olen 14-vuotias tyttö ja olen yrittänyt saada lasta viime toukokuusta poikaystäväni (16v) kanssa. mielestäni olen ehkä fyysisesti liian nuori synnyttämään mutta henkisesti täysin kykeneväinen tasapainoiseksi äidiksi. Uskon pystyväni antamaan lapselleni aivan yhtä hyvän lapsuuden kuin muutkin äidit. Nyt pitäisi vielä tulla raskaaksi...
14 -vuotias ei ole liian nuori äidiksi?
bella-crystal
9713290
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 97
Vanhimmat
Ja mitäs sitten kun, tapahtuu jotain niin kuinkas sitten elätät itsesi ja lapsesi? Mitäköhän omat vanhempasi sanovat? JA jos kehosi ei ole vielä valmis synnytykseen, jos käy jotain?
Ota järki käteen, ja hidasta vauhtia! PALJON!!
Piristyin heti kun luin viestisi. Älä sitä ikää murehti, vaan elä omaa elämääsi. Todennäköisesti kaikenmaailman sossutädit tulevat kertomaan mielipiteitään. Hienoa että Suomessa joku vielä uskaltaa ELÄÄ ! Jaksamista Sinulle. Älä anna periksi. Toivota iskälle onnea kanssa... ! :)
Miten joku voi innostua siitä että joku seksuaalisesti alaikäinen lapsi ehdoin tahdoin haluaa hankkiutua raskaaksi?
Ei niitä lapsiakaan pidä hankkia hetken mielijohteesta tai jopa ajattelematta, kuten abortinvastaisuudestasi päätellen kannatat.
Lisäksi kasvatusvastuu (18-vuotiaaksi) kuuluu myös lapsen isälle eikä ainoastaan äidille.
Edellinen kirjoittaja on vielä tosissaan vaikka alkuperäinen kirjoitus oli ilmeinen provo.
että sinunkaltaiset 31-vuotiaat miehet kannustaa 14 vuotiasta pikkupimua tuhoamaan elämänsä.
lapsi on elämän syntymistä Uutta elämää. Ei sen tuhoamista.
Tunge sinä ne elämäsi syntymiset takaisin äitisi leveään pimppaan! Suurin osa suomalaisista on sivistyneitä ihmisiä sivistysyhteiskunnassa ja täällä 14-vuotias on lapsi vaikka pimppa olisikin kehittynyt. Siellä sairaissa intiaani- ja heimokulttuurissanne voitte nussia isienne kanssa niin paljon kuin sielu sietää.
Joo joo, hauska juttu. Menehän nyt siitä.
Niitä on monenlaisia ja kokoisia. Eri värisiäkin.
meeppä lapsukainen ittees ja mieti kymmenen vuoden päästä uudestaan.
väsynyt ja kuolemanhaluinen? anoreksiaakin vielä? kehtaatkin :)
itse olin 16-vuotias kun sain esikoiseni,eli siis 2vuotta vanhempi kuin sinä,ja olin liian nuori.Olisi ollut huomattavasti helpompi hoitoo koulut ja jatko-opiskelut ilman lasta.Päivääkään siis en ole katunut,tuskin tulen katumaankaan,mutta silti olisin voinut muutaman vuoden odottaa.
Vastaisitko pariin kysymykseen:
1)millä tulette toimeen?Poikaystäväsi on alaikäinen(kuin sinäkin),ette saa töitä juuri mistään.Äitiyspäivärahalla ja lapsilisällä ei juuri perhettä pyöritetä.
2)kauanko olette seurustelleet?oletko varma että poikaystäväsi tajuaa mitä isäksi tulo todellisuudessa meinaa?Tajuatko edes sinä mitä äidiksi tulo meinaa?Se ei nimittäin ole auvoista vauvantuoksua,vaan valvottuja öitä,ajan- ja unenpuutetta,rahahuolia,parisuhde joutuu koetukselle ja ennen kaikkea,olet vastuussa lapsesta lopun elämääsi.
käy edes koulut loppuun,sinulla on n.40vuotta aikaa saada lapsia.
Tarkoitan siis,mitä tarjottavaa 14-vuotiaalla on lapselleen,kun on itsekin ihan täysi lapsi?Teiniäitien "toivottuja" lapsia on otettu huostaan jo aivan tarpeeksi!
Ei kukaan ole 14-vuotiaana valmis äidiksi. Lopeta nopsasti tulella leikkiminen. Vanhempasi voivat laittaa 16-vuotiaan poikaystäväsi edesvastuuseen, jos selviää, että olette olleet sukupuoliyhteydessä. Ja sehän selviää, jos sinulle käy huonosti elikkä tulet raskaaksi. Siinä on vanhemmillesi vinha pino todisteita ja voipi tulla sinulle matka nuorisokotiin, jos sosiaali tädit päättelevät niin, että vanhempasi eivät ole kykeneviä huolehtimaan sinusta, koska eivät ole kyenneet suojelemaan sinua ennenaikaisilta seksi kokemuksilta. Voit olla järjestämässä monen ihmisen elämän ihan sekaisin omastasi puhumattakaan.
Lopeta alkuunsa.
Minä sain 17-vuotiaana esikoiseni (ja ainokaiseni) enkä ollut liian nuori. Kaksi-kolme vuotta aiemmin olisin ollut.
Siinä olet oikeassa, että fyysisesti et ole vielä valmis. Mutta oikeasti, et ole vielä henkisestikään.
En tunne kuin yhden ihmisen, joka on tullut kesken yläasteen raskaaksi. Hän antoi lapsensa oman isoäitinsä kasvatettavaksi. Yhden tapauksen perusteella ei voi yleistää, enkä niin koitakaan tehdä, mutta mietipä vielä.
kantaa vastuuta lapsesta samoin kuin aikuinen. Sinä et ole kypsä vanhemmaksi, vaikka sitä asiaa missä valossa katsoisi. On pelkkää tyhmyyttä kuvitella olevansa niin erilainen kuin muut ikäisesi, liikaluuloja siis. Lapsenkasvatus on ihan toista kun hoitaa hetkonen naapurin lasta.
Olet lapsi vielä kauan teoreettisesti. Henkisesti olet sitä tuolla asenteella todennäköisesti vielä valovuosien ajan...
Niin eilikkäs mä olen raskaaana ja ne ketkä sanoo ettei elä millään jos on näin nuori. niin mulle ja mun poikaystävälle tarjottu kämppä ja kaikkea avustusta.mun vanhemmille ensin kauhee järkytys mut nyt alkaa jo leppyä. Kyllä tän ikänen ihan hyvin voi olla äiti! Naama kiinni muut!
Koetapa sitten pärjätä, kun poikakaverisi lähtee lätkimään. Niin käy lähes kaikissa teiniraskaustapauksissa, ainakin noin nuorilla.
eli sitten kun sinulla on tietoa ja kokemusta asiasta. Raskaanahan voi oleilla kuka hyvänsä..
"...tarjottu kämppä ja kaikkea avustusta..." Et varmaan joudu ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin raskautesi vuoksi, mutta tuollainen toisten (ja yhteiskunnan) almuilla eläminen ei varmaan voine olla kenenkään unelma. Kyllä jokaisen kannattaisi ensin kokeilla pelkästään itsensä elättämistä ja miettiä vasta sitten perheen hankkimista. Sinä tietysti olet nyt ohittanut tämän vaiheen, joten sinulla lienee vähän hankalampi tie.
kovin nuoresta heittäydyt sosiaalipummiksi. kyllähän yhteiskunnan on pakko tarjota "kämppä ja kaikke aavustusta", mutta mieti kuka sen maksaa?
ja vielä ihmetellään, kun teiniäitejä haukutaan.
Teille on tarjottu kämppä ja avustuksia. Yleensä kun ihmiset perustavat perheen lähdetään siitä olettamuksesta että he pärjäävät omillaan. Toki joskus joku satunnaisesti esim. sossun apua voi kaivata eikä siinä mitään mutta jos ehdoin tahdoin siihen ryhtyy niin enpä tiedä voidaanka puhua jätkevistä aikuisista . Ja tämä koskee myös niitä jotka iäsltään ovat aikuisia ja usein paljonn elämää nähneitä ja jotka suorastaan syytävät näitä lapsia yhteiskunnan elätettäviksi vai sisksi kun on siistiä olla raskaana tai khalutaan vauva koska on ihanaa olla riippuvainen jostain jne.
Kuka vaan jolla menkat alkanu, mutta 14 ja 15 vuotiaana ihminen on henkisesti vielä täysin lapsi, eikä siis kykeneväinen vastaamaan teoistaan. Toisin sanoen LIIAN NUORI ÄIDIKSI.
Eihän lapsi voi kasvattaa lasta.
Itse olen nyt 19, ja ootan ekaa lastani,ja tämänki ikäsenä vielä hirvittää tuo tuleva elämänmuutos,kun lapsen isä on 18 ja pinkonu pakoon parisen kuukautta sitten vaikka niin alussa hinkui lasta.
Joten odottakaa hyvät nuoret vielä jokunen vuosi.
Näinkin voi käydä niinku minulle, vaikka vuos oltiin kihloissa. Ja eikähän 14 vuotiaat ole kypsiä vielä seurustelemaankaan kunnolla,kuinka sitte vanhempina?
Vauva ei ole pelkkä vauva! Vauva on toinen ihminen joka on täysin riippuvainen vanhemmistaan,eikä ilman niitä tule toimeen(kuten myöskin 14 ja 15v.vielä ovat)
Pikkuisen suloisen nyytin mukana tulee suuri vastuu,joka kestää vuosikymmeniä.
Ennenku ymmärtää sitä vastuuta,ei kannata tosissaan edes haaveilla vauvasta.
Ja tänä päivänä välttämättä vielä 30v mieskään ole valmis vanhemmaksi, kuinkas sitten 15vuotias tytö tai poika?
eikös olisi kivempaa saada opiskelut hoidettua ja saada kiva koti ja kivaan kotiin ihana lapsi?`:)
tämä saattaa kuullostaa vähän julmalta mutta olet vasta 14...hyvin nuori ja ehdottomasti liian nuori äidiksi!. miten voit ottaa vastuuta uudesta pienestä elämästä kun oma vastuusi on vielä äitisi ja isäsi huolia... nyt vähän jäitä hattuun ja odotat muutaman vuoden! voin luvata että sinulla on sekä vauvalle että itsellesi paljon enemmän annettavaa.nauti vielä ystävistä ja vielä niin uudesta omasta elämästäsi koska lapsi kaikessa ihanuudessaan tuo van uudenlaisen vastuun.-myös uuden vastuun itsestäsi. ot vasta nuori tyttönen..jen odottele rauhassa :)
Pieni sananen aloittajalle...
Mä tässä yksi päivä katselin kahta teinityttöä työntelemässä vaunuja kadulla. Olisin voinut tuntea katkeruutta - haluaisin niin kovasti olla nuori äiti että sydämestä välillä ottaa, vaan lasta ei kuulu. Katkeruuden sijaan tunsinkin yllättävää tyytyväisyyttä. Tajusin omistavani jotain mistä noilla pikkuäideillä ei ollut tietoakaan, huolettoman teini-iän. Aika lapsuuden ja aikuisuuden kynnyksellä; Rajojen kokeilua - omia ja vähän toistenkin, vastuun opettelua, päiviä mattolaiturilla kavereiden kanssa, kesäisiä telttaretkiä rannassa, juhannusiltoja naapurin viinikellarissa (oli pahaa juu, mutta pakko oli maistaa), vapautta, vapautta, vapautta... Kun vaan osais jokaisen teinin päähän takoa ymmärryksen siitä kuinka tärkeää ja ikimuistoista aikaa he elävät. Eikä sitä huolettomuutta saa takaisin kun sen kerran taakseen jättää. Sillä hetkellä kun ovi sulkeutuu ensi kerran takanasi, selässäsi reppu jossa viimeisen kerran äidin tekemät eväät matkaa varten, edessä oma elämä toisaalla - sen vapauden tunteen mukana tulee huoli ja vastuu. Vastuun otto on edessä jokaisella meistä jossain vaiheessa, mutta menetettyä vapautta et saa takaisin.
En voi olla kuin iloinen siitä, ettei mieleeni edes pälkähtänyt lasten hankkiminen tuossa iässä. Enää on jäljellä vaan muistot, joita hymy kareillen suupielessä muistelee. Aloittajaa kehottaisin hautaamaan vauvahaaveet tulevaisuuden varalle ja elämään huoletonta nuoruutta vielä niin kauan kuin mahdollista. Muutaman vuoden päästä huomaat ettet päivääkään vaihtaisi pois.
Tyttö22
En usko myöskään että olet liian nuori äidiksi. Moni pari vuotta vanhempikaan ei ole. Sinä ilmeisesti olet. Joimia ja jaksamista Sinulle. Lue tuo allaolevalinkki niin ymmärrät mita tarkoitan..
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000018452721
Sekö muka tekee lapsellisessa mielessäsi hyvän äidin, että haluaa vain lapsen vaikka kuinka nuorena kun taas pari vuotta vanhempi opiskelijatyttö ei halua pentua kiusakseen? 5-vuotias pikkutyttökin voi haluta äidiksi ja on siten mielestäsi hyvä äiti. Olet todella vastuuntunnoton idiootti.
kasvatetaan. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000018452721
minun sisaruksen kanssa, luulisivat ihmiset sinua ja lastas sisaruksiksi! hah, hah hihhiii!
Opettele elättämään itsesi ensin. Menee vielä vuosia ennen kuin kaltaisesi pissis on valmis muuhun kuin korkeintaan koiranpennun mammaksi.
Tällä pikkutytöllähän on vakava anoreksia. Yrittää tukahduttaa pahoinvointiaan leikkimällä aikuista. Siitä ei hyvä seuraa. Toivottavasti vanhempasi saavat sinut hoitoon.
ja varmaa spekuloi itse lohdutus vastauksia itselleen..ihan sama lohduttaa nyyttiä!
Anorektikko tuskin tulee raskaaksi. Kaikki systeemit sekaisin.
14 -vuotias ei ole liian nuori äidiksi?
Oikeassa olet. Ei ole liian nuori. Olet juuri sen ikäinen kuin tunnet olevasi. Samaa väittää moni 40-50-vuotias. Anna palaa vaan. Varmasti olet parempi äiti kuin joku 40v alkoholistimamma.
provo - onhan :( Vaikka provonakin osoittaa harvinaisen huonoa makua.
kasva itse ensin !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
1. TÄMÄ EI OLE PROVO
2.OLEN PARANTUNUT ANOREKSIASTA AJAT SITTEN (HUOMATKAA EDELLISTEN KIRJOITUSTEN PÄIVÄMÄÄRÄ)
Poikaystäväni ei jättäisi minua aatteellisten seikkojen vuoksi ja vaikka muut yrittävät toisin väittää olen hyvin tietoinen ottamastani riskistä jopa kuolla synnytyksessä. Olen valmis uhraamaan kipua ja tuskaa sekä osan muista unelmistani vauvan vuoksi... asiaa olen miettinyt sekä hyöty- että haittapuolilta eikä kukaan kirjoittajista ole vielä saanut mieltäni muuttumaan. nuoruuttani voin ihan hyvin jatkaa myös lapsen jälkeen (kokemusta eräästä tutustani joka on teiniäiti) äitini tietää suunnitelmastani ja on valmis tukemaan henkisesti ja rahallisesti minua ja tulevaa vauvaa. En näe yhtään pätevää syytä keskeyttää yritystäni saada lapsi, ymmärrän täysin mitä olen tekemässä ei kukaan voi kaukaa käsin tuntematta mua sanoa etten olisi valmis äidiksi.
Mistä ihmeen atteellisista seikoista puhut, mitä aatteita sinulla on??
Ok, ehkä olet parantunut anoreksiasta, mutta ihmettelen suuresti miksi haluat pitää sairauden aikaista luisevaa kuvaasi sitten vielä täällä kaikkien nähtävillä? Ja luin alkuvuodesta kirjoittamiasi juttuja ja niiden perusteella kyllä tarvitset vielä pitkään hoitoa...ainakin henkisellä puolella. Aivan varma, ettet voi olla henkisesti vielä tasapainossa. Muutenkin olet vielä lapsi ja liian nuori saamaan lapsen.
Miten ihmeessä äitisi voi hyväksyä ratkaisusi!!??Äitisi on siis jo luvannut tukea sinua ja vauvaa sekä rahallisesti että henkisesti? Tuon lauseen ymmärrän jos äiti kuulee teini-ikäisen tyttärensä olevan jo niin pitkällä raskaana ettei keskeytystä voida enää tehdä, mutta että äitisi jo etukäteen sinua kannustaa. En muuten usko. Joko valehtelet tai sitten äitisi on myös tasapainoton yksilö joka ei ymmärrä oman lapsensa etua.
Puhut, että " Olen valmis uhraamaan kipua ja tuskaa.......olen hyvin tietoinen ottamastani riskistä jopa kuolla synnytyksessä..." jne. Tuntuu jotenkin sairaalta ja epäkypsältä puheelta. Nyt ei ole kysymys sinun fyysisestä kivusta ja tuskastasi ja kuolemaan et siinä mahdollisessa synnytyksessä tule. Nyt on lähnnä kysymys lapsesi hyvinvoinnista. On edesvastuutonta haluta synnyttää lapsi noin nuorena ja sairaana. Pystytkö ajattelemaan kenties tulevia kiloja, turvotusta ym. siltikin sinun on vain PAKKO syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Lapsesi voi muuten huonosti. Entä kun lapsi syntyy? Pystytkö tosiaankin huolehtimaan itse lapsesta vai jääkö lapsi kokonaan äitisi kontolle?? voin kahden lapsen äitinä kertoa sinulle, että kyllä se nuoruus jää jos itse aiot lapsesi kasvattaa. Lapsi muuttaa elämän totaalisesti.
Vastaa rehellisesti kysymyksiisni, kiitos.
kyselit vielä odotus/vauvakuume yms. palstalla raskauden ensioireista? Voi hyvänen aika! Jos et edes tiedä mitä kehossa tapahtuu ja mitä oireita raskaaksi tulo tuo niin voi voi. Kyllä kannattaisi nukeilla harjoitella ensin. Anteeksi kenties loukkaavat kirjoitukseni, mutta tuntuu kyllä vastuuttomalta touhulta (jos edes olet tosissasi, kenties vain haluat huomiota).
todennäköisesti otetaan äpärä pois.
Suunnitelmasi nuoruuden jatkamisesta lapsen jälkeen kuulostaa erittäin pahalta. Milloin meinasit lopettaa äitinä olemisen, eli luovut lapsestasi, että voit jatkaa nuoruuttasi? Kai kuitenkin ymmärrät, että se on asoita joista ei voi luopua, tulet olemaan äiti loppuikäsi?
Sinusta varmasti tuntuu aivan kauhealta kun sinua ei oteta tosissaan ja et saa tukea toiveillesi. Tavoitteesi tulla äidiksi on varmasti sinusta niin iso juttu ja tunnet siitä niin suurta iloa, että tälläinen tyrmääminen mihin täällä törmäät tuntuu varmasti tosi pahalle, jos todellakin olet aikeissasi tosissasi.
Yritä kuitenkin ajatella myös toiselta kannalta; nähdä asiat niinkuin me muut näemme. Olet ollut sairaan laiha vielä viime jouluna (kuvasta päätellen jouluna). Siinä aikakäsityksessä missä me elämme, se ei ole mikään ajat sitten aika, et ole edes vuotta ollut terve... Vuosi ei ole pitkä aika, tulet sen huomaamaan myöhemmin, kun aika alkaa kiitämään vanhenmiten (kun muistelet omaa lapsuuttasikin, miten pitkiä kesät olikaan...). Olet sen verran nuori vielä, että kuukausikin tuntuu varmasti vielä iäisyydeltä ja et pysty hahmottamaankaan sellaista aikaa kuin koko loppuikäsi... Näkemyksesi on siis vielä naivi, lapsenkengissä ja se on luonnollista, sillä eihän sinulla ole käsitystäkään siitä millainen muunlainen näkemys voisi olla olemassakaan.
Kuten sanoit kukaan ei voi estää sinua lasta tekemästä ja pääasiahan on, että lapsilla on oikeus olla toivottuja. Sinä tekisit toivotun lapsen, joten kukaan ei kai voi väittää, että lapsesi tulisi saamaan sen huonommat lähtökohdat kuin kuka tahansa lapsi. Lapsen holhoojaksi ja kasvattajaksi sinusta ei ole ikäsi takia, mutta saat varmasti tukea kaikkeen tarvitsemaasi niin sukulaisiltasi kuin yhteiskunnaltammekin, kasvathan kuitenkin koko ajan vanhemmaksi. Ja voithan vain yrittää, et sinä voi lapsellesi paha olla, yhteiskuntamme kyllä huolehtii lapsestasi, mikäli sinusta tuntuu, ettet kykenekään lapsellesi kyllä tarjotaan kaikki tarvittava.
Mutta oikeasti koska itse olet vielä vanhempiesi holhouksen alainen ja tulet olemaan vielä monia vuosia, kannattaa sinun kääntyä oikeasti äitisi puoleen asiassa. Kuten aiempi kirjoittajakin sanoi, ei äitisi tervejärkisenä (?) ihmisenä voi tukea lapsen teko yritystäsi. Mutta eihän hänelläkään ole muita vaihtoehtoja jos sinä toisin päätät. Mutta uskot kai äitiäsi paremmin, jos suostuisit oikeasti kuuntelemaan hänen aikuisen mielipiteensä asiasta ja yrittäisit astua puolueettomammaksi omasta tilanteestasi; yrittäisit katsoa myös sen kannan miksi ihmiset eivät suosittele sinulle vielä lapsien tekoa.
Ei voi olla mahdollista, että sinulle oltaisiin tarjottu mahdollisuutta asumiseen perheenä poikaystävinesi ja lapsinesi tai, että teille on tukia jo lupailtu. Te elätte holhouksen alla ja jos osoitteenne ei ole vanhempienne kotona, niin sitten se on jossain jossa teillä on muut holhoojat. Jos kotona asuminen käy mahdottomaksi, on vaihtoehtoina nuorisokoteja, koulukoteja jne. paikkoja joissa asutte valvottuina, mutta ette missään nimessä pariskuntana... Mikäli saatte oman asunnon, saatte sen vain vanhempienne kustantamana ja siunauksella, yhteiskuntamme ei teille sellaista voi luvata. Ja muutenkin kaikilla muillakin ihmisillä vanhempien tulot otetaan huomioon tukiaisia myönnettäessä aina 21 ikävuoteen, jolloin ei voi olla mahdollista että 14 vuotiaalle olisi mitään luvattu. Eli lapsesi ja sinun asuinpaikkasi tulisi olemaan melko varmasti vanhempiesi kotona. Sehän onkin kätevintä sillä vanhempasi tulisivat muutenkin olemaan teidän molempien pääasiallisia huoltajia ja elättäjiä. Ehkä poikaystäväsikin voisi muuttaa teille, mikäli perheenä haluatte asua?
Mieti nyt kuitenkin muutamia iäsyyksiä vielä. Jo muutaman kuukauden päästä kaikki saattaa jo tuntua aivan toiselta. Käyttäkää vielä ainakin muutama kuukausi ehkäisyä ja pohtikaa asiaa kaikilta kannoilta, niinhän aikuinenkin tekee päätöksensä. Ne pari kuukautta ei ole paljoa ajassa josta puhutaan loppu elämänäsi ja et menetä asioiden perusteellisella pohtimisella yhtään mitään. Hanki oikeaa tietoa, (sillä esimerkiksi nuo asumisjärjestelyt ovat valheellista tietoa,) niiden pohjalle sinun on helpompi alkaa perhettä suunnittelemaan.
Olet kuitenkin turvallisen elämän velkaa lapsellesi, teet sen minkä ikäisenä tahansa. Turvallisuus ja tulevaisuus pitää olla taattu ja niiden pitää olla taattu jo ennenkuin se lapsi on siinä, ei teillä ole sitten enää aikaa alkaa miettimään järjestelyjänne. Viisaat aikuiset ei nääs itke sitten kun paska on jo housussa, vaan ne ajattelevat suolistoaan jo etukäteen, estävät vahingot ja tekevät asiansa hallitusti, eikä hetken hurmassa tai valheellisin tiedoin.
kirjoitit mutta turha tuulla luulla, että ap sun tekstin sisältöä ymmärsi.
Sairas ihminen ei ymmärrä muuta kuin oman ajatusmaailmansa.
Jos ap olisi järkevä hän ajattelisi enemmän muita kuin itseään.
"Parantunut aikoja sitten" En ole kirjoittamiasi viestejä penkonut, mutta ainakin yhden sairauteesi liittyvän viestin näin tämän vuoden tammikuulta, siitä ei kovin pitkää aikaa kuule ole, se ajattelutapa joka siihen kuuluu, ei nyt ihan puolessa vuodessa kaikkoa.
Tietävätköhän vanhempasi suunnitelmistasi. Ehkä kannattaisi järjestää mahdolliset perhekuviot ensin kuntoon, ennenkuin niitä omia alkaa hankkia, se vauva kun ei sinun äidiksesi muutu. Kaikkea hyvää.
ei tullut tuo nikki näkyviin
Vielä tammikuussa kuolemaa toivova epätoivoinen anorektikko ja jo toukokuussa yrittää puuhata vauvaa... Tosi kypsää käytöstä. Näkee, että olet tasapainoinen ja valmis äidiksi. Mistä näitä tyyppejä oikein sikiää...
tää on joko provo tai sitten olet sekopää
Odotus-ja imetysajaksi? Moni teini ei sitä puolta edes ajattele ja kummallista kyllä jotkut eivät edes tiedä, että kyseiset aineet ovat vauvalle vaaraksi!:(
jos nyt odottaisit että olisit vähän vanhempi.itse kun olin 4vuotta vauva kuumeessa ennenkun alettiin edes lasta yrittämään.sun kroppakin varmasti kestäis raskauden ja sen jälkeisen lapsivuode ajan paremmin ikun oot vielä siinä iässä että kasvat ja kehityt itsekkin.
kaikenlisäksi sakkolihaakin.
Luin näitä sun vanhoja viestejäs ja en voi uskoa silmiäni. Siis haloo, lapsi? Jos todella olisit kypsä äidiksi niin juttusi olisivat ihan eri luokkaa. Jos mietit lapsesi parasta niin silloin jätät sen lapsen synnyttämättä.
Eiköhän olisi ensin parempi mennä opiskelemaan miten se kaasupoltin toimii ja mikä on ilma-aukko ja sit vasta miettiä lapsentekoa.
Ja mitenkä on kilojesi laita siinä vaiheessa kun olet raskaana?Älä tuhoa pienen ihmisen elämää. Kun jo nyt elät toisten rahoilla niin en halua edes tietää mitä olet 15 vuoden päästä. Itse olen juuri valmistunut ja haen elämäkokemusta. Tulen toimeen omillani ja kovalla työllä hankkinut kauniin kodin ja kaikki tarvitsemani tavarat.
Kukaan kansalainen ei halua verorahoistaan maksaa sinun kaltaiselle ihmiselle mitään tukia.
ja tarvitset apua! Heti!
se odotus ja synnytys ei tod.ole aina niin helppoa mitä luulee.vuodat viikkoja verta synnytyksen jälkeen, sinulle voi tulla erilaisia repeämiä esim.peräsuoleen ja emättimeen joita joudutaan pitkään hoitamaan eivätkä ne pakosti ikinä parane, tuskin haluat edes koskea turvonneeseen ja kipeään alapäähäsi moneen viikkoon synnytyksestä, vessassa asiointi on paljon paljon ikävämpää kuin hammaslääkärissä porattavana ja juurihoitoa tehtävänä olo, raskaana ollessa tulee joillekkin erilaisia ongelmia: raskausmyrkytys, pääkivut, turvotus, hiiva tulehdus, verenpaine, oksentelu, heikko olo, hengästymistä, ummetusta(mikä ei ikinä ole yhtä ärsyttävää kuin raskaana ollessa), närästystä,käsien ja jalkojen puutumista, kissasta ja huonosti pestyistä vihanneksista toksoplasmoosi.Olet ilmeisesti ollut syömishäiriöinen joten sinulla ei voi vielä olla henkisestikkään kaikki asiat kunnossa. Lapsesta tulee suuri vastuu ja sellaisen joka ei pysty ottamaan vastuuta itsestään tai toisista ihmisistä ei voi olla ottamaan vastuuta pienestä lapsesta. Miten käyt koulut loppuun kun sinulla olisi pieni lapsi joka valvottaisi ja suurin osa ajastasi menisi häneen ja suurin osa rahoistasi hänen huolehtimiseen..ei ne vaipat ja syömiset ilmaisia ole puhumattakaan siitä jos lapsi syntyy keskosena ja tarvitsee kallista keskoshoitoa viikkojen ajan tai sairastuu muutenkin? Lapsi tarvitsee turvaa ensimmäisnä elämässään pitkänaikaa jotta hänen elämänsä lähtisi hyvin alkuun. Voisitko tinkiä omia menemisiäsi lapsesi takia vaikka poikaystävä ei pystyisikään olemaan lapsen kanssa vaan esim.bileissä ja ryyppäämässä? Pystyisitkö antamaan lapselle turvallisen ja rakastetun lapsuuden? Sinun ikäistäsi neuvolaan menijää ei oikeasti katsottaisi hyvällä.itse olen 21 ja kuulin itsekkin neuvolassa että olen aika nuori vielä saamaan lapsen. Minulla sentään on koti, avopuoliso ja kokemusta lapsienhoidosta sekä rahaa lapsen välttämättömiin tarpeisiin ennenkuin edes yritimme tehdä lasta. Lapsi ei ole lelu vaan hänelle pitää olla elämän perusasiat kunnossa ennenkuin tulee maailmaan. Ei ole kiva jos on nuori ja kykenemätön pitämään lapsesta huolta koska silloin lapsi otettaisiin huostaan.
ku kovin monen ei tuu ajateltua raskautta tolta kantilta tai ees hommattua tietoa lapsen odotuksesta ja synnytyksestä ennenku on raskaana. Ne kattelee vauva unelmia vaan vaaleenpunasten lasien läpi
näin anoreksia palstalle vasta viime jouluna josta ei ole edes vuotta aikaa:
"sama juttu...
Kirjoittanut: bella-crystal 22.12.2005 klo 19.56
En haluis lihoo, mut jos ei paino nouse niin taas takas osastolle... Pakko pysyä yli 46kg ja jos vähänkin laskee niin punnitukset entistä tiheemmässä. Nyt viimeks oli 47.3, laskenu 900g ja kauhee elämä ja häsellys... ääh! Olin kyl juonu ennen punnitusta puol litraa vettä."
Miten sitten voit elää kilojesi kanssa kun olet raskaana ja luultavasti lihot sen verran että synnytyksen jälkeen näyttäisit vähän aikaa kuitenkin siltä että olet 5kuulla raskaana?
Mikään muu ei epäilytä paitsi anoreksia. Kerta olet miettinyt kaikki puolet asiasta, ja kaikki tukevat sinua niin sydämestäni toivotan onnea sinulle ja vauvalle! Mutta yritäthän sitten kovasti, vaikka vain vauvan takia ,parantua lopullisesti anoreksiasta? :(
Kirjoitti näin:
"Minustakin tuntuu, että olen jouluna tulleiden kilojen vanki ja kahleissa kehooni. En tiedä jaksanko elää, kun en pysty laihduttamaan. Ehkä kuolleena olisi parempi, kehoani ei enää olisi. Yritä jaksaa, ja muista että minä tunnen juuri samoin."
Aika selvä juttu miten tässä käy. Tyttö etsii lapsesta sisältöä tyhjään elämäänsä. Ehkä tulee raskaaksi. Lapsen synnyttyä tajuaa sen vastuun määrän, luhistuu sen alle mitä todennäköisimmin. Tajuaa, ettei lapsi ainoastaan anna, vaan vaatii moninverroin enemmän.
(Ja lapsi jää vanhemmille.)
saman kirjoituksen kans ja pahaa teki kun huomaa ettei nuori ihminen ole edes tyytyväinen itseensä ja silti haluaa lapsen joka muuttaa vielä äidin kehoa odotus aikana.ensin pitäisi olla mielestäni edes pari vuotta pois tuosta anoreksia sairaudesta ja sitten harkita lasta.
pidä 14v tyttösen harkita lasta kuin päiväunissaan!
itsellä tuli vauvakuume 17 vuotiaana ja en tod.olisi ollut sillon itse kypsä.sitä kuumetta kesti 4vuotta ja nyt odotan esikoista joten malttia tuollekkin tytölle.
kävis tulevaa lasta, jos joutuis esim. lastenkotiin äidin sekoilujen takia. En ymmärrä miten tämän bellan tms. äitikin hyväksyy tuollaisen!? Itselläni vanhin 15-v. enkä hyväksyisi tuollaista!
Minullakin on ollut vauvakuumetta ehkä vuoden tai jotain. Vaikka olen 18 vuotias niin vaikka minulla on vakituinen poikaystävä ja töitä niin en silti hanki vauvaa. Mun mielestä se on turhaa syyttää sitä vauvakuumetta ja sitten hankkia vauva! Itselläni on ollut "kihla kuume" tässä varmaan 4 vuotta mutta silti minulla on järkeä päässä! Poikaystäväkin on vaihtunut näitten vuosien aikoina! Niin jos kerran viisaat pystyy odottamaan niin miksi sitten te ette pysty? Eikös olekkin kiva tunnelma kun odottaa joulua että saa paljon paketteja.. Miksi ne paketit pitäis avata jo kesällä? Eihän siinä sitten mitään kivaa ole! MALTTIA!
^Sairas ihminen yrittää hakea tarkoitusta elämäänsä. Täyttää tyhjiötä niin kuin kirjoititkin. Samaahan tekevät mm. narkomaaniäidit jotka vuosi vuoden jälkeen hankkiutuvat raskaiksi.
kyllä se niin on että hyvää kannattaa aina odottaa ja ihan suoraan sanottuna en olis ollu valmis vielä 17 vuotiaana ottamaan vastuuta saatika sitten 14 vuotiaana kun oli itekin nuori ja naivi eikä yllensä edes tienny lapsen kasvatuksesta mitään
Ja sitten itketään kun on synnytysmasennusta jne jne.. Jos ap tulee raskaaksi, niin jossain vaiheessa se itkee taas kuinka on paha olla ja lapsen kanssa on raskasta. Itketään, kun lapsen isä ei "hoida velvollisuuttaan" ja luhistutaan "taakan ja vastuun" alle. Lapsella on koliikki, eikä ole saanut nukkua kolmeen kuukauteen jne.
Mutta kyllähän se oma äiti auttaa.. onko se aikuismaista käytöstä?
Ja tämähän on ihan selvä TROLLI.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Trolli
Sivuja lainatakseni: " Älä ruoki Trollia".
Jos tiedostat itsekin, ettet ole fyysisesti valmis, niin se tarkoittaa ettet ole vielä ollenkaan valmis lapsen hankkimiseen. Pelkkä "henkinen tuntemus" kun ei riitä. Lisäksi olet vielä tammikuussa kirjoittanut, että tunnet olevasi "jouluna tulleiden kilojesi vanki, etkä tiedä jaksatko elää kun et pysty laihduttamaan". Onko tuo sinusta todella henkisesti tasapainoisen äidin kirjoitusta (kuten mainitsit)? Ja tiedäthän, että raskaana ollessasi et saa laihduttaa vaikka kiloja tuli kuinka paljon tahansa (ja niitä kyllä tulee)!
Et ole vielä parantunut anoreksiasta vaikka painosi olisikin pysynyt vaadituilla rajoilla jo muutaman kuukauden. Anoreksiasta parantuminen on erittäin hidas prosessi ja raskaus voisi vaikeuttaa tilannetta kovastikin.
Valitettavasti sairaana et pysty tarjoamaan lapsellesi yhtä hyvää tulevaisuutta kuin terveet äidit (vaikka kuinka niin haluaisitkin). Pahimmassa tapauksessa tartuttaisit lapseesikin sairaalloisen laihuus-ihanteen eikä se todellakaan ole lapsen etu!
Sinulla on itsestäsi ja sairaudestasi vielä niin suuri vastuu, ettet pysty ottamaan tarpeeksi vastuuta toisesta ihmisestä! Unohda siis lapsenteko ja laita ensin oma elämäsi kokonaan kuntoon. Jos nyt saisit lapsen, se lapsi tulisi 100 prosentin varmuudella kärsimään. Olisiko se sinusta oikein? Älä siis pilaa vielä syntymättömän lapsesi elämää. Odota rauhassa ainakin muutamia vuosia ja paranna ensin itsesi ja elämäsi. Sitten mieti asiaa uudelleen. ÄLÄ TEE PAHAA LAPSELLESI!
Onnea tielläsi! :)
Muista, että mikään ei kiellä raskauttasi. Älä välitä muista - kyseessä on sinun raskautesi.
Nelosella oli kerran haastattelussa 14-vuotias suomalainen äiti. Hän oli harjoittanut lapsen tekoa ensimmäisen kerran 11-vuotiaana. :o
Lapset ovat Herran lahja ja nykyään ihmiset saavat niitä aivan liian vähän.
maassa ole jo tarpeeksi huostaanotettuja ja kaltoin kohdeltuja lapsia ilmankin,että anoreksiaa sairastava,vaaleanpunaisissa pilvilinnoissa elävä pikkutyttö alkaa tieten tahtoen lapsia vääntämään?
Eri asia on ne 16-17-vuotiaat,joilla on jo jonkinllainen realistinen käsitys asioista.
Tätä ei voi korostaa liikaa kun kyseessä tyttö joka ei mitenkään voi olla vielä parantunut anoreksiastaan.
Unohdin tosiaan mainita,että äidin henkisen(ja tietenkin myös fyysisen) terveyden pitää olla kunnossa ennen lapsia!No mutta,jos tuon 14-vuotiaan tytön äiti hyväksyy tyttärensä päätöksen tulla tieten tahtoen raskaaksi,niin mitä voikaan tuon tyttären pääkopalta odottaa?
pitäny arvata että lestadiolaispaskat täällä pesii.
Olen 13 mutta henkisesti 20.. kukaan tuskin uskoo tätä mutta totta.. asun nimittäin melkein kuin omassa kämpässä. äitini jaisäni ovat eronneet. isää nään 2 kertaa puolessa vuodessa ja äitiä 1 viikossa. asun äitini luona mutta hän on nykyään ainoastaan uuden miesystävänsä kanssa. asun omakoti talossa äitini kanssa ja äitini on kotona 2 yötä viikossa. hoidan ja pidän talon pystyssä itse. siivoan, lämmitän taloa, teen ruuan, pesen pyykit.. kuin asuisi omassa talossa. minulla on ihana poikaystävä jonka kanssa haluaisin lapse. olemme suunnitelleet lapsen hankintaa. olen halunnut lasta jo 3 vuotta eli silloin kun otin vastuun meidän talostamme. OLEN VALMIS ÄIDIKSI! minulla on kohta 3 vuotta täyttävä velipuoli jota joudun joskus hoitamaan kolmekin vuorokautta yksin. hoidin häntä jo kuukauden ikäisenä muutaman päivän peräkkän yksin. tiedän mitä lapsen hoito on ja olen siihen jo valmis!
pystyt antaman yhtä hyvän elmän, mutta ei se rahallinen puoli tainnut tulla mielleen. Ei ne yhteiskunnan tuet niin suuria ole että pystyisit itsesi ja lapsesi niillä rittävästi elättämään.
Kyllä ei tuo alkuperäinen kirjoittaja pysty antamaan henkisestikään hyvää elämää lapselleen (saati sitten rahallisesti).
Tämä nyt ei liity vauvan hankimiseesi(vaan anoreksiaasi).
Tammikuussa 2005 kirjoitit näin eri nimimerkillä tosin):
"Neuvo
Kirjoittanut: alesia 20.1.2005 klo 21.09
Olet liian alipainoinen, en usko sinun olevan edes kaunis. Jos haluaisit huippumalliksi, sinulla pitäisi olla lähes 15 kg enenmän painoa! Jos painaisit 70kg, olisit normaali!!!
Jätä vähäksi aikaa lenkkeily, ja syö kunnolla kaksi lämmintä ateriaa, äläkä suotta karta rasvaa. Tiedätkö, että ihmisen tulisi syödä kahden tunnin välein? Jos et syö usein, aivosi eivät saa tarvitsemaansa sokeria. Rasvaa ei voi muuttaa sokeriksi, joten aivosi joutuvat syömään itseään, pysyäkseen elossa. Tiedätkö mitä tapahtuu, kun aivosi syövät itseään, sillä vain siellä on sokeria???
Voit syödä normaalisti, ja vaikka hieman venytellä aamulla, jos huvittaa. Kun olet saanut painosi nousemaan 10kg voit harkita kevyttä liikuntaa.
Toivottavasti tämä auttoi!"
Neuvot siis toista painamaan 70 kg, joka mielestäsi on normalipaino. Mutta itse tuskailet, kun painosi on JO 46 kg! Ristiriitaista sanoisinko!
..on ristiriitainen sairaus. Tässä kyseisessä kopioimassasi viestissä oli selkeästi kyse siitä, että anorektikko haluaa "syöttää ja lihottaa" kaikkia muita, että hänen oma (tosin melko kyseenalainen) laihuutensa ja kauneutensa korostuisi. Anorektikothan usein laittavat ihania ruokia ja nauttivat kun muut syövät ne, mutta itse pystyvät olemaan koskematta ruokaan.
Mitä aloittajaan tulee, vielä hänen ikäänsäkin huolestuttavampi asia lapsen kannalta on tuo anoreksia. Hän saattaa kuvitella parantuneensa, mutta normaalipainon saavuttaminen ei ole vielä loppujen lopuksi minkäänasteista parantumista. Anoreksia on psyykkinen sairaus, ja juuri tuon mielen parantuminen vie vuosia, vaikka prosessin aikana sattaa moneen kertaan tuntua siltä, että on jo terve.
Toivon, että aloittaja todella lukisi näitä ja miettisi asioita. En puhu anoreksiasta mutu-tuntumalla vaan omasta kokemuksesta, olin sairauteni aikoihin täsmälleen samanikäinen kuin ap. Vasta viisi vuotta myöhemmin saatoin todella sanoa parantuneeni, vaikka normaalipainoinen olinkin ollut jo vuosia.
En epäile sitä, etteikö joku nuori äiti saattaisi pystyä tarjoamaan lapselleen kaiken lapsen vaatiman, mutta siitä olen sataprosenttisen varma, että yksikään anorektikko ei siihen pysty, iästä riippumatta. Lapsella on oikeus henkisesti terveeseen äitiin. Vielä kun nämä kaksi asiaa, nuori ikä ja anoreksia yhdistetään, tulee siitä sellainen soppa että siinä ei todellakaan ole puitteita lapsen kasvaa.
Ennenkuin olet selvinnyt syömishäiriöstäsi! Ilmeisesti et edes vielä halua parantua sairaudestasi, joten sinulla todella sarkaa edessä ennen lapsia! Paraneminen parhaimmillaankin vie vähintään kuusi vuotta, joten mietihän vielä sitä henkistä kypsyyttäsi!
Niin osaatko tehdä ?lapselle täytyy osata tehdä kastikkeet ja potut ja salaatit eikä mitään kaupan valmispusseja !itse tuskin tuossa iässä osasin ruskeaa kastiketta tehdä..lapsen hoito vaatii myös muuta osaamista mm.terveyden huomioimista ja todella ison vastuun ottoa.Sinulla on vielä elämässä kehityskaari kesken ja paljon psygologisia juttuja kehitymättä ihan ammattimielessäkin ja kirjojen mukaan ihmisen kehitys´kaareen peilaten.joten onko lapsi valmis kasvattamaan lasta koita nyt hyvä ihminen miettiä tarkoin aikeitasi.
On jokaisen ihmisen henkilökohtainen asia, haluaako lasta ja milloin sen mahdollisesti haluaa.
On typerää, että täällä ihmiset haukkuvat muita "tyhmiksi nulikoiksi, jotka eivät ole kypsiä". Kuinka kypsää tuollainen haukkuva käytös on?
Ei se todellakaan ole mikään henkilökohtainen asia kun kyseessä on alaikäinen pikkutyttö, joka aikoo tuhota niin omansa kuin mahdollisesti syntyvän viattoman lapsen elämän. 14-vuotias anorektikko ei ole kypsä miksikään äidiksi vielä vuosikymmeniin. Hän on sairas pikkulapsi ja tarvitsee vielä vuosikaudet terapiaa. Hän ei tosin tarvitse haukkumista vaan asiallista ohjausta ja valistusta.
saa muka päättää omista asioistaan? Ei saa kuule.
..että jokainen kasvaa henkisesti kuin fyysisestikkin omaa vauhtiaaan. Emme siis voi yleistää mitään.
Ja "onhan niitä lapsia ennenkin tuossa iässä hankittu, iät ja ajat". Kyllä. Ei 14 vuotias enään mikään pikkulapsi ole.
Eihän lapsi-/ teiniraskaudessa ole kyse mistään "henkilökohtaisesta asiasta", vaan asiaan liittyy myös se lapsi, joka on erillinen yksilö ja joka joutuu kasvamaan kypsymättömän äidin kanssa tai sijaisperheessä.
Asiaan liittyy myös lapsen siittäjä, joka on myös vastuussa lapsesta ja elatusvelvollinen.
Alle 16-vuotiaaseen sekaantuja on myös rikollinen pedofiili.
jolla ei ole mitään taloudellisia eikä sosiaalisia edellytyksiä pitää huolta lapsesta. Kaiken lisäksi kyseessä on anorektikko. Kypsyyttä ei osoita halu "hankkia lasta", vaan ymmärrys taata omalle lapselleen parhaat mahdolliset edellytykset eli kasvaa ensin aikuiseksi ja ennen kaikkea parantua henkisesti.
Nyt on 2000-luku ja kukaan kunniallinen ihminen ei hanki lapsia alaikäisenä. Luolaihmisten ajat ovat ohi.
"Alle 16-vuotiaaseen sekaantuja on myös rikollinen pedofiili"
Täysi-ikäinen (18v) ei saa harrastaa seksia alle 16v ikäisen kanssa. Jos nainen on 14v ja mies 16v niin mikä estää? Ei ainakaan laki, eikä kaltaisesi tiukkapipofeministi. Hänellä on oikeus hankkia lapsi jos niin tahtoo. Lainvastaista se ei ole !
Aivan.
Äläs nimittele, pissis. Jos tyyppiä ei tuomita alaikäiseen sekaantumisesta, koska on itse alaikäinen, niin se ei muuta asiaa miksikään. Laitonta se on joka tapauksessa.
Tuolla logiikalla jokainen saa vaikka amputoida jalkansa junan avulla, jos niin tahtoo. Jos joskus kasvat henkisesti aikuiseksi, niin huomaat, että kaikki asiat eivät pyöri vain oman napasi ympärillä.
Sinun on syytä hävetä ja mennä itseesi.
Oot vasta 14-vuotias, joten kehosi ei vielä ole täysin kehittynyt. odottaisit vielä muutaman vuoden ja antaisit kehosi kehittyä rauhassa. Jos kerran itsekin tiedät olevasi fyysisesti liian nuori niin miksi ihmeessä haluat jo raskaaksi?
Eikö raskaus noin nuorena voi häiritä fyysistä kehitystä? Ja vielä noin puolivuotta sitten olit anorektikko? Et kyl oo vielä terve vaikka luuletkin niin. Lapsesi hyvinvoinnin takia odota vielä muutama vuosi, ja parannu rauhassa, niin psyykkisesti kuin fyysisesti.
itse en ole edes vielä tämänikäisenä (14v) valmis harrastamaan seksiä kenenkään kanssa,puhumattakaan omasta lapsesta ja raskaudesta..
Moi! Olet 14vee, ja olet vasta 4 vuoden päästä täysi ikäinen, ja voit päättää omista asioistasi.
Oletko miettinyt asian loppuun? Tottakai jos tunnet olevasi valmis äidiksi uskon sinuun. Mieti vielä kuitenkin. Onko teillä siihen varaa? Haluatteko käydä koulun loppuun? Entäpä matkustella? Haluatko olla vielä nuori, 30vuotiaskin on vielä sellainen. On monta kysymysty jotka tulevat ensin. Vielä 40 vuotiaanakin ehtii tehdä lapsia. Jos teillä tärppää, niin tottakai te sen voitte pitää, koska lapsi on lahja. Toisen tappaminen ei ole hyväksi. Sikiökin on ihminen. Mutta jos et ole valmis niin älä edes yritä tulla raskaaksi, sillä en suvaitse abortteja.
on tietty raja mihin asti abortin voi tehdä =)
14-vuotias ei todellakaan osaa miettiä eikä hänellä ole edes oikeutta miettiä tälläistä asiaa loppuun. Kyse ei ole siitä mitä lapsi haluaa. Kyseessä on sairas anorektikko pikkutyttö, joka ei taida kaivata muuta kuin remmiepeliä isänsä nahkavyöstä.
mutta sikiö on jo muodoltaan ja kehityksetään ihminen.sillä on jo kaikki sisäelimet, sormet, korvat ym.
En jaksa lukea kaikkia vastauksia, mutta sen sijaan lueskelin profiiliasi ja olen vakuuttunut että sinun kannattaisi ennemmin leikkiä Barbin ja Kenin kanssa vauvaleikkiä kuin yrittää saada omaa lasta. Mitä ihmettä sinun äitisi päässä liikkuu jos on siunannut moisen suunnitelman? Oletko tottunut saamaan kaiken mitä keksit aina pyytää? Nyt olet päättänyt saada lapsen kun on niin kivaa olla teiniäiti.
Terveydelliseltä kannalta raskaus olisi erittäin paha asia. Tarkoitan omaa vointiasi ja yleiskuntoasi. Tiedän anoreksian sairastaneena ja siitä pikkuhiljaa toipuneena että fysiikka kremppaa vielä vuosienkin ajan ja raskaus ei ole mikään pikkujuttu. Voi tsiisus...
Ei vaan. Lapsi on vakava asia.
Mieti vielä kertaalleen. Muutaman vuoden päästä olet ihan eri mieltä.
henkisesti kypsä hoitaisi anoreksiansa pois eli pää kuntoon ennen vauvaa
Olen itse saman ikäinen, kuin sinä ja minä odotan lasta rakkaalle poikaystäväälleni, joka on minua muutaman vuoden vanhempi.
Mitenkäs on, oletko raskaana?