

        Human Watch -niminen ihmisoikeusjärjestö on pyrkinyt selvittämään Qanan pommituksia. Paikanpäällä tehdyissä tutkimuksissa on selvinnyt, ettei lähistöltä löytynyt ainuttakaan rakettien laukaisualustaa eikä kuolleita Hizbollah-sotureita. Haastatellut libanolaissiviilit ovat kertoneet, että Hizbollah-sissejä ei ollut paikalla. Israel on nyt itsekin myöntänyt, että pommitus oli virhe. Siis Israelin virhe.

        Tästä Qanan tapauksesta levisi propangandana aluksi mitä erilaisimpia versiota aina sitä myöten, että Hizbollah olisi itse räjäyttänyt rakennukset Israel-vastaisia antipatioita levittääkseen. Kun puolueettomat ja tunnustetut ihmisoikeusjärjestys ja kv. pelstusorganisaatiot sitten tekevät tutkimuksiaan, totuus alkaa vähitellen kaivautua esiin. Raunioihin kuolleita sekään ei eläviksi saa.

        rakettien laukaisualustoja - varsinkin jos niitä oikein haluamalla haluaa löytää

        http://www.jewwatch.com/jew-genocide-palestinian-qana-massacre-2006-photos.htm

        minä en kyllä näe mutta joku väitti nähneensä


      • JormaKKorhonen kirjoitti:

        Toisaalta ihailtavaa on idealisminne, mutta niin kaukana realismista – siitä, mikä on mahdollista tuolla – että parhaimmillaankin asennettanne voisi kutsua vain hellyttäväksi hyväuskoisuudeksi. Ette siis todellakaan ymmärrä siellä vallitsevaa todellisuutta, ettekä ymmärrä, mikä on mahdollista, mikä ei.

        Israel ei voi tehdä rauhaa Hizbollahin enempää kuin Hamasinkaan kanssa yksin, kun nuo järjestöt eivät ole siihen halukkaita. Onhan Israel nytkin tarjonnut tulitaukoa Hizbollahille ja pyytänyt kansainvälisiä rauhanturvaajia alueelle, mutta Hizbollah ei ole ottanut ehdotusta kuuleviin korviinsa. Ei, vaikka varmasti ylivoimainen enemmistö libanonilaisista sitä haluaisi.

        Israel ei mielellään ryhdy edes rauhanneuvotteluihin terrorismiluonteisten järjestöjen kanssa, sillä kovat kokemukset ovat karsineet Israelin johtajilta herkkäuskoisuuden niiden sanan pitävyyteen. Tästä huolimatta Israel on luvannut tunnustaa Hamasin palestiinalaisten edustajaksi, jos tämä tunnustaa Israelin valtion, mutta tunnustusta ei ole kuulunut.

        Hizbollah on vielä vaikeampi tapaus kuin Hamas, joka sentään edustaa kansaa, palestiinalaisia, Hizbollah ei oikein mitään. Vaikka se toimii Libanonissa, maan väestöstä vain pieni osa on sitä ainakin tähän sotaan asti kannattanut.

        Uskonne YK:n ja EU:n mahdollisuuksiin ei ole realistista sekään. Nimenomaan rauhaan pakottaminen – jota Environment vastustaa – olisi nopein mahdollisuus päästä rauhaan. Ja pakottajana tulisi olla USA, jota tuolla alueella ainakin kuunnellaan, kun sen voima ymmärretään ja sitä pelätään. Ja rauhanturvaajiksi Nato-johtoiset joukot olisivat parhaat, sillä Nato edustaa voimaa, ja tuolla arvostetaan vain voimaa. YK eli UN on monelle United Nothing.

        Pitkässäkään juoksussa, niin kauas kuin silmään siintää, Israel ei ole siellä heikoilla, sillä niin paljon vahvempi ja osaavampi naapureitaan se on kaikilla alueilla. Ja yhtenäisempi, koska siellä tapahtuu jatkuvasti sama, jota meillä kutsuttiin talvisodan ihmeeksi.

        Arabien yhtenäisyys on ollut aina ja on edelleen enemmän arabeille ominaista sanomisentaitoa, sananhelinää, kuin muuta. On se nähty niin monta kertaa, ja nähdään nytkin. Eivätkö Egypti ja Jordania olekin hiljaa kuin susi kukassa? Miksi eivät olisi, kun niillä on rauhansopimus Israelin kanssa ja ne ovat häätäneet maistaan pois palestiinalaispakolaiset, jotka varsinkin Jordaniassa onnistuivat aikoinaan panemaan koko maan asiat pahasti sekaisin.

        Terrorismi tosiaan on Israelin arkipäiväinen vitsaus, ja se jatkuu, koska palestiinalaiset ääriainekset ja varsinkin naapurit haluavat sen jatkuvan. Israelissa asuvien Palestiinalaisten suurelta enemmistöltä nuo terroristit eivät kysele mitään. Eivät liioin Jumalan puolueen eli Hizbollahin edustajat libanonilaisilta, sillä he käyvät pyhää sotaa juutalaisten ja heidän maansa hävittämiseksi. Jota sotaa he eivät kuitenkaan koskaan tule voittamaan.

        Israelin rajanaapureista vain Syyria hallituksensa tasolla pitää vihaa Israeliin. Libanon heikkouttaan ei voi mitään ulkopuolelta sinne soluttautuneille ja siellä vaikuttaville Hizbollaheille. Egypti ja Jordania pitävät yllä normaaleja diplomaattisia suhteita Israeliin ja haluavat rauhan jatkuvan. Israelin pahin valtiollinen vihollinen Iran uhoavaa turvassa muiden takaa. Irakilla on tällä hetkellä tarpeeksi itsessään.

        Lähi-idässä rauhoittuu heti kun Syyria ja muut arabimaat tunnustavat Israelin valtion ja tekevät rauhansopimuksen sen kanssa ja riisuvat maissaan vaikuttavat Israelille vihamieliset terroristit aseista. Mutta jos niin ei tapahdu, niin Israel pysyy jatkuvassa valmiudessa ja on aina valmis puolustamaan olemassaoloaan ja kansaansa kun tarve vaatii. Ja tulee siinä kyllä pärjäämään, joskin uhreja myös sille itselleen tulee. Mutta vielä enemmän tulisi, jos Israel menettelisi toisin.

        Golanista Israel ei tule koskaan luopumaan, sen ymmärtää ainakin jokainen siellä ollut sotilas ja varmaan siellä käynyt siviilikin. Ja pitäisi sen olla selvää vain karttaa vilkaisemallakin: koko Galilea, Israelin ydinalueita, on kilometriä korkeammalla olevalle Golanin ylängölle sijoitettavan raskaan tykistön ja ohjuspatterien tulenkantaman alla. Ja millaisen lähtöaseman se tarjoaakaan sieltä alkavalle hyökkäykselle Israeliin!

        Niin paljon Israel ei tule koskaan luottamaan Syyriaan, että se sille Golanin palauttaisi. Sen strateginen merkitys on sentään kokonaan toista luokkaa kuin oli Karjalan kannaksen Leningradin turvallisuudelle, ja sen vuoksi Neuvostoliitto käynnisti sodan meitä vastaan.

        Minusta on varsin kummallista, että pidät neuvottelupöytien tietä idealismina. Ilmeisesti sitten katsot, että tätä tietä aiemmin yrittäneet ovat pelkkiä idealisteja. Heitä ovat olleet esim. USAn ehkä viime vuosikymmenten viisain presidentti Jimmy Carter ja Egyptin Anvar Sadat ja joukko isarelilaisia poliitikkoja.

        Israelissa on kovan linjan sotapoliitikkoja, jotka eivät ole olleet halukkaita luopumaan vallatuista alueista ja sinne perustetusta siirtolaisasutuksesta. He eivät tunnusta mitään oikeuksia palestiinalaisille, vaan pitävät heitä roskasakkina vähän samalla korostuksella kuin natsit pitivät juutalaisia turhana roskasakkina. Mutta Israelissakin on poliitikkoja, joille neuvotteratkaisut ovat realismia. Eivät kai he muuten olisi sitä tietä yrittäneet.

        Olet väittänyt, että sodat ovat aina vahvistaneet Israelin asemaa. Tämä on täysin koettelematon "totuus", koska emme ole nähneet, mikä tilanne olisi ilman näitä sotia. Olisiko tilanne Israelin kannalta tosiaan huonompi kuin nyt?

        Katsoin tuossa viikko sitten elokuvan nimeltä Munich (Munchen). Elokuva kertoi israelin epävirallisesta tappopartiosta, joka sai tehtäväkseen surmata Munchenin olympiakyläverilöylyn suunnittelijat. Yhdestätoista yhdeksän onnistuttiinkin surmaamaan. Tämä tapahtumasarja johti useisiin muihin surmatekoihin ja kostonkierteeseen. Lisäksi elokuvassa todettiin israelilaisten taholta, että koston lopputuloksena Mustan Syyskuun ja Fatahin kuolleiden tilalle tulleet johtajat olivat entistä paljon häikäiemättömämpiä ja Israelille vaarallisempia. Israelin siis huononsi asemaansa tässä suhteessa kostoiskujen kautta. Samaa logiikkaa tuntuu pätevän yleisemminkin Israelin sotapolitiikkaan. Se vahvistaa ja radikalisoi vihollistaan. Jollain lailla maltilliset palestiinalaisjärjestöt ovat vaihtuneet äärimuslimien radikaaleihin ja Israelille paljon vaarallisempiin porukoihin. Näin Israel on tosiaan ajanut itsensä tilanteeseen, ettei se katso voivansa neuvotella terroristijärjestöjen kanssa, kun sillä ei ole ollut aiemmin suurta halua neuvotella rauhanomaisempienkaan palestiinalaisjärjestöjen kanssa.

        Vähin erin on siis ajauduttu sotapolitiikalla siihen, että neuvottelumahdollisuus on suljettu kokonaan pois. Lopputuloksen annetaan määräytyä pelkästään väkivallan avulla. Olen aiemmin sanonut, että seudulla asustaa pelkästään barbaarisia raakalaiskansoja meihin nyttemmin sivistyneisiin eurooppalaisiin verrattuna. Yhä vahvemmaksi näyttää muuttuvan tämä käsitykseni. Israel on alueen vahvin sotilasvalta. Valtion todellinen vahvuus tulisi esille, jos sieltä nousisi myös alueen vahvin rauhaanpyrkijä. Kyllä aloitteen sekasortoisessa tilanteessa kuuluu olla vahvimmalla osapuolella. Iran ja Syyria eivät saa alueella radikaaleilleen myötätuntoa, jos heille tarjotaan kunnollinen mahdollisuus elää rauhassa. Libanon on tavallaan tästä hyvä esimerkki. Se on kyennyt vaurastumaan suhteellisen hyvin aika ajoin ja nyt taas maa pannnaan raunioiksi. Libanonissa kaikki eivät suinkaan katso hyvällä Hizbollahin läsnäoloa. Nyt kun Israel pommittaa heidän kotinsa hajalle, voi olla, että tulevaisuuden hizbollahit otetaan riemuiten taas vastaan.


      • näin on näreet.
        korostukset kirjoitti:

        Nähdäkseni ei ole pohjaa sille että yritetään liittää joitakin yleisinhimillisiä käyttäytymispiirteitä ja käyttäytymisilmiöitä nimenomaan islamiin ja arabialaiseen kulttuuriin.

        Sensijaan kannattaa kaivaa näkyville oman kansallisen kulttuurimme vastaavanlaiset piirteet, jotka eivät todellakaan ole kovin kaukana menneisyydessämme. Meillähän vallitsi varsin sisäänlämpiävä, valtion ja uskonnon yhteenliittymän käsittänyt ja vahvasti yksiarvoinen yhtenäiskulttuuri käytännössä vielä 50-luvulla.

        Ja toisaalta se mitä noilla sotarintamilla tapahtuu on nimenomaan yleisinhimillistä regressiota ja raaistumista. Ihmiset, myös me jotka juuri olemme saavuttaneet joitakin moniarvoisen demokratian edellyttämiä ja niin sanotusti kehittyneempiä piirteitä itseemme, taantuvat ja elukoituvat helposti ja nopeasti joutuessaan sotarintamille. Kannattaa lukea esim. Mark Lanen pieni kirjanen "Song My ei ole ainoa", jossa on esitetty amerikkalaissotilaiden kertomuksia Vietnamin sodassa tapahtuneista "käsittämättömistä" raakuuksista. Esimerkiksi lasten tappaminen -- siis se ettei lapsia mielletä enää lapsina -- astuu mukaan kuvaan jo raaistumisen ensi asteilla.

        Japanilaisten sotainto oli itsetarkoituksellista, siis kulttuurisidonnaista. Se oli heillä itsetarkoituksellinen arvo samaan tapaan kuin missä tahansa ammattisotilaat rakastavat taistelemista ihan politiikasta riippumatta, eikä sihen voi liittää mitään päämäärärationaalisuutta. Esimerkiksi, kun atomipommit oli pudotettu Hiroshimaan ja Nagasakiin, tämä ei tehnyt japanilaisnuorten sotaintoon minkäänlaista vaikutusta. Keisarilla oli täysy työ tehdä kansalleen selväksi ettei sotaa jatketa. Ja kun hän piti kuuluisan epäselvän radiopuheensa, suuri osa japanilaisista tajusi hänen sanomansa niin että Japani oli voittanut sodan.

        -"Nähdäkseni ei ole pohjaa sille että yritetään liittää joitakin yleisinhimillisiä käyttäytymispiirteitä ja käyttäytymisilmiöitä nimenomaan islamiin ja arabialaiseen kulttuuriin. "
        Islamin hengellisien johtajien laatimilla palkkiolupauksilla (mitä suurempia siviiliuhreja saat aikaan tappamalla samalla itsesi sitä suuremmat palkinnot odottavat sinua paratiisissa)ei ole mitään yhteyttä yleisinhimillisiin käyttäytymispiirteisiin, eikä niitä kukaan yritä niitä niihin liittää.
        Kommunistien toiminnoissakaan ei ollut tätä täysin mielipuolista "taivaallista" näkökulmaa, vaan se kuuluu yksinomaan islamilaisten toiminta tapoihin.
        -Se mitä islamilaisuus on tänään, on luettavissa heidän hengellisten johtajien hyväksymissä käyttäytymismalleissaan.
        Siis mitä enemmän tapat, sitä suuremmat palkkiot paratiisissa.

        Tämä on tietenkin helvetillistä touhua verrattuna siihen mitä islamilainen uskonto perimmäiseltä sanomaltaan on. Kaikissa mailman valtauskonnoissa se sanoma on sama. Kokonaan toinen asia on se miten vallanhimoiset imaamit näitä asioita omien valtapyrkimyksiensä toteuttamiseksi vääntävät ja alaisiaan mielettömiin tekoihin höynäyttävät.


      • olennaisinta
        näin on näreet. kirjoitti:

        -"Nähdäkseni ei ole pohjaa sille että yritetään liittää joitakin yleisinhimillisiä käyttäytymispiirteitä ja käyttäytymisilmiöitä nimenomaan islamiin ja arabialaiseen kulttuuriin. "
        Islamin hengellisien johtajien laatimilla palkkiolupauksilla (mitä suurempia siviiliuhreja saat aikaan tappamalla samalla itsesi sitä suuremmat palkinnot odottavat sinua paratiisissa)ei ole mitään yhteyttä yleisinhimillisiin käyttäytymispiirteisiin, eikä niitä kukaan yritä niitä niihin liittää.
        Kommunistien toiminnoissakaan ei ollut tätä täysin mielipuolista "taivaallista" näkökulmaa, vaan se kuuluu yksinomaan islamilaisten toiminta tapoihin.
        -Se mitä islamilaisuus on tänään, on luettavissa heidän hengellisten johtajien hyväksymissä käyttäytymismalleissaan.
        Siis mitä enemmän tapat, sitä suuremmat palkkiot paratiisissa.

        Tämä on tietenkin helvetillistä touhua verrattuna siihen mitä islamilainen uskonto perimmäiseltä sanomaltaan on. Kaikissa mailman valtauskonnoissa se sanoma on sama. Kokonaan toinen asia on se miten vallanhimoiset imaamit näitä asioita omien valtapyrkimyksiensä toteuttamiseksi vääntävät ja alaisiaan mielettömiin tekoihin höynäyttävät.

        Tunnustuksellisia oppeja ei kannata tarkastella siitä lähtökohtaoletuksesta, että ne vaikuttaisivat ihmisissä jollain juuri niille ominaisella tavalla. Vaikka opillisissa sisällöissä ilmoitettaisiin, korostettaisiin, määrättäisiin, jne, vaikka mitä, kaikki tällaiset opit kuitenkin voivat vain hyödyntää sitä yleis- ja perusinhimillistä apparaattia joka ihmisellä lajityypillisesti on.

        On totta että tunnustuksellisten oppien nimissä ihmiset uskaltavat jotain sellaista mitä eivät ilman opillista siunausta tekisi. Ihminen on sosiaalinen olento, joka tietylle käyttäytymiselleen tarvitsee aina jonkin yksilöä ja yleensä ihmistä suuremman perusteen. On vain turhaa kuvitella, että esim. islam olisi jotenkin periaatteessa muista tunnustuksellisista opeista poikkeava -- että se siin toimisi jotenkin eri tavoin tai erilaisia sisältöjä välittäen kuin jokin muu vasttaava, ihmisten tekoja ihmistä suuremmilla arvoilla legitimoiva oppi. Jos näin väitetään, silloin ollaan sotajalalla jotain epäolennaista vastaan, ollaan siis määritelty vihollinen väärin.

        Kaikissa ihmisyhteisöissä esiintyy jonkinlaista uskonnollisuutta, joka primitiivisissä yhteisöissä on tiukasti sidottu valtaan. Tämä peruskuvio ei muutu miksikään vaikka yhteisöt kehittyvät ja yhteisöllisyys saa uusia järjestysmismuotoja. Aina tarvitaan ihmistä suurempia oppeja legitimoimaan esim. valtion väkivaltakoneiston toimia. Ei ole siis periaatteellista eroa jonkin jumalan tai jonkin idean, aatteen tai poliittisen uskontunnustuksen nimissä suoritetulla väkivallalla. Ja kuten jo todettu, pitkälle "demokraattisella" tiellä kehittynyt yhteiskunta on kriisin sitä kohdatessa valmis taantumaan nopeasti primitiivisemmälle kehitystasolle, jolloin mukaan tulee aina uskonnonomaisia, valtarakenteita tiivistäviä ja totuuksia yhdensuuntaistavia voimia.

        Nämä ovat kulttuuriantropologian alkeita, joihin yhden jos toisen kannattaisi tutustua.


      • JormaKKorhonen
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Minusta on varsin kummallista, että pidät neuvottelupöytien tietä idealismina. Ilmeisesti sitten katsot, että tätä tietä aiemmin yrittäneet ovat pelkkiä idealisteja. Heitä ovat olleet esim. USAn ehkä viime vuosikymmenten viisain presidentti Jimmy Carter ja Egyptin Anvar Sadat ja joukko isarelilaisia poliitikkoja.

        Israelissa on kovan linjan sotapoliitikkoja, jotka eivät ole olleet halukkaita luopumaan vallatuista alueista ja sinne perustetusta siirtolaisasutuksesta. He eivät tunnusta mitään oikeuksia palestiinalaisille, vaan pitävät heitä roskasakkina vähän samalla korostuksella kuin natsit pitivät juutalaisia turhana roskasakkina. Mutta Israelissakin on poliitikkoja, joille neuvotteratkaisut ovat realismia. Eivät kai he muuten olisi sitä tietä yrittäneet.

        Olet väittänyt, että sodat ovat aina vahvistaneet Israelin asemaa. Tämä on täysin koettelematon "totuus", koska emme ole nähneet, mikä tilanne olisi ilman näitä sotia. Olisiko tilanne Israelin kannalta tosiaan huonompi kuin nyt?

        Katsoin tuossa viikko sitten elokuvan nimeltä Munich (Munchen). Elokuva kertoi israelin epävirallisesta tappopartiosta, joka sai tehtäväkseen surmata Munchenin olympiakyläverilöylyn suunnittelijat. Yhdestätoista yhdeksän onnistuttiinkin surmaamaan. Tämä tapahtumasarja johti useisiin muihin surmatekoihin ja kostonkierteeseen. Lisäksi elokuvassa todettiin israelilaisten taholta, että koston lopputuloksena Mustan Syyskuun ja Fatahin kuolleiden tilalle tulleet johtajat olivat entistä paljon häikäiemättömämpiä ja Israelille vaarallisempia. Israelin siis huononsi asemaansa tässä suhteessa kostoiskujen kautta. Samaa logiikkaa tuntuu pätevän yleisemminkin Israelin sotapolitiikkaan. Se vahvistaa ja radikalisoi vihollistaan. Jollain lailla maltilliset palestiinalaisjärjestöt ovat vaihtuneet äärimuslimien radikaaleihin ja Israelille paljon vaarallisempiin porukoihin. Näin Israel on tosiaan ajanut itsensä tilanteeseen, ettei se katso voivansa neuvotella terroristijärjestöjen kanssa, kun sillä ei ole ollut aiemmin suurta halua neuvotella rauhanomaisempienkaan palestiinalaisjärjestöjen kanssa.

        Vähin erin on siis ajauduttu sotapolitiikalla siihen, että neuvottelumahdollisuus on suljettu kokonaan pois. Lopputuloksen annetaan määräytyä pelkästään väkivallan avulla. Olen aiemmin sanonut, että seudulla asustaa pelkästään barbaarisia raakalaiskansoja meihin nyttemmin sivistyneisiin eurooppalaisiin verrattuna. Yhä vahvemmaksi näyttää muuttuvan tämä käsitykseni. Israel on alueen vahvin sotilasvalta. Valtion todellinen vahvuus tulisi esille, jos sieltä nousisi myös alueen vahvin rauhaanpyrkijä. Kyllä aloitteen sekasortoisessa tilanteessa kuuluu olla vahvimmalla osapuolella. Iran ja Syyria eivät saa alueella radikaaleilleen myötätuntoa, jos heille tarjotaan kunnollinen mahdollisuus elää rauhassa. Libanon on tavallaan tästä hyvä esimerkki. Se on kyennyt vaurastumaan suhteellisen hyvin aika ajoin ja nyt taas maa pannnaan raunioiksi. Libanonissa kaikki eivät suinkaan katso hyvällä Hizbollahin läsnäoloa. Nyt kun Israel pommittaa heidän kotinsa hajalle, voi olla, että tulevaisuuden hizbollahit otetaan riemuiten taas vastaan.

        ...sitä, joka on tuonkin viestini ydinsanoma: kenen kanssa Israel neuvottelisi? Itsensäkö kanssa?

        Ainakaan Hizbollah ei halua neuvotella. Israel lukuisista kokemuksistaan hyvin tietää, että on vain pelkkää bluffia Hizbollahin ilmoitus, että seitten se suostuisi neuvotteluihin, jos Israel vetää joukkonsa pois Libanonista. Jos Israel niin tekisi, hizbollat muodon vuoksi saattaisivat hetken neuvotella ja alkaa taas raketti-iskut lähempää Israelkin rajaa. Usko pois, että tämä on totuus. Israelin johtajat sen hyvin tietävät.

        Nuo esiin ottamasi asiat ovat todella loistavat poikkeukset. Anwar Sadatin kaltaisia rohkeita valtiomiehiä siellä arabipuolella nytkin tarvittaisiin. Sadat tuli "leijonanluolaan", puhumaan knessetiin, ja sai Israelissa sankarin sädekehän, ja hänen kanssansa Israelin johtajat riensivät heti neuvottelemaan ja neuvottelut olivat helpot, ja niiden tuloksena sodassa hävinnyt Egypti sai takaisin Siinain, joka oli sillä suunnalla Israelille samanlainen ja parempikin puskuri kuin nyt Golan Syyriaa vastaan. Mutta Syyriasta ei taida tulla "Sadatteja", sillä Anwarin kohtalo peloittanee uuden samanlaisen ilmestymistä.

        Sotapolitiikkaa haluavat ylläpitää Hizbollahit ja sen tukijat, ei Israel. Ja tämä on fakta, joka pitäisi olla hyvin ymmärrettävä, jos haluaa asiaan puolueettomasti, niin historialliset kuin nykyisetkin tapahtumat huomioon ottaen paneutua.


      • tilitys...
        JormaKKorhonen kirjoitti:

        Toisaalta ihailtavaa on idealisminne, mutta niin kaukana realismista – siitä, mikä on mahdollista tuolla – että parhaimmillaankin asennettanne voisi kutsua vain hellyttäväksi hyväuskoisuudeksi. Ette siis todellakaan ymmärrä siellä vallitsevaa todellisuutta, ettekä ymmärrä, mikä on mahdollista, mikä ei.

        Israel ei voi tehdä rauhaa Hizbollahin enempää kuin Hamasinkaan kanssa yksin, kun nuo järjestöt eivät ole siihen halukkaita. Onhan Israel nytkin tarjonnut tulitaukoa Hizbollahille ja pyytänyt kansainvälisiä rauhanturvaajia alueelle, mutta Hizbollah ei ole ottanut ehdotusta kuuleviin korviinsa. Ei, vaikka varmasti ylivoimainen enemmistö libanonilaisista sitä haluaisi.

        Israel ei mielellään ryhdy edes rauhanneuvotteluihin terrorismiluonteisten järjestöjen kanssa, sillä kovat kokemukset ovat karsineet Israelin johtajilta herkkäuskoisuuden niiden sanan pitävyyteen. Tästä huolimatta Israel on luvannut tunnustaa Hamasin palestiinalaisten edustajaksi, jos tämä tunnustaa Israelin valtion, mutta tunnustusta ei ole kuulunut.

        Hizbollah on vielä vaikeampi tapaus kuin Hamas, joka sentään edustaa kansaa, palestiinalaisia, Hizbollah ei oikein mitään. Vaikka se toimii Libanonissa, maan väestöstä vain pieni osa on sitä ainakin tähän sotaan asti kannattanut.

        Uskonne YK:n ja EU:n mahdollisuuksiin ei ole realistista sekään. Nimenomaan rauhaan pakottaminen – jota Environment vastustaa – olisi nopein mahdollisuus päästä rauhaan. Ja pakottajana tulisi olla USA, jota tuolla alueella ainakin kuunnellaan, kun sen voima ymmärretään ja sitä pelätään. Ja rauhanturvaajiksi Nato-johtoiset joukot olisivat parhaat, sillä Nato edustaa voimaa, ja tuolla arvostetaan vain voimaa. YK eli UN on monelle United Nothing.

        Pitkässäkään juoksussa, niin kauas kuin silmään siintää, Israel ei ole siellä heikoilla, sillä niin paljon vahvempi ja osaavampi naapureitaan se on kaikilla alueilla. Ja yhtenäisempi, koska siellä tapahtuu jatkuvasti sama, jota meillä kutsuttiin talvisodan ihmeeksi.

        Arabien yhtenäisyys on ollut aina ja on edelleen enemmän arabeille ominaista sanomisentaitoa, sananhelinää, kuin muuta. On se nähty niin monta kertaa, ja nähdään nytkin. Eivätkö Egypti ja Jordania olekin hiljaa kuin susi kukassa? Miksi eivät olisi, kun niillä on rauhansopimus Israelin kanssa ja ne ovat häätäneet maistaan pois palestiinalaispakolaiset, jotka varsinkin Jordaniassa onnistuivat aikoinaan panemaan koko maan asiat pahasti sekaisin.

        Terrorismi tosiaan on Israelin arkipäiväinen vitsaus, ja se jatkuu, koska palestiinalaiset ääriainekset ja varsinkin naapurit haluavat sen jatkuvan. Israelissa asuvien Palestiinalaisten suurelta enemmistöltä nuo terroristit eivät kysele mitään. Eivät liioin Jumalan puolueen eli Hizbollahin edustajat libanonilaisilta, sillä he käyvät pyhää sotaa juutalaisten ja heidän maansa hävittämiseksi. Jota sotaa he eivät kuitenkaan koskaan tule voittamaan.

        Israelin rajanaapureista vain Syyria hallituksensa tasolla pitää vihaa Israeliin. Libanon heikkouttaan ei voi mitään ulkopuolelta sinne soluttautuneille ja siellä vaikuttaville Hizbollaheille. Egypti ja Jordania pitävät yllä normaaleja diplomaattisia suhteita Israeliin ja haluavat rauhan jatkuvan. Israelin pahin valtiollinen vihollinen Iran uhoavaa turvassa muiden takaa. Irakilla on tällä hetkellä tarpeeksi itsessään.

        Lähi-idässä rauhoittuu heti kun Syyria ja muut arabimaat tunnustavat Israelin valtion ja tekevät rauhansopimuksen sen kanssa ja riisuvat maissaan vaikuttavat Israelille vihamieliset terroristit aseista. Mutta jos niin ei tapahdu, niin Israel pysyy jatkuvassa valmiudessa ja on aina valmis puolustamaan olemassaoloaan ja kansaansa kun tarve vaatii. Ja tulee siinä kyllä pärjäämään, joskin uhreja myös sille itselleen tulee. Mutta vielä enemmän tulisi, jos Israel menettelisi toisin.

        Golanista Israel ei tule koskaan luopumaan, sen ymmärtää ainakin jokainen siellä ollut sotilas ja varmaan siellä käynyt siviilikin. Ja pitäisi sen olla selvää vain karttaa vilkaisemallakin: koko Galilea, Israelin ydinalueita, on kilometriä korkeammalla olevalle Golanin ylängölle sijoitettavan raskaan tykistön ja ohjuspatterien tulenkantaman alla. Ja millaisen lähtöaseman se tarjoaakaan sieltä alkavalle hyökkäykselle Israeliin!

        Niin paljon Israel ei tule koskaan luottamaan Syyriaan, että se sille Golanin palauttaisi. Sen strateginen merkitys on sentään kokonaan toista luokkaa kuin oli Karjalan kannaksen Leningradin turvallisuudelle, ja sen vuoksi Neuvostoliitto käynnisti sodan meitä vastaan.

        Jos kansanluonne on tällainen niin onko rauha koskaan mahdollista?
        Ja entä kun nämä ihmiset saavat vallan maailmassa?
        Mikä on silloin muiden kohtalo?

        http://www.jewwatch.com/jew-genocide-gentilehate.html


      • todella,
        JormaKKorhonen kirjoitti:

        ...sitä, joka on tuonkin viestini ydinsanoma: kenen kanssa Israel neuvottelisi? Itsensäkö kanssa?

        Ainakaan Hizbollah ei halua neuvotella. Israel lukuisista kokemuksistaan hyvin tietää, että on vain pelkkää bluffia Hizbollahin ilmoitus, että seitten se suostuisi neuvotteluihin, jos Israel vetää joukkonsa pois Libanonista. Jos Israel niin tekisi, hizbollat muodon vuoksi saattaisivat hetken neuvotella ja alkaa taas raketti-iskut lähempää Israelkin rajaa. Usko pois, että tämä on totuus. Israelin johtajat sen hyvin tietävät.

        Nuo esiin ottamasi asiat ovat todella loistavat poikkeukset. Anwar Sadatin kaltaisia rohkeita valtiomiehiä siellä arabipuolella nytkin tarvittaisiin. Sadat tuli "leijonanluolaan", puhumaan knessetiin, ja sai Israelissa sankarin sädekehän, ja hänen kanssansa Israelin johtajat riensivät heti neuvottelemaan ja neuvottelut olivat helpot, ja niiden tuloksena sodassa hävinnyt Egypti sai takaisin Siinain, joka oli sillä suunnalla Israelille samanlainen ja parempikin puskuri kuin nyt Golan Syyriaa vastaan. Mutta Syyriasta ei taida tulla "Sadatteja", sillä Anwarin kohtalo peloittanee uuden samanlaisen ilmestymistä.

        Sotapolitiikkaa haluavat ylläpitää Hizbollahit ja sen tukijat, ei Israel. Ja tämä on fakta, joka pitäisi olla hyvin ymmärrettävä, jos haluaa asiaan puolueettomasti, niin historialliset kuin nykyisetkin tapahtumat huomioon ottaen paneutua.

        että Israelin sotilaallinen toiminta ratkaisee tämän asian. Se on todella epärealistista eikä osoita pienintäkään historian tajua.


      • JormaKKorhonen
        todella, kirjoitti:

        että Israelin sotilaallinen toiminta ratkaisee tämän asian. Se on todella epärealistista eikä osoita pienintäkään historian tajua.

        ...asia on juuri päinvastoin kuin sanot. Israelin sotilaallinen toiminta on ollut sille lukuisat kerrat ainoa mahdollisuus, jos se on aikonut turvata valtiollisen ja kansallisen olemassaolonsa. Siitä pohjimmiltaan on kysymys nytkin.

        Epärealistista on olettaa, että naapurit pystyisivät koskaan lyömään Israelin sotilaallisesti tai muutenkaan, ja yhtä epärealistista on uskoa, että sieltä yrittäjät loppuisivat.

        Pienintäkään historian tajua - historian tuntemusta - ei ole sillä, joka sanoo, että sotilaallinen toiminta ei olisi ratkaissut asioita. Vain se on ratkaissut asioita maailmassa koko tunnetun historian ajan. Niin myös viimeksi kuluneena vuosisatana, mm. mantereellamme kahdessa maailmansodassa. Meidän suomalaistenkin tuo tulisi omasta kokemuksestamme kipeästi tuntea.


      • hiekkalaatikolle
        JormaKKorhonen kirjoitti:

        ...asia on juuri päinvastoin kuin sanot. Israelin sotilaallinen toiminta on ollut sille lukuisat kerrat ainoa mahdollisuus, jos se on aikonut turvata valtiollisen ja kansallisen olemassaolonsa. Siitä pohjimmiltaan on kysymys nytkin.

        Epärealistista on olettaa, että naapurit pystyisivät koskaan lyömään Israelin sotilaallisesti tai muutenkaan, ja yhtä epärealistista on uskoa, että sieltä yrittäjät loppuisivat.

        Pienintäkään historian tajua - historian tuntemusta - ei ole sillä, joka sanoo, että sotilaallinen toiminta ei olisi ratkaissut asioita. Vain se on ratkaissut asioita maailmassa koko tunnetun historian ajan. Niin myös viimeksi kuluneena vuosisatana, mm. mantereellamme kahdessa maailmansodassa. Meidän suomalaistenkin tuo tulisi omasta kokemuksestamme kipeästi tuntea.

        Se kumpi aloitti kannattaa ratkaista sotimalla viimeiseen mieheen. Se joka jää jäljelle lopettaa sodan.

        Jokainen ihmiskunnan historian sota on tuottanut enemmän ongelmia kuin mitä sillä on onnistuttu ratkaisemaan.


      • puhunut
        JormaKKorhonen kirjoitti:

        ...asia on juuri päinvastoin kuin sanot. Israelin sotilaallinen toiminta on ollut sille lukuisat kerrat ainoa mahdollisuus, jos se on aikonut turvata valtiollisen ja kansallisen olemassaolonsa. Siitä pohjimmiltaan on kysymys nytkin.

        Epärealistista on olettaa, että naapurit pystyisivät koskaan lyömään Israelin sotilaallisesti tai muutenkaan, ja yhtä epärealistista on uskoa, että sieltä yrittäjät loppuisivat.

        Pienintäkään historian tajua - historian tuntemusta - ei ole sillä, joka sanoo, että sotilaallinen toiminta ei olisi ratkaissut asioita. Vain se on ratkaissut asioita maailmassa koko tunnetun historian ajan. Niin myös viimeksi kuluneena vuosisatana, mm. mantereellamme kahdessa maailmansodassa. Meidän suomalaistenkin tuo tulisi omasta kokemuksestamme kipeästi tuntea.

        sotilallisesta toiminnasta yleensä, vaan Israelin sotilaalllisesta toiminnasta. Israel voi saada suuria sotilaallisia voittoja, mutta ei koskaan niillä saa arabeja polvilleen ja siksi sotilaallinen toiminta vain siirtää ratkaisua. Israelissa on nyt paljon turvattomampaa kuin ennen hyökkäystä palestiinalaisalueille ja Libanoniin. Sekä väliaikainen ratkaisua, että lopullinen ratkaisu, saadaan, jos saadaan vain neuvotteluilla. USA:lla on tietysti keskeinen asema ja saattaa olla, että lopullista ratkaisua ei tule ainakaan ennen presidentin vaihdosta Yhdysvalloissa. Ratkaisu siis tulee joko neuvotteluilla tai ei ollenkaan. Se on realismia.


      • juttua...
        tilitys... kirjoitti:

        Jos kansanluonne on tällainen niin onko rauha koskaan mahdollista?
        Ja entä kun nämä ihmiset saavat vallan maailmassa?
        Mikä on silloin muiden kohtalo?

        http://www.jewwatch.com/jew-genocide-gentilehate.html

        kaikki tuo kuvattu näkyy kyllä ulospäin ja nykyiset kädenväännöt Lähi-idässä on helppo ymmärtää kun tuon on lukenut
        eihän tuollainen uskonto mahdollista sopuisaa elämää muiden kanssa


      • Näin on näreet
        olennaisinta kirjoitti:

        Tunnustuksellisia oppeja ei kannata tarkastella siitä lähtökohtaoletuksesta, että ne vaikuttaisivat ihmisissä jollain juuri niille ominaisella tavalla. Vaikka opillisissa sisällöissä ilmoitettaisiin, korostettaisiin, määrättäisiin, jne, vaikka mitä, kaikki tällaiset opit kuitenkin voivat vain hyödyntää sitä yleis- ja perusinhimillistä apparaattia joka ihmisellä lajityypillisesti on.

        On totta että tunnustuksellisten oppien nimissä ihmiset uskaltavat jotain sellaista mitä eivät ilman opillista siunausta tekisi. Ihminen on sosiaalinen olento, joka tietylle käyttäytymiselleen tarvitsee aina jonkin yksilöä ja yleensä ihmistä suuremman perusteen. On vain turhaa kuvitella, että esim. islam olisi jotenkin periaatteessa muista tunnustuksellisista opeista poikkeava -- että se siin toimisi jotenkin eri tavoin tai erilaisia sisältöjä välittäen kuin jokin muu vasttaava, ihmisten tekoja ihmistä suuremmilla arvoilla legitimoiva oppi. Jos näin väitetään, silloin ollaan sotajalalla jotain epäolennaista vastaan, ollaan siis määritelty vihollinen väärin.

        Kaikissa ihmisyhteisöissä esiintyy jonkinlaista uskonnollisuutta, joka primitiivisissä yhteisöissä on tiukasti sidottu valtaan. Tämä peruskuvio ei muutu miksikään vaikka yhteisöt kehittyvät ja yhteisöllisyys saa uusia järjestysmismuotoja. Aina tarvitaan ihmistä suurempia oppeja legitimoimaan esim. valtion väkivaltakoneiston toimia. Ei ole siis periaatteellista eroa jonkin jumalan tai jonkin idean, aatteen tai poliittisen uskontunnustuksen nimissä suoritetulla väkivallalla. Ja kuten jo todettu, pitkälle "demokraattisella" tiellä kehittynyt yhteiskunta on kriisin sitä kohdatessa valmis taantumaan nopeasti primitiivisemmälle kehitystasolle, jolloin mukaan tulee aina uskonnonomaisia, valtarakenteita tiivistäviä ja totuuksia yhdensuuntaistavia voimia.

        Nämä ovat kulttuuriantropologian alkeita, joihin yhden jos toisen kannattaisi tutustua.

        ....osoittanut aivan, jopa kouriintuntuvasti, että osaat puhua puutaheinää aiheen vierestä.
        Tulee vain mieleen, että taitaapa kaverilla jo "eturatas"(pinnat löystyneet) viipata.
        "Ulosteitesi" perusteella luokittelisin sarjaan "viisaspöhölö"


    • Molemmat huru-ukkoja

      Heh heh. Pojilla on leikkikalu housussa. Joutavat huruilemaan.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ampuminen kylpylässä

      Onko vornasen timbe käynyt hiukan kylpemässä vai mikä tämä ampumatapaus on kylpylässä? Tuntuu aika villi meno olevan naa
      Naantali
      74
      1604
    2. Moottoripyöräonnettomuus

      Mopomiitissä tapahtunut onnettomuus ja uutisointi. Ajoradan ylityksen vaarallisuudesta ei mitään uutisointia. Ei myöskää
      Alajärvi
      97
      1143
    3. Naantalin kylpylän ampujat

      Oli somppumatuja. Nyt mennään. Suomi on ruotsi.
      Maailman menoa
      15
      1070
    4. Kemijärvellä vesionnettomuus

      Pitkänsillan ja taiteilijanniemen välillä nähty henkilön painuvan veden alle. Mitä on tapahtunut? Onko vesihiisi taas as
      Kemijärvi
      30
      1050
    5. haluatko lopettaa

      ihan lopullisesti
      Ikävä
      164
      997
    6. Uusi ruokapaikka

      Tuleeko Haapavedelle uusi lounaspaikka ,haetaan kokkia? Uusi firma kyseessä
      Haapavesi
      30
      923
    7. Jos oikeasti haluat mies

      Tiedät mitä on tehtävä. Luotan, että etenet jos haluat. En voi tehdä enää mitään kun ei ole numeroasi.
      Ikävä
      105
      914
    8. Hautakivien massapoisto aloitettu Härkökankaan vanhalla hautausmaalla kaikessa hiljaisuudessa!

      Suomussalmen seurakunnan kirkkoneuvosto on tehnyt historiansa surullisimman päätöksen hautojen haltuunotosta ja raivauks
      Suomussalmi
      55
      849
    9. Hei, voitko kuunnella

      Voisitko auttaa minua selvittämään asioita? En halua ajaa sinua hulluuteen kanssani, en sitoa sinua, en esittää vaatimu
      Ikävä
      130
      831
    10. voi luoja kun uskaltaisin

      laittaa viestiä sinulle...
      Ikävä
      30
      818
    11. Joku porukka lähtenyt täältä

      Ihmeen hiljainen on palsta nyt. Yleensä tänne tulvii aloituksia yms, mutta nyt on kyllä erikoisen hiljaista.
      Ikävä
      187
      776
    12. Miten sinä voit?

      Kysytkö kukaan sitä sinulta? Olen huomannut, että jos kohtaa empaattisen ihmisen ja hän kysyy noin, saattaa padot murtua
      Ikävä
      93
      727
    13. Miten yrität

      Vielä saada kaivattusi?
      Ikävä
      64
      684
    14. VILLISIKALAUMA TULOSSA IISALMEEN

      Yle: Poliisi varoittaa Iisalmen keskustaa lähestyvästä villisika­laumasta Poliisi on pyytänyt Pohjois-Savossa Iisalmessa
      Iisalmi
      48
      668
    15. Useita poliisiautoja kunnantalolla

      Maijojen kyydissä tuttuja naamoja ja nyt kannetaan arkistolaatikoita autoihin. Nyt se on alkanut. Pidätykset.
      Ähtäri
      13
      627
    16. Olipa yllätys

      Kuten hyvin moni tiesi/arvasi että valetta alusta loppuun toi *olemme ystäviä* satu. Instassaan käsi kädessä kuva kertoo
      Kotimaiset julkkisjuorut
      191
      597
    17. Jos näkisimme vielä joskus

      ... mihin veisit miut treffeille? 😊
      Ikävä
      86
      580
    18. On todella ikävää

      Todella ikävää, että asiat ovat menneet tällaisiksi. Tämä ei ollut missään vaiheessa tarkoitukseni. Olen tehnyt virheit
      Ikävä
      79
      578
    19. Miksi et voi avata...

      Meidän yhteyttä?
      Ikävä
      41
      530
    20. sinulle....

      Olen ymmärtänyt, ettei minua haluta enää takaisin. Mitään pahaa en koskaan halunnut sinulle. Ikävä että kuvittelit niin.
      Ikävä
      75
      517
    Aihe