Voinko kutsua sinua ystävkseni?

Voinko kutsua sinua ystävkseni? Voinko tuntea kädestäsi väsyneen ruumiisi lämmön. Voimmeko jättää tämän synnintekijöiden maan ja lentää pois etsimään kadotettujen sielujen taivasta?

Joskus sinä luulet, että olen pieni hupsu vanäläjnen tyttö talven henkäyksin ja lumisin käsin. älä katso minun valoista huuliani. Ajattele vain, miksi minä olen kanssasi alati tätä kuut säilyttääksesi uskosi, estääkseeni sinua kaatumasta, nauramassa kanssasi, kun olet hyvällä tuulella, ja suodatan kyyneleesi, kun olet surullinen.

Minun pieni pohjan poika! Anna minun olla äitisi. Anna minun nähdä kaikki, mitä sinun äitisi näki, kun sina olit pieni kuin tämä pieni kukka.

Joka päivä rukoilen herralta että hän antaa minulle mahdollisuuden puhua kansassi ja joskus katsoa silmiisi. Ala kutsu sita rakkaudeksi. älä kutsu sitä vain ystävydeksi. Se on enemmän kuin tavalliset ihmiset ymmärtävät. He ovat aina meidän välissämme viha ja inho silmissään. älä pelkää. He vain haluavat rakastaa sinua, mutta eivät tiedä, miten sen tehdä.

Kesä polttaa. Kesä pani kuumevoidetta ihollemme. Kulje. Puhu. Elä elamasi – se on kiehtovaa, mutta täynnä valhetta ja tuskaa. Sinä voit kaiken. Koska olet enkeli. Koska olet täynnä valoa ja vaosi tappaa kaiken pahan. Vaikka kesä loppuu ja syksy koputtaa ovellesi, muista, jossakin tässä maailmassa on toinen ystäväsi, joka autta sinua, kunnes kuolema sulkee silmäni.