Listalla on toivottu muidenkin liikkeiden, kuin lestadiolaisuuden, käsittelyä. On kyselty, mitä viidesläisyys tarkoittaa, joten tässä ex-viidesläiseltä muutamia tosiasioita. Kommentoikaa, jos on kysyttävää tai korjattavaa.
"Viidesläisyydellä" viitataan "viidenteen" Suomen ev.lut. kirkon SISÄISEEN herätysliikeeseen (muut neljä ovat: rukoilevaisuus, herännäisyys eli körttiläisyys, lestadiolaisuus ja evankelisuus), joka syntyi lähinnä 1960-luvun tienoilla voimakkaan herätyksen myötä.
Viidesläisyyden piiriin luetaan joukko liikkeitä, kuten Suomen ev.lut. Kansanlähetys (SEKL), Kansan Raamattuseura (KRS), Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Raamattuopisto (SRO), etc.
Liikettä kutsutaan myös uuspietismiksi. Pietismissä (1700-1800 -lukua meillä, tuli Saksasta sotilaiden mukana) korostettiin omakohtaista uskonratkaisua, Raamatunlukua, lähetysaktiivisuutta, hartauskirjallisuuden lukua, pienryhmien sekä maallikoiden (=ei papit) toimintaa, "tosiuskovien" seurakuntaa erotuksena "kuolleille rakenteille", yms.
Vahvana osalla nykyviidesläisistä on luterilaisen puhdasoppisuuden puolustaminen henkeen ja vereen. Luterilaiseksi puhdasoppisuudeksi eli luterilaiseksi ortodoksiaksi kutsutaan 1600-kehiteltyä voimakkaan opillista ja rationaalista uskonkäsitystä. Tästä syystä jotkut (eivät kaikki) viidesläiset ovat aika antikatolisia ja pitävät ekumeenisia (kirkkojen lähentymispyrkimyksiä) vaarallisena veljeilynä Rooman "antikristyksen kirkon" kanssa.
Viidesläisten Raamattukäsitys sisältää usein vahvan sanainspiraatio-opin korostuksen, eli "Raamattu-on-sanasta-sanaan-Jumalan-sanelema-ja-
pulinat-pois". Tästä syystä osa viidesläisyydestä (eivät kaikki) on ollut sotajalalla valtakirkossa vallalla olevia liian "liberaaleina" pidettyjä Raamatuntulkinnan virtauksia vastaan.
Viidesläisyyden piiristä on käyty osin voimakastakin opillista taistelua naispappeutta vastaan. Osa liikkeestä on voimakkaan antiekumeenista ja antikatolista (eivät kaikki). Osa liikkeestä on tosin ev.lut. kirkon linjausten takana näissä kysymyksissä.
Osa liikkeestä symppaa lähinnä evankelista liikettä (SLEY), osa karismaatikkoja, osa yhteiskristillisyyttä (vapaat suunnat ja helluntailaisuus). Tietääkseni mikään viidesläinen suuntaus ei ole kuitenkaan ilmoittautunut "ainoaksi oikeaksi" seurakunnaksi maan päällä.
Viidesläisyyden piiristä tulee kaiketi paljolti tiettyjen "äärivanhoillisten" ryhmien kuten 'Paavalin synodin' kannatus. Pieni osa viidesläisistä suunnittelee ev.lut. kirkosta eroamista tai toivoo oman hiippakuntansa perustamista.
Viidesläisyyden piirissä tehtävä nuorisotyö on aika "edistyksellistä", eli on pyritty käyttämään nykyaikaisia menetelmiä, kuten rock-musiikkia (Pro Fide -yhtye, etc), kristillishenkistä taidetta, internettiä yms.
"Viidesläisyydellä" viitataan "viidenteen" Suomen ev.lut. kirkon SISÄISEEN herätysliikeeseen (muut neljä ovat: rukoilevaisuus, herännäisyys eli körttiläisyys, lestadiolaisuus ja evankelisuus), joka syntyi lähinnä 1960-luvun tienoilla voimakkaan herätyksen myötä.
Viidesläisyyden piiriin luetaan joukko liikkeitä, kuten Suomen ev.lut. Kansanlähetys (SEKL), Kansan Raamattuseura (KRS), Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Raamattuopisto (SRO), etc.
Liikettä kutsutaan myös uuspietismiksi. Pietismissä (1700-1800 -lukua meillä, tuli Saksasta sotilaiden mukana) korostettiin omakohtaista uskonratkaisua, Raamatunlukua, lähetysaktiivisuutta, hartauskirjallisuuden lukua, pienryhmien sekä maallikoiden (=ei papit) toimintaa, "tosiuskovien" seurakuntaa erotuksena "kuolleille rakenteille", yms.
Vahvana osalla nykyviidesläisistä on luterilaisen puhdasoppisuuden puolustaminen henkeen ja vereen. Luterilaiseksi puhdasoppisuudeksi eli luterilaiseksi ortodoksiaksi kutsutaan 1600-kehiteltyä voimakkaan opillista ja rationaalista uskonkäsitystä. Tästä syystä jotkut (eivät kaikki) viidesläiset ovat aika antikatolisia ja pitävät ekumeenisia (kirkkojen lähentymispyrkimyksiä) vaarallisena veljeilynä Rooman "antikristyksen kirkon" kanssa.
Viidesläisten Raamattukäsitys sisältää usein vahvan sanainspiraatio-opin korostuksen, eli "Raamattu-on-sanasta-sanaan-Jumalan-sanelema-ja-
pulinat-pois". Tästä syystä osa viidesläisyydestä (eivät kaikki) on ollut sotajalalla valtakirkossa vallalla olevia liian "liberaaleina" pidettyjä Raamatuntulkinnan virtauksia vastaan.
Viidesläisyyden piiristä on käyty osin voimakastakin opillista taistelua naispappeutta vastaan. Osa liikkeestä on voimakkaan antiekumeenista ja antikatolista (eivät kaikki). Osa liikkeestä on tosin ev.lut. kirkon linjausten takana näissä kysymyksissä.
Osa liikkeestä symppaa lähinnä evankelista liikettä (SLEY), osa karismaatikkoja, osa yhteiskristillisyyttä (vapaat suunnat ja helluntailaisuus). Tietääkseni mikään viidesläinen suuntaus ei ole kuitenkaan ilmoittautunut "ainoaksi oikeaksi" seurakunnaksi maan päällä.
Viidesläisyyden piiristä tulee kaiketi paljolti tiettyjen "äärivanhoillisten" ryhmien kuten 'Paavalin synodin' kannatus. Pieni osa viidesläisistä suunnittelee ev.lut. kirkosta eroamista tai toivoo oman hiippakuntansa perustamista.
Viidesläisyyden piirissä tehtävä nuorisotyö on aika "edistyksellistä", eli on pyritty käyttämään nykyaikaisia menetelmiä, kuten rock-musiikkia (Pro Fide -yhtye, etc), kristillishenkistä taidetta, internettiä yms.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Se on niin harvinaista, että kiitokset siitä.
Tälläiselle maanmatoselle asiallinen tieto on tosi tarpeen tässä hengellisen maailman sekamelskassa, ett edes jotenjuten pysyy siin "omien aivojen käyttö on sallittua" -tiellä
Onhan meillä jo lähetyshiippakunta olemassa; ei siis ole tarvetta enää uusille hiippakunnille.