erotetaanko hänet kirkosta, vai ohjataanko hoitoon?
Mitä tapahtuu, jos mormoonista tulee
alkoholisti,
10474
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
hoitoon.
Mutta usein kun aia on päässyt niin pitkälle ei kirkon neuvot paljoa aota kiinnosta.
jonkin asteisten kiihoitteiden vaikutuksen alla."
Ohjataan
nenada 5.8.2006 klo 18.53
hoitoon.
Mutta usein kun aia on päässyt niin pitkälle ei kirkon neuvot paljoa aota kiinnosta.
on kovin lyhyt antaakseen varmaa kuvaa kirjoittajan psyykkisestä tilasta. Vaamn mikä on kiihoite? Minulle tulee sanasta mieleen esimerkiksi vaimoni, mutta kenties sillä on muitakin konnotaatioita. Sanakirjasta en sitä löytänyt.
mormonikirkossa erottamisen syyksi.
jos on potenttiaalinen kymmenystenmaksaja.
ei luonnollisesti ole mitään tekemistä. Moinen kuuluu länsimaisen kulttuurin maallistumiseen ja rappiotilaan, babyloniin, josta mormonitkin pyrkivät pitäytymään erossa sikäli kuin se on mahdollista.
Aktiivisista mormoneista hyvin harvat käyttävät alkoholia. Yleensä juopottelua pyritään salaamaan muilta jäseniltä ja kirkossa podetaan sitten omantunnontuskia, kun pitäisi suorittaa vaikkapa sakramentin siunaus tai pitää puhe. Tässä vaiheessa asianomainen itse "tuomitsee" itseään. Kirkon jäsenille pidetään puhutteluja vähintään kerran vuodessa piispan toimesta. Jos asia otetaan esiin, niin asianomaista kehotetaan tekemään parannusta. Hänen tehtäviään kirkossa karsitaan (todennäköisesti kaikki tehtävät otetaan pois), mutta missään tapauksessa ei ryhdytä erottamispuuhiin tai kielletä käymästä kirkossa. Jos juopottelu on ollut sen verran julkista, että muut jäsenet ovat sen saaneet tietoonsa, niin sitten alkaa jonkinsortin juoruilu asian suhteen. Hetken kuluttua kaikki tietävät alkoholin käytöstä ja ko jäsentä aletaan pitää kakkosluokan mormonina - ei tosin kaikkien toimesta. Yleensä alkoholisoitunut jäsen ei viitsi kauaa kirkossa käydä, jos ei kykene tekemään parannusta. Tiedän silti yhden jäsenen, joka on juonut vuosikaudet ja käy kirkossa joka sunnuntai. Hattua pitää nostaa kaverille.
... siis muille jäsenille:
"niin sitten alkaa jonkinsortin juoruilu asian suhteen. Hetken kuluttua kaikki tietävät alkoholin käytöstä ja ko jäsentä aletaan pitää kakkosluokan mormonina...."
Valitettavsti näin.
"- ei tosin kaikkien toimesta."
Onneksi tämä joukkko on kasvamaan päin...
"Yleensä alkoholisoitunut jäsen ei viitsi kauaa kirkossa käydä, jos ei kykene tekemään parannusta."
Näinhän se valitettasvti menee... Kuka jaksaa käydä kirkossa kun selän takana puhutaan jatkuvasti? Pyhänä pitäsi voida ladata akut täyteen tulevaa viikoa varten, eikä masentua muiden "hyvyydestä".
käydä aktiivisesti kirkossa jos tietää että melkein kaikki ajattelevat että "tuo juopottelee" tms. Kaikkihan me olemme syntisiä, mutta jostain syystä jos tekee sellaista syntiä, joka estää esim. temppeliin pääsyn, sitä pidetään yleisesti ottaen pahempana kuin muita syntejä. Loppujen lopuksi meidät tulee puhdistaa kaikista synneistämme päästäksemme Jumalan tykö. Synnin määrä ja laatu on siis loppujen lopuksi merkityksetöntä sillä aivan samoin periaattein on Kristus maksanut hinnan kaikista synneistä, ellei sitten tee anteeksiantamatonta syntiä Pyhää Henkeä vastaan, josta Uudessa Testamentissa on mainittu, mutta josta itse ainakaan en sen tarkemmin väitä tietäväni.
On siis totta että jotkut synnit, varsinkin jos ne ovat jatkuvia, estävät palvelemisen kirkon tehtävissä sekä palvelemisen temppelissä (on muistettava että temppelissä ei kehoiteta vain käymään, vaan siellä on tarkoitus palvella). Siitä huolimatta kirkkoon voi aina tulla. Jos palvelee kirkon tehtävässä ja tekee jotain sellaista, minkä omatunto sanoo olevan ristiriidassa kirkon opetusten kanssa, kannattaa mennä keskustelemaan piispan kanssa ja katsoa mitä asiassa kannattaa tehdä. On tosiaan aina muistettava että profeetasta lähtien yksikään ihminen ei ole synnitön tai edes toista pyhempi. Kaikki tälläinen on vain ihmisten omia tulkintoja - Herra on antanut Käskyjä ja ohjeita jonka mukaan kirkko toimii, mutta missään Hän ei ole ilmoittanut että tietyllä tavalla käyttäytyvä ihminen olisi alempiarvoinen kuin joku toinen - tämä kaikki on tulkintaa, joka kumpuaa maailmallisten järjestelmien soveltamisesta kirkkoon.
Virheitä me ihmiset teemme. Ne joita täällä tuomitaan, ja varsinkin ne jotka tuomitsevat.
Tunsin erään, joka typeryydessään kiinnostui lapsen seksuaalisuudesta sen verran, että kopeloi niin, että joutui jopa vankilaan... hän ei kuitenkaan ollut koskaan poissa kirkosta...
Tietenkin hänet erotettiin, joten hän oli vuosikausia ilman mitään tehtäviä toivonaan vain joskus päästä takaisin. Vain usko ja toivo Jeesuksen Kristuksen anteeksiantavaan voimaan sai hänet käymää joka pyhä kirkossa ja taistelemaan itsensä kasteelle. Ajatteleppa miltä hänestä mahtoi tuntua ja miltä tuntuu edelleen kasteenkin jälkeen, tuskin ihmiset niin nopeasti antavat anteeksi!
Hänen lapsistaan tuli hyviä lähetyssaarnaajia ja aktiivisia kirkon jäseniä. Rakkaus poisti haavat.
Luulen alkoholisoitumisen aiheuttamista vaikeuksista olevan helpompi päästä eroon, vaikka alkoholista itsestään on tosin vaikeampi päästä eroon.
Mutta tunnen toisenkin, joka erottamisen jälkeen ei ole jalkaansa kirkkoon pannut, eikä edelleenkään tunnusta tehneensä mitään väärää, vaikka hänen rikkomuksensa oli paljon pidemmälle viety.
Meitä on moneksi. Tuomio jonka toinen saa ihmisiltä ei välttämättä sovi toiselle.