itselläni on vuosia sitten selkään otettu kuva joka on ihan kaunis mutta "pakanallinen". olen vain pitänyt sitä merkkinä elämänvaiheesta jota silloin elin. se on siis eletyn elämän jälki jolle ei voi mitään. turha sitä varmaan on laseroidakaan huonolla menestyksellä koska otettu mikä otettu. välillä vaan harmittaa että hengen temppelissäni on graffiti:D
miten suhtautua ennen uskoontuloa otettuun tatuointiin?
lintuna
2384
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onhan tatuointi muistutuksena siitä elämästä, mistä olet päässyt eroon. Paavali kirjoittaa, miten hänelä on ruumiissaan "pistin", mikä pitää nöyränä.
...ei ole synti (jollet suoranaisesti palvo sitä). Piste.
Kaikesta voi löytää pakanajuuret, jos niin haluaa. Niin ortodoksisuudestakin. Tai vaikka korvakoruista. Eli pidä tatskasi rauhassa ja nauti siitä, että se on "ihan kaunis".
Mak.