Kulkuasento/trimmaus

Paljonkos teillä se moottoritrimmin käyttö vaikuttaa nopeuteen? Omassa n.2500kg painavassa veneessä nopeusvaihtelu on noin puoli solmua moottoritrimmin alueella -3... 3, eli aika vähän. Paljon suuremmilla kulmilla en ole viitsinyt moottoritrimmiä käyttää. Alemmilla nopeuksilla (~20solmua) tuntuu 0 astetta olevan aika hyvä säätö ja nopeutta nostaessa (~25solmua) noin 2 on tuntunut hyvältä koska muuten keula alkaa painua.

Trimmilevyillä saa tietenkin enempi eroa nopeuksiin, jos ne vääntää ihan säätöalueensä ääripäähän. Pyrin kuitenkin yleensä pitämään levyt pohjan suuntaisena ja korjaamaan niillä pelkästään sivusuuntaista kallistumaa. Poikkeuksena ainoastaan nopeudet 15-20 solmua tai kova vastatuuli, jolloin käytän levyjä painamaan keulaa alaspäin.

fmas kirjoitti:

Paljonkos teillä se moottoritrimmin käyttö vaikuttaa nopeuteen? Omassa n.2500kg painavassa veneessä nopeusvaihtelu on noin puoli solmua moottoritrimmin alueella -3... 3, eli aika vähän. Paljon suuremmilla kulmilla en ole viitsinyt moottoritrimmiä käyttää. Alemmilla nopeuksilla (~20solmua) tuntuu 0 astetta olevan aika hyvä säätö ja nopeutta nostaessa (~25solmua) noin 2 on tuntunut hyvältä koska muuten keula alkaa painua.

Trimmilevyillä saa tietenkin enempi eroa nopeuksiin, jos ne vääntää ihan säätöalueensä ääripäähän. Pyrin kuitenkin yleensä pitämään levyt pohjan suuntaisena ja korjaamaan niillä pelkästään sivusuuntaista kallistumaa. Poikkeuksena ainoastaan nopeudet 15-20 solmua tai kova vastatuuli, jolloin käytän levyjä painamaan keulaa alaspäin.

Lue lisää

Suurin piirtein samoija kokemuksia itselläni on tuon verran painavissa veneissä. Keveimillä veneillä ja korkeammilla nopeuksilla (yli 40solmua) trimmin vaikutus on vielä paljon merkittävämpi sekä nopeuteen että ajettavuuteen.

...tutkia jossain välistä. Minulla on toisaalta tiettyjä perusteita arvella, että ylemmäs trimmauksesta ei olisi hyötyä. Vene kun on sellainen, että kippari ja navigaattori istuvat veneen poikittaiskeskilinjan takana ja samoin yleensä matkustajat. Olen huomannut, että jopa alle 50-kiloisen lapsen siirtyminen takaa keulapunkkaan nostaa hieman kulkunopeutta mihinkään säätöihin koskematta.

Mitä pienempi ja tasaisempi ja matalampi ja kaunimpi peräaalto on tyynessä vedessä sen parempi kulkuasento on.
Joka veneellä on ns. optimikulkuasento ja trimmeillä on tarkoitus ylläpitää tuo optimiasento eri kuormitusolosuhteissa.
Tämä tyynellä kelillä.
Merellä joutuu joskus ajamaan sekä vetolaite etää trimmit kokonaan alhaalla rynkytyksen vuoksi. Syvä V-pohja ja 4500 kg mahdollistaa 20 solmun matkavauhdin aika rumassa kelissä maksimitrimmeillä vastaaltoon ilman että konjakki- ja viinilasit särkyvät :)
Kovassa kelissä sivumyötäiseen ajettaessa trimmien käyttö lisää kiemurtelua mutta suoraan myötäiseen ajettaessa trimmien käyttä vähentää pauketta ja hyppyjä. Tilanne: 25 solmua ja diagonaalisti yli Porkkalan kauniinpäivän merituulessa iltapäivällä, aallokko noin 1 - 1,5 m, jopa enemmän.
Sisävesillä ei yleensä trimmiä ole tarvinnut aaltojen vuoksi vaan kulkuasennon korjaamiseen.

JRxxx kirjoitti:

...tutkia jossain välistä. Minulla on toisaalta tiettyjä perusteita arvella, että ylemmäs trimmauksesta ei olisi hyötyä. Vene kun on sellainen, että kippari ja navigaattori istuvat veneen poikittaiskeskilinjan takana ja samoin yleensä matkustajat. Olen huomannut, että jopa alle 50-kiloisen lapsen siirtyminen takaa keulapunkkaan nostaa hieman kulkunopeutta mihinkään säätöihin koskematta.

Lue lisää

Jos sinulla auttaa nopeuteen painon lisääminen keulaan, niin veneesi kulkee silloin jostakin syystä keula liian pystyssä; siksi olet joutunut trimmaamaan kaikki eteen.

Trimmilevyillä tuo ongelma korjaantuisi, saisit keulan painettua alas lisäämällä perän nostetta, ja samalla voisit trimmata konetta ulos työntämään kaikki teho kulkusuuntaan.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Mitä pienempi ja tasaisempi ja matalampi ja kaunimpi peräaalto on tyynessä vedessä sen parempi kulkuasento on.
Joka veneellä on ns. optimikulkuasento ja trimmeillä on tarkoitus ylläpitää tuo optimiasento eri kuormitusolosuhteissa.
Tämä tyynellä kelillä.
Merellä joutuu joskus ajamaan sekä vetolaite etää trimmit kokonaan alhaalla rynkytyksen vuoksi. Syvä V-pohja ja 4500 kg mahdollistaa 20 solmun matkavauhdin aika rumassa kelissä maksimitrimmeillä vastaaltoon ilman että konjakki- ja viinilasit särkyvät :)
Kovassa kelissä sivumyötäiseen ajettaessa trimmien käyttö lisää kiemurtelua mutta suoraan myötäiseen ajettaessa trimmien käyttä vähentää pauketta ja hyppyjä. Tilanne: 25 solmua ja diagonaalisti yli Porkkalan kauniinpäivän merituulessa iltapäivällä, aallokko noin 1 - 1,5 m, jopa enemmän.
Sisävesillä ei yleensä trimmiä ole tarvinnut aaltojen vuoksi vaan kulkuasennon korjaamiseen.

Lue lisää

...tuossa toisessa viestissä huippunopeuden kasvun. Onko samanlainen ilmiö havaittavissa matkanopeuksilla? Minun veneeni virallinen huippunopeus on 30 solmua, matkanopeus n. 18-22 haarukassa. Minulla ei ole mitään syytä ajatella, että kulkuasennossa tms. olisi mitään pielessä, joten en tosiaan ole edes ikinä kokeillut, mitä tapahtuu, jos vetolaitteen trimmiä muuttaa ääriala-asennosta. Painoa n. 3 tonnia, koneteho 200 hv, käytännössä käyttäytyy seuraavasti:
-liukuun kiihdytettäessä trimmilevyt alas ja kahva eteen
-n. 10-11 solmun nopeudessa nousee liukuun, minkä huomaa veneessä käytännössä niin, että peräkuohu muuttuu sellaisesta leveästä "koskikuohusta" pitkäksi ja kapeaksi ja muutenkin "virtaviivaisemmaksi"; sen muodossa ei sitten oikeastaan mitään erityisen suuria eroja olekaan, vaikka nopeus nousee
-matkakierroksilla pätee pläkässä noin suunnilleen, että 2800 kierrosta => 18 solmua, 3200 kierrosta => 22-23 solmua
-jos kierroksia nostaa tästä, niin keula alkaa alemmas jossain 25 solmun kohdalla (ihan tarkkaan en tätä osaa sanoa, koska en näe mitään tarvetta ajaa niillä kierroksilla muuten kuin joskus pläkässä vähän aikaa "karstanpoltteluna")
-saatuani veneen kunnolla liukuun nostan yleensä trimmejä jonkin verran; olen nykytrimmeillä ollut havaitsevinani, että n. puolivälissä on hyvä, siitä jos vielä nostaa, niin nopeus alkaa hituisen pudota
-matkakulutus on jossain 1,4-1,5 litraa mailille, riippuu lähinnä siitä, paljonko on ajettu aallokossa ja paljonko on tullut hidasta ajoa

Ja viisastelijoille (kun joku epäili ensimmäistä kesää): kymmenkunta vuotta olen tätä venettä ajanut. Ei ole ollut mitään syytä kokeilla moottoritrimmiä millään tavoin. Miksi olisin kokeillut, kun en havaitse mitään vikaa veneen kulussa? Kohtuullisen tasaisella merellä se kulkee yleensä suoraan rattiin koskematta, kun sivuttaisasennon on saanut suoraan. Myötätuulikaan ei aiheuta mitään ongelmia, sivuaallokko vaatii ohjaamaan. Mutta kun tuossa nyt joku niin voimakkaasti alkoi julistaa, että käyttäisin moottoritrimmiä täysin väärin, niin pitäähän sille väitteelle etsiä perusteetkin :)

JRxxx kirjoitti:

...tuossa toisessa viestissä huippunopeuden kasvun. Onko samanlainen ilmiö havaittavissa matkanopeuksilla? Minun veneeni virallinen huippunopeus on 30 solmua, matkanopeus n. 18-22 haarukassa. Minulla ei ole mitään syytä ajatella, että kulkuasennossa tms. olisi mitään pielessä, joten en tosiaan ole edes ikinä kokeillut, mitä tapahtuu, jos vetolaitteen trimmiä muuttaa ääriala-asennosta. Painoa n. 3 tonnia, koneteho 200 hv, käytännössä käyttäytyy seuraavasti:
-liukuun kiihdytettäessä trimmilevyt alas ja kahva eteen
-n. 10-11 solmun nopeudessa nousee liukuun, minkä huomaa veneessä käytännössä niin, että peräkuohu muuttuu sellaisesta leveästä "koskikuohusta" pitkäksi ja kapeaksi ja muutenkin "virtaviivaisemmaksi"; sen muodossa ei sitten oikeastaan mitään erityisen suuria eroja olekaan, vaikka nopeus nousee
-matkakierroksilla pätee pläkässä noin suunnilleen, että 2800 kierrosta => 18 solmua, 3200 kierrosta => 22-23 solmua
-jos kierroksia nostaa tästä, niin keula alkaa alemmas jossain 25 solmun kohdalla (ihan tarkkaan en tätä osaa sanoa, koska en näe mitään tarvetta ajaa niillä kierroksilla muuten kuin joskus pläkässä vähän aikaa "karstanpoltteluna")
-saatuani veneen kunnolla liukuun nostan yleensä trimmejä jonkin verran; olen nykytrimmeillä ollut havaitsevinani, että n. puolivälissä on hyvä, siitä jos vielä nostaa, niin nopeus alkaa hituisen pudota
-matkakulutus on jossain 1,4-1,5 litraa mailille, riippuu lähinnä siitä, paljonko on ajettu aallokossa ja paljonko on tullut hidasta ajoa

Ja viisastelijoille (kun joku epäili ensimmäistä kesää): kymmenkunta vuotta olen tätä venettä ajanut. Ei ole ollut mitään syytä kokeilla moottoritrimmiä millään tavoin. Miksi olisin kokeillut, kun en havaitse mitään vikaa veneen kulussa? Kohtuullisen tasaisella merellä se kulkee yleensä suoraan rattiin koskematta, kun sivuttaisasennon on saanut suoraan. Myötätuulikaan ei aiheuta mitään ongelmia, sivuaallokko vaatii ohjaamaan. Mutta kun tuossa nyt joku niin voimakkaasti alkoi julistaa, että käyttäisin moottoritrimmiä täysin väärin, niin pitäähän sille väitteelle etsiä perusteetkin :)

Lue lisää

jos ei ole koskaan kokeillut??? Et tiedä kuinka paljon veneen kulkusi ja ajo ominaisuudet voisi muuttua eri olosuhteissa ja eri kuormalla kun et ole koskaan kokeillut.
Kirjoituksestasi kuten niin valitettavan monen muun viestistä käy ilmi että veneessä on alitehoinen kone. Trimmit alas jotta päästään luikuun.
Kerrot, että kun ajaan 25 solmua niin keula alkaa painua, tässä tilanteessa konetta pitää trimmata ylöspäin. Kun ajat matkanopeutta, kokeile ihmeessä mitä eri trimmikulmat vaikuttavat veneen nopeuteen ja kulkuasentoon, yhdessä koneen trimmin ja trimmilevyjen kanssa löydetään paras ja edullisin kulkuasento.
Koneen trimmi ja trimmilevyt ja muut veneen laitteet ovat sitä varten että niitä käytetetään.

33670 kirjoitti:

jos ei ole koskaan kokeillut??? Et tiedä kuinka paljon veneen kulkusi ja ajo ominaisuudet voisi muuttua eri olosuhteissa ja eri kuormalla kun et ole koskaan kokeillut.
Kirjoituksestasi kuten niin valitettavan monen muun viestistä käy ilmi että veneessä on alitehoinen kone. Trimmit alas jotta päästään luikuun.
Kerrot, että kun ajaan 25 solmua niin keula alkaa painua, tässä tilanteessa konetta pitää trimmata ylöspäin. Kun ajat matkanopeutta, kokeile ihmeessä mitä eri trimmikulmat vaikuttavat veneen nopeuteen ja kulkuasentoon, yhdessä koneen trimmin ja trimmilevyjen kanssa löydetään paras ja edullisin kulkuasento.
Koneen trimmi ja trimmilevyt ja muut veneen laitteet ovat sitä varten että niitä käytetetään.

Lue lisää

...jos ongelmia ei kerran ole ollut, niin miksi olisi ollut tarvetta ruveta kokeilemaan muutoksia? Varsinkaan, kun on saanut veneen edelliseltä omistajalta ajo-ohjeet, kai sitä on aika luonnollista olettaa, että hän tiesi. Jos olisin kokenut jonkin asian ongelmalliseksi, niin silloin olisi ehkä tullut jotain kokeilujakin tehtyä. Ja sanottakoon siitä keulan painumisesta, ettei minulle ole tullut mieleenkään, että se olisi jotenkin ongelma. Ei ole ollut mitään syytä miettiä sitä. Siksi minä tässä yritinkin kysellä asiallisia perusteita sille, miten sen hyvän kulkuasennon tunnistaa. Saatujen vastausten valossa järkeenkäyvimmältä vaikuttaa se, että kaasukahvaan koskematta parhaan nopeuden antava olisi paras asento, jos esim. aallokko ei edellytä muuta.

Mitä väittämääsi alitehoisuuteen tulee, niin moottorivalmistajat näyttävät suosittelevan jopa vähän pienitehoisempia ko. painoiselle veneelle.

JRxxx kirjoitti:

...tuossa toisessa viestissä huippunopeuden kasvun. Onko samanlainen ilmiö havaittavissa matkanopeuksilla? Minun veneeni virallinen huippunopeus on 30 solmua, matkanopeus n. 18-22 haarukassa. Minulla ei ole mitään syytä ajatella, että kulkuasennossa tms. olisi mitään pielessä, joten en tosiaan ole edes ikinä kokeillut, mitä tapahtuu, jos vetolaitteen trimmiä muuttaa ääriala-asennosta. Painoa n. 3 tonnia, koneteho 200 hv, käytännössä käyttäytyy seuraavasti:
-liukuun kiihdytettäessä trimmilevyt alas ja kahva eteen
-n. 10-11 solmun nopeudessa nousee liukuun, minkä huomaa veneessä käytännössä niin, että peräkuohu muuttuu sellaisesta leveästä "koskikuohusta" pitkäksi ja kapeaksi ja muutenkin "virtaviivaisemmaksi"; sen muodossa ei sitten oikeastaan mitään erityisen suuria eroja olekaan, vaikka nopeus nousee
-matkakierroksilla pätee pläkässä noin suunnilleen, että 2800 kierrosta => 18 solmua, 3200 kierrosta => 22-23 solmua
-jos kierroksia nostaa tästä, niin keula alkaa alemmas jossain 25 solmun kohdalla (ihan tarkkaan en tätä osaa sanoa, koska en näe mitään tarvetta ajaa niillä kierroksilla muuten kuin joskus pläkässä vähän aikaa "karstanpoltteluna")
-saatuani veneen kunnolla liukuun nostan yleensä trimmejä jonkin verran; olen nykytrimmeillä ollut havaitsevinani, että n. puolivälissä on hyvä, siitä jos vielä nostaa, niin nopeus alkaa hituisen pudota
-matkakulutus on jossain 1,4-1,5 litraa mailille, riippuu lähinnä siitä, paljonko on ajettu aallokossa ja paljonko on tullut hidasta ajoa

Ja viisastelijoille (kun joku epäili ensimmäistä kesää): kymmenkunta vuotta olen tätä venettä ajanut. Ei ole ollut mitään syytä kokeilla moottoritrimmiä millään tavoin. Miksi olisin kokeillut, kun en havaitse mitään vikaa veneen kulussa? Kohtuullisen tasaisella merellä se kulkee yleensä suoraan rattiin koskematta, kun sivuttaisasennon on saanut suoraan. Myötätuulikaan ei aiheuta mitään ongelmia, sivuaallokko vaatii ohjaamaan. Mutta kun tuossa nyt joku niin voimakkaasti alkoi julistaa, että käyttäisin moottoritrimmiä täysin väärin, niin pitäähän sille väitteelle etsiä perusteetkin :)

Lue lisää

1. Kyllä matkanopeudellakin löytyy nopeusoptimi joka on täysin riippuvainen rungon kulkuasennosta. Nyrkkisääntö on että vetolaite/perämoottori trimmataan niin ulos/ylös kuin mahdollista. Keulan alas painaminen vetolaitteella alentaa nopeutta ja lisää polttoaineenkulutusta. Tämän huomaan selvästi mökkiveneelläni: Master 510/Yamaha 90 hv. Paino noin 800 kg ja ainoastaan moottorin trimmi. Kun moottori on alle 0-tason sisääntrimmattu putoaa vauhti matkanopeudella muutaman solmun.

2. "25 solmun jälkeen keula alkaa painua" - tarkoittaa sitä että joko rungon muoto lisää vesilinjan pituutta siinä nopeudessa tai että olet trimmannut liian alas.
Matka-ajossa voit trimmata vetolaitteen niin ylös että vene alkaa tyynellä "laukkaamaan" eli hyppimään kuin jänis. Sillä kohtaa on trimmi liian ulkona. Tuosta asennosta hieman sisäänpäin on se nopeusmaksimi- ja kulutusminimikulkuasento hyvällä kelillä ja suht tyhjällä veneellä.
Kuormattuna ja tai kovalla kelillä trimmejä sitten käytetäänkin kulun pehmentämiseen ja veneen kallistuksen kompensointiin nopeuden ja polttoaineenkulutuksen olessa sivuseikkoja.

JRxxx kirjoitti:

...tuossa toisessa viestissä huippunopeuden kasvun. Onko samanlainen ilmiö havaittavissa matkanopeuksilla? Minun veneeni virallinen huippunopeus on 30 solmua, matkanopeus n. 18-22 haarukassa. Minulla ei ole mitään syytä ajatella, että kulkuasennossa tms. olisi mitään pielessä, joten en tosiaan ole edes ikinä kokeillut, mitä tapahtuu, jos vetolaitteen trimmiä muuttaa ääriala-asennosta. Painoa n. 3 tonnia, koneteho 200 hv, käytännössä käyttäytyy seuraavasti:
-liukuun kiihdytettäessä trimmilevyt alas ja kahva eteen
-n. 10-11 solmun nopeudessa nousee liukuun, minkä huomaa veneessä käytännössä niin, että peräkuohu muuttuu sellaisesta leveästä "koskikuohusta" pitkäksi ja kapeaksi ja muutenkin "virtaviivaisemmaksi"; sen muodossa ei sitten oikeastaan mitään erityisen suuria eroja olekaan, vaikka nopeus nousee
-matkakierroksilla pätee pläkässä noin suunnilleen, että 2800 kierrosta => 18 solmua, 3200 kierrosta => 22-23 solmua
-jos kierroksia nostaa tästä, niin keula alkaa alemmas jossain 25 solmun kohdalla (ihan tarkkaan en tätä osaa sanoa, koska en näe mitään tarvetta ajaa niillä kierroksilla muuten kuin joskus pläkässä vähän aikaa "karstanpoltteluna")
-saatuani veneen kunnolla liukuun nostan yleensä trimmejä jonkin verran; olen nykytrimmeillä ollut havaitsevinani, että n. puolivälissä on hyvä, siitä jos vielä nostaa, niin nopeus alkaa hituisen pudota
-matkakulutus on jossain 1,4-1,5 litraa mailille, riippuu lähinnä siitä, paljonko on ajettu aallokossa ja paljonko on tullut hidasta ajoa

Ja viisastelijoille (kun joku epäili ensimmäistä kesää): kymmenkunta vuotta olen tätä venettä ajanut. Ei ole ollut mitään syytä kokeilla moottoritrimmiä millään tavoin. Miksi olisin kokeillut, kun en havaitse mitään vikaa veneen kulussa? Kohtuullisen tasaisella merellä se kulkee yleensä suoraan rattiin koskematta, kun sivuttaisasennon on saanut suoraan. Myötätuulikaan ei aiheuta mitään ongelmia, sivuaallokko vaatii ohjaamaan. Mutta kun tuossa nyt joku niin voimakkaasti alkoi julistaa, että käyttäisin moottoritrimmiä täysin väärin, niin pitäähän sille väitteelle etsiä perusteetkin :)

Lue lisää

Vaikuttaisi että sinun veneen runkomuoto on välimaastossa plaanari / puoliplaanari. 18solmun nopeutta olisi muuten hieman hankalaa ajaa ilman että trimmilevyt tiputtaa ales.

Näille runkomuodoille on suht tyypillistä että "yliplaanaavat" suht alhaisilla nopeuksilla. Eli sinun kokemasi 25solmun keulan "puskeminen" ja todennäköisesti hieman rauhattomampi meno johtuu runkomuodosta. Sinällään tämä ei ole mikään huono asia, vaan harkittu ominaisuus. Vene on suunniteltu alhaisemille nopeuksille.

Muuten vaikuttaisi siltä että aika hissukseen ajelet verrattuna konetehoon, tai toisin sanottuna sinulla on hyvä tehoreservi.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

1. Kyllä matkanopeudellakin löytyy nopeusoptimi joka on täysin riippuvainen rungon kulkuasennosta. Nyrkkisääntö on että vetolaite/perämoottori trimmataan niin ulos/ylös kuin mahdollista. Keulan alas painaminen vetolaitteella alentaa nopeutta ja lisää polttoaineenkulutusta. Tämän huomaan selvästi mökkiveneelläni: Master 510/Yamaha 90 hv. Paino noin 800 kg ja ainoastaan moottorin trimmi. Kun moottori on alle 0-tason sisääntrimmattu putoaa vauhti matkanopeudella muutaman solmun.

2. "25 solmun jälkeen keula alkaa painua" - tarkoittaa sitä että joko rungon muoto lisää vesilinjan pituutta siinä nopeudessa tai että olet trimmannut liian alas.
Matka-ajossa voit trimmata vetolaitteen niin ylös että vene alkaa tyynellä "laukkaamaan" eli hyppimään kuin jänis. Sillä kohtaa on trimmi liian ulkona. Tuosta asennosta hieman sisäänpäin on se nopeusmaksimi- ja kulutusminimikulkuasento hyvällä kelillä ja suht tyhjällä veneellä.
Kuormattuna ja tai kovalla kelillä trimmejä sitten käytetäänkin kulun pehmentämiseen ja veneen kallistuksen kompensointiin nopeuden ja polttoaineenkulutuksen olessa sivuseikkoja.

Lue lisää

Noin periaatteessa JRxxx ja sinun Masterin välillä on aika paljon eroa. Toinen on köykäinen pulpettivene ja toinen on suht painava matkavene.

Masterin laukkaaminen (=keulan pomppiminen on suht tyypillistä monelle kevyelle veneelle kun trimmaa paljon ulos. Tosin parhaat runkomuodot kestävät tälläistäkin ilman laukkaamista, eli masterin pohja ei ole sunniteltu isoille nopeuksille. Painavissa veneissä laukkaaminen harvoin tulee vastaan ja arvauksena voisin sanoa että JRxxx ei tule koskaan kokemaan keulan pomppimisilmiötä.

Moottorin trimmi on sitten vielä hieman riippuvainen käytetystä nopeudesta. Esinerkiksi 15solmua, 20solmua, 35solmua ja 50solmua on suht tyyppilliset nopeudet hieman keveimissä veneissä jossa tarvitaan hieman eri trimmiä. Nyrkkisääntönä että mitä enemmän nopeutta sen ulommas voi trimmata. Trimmauskulma on tämän lisäksi riippuvainen potkurivalinnasta(paljonko rakia) ja millä korkeudella kone/perävetolaite on.

JRxxx kirjoitti:

...jos ongelmia ei kerran ole ollut, niin miksi olisi ollut tarvetta ruveta kokeilemaan muutoksia? Varsinkaan, kun on saanut veneen edelliseltä omistajalta ajo-ohjeet, kai sitä on aika luonnollista olettaa, että hän tiesi. Jos olisin kokenut jonkin asian ongelmalliseksi, niin silloin olisi ehkä tullut jotain kokeilujakin tehtyä. Ja sanottakoon siitä keulan painumisesta, ettei minulle ole tullut mieleenkään, että se olisi jotenkin ongelma. Ei ole ollut mitään syytä miettiä sitä. Siksi minä tässä yritinkin kysellä asiallisia perusteita sille, miten sen hyvän kulkuasennon tunnistaa. Saatujen vastausten valossa järkeenkäyvimmältä vaikuttaa se, että kaasukahvaan koskematta parhaan nopeuden antava olisi paras asento, jos esim. aallokko ei edellytä muuta.

Mitä väittämääsi alitehoisuuteen tulee, niin moottorivalmistajat näyttävät suosittelevan jopa vähän pienitehoisempia ko. painoiselle veneelle.

Lue lisää

Miksi ihmeessä sitten täällä kyselet kokemuksia ja neuvoja, jos et kerta ole ollenkaan kiinnostunut itse kokeilemaan? Jokainen saa ajella omalla veneella ihan miten lystää, toiset pyrkii löytämään optimaalisen suorituskyvyn, toiset ei viitsi edes kokeilla niitä teknisiä vempaimia, joita veneestä mahdollisesti löytyy.

Jos ajaa epätaloudellisesti ei se ole ongelma sen enempää kuin huono kulkuasentokaan. Vai onko tarkoituksesi saada veneesi vain kulkemaan nätissä ja oikeaoppisessa asennossa ettei naapurit saisi aihetta irvailuun? Ei kulkuasennon pidä olla ensisijainen kriteeri, jokaisella veneellä ja venetyypillä on oma optimaalinen asento ja minusta paras asento ainakin hyvässä kelissä on se, milloin vene kulkee parhaalla hyötysuhteella. Eikä tämä asia selviä millään muulla tavalla kuin kokeilemalla itse omalla veneellä.

haettu kirjoitti:

Noin periaatteessa JRxxx ja sinun Masterin välillä on aika paljon eroa. Toinen on köykäinen pulpettivene ja toinen on suht painava matkavene.

Masterin laukkaaminen (=keulan pomppiminen on suht tyypillistä monelle kevyelle veneelle kun trimmaa paljon ulos. Tosin parhaat runkomuodot kestävät tälläistäkin ilman laukkaamista, eli masterin pohja ei ole sunniteltu isoille nopeuksille. Painavissa veneissä laukkaaminen harvoin tulee vastaan ja arvauksena voisin sanoa että JRxxx ei tule koskaan kokemaan keulan pomppimisilmiötä.

Moottorin trimmi on sitten vielä hieman riippuvainen käytetystä nopeudesta. Esinerkiksi 15solmua, 20solmua, 35solmua ja 50solmua on suht tyyppilliset nopeudet hieman keveimissä veneissä jossa tarvitaan hieman eri trimmiä. Nyrkkisääntönä että mitä enemmän nopeutta sen ulommas voi trimmata. Trimmauskulma on tämän lisäksi riippuvainen potkurivalinnasta(paljonko rakia) ja millä korkeudella kone/perävetolaite on.

Lue lisää

Oma matkaveneeni, Norjalainen 4500 kg:a painava syvä V-pohja, ei laukkaa käytänössä ollenkaan. Keväällä kun polttoainetankki on lähes tyhjä(450 l heti moottoritilan edessä) ja vesitankki 200 l etukajutan durkin alla on kokonaan tyhjä, saan veneen melkein laukkaamaan trimmaamalla vetolaitteen kokonaan ulos täysillä kierroksilla, vauhtia silloin noin 32 solmua.
Kun en tiedä JRxxx:n veneestä otin tuon helpomman esimerkin havainnollistaakseni ilmiötä.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Oma matkaveneeni, Norjalainen 4500 kg:a painava syvä V-pohja, ei laukkaa käytänössä ollenkaan. Keväällä kun polttoainetankki on lähes tyhjä(450 l heti moottoritilan edessä) ja vesitankki 200 l etukajutan durkin alla on kokonaan tyhjä, saan veneen melkein laukkaamaan trimmaamalla vetolaitteen kokonaan ulos täysillä kierroksilla, vauhtia silloin noin 32 solmua.
Kun en tiedä JRxxx:n veneestä otin tuon helpomman esimerkin havainnollistaakseni ilmiötä.

Lue lisää

Juuri niin. Voipi kuitenkin olla että matkaveneessäsi on jo "ylitrimmattu" kun melkein havaitset laukkaamista.

Hyvä havainto suht maksimitrimmille on kun peräaalloon kohdalla potkurivirta osuu suhte leveänä. (Kaukaa haettuna voi kutenkin todeta että tämä ei päde keveyelle veneelle pintaan asennettulla pintapotkurilla...)

haettua.... kirjoitti:

Juuri niin. Voipi kuitenkin olla että matkaveneessäsi on jo "ylitrimmattu" kun melkein havaitset laukkaamista.

Hyvä havainto suht maksimitrimmille on kun peräaalloon kohdalla potkurivirta osuu suhte leveänä. (Kaukaa haettuna voi kutenkin todeta että tämä ei päde keveyelle veneelle pintaan asennettulla pintapotkurilla...)

Lue lisää

Kyllä vetolaite, täysin ulkona ja keulasta kaikki normaalipaino poissa. Olo on kuin ajaisi Baylinerillä keula pystyssä :)
nyt tietenkin kaikki Bayliner omistajat suuttuvat, mutta aiheetta.
Jenkkiveneet on tehty leveiksi suhteessa pituuteen koska siellä jenkkilässä vero maksetaan käliviivapituuden mukaan, ja siksi ne nättävät kuin kulkisivat keula pystyssä.

puoliplaanari kirjoitti:

Vaikuttaisi että sinun veneen runkomuoto on välimaastossa plaanari / puoliplaanari. 18solmun nopeutta olisi muuten hieman hankalaa ajaa ilman että trimmilevyt tiputtaa ales.

Näille runkomuodoille on suht tyypillistä että "yliplaanaavat" suht alhaisilla nopeuksilla. Eli sinun kokemasi 25solmun keulan "puskeminen" ja todennäköisesti hieman rauhattomampi meno johtuu runkomuodosta. Sinällään tämä ei ole mikään huono asia, vaan harkittu ominaisuus. Vene on suunniteltu alhaisemille nopeuksille.

Muuten vaikuttaisi siltä että aika hissukseen ajelet verrattuna konetehoon, tai toisin sanottuna sinulla on hyvä tehoreservi.

Lue lisää

...vanha konstruktiohan tämä on (Coronet Family Sport). Keulassa aika jyrkkä V, joka sitten muuttuu perää kohti sellaiseksi varsin loivaksi U:ksi. En ole koskaan ollut kiinnostunut opiskelemaan kovin paljoa runkomuotojen teoriaa (eivät veneet ole minulle sillä tavoin intohimo, ne ovat enemmänkin väline vesilläoloon), mutta muistan minulle aikanaan selitetyn, että juuri tämän muodon avulla on saatu aikaan se alhaisessa nopeudessa liukuunnousu. Mainitsemani 30 solmua on minun käsitykseni mukaan sille ihan alunperinkin suunniteltu huippunopeus ja alunperin näitä on varustettu sellaisilla 165-250 hv (yksittäismoottoriasennuksissa 165-200hv) konetehoilla.
Sanomasi tuntuu järkeenkäyvältä, koska minulla on ollut sellainen käsitys, että veneeni käytös ja nopeusalue ovat jotenkin erilaiset kuin esim. ns. jenkkiveneillä, vaikka tämäkin on tasaperä.

AriT kirjoitti:

Miksi ihmeessä sitten täällä kyselet kokemuksia ja neuvoja, jos et kerta ole ollenkaan kiinnostunut itse kokeilemaan? Jokainen saa ajella omalla veneella ihan miten lystää, toiset pyrkii löytämään optimaalisen suorituskyvyn, toiset ei viitsi edes kokeilla niitä teknisiä vempaimia, joita veneestä mahdollisesti löytyy.

Jos ajaa epätaloudellisesti ei se ole ongelma sen enempää kuin huono kulkuasentokaan. Vai onko tarkoituksesi saada veneesi vain kulkemaan nätissä ja oikeaoppisessa asennossa ettei naapurit saisi aihetta irvailuun? Ei kulkuasennon pidä olla ensisijainen kriteeri, jokaisella veneellä ja venetyypillä on oma optimaalinen asento ja minusta paras asento ainakin hyvässä kelissä on se, milloin vene kulkee parhaalla hyötysuhteella. Eikä tämä asia selviä millään muulla tavalla kuin kokeilemalla itse omalla veneellä.

Lue lisää

...lähtökohtahan oli se, että joku (jo unohtunut nimimerkki) aika hyökkäävään sävyyn haukkui trimmaustapaani ja antoi ymmärtää sen olevan ns. syvältä. Kun en kerran ollut itse havainnut mitään ongelmaa, niin kai silloin on viisainta kysyä perusteluja, eikö :) Toisin sanoen, onko olemassa jotain sellaista suhteellisen helposti mitattavaa, jonka voisi olettaa olevan pielessä. Minulle kun on työnikin puolesta iskostunut aika syvään sellainen "if it's not broken, don't fix it". Toisin sanoen, ennenkuin alkaa kokeilla mitään tai etsiä parannuksia/korjauksia, on syytä selvittää, onko mitään ongelmaa olemassakaan. Ja toisaalta, ei näin keskellä työviikkoa paljon ehdi trimmauksia kokeilemaan :)
Ja vaikka jokainen venetyyppi onkin vähän erilainen, niin eiköhän ne enimmät pyörät ole jo keksitty ja kaikki ole samojen hydrodynamiikan sääntöjen alaisia.
Joka tapauksessa, ihan hyviä ja fiksuntuntuisia vastauksia sain monta ja niiden pohjalta voi kelin ollessa sopiva jotain kokeiluja tehdä. Kiitokseni kaikille asiallisessa hengessä vaivaa nähneille (Arillekin, kyllä minä allekirjoitan sinunkin viestistäsi osan, ainakin sen "naapurit ajatelkoot mitä lystäävät" hengen :)).

AriT kirjoitti:

Miksi ihmeessä sitten täällä kyselet kokemuksia ja neuvoja, jos et kerta ole ollenkaan kiinnostunut itse kokeilemaan? Jokainen saa ajella omalla veneella ihan miten lystää, toiset pyrkii löytämään optimaalisen suorituskyvyn, toiset ei viitsi edes kokeilla niitä teknisiä vempaimia, joita veneestä mahdollisesti löytyy.

Jos ajaa epätaloudellisesti ei se ole ongelma sen enempää kuin huono kulkuasentokaan. Vai onko tarkoituksesi saada veneesi vain kulkemaan nätissä ja oikeaoppisessa asennossa ettei naapurit saisi aihetta irvailuun? Ei kulkuasennon pidä olla ensisijainen kriteeri, jokaisella veneellä ja venetyypillä on oma optimaalinen asento ja minusta paras asento ainakin hyvässä kelissä on se, milloin vene kulkee parhaalla hyötysuhteella. Eikä tämä asia selviä millään muulla tavalla kuin kokeilemalla itse omalla veneellä.

Lue lisää

Olen samaa mieltä Arin kanssa.

Ottaisin esiin kuitenkin vielä turvallisuusnäkökohdan ja vertailisin tilannetta autoiluun.

Jos ei ikinä "kikkaile" auton kanssa esim liukkaalla, niin kun se liukas keli yllättää ei osaakkaan hallita autonsa sinänsä johdonmukaista käytöstä, koska se tulee yllätyksenä.

Myös kipparin olisi hyvä tuntea tarkoin veneensä käyttäytyminen eri tilanteissa koska poikkeuksellisissa olosuhteissa siitä voi olla hyötyä.

fastest kirjoitti:

Olen samaa mieltä Arin kanssa.

Ottaisin esiin kuitenkin vielä turvallisuusnäkökohdan ja vertailisin tilannetta autoiluun.

Jos ei ikinä "kikkaile" auton kanssa esim liukkaalla, niin kun se liukas keli yllättää ei osaakkaan hallita autonsa sinänsä johdonmukaista käytöstä, koska se tulee yllätyksenä.

Myös kipparin olisi hyvä tuntea tarkoin veneensä käyttäytyminen eri tilanteissa koska poikkeuksellisissa olosuhteissa siitä voi olla hyötyä.

Lue lisää

...olen osin samaa ja osin eri mieltä. Tavallaan on tietysti hyvä tuntea veneensä käytös, siinä kuin autonsakin. Toisaalta Järkevää Toimintaa on reagoida niihin poikkeustilanteisiin hidastamalla tai olemalla kokonaan lähtemättä olosuhteisiin, jotka ovat joko poikkeustilanteita tai sellaisille otollisia.
En todellakaan arvosta kuljettajia, jotka harrastavat tuollaista "liukkaalla kikkailua". Ja voinpa sanoa, että vakuutusyhtiöt ovat tasan samaa mieltä. Eivät nekään pidä autoilijoista tai veneilijöistä, jotka itse omalla toiminnallaan ottaneet riskejä.
Tuntenet sanonnan "taitava kuljettaja selviää tilanteista, joihin hyvä kuljettaja ei edes joudu". Tuo sinun suosittelemasi polku on se tie taitavaksi mutta ei hyväksi kuljettajaksi... Olipa kyseessä sitten auto tai vene.

JRxxx kirjoitti:

...vanha konstruktiohan tämä on (Coronet Family Sport). Keulassa aika jyrkkä V, joka sitten muuttuu perää kohti sellaiseksi varsin loivaksi U:ksi. En ole koskaan ollut kiinnostunut opiskelemaan kovin paljoa runkomuotojen teoriaa (eivät veneet ole minulle sillä tavoin intohimo, ne ovat enemmänkin väline vesilläoloon), mutta muistan minulle aikanaan selitetyn, että juuri tämän muodon avulla on saatu aikaan se alhaisessa nopeudessa liukuunnousu. Mainitsemani 30 solmua on minun käsitykseni mukaan sille ihan alunperinkin suunniteltu huippunopeus ja alunperin näitä on varustettu sellaisilla 165-250 hv (yksittäismoottoriasennuksissa 165-200hv) konetehoilla.
Sanomasi tuntuu järkeenkäyvältä, koska minulla on ollut sellainen käsitys, että veneeni käytös ja nopeusalue ovat jotenkin erilaiset kuin esim. ns. jenkkiveneillä, vaikka tämäkin on tasaperä.

Lue lisää

Noi coronetit eivät ole norjalaisia vaan tanskalaisia. Ovat suht "kulttiveneen" maineessa kuitenkin ja laadullisesti hyvin tehtyjä.

Veikkaisin että sinulla on tuo 26 jalkainen. Sen runko on pidennetty versio 24 jalkaisesta joka oli siis se alkuperäinen. Veneenä tuo 26 jalkainen sunniteltiin kulkemaan hieman pienemmällä koneella, eli siitä tehtiin juuri välimaastoon plaanari/puoliplaanari toisin kuin 24 jalkainen Family. 24 jalkainenkin yliplaanaa mutta vasta 30solmun kieppeillä. Eli sekään ei ole ihan mikään hyvä huippunopeusvene (vertaa esim jenkkiveneet)

Lisää Coroneteista löydät sivuilta http://www.coronet.nu/

Tosin niillä sivuilla ehkä hieman ylistävät ominaisuuksia verrattuna kilpailijoihin, mutta sehän kuuluu asiaan kulttiveneiden kohdalla.

Harvoin siis mainitaan lyhyistä punkista ja huonosta näkyvyydestä matkustajapaikoilta. Harvoin myöskään on sanottavaa hieman kovahkosta käyttäytymisestä aallokossa.

Pelkästään katsomalla v-pohjan syvyydeen muuttumista niin et saa täyttä vastausta käyttäytymiseen, täytyy myöskin katsoa onko runko suora tai hieman taivutettu pituussunnassa. Taivutetulla saavutettaan alhaisempi plaanausnopeus mutta se sitten tappaa menohalut.

Coronet 26 Familyn kohdalla ajelet ihan niin kuin pitää, matkavauhtia hieman alle 20solmua ja trimmi alhaalla. Tähän se on suunniteltu.

Coronetti pitää hintansa hyvin eteenkin pohjoismaissa.

puoliplaanari kirjoitti:

Noi coronetit eivät ole norjalaisia vaan tanskalaisia. Ovat suht "kulttiveneen" maineessa kuitenkin ja laadullisesti hyvin tehtyjä.

Veikkaisin että sinulla on tuo 26 jalkainen. Sen runko on pidennetty versio 24 jalkaisesta joka oli siis se alkuperäinen. Veneenä tuo 26 jalkainen sunniteltiin kulkemaan hieman pienemmällä koneella, eli siitä tehtiin juuri välimaastoon plaanari/puoliplaanari toisin kuin 24 jalkainen Family. 24 jalkainenkin yliplaanaa mutta vasta 30solmun kieppeillä. Eli sekään ei ole ihan mikään hyvä huippunopeusvene (vertaa esim jenkkiveneet)

Lisää Coroneteista löydät sivuilta http://www.coronet.nu/

Tosin niillä sivuilla ehkä hieman ylistävät ominaisuuksia verrattuna kilpailijoihin, mutta sehän kuuluu asiaan kulttiveneiden kohdalla.

Harvoin siis mainitaan lyhyistä punkista ja huonosta näkyvyydestä matkustajapaikoilta. Harvoin myöskään on sanottavaa hieman kovahkosta käyttäytymisestä aallokossa.

Pelkästään katsomalla v-pohjan syvyydeen muuttumista niin et saa täyttä vastausta käyttäytymiseen, täytyy myöskin katsoa onko runko suora tai hieman taivutettu pituussunnassa. Taivutetulla saavutettaan alhaisempi plaanausnopeus mutta se sitten tappaa menohalut.

Coronet 26 Familyn kohdalla ajelet ihan niin kuin pitää, matkavauhtia hieman alle 20solmua ja trimmi alhaalla. Tähän se on suunniteltu.

Coronetti pitää hintansa hyvin eteenkin pohjoismaissa.

Lue lisää

Mielenkiintoista tietoa annoit. Osan tietysti tiesin, onhan tuo vene minulla jo kymmenkunta vuotta ollut, mutta esim. tuo suunnittelullinen tausta oli minulle tuntematon (siis tämä "välimaastojuttu). Se taas oli tiedossa, että tämä on viimeinen niitä "klassikkokauden" konstruktioita.
Mielestäni näissä veneissä on joitain piirteitä, jotka ovat paremmin uudempiin nähden. Esim. se, ettei ole ahdettu mukaan sitä nykytyylistä muka neljän hengen "ateriota" kipparin paikkaa vastapäätä... Ja leveyttä on muutenkin parikymmentä senttiä enemmän kuin nykyään tehtävissä samanpituisissa. Epäilemättä nykyveneet ovat nopeampia, mutta häviävät asuttavuudessa. Keulapunkka on todella vähän lyhyt, kuten sanot. Itse asiassa olen nähnyt esitekuvia, jotka vihjaavat, että siinä on ajateltu nukuttavaksi poikittain; idea ei ole järinkään loistava... Pistopunkat taas ovat paljonkin ilmavampia kuin nykyveneissä. Muutenkin venettä leimaa sisällä tietynlainen väljyys. Mainio kapine asua vaikka viikkotolkulla ja jykevästi tehty. Eikä aivan ihana ajaa kovaan vasta-aaltoon :)

Eipä sitten ihme, että minun näkemykseni trimmien käytöstä oli noin erilainen kuin muiden, jos kerran kyseessä ei ole puhdas liukuvene :)

Kiitos vielä kerran!

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Kyllä vetolaite, täysin ulkona ja keulasta kaikki normaalipaino poissa. Olo on kuin ajaisi Baylinerillä keula pystyssä :)
nyt tietenkin kaikki Bayliner omistajat suuttuvat, mutta aiheetta.
Jenkkiveneet on tehty leveiksi suhteessa pituuteen koska siellä jenkkilässä vero maksetaan käliviivapituuden mukaan, ja siksi ne nättävät kuin kulkisivat keula pystyssä.

Lue lisää

Mistäköhän "käliviivaverosta" puhut? Veneiden verot eivät (ainakaan nykyisin) riipu mistään pituudesta USA:ssa, paitsi siten, että yli 65 jalkaisista ei tarvitse veroa maksaa.

Lundman kirjoitti:

Mistäköhän "käliviivaverosta" puhut? Veneiden verot eivät (ainakaan nykyisin) riipu mistään pituudesta USA:ssa, paitsi siten, että yli 65 jalkaisista ei tarvitse veroa maksaa.

Lue lisää

Tuo "vero" on satamamaksu silloin kun venettä säilytetään maissa marinassa, kuten useat jenkit säilyttävät :)