Koska en usko yksittäisiin persoonajumaliin (vaan siihen että on vain yksi "jumala"/JUMALA joka on kaikki-mitä-on) olen luonnollisesti kiinnostunut kaikesta joka selittäisi järkevällä tavalla Jeesukseksi kutsutun henkilön olemusta. Oliko häntä todella? Jos oli, kuka hän oli, mihin hän pyrki jne. Miksi hänestä tuli erään monilahkoisen uskonnon keskushahmo selviää varmasti poliittis-historiallisilla seikoilla.
Tietokoneeni oltua huollossa on taas ollut hyvää aikaa lukea kirjoja... Uusin löytöni on
Laurence Gardner: Bloodline of the Holy Grail
Tätä tässä nyt referoin. Jeesuksen kuninkaallinen suku omasi kummia tapoja. Prinssinalut pyrittiin siittämään joulukuussa, jotta syntyisivät syyskuussa tietyn pyhäpäivän tienoilla. (Itse kiinnittäisin huomiota siihen että Oinaan aikana n. 2000 - 0 eaa syyskuussa vaikuttava LAIN ja OIKEUDEN merkki Vaaka on Oinasta täydentävä oppositiomerkki.) Joosef sutaisi Marian kanssa Jeesuksen ennen aikojaan alulle, ja tämän vuoksi häpeää välttääkseen Joosef suunnitteli Marian hylkäämistä temppeliin, jossa Jeesus olisi salaa kasvatettu papiksi, EI tulevaksi kuninkaaksi. Ylipappi jota kutsuttiin viran puolesta enkeliksi ja oliko peräti Gabrieliksi, kuitenkin neuvottelussa tuli siihen tulokseen että Joosef pysyköön Mariansa kanssa.
Jeesus syntyi maaliskuussa, joka pai tö vei on Kalojen kuukausi (enimmäkseen), jolloin hänen syntymäänsä voisi pitää lähestyvän Kalojen ajan airuena, jos edelleenkin haluaa hänessä nähdä merkityksellisen HENKISEN puolen. (Tämä on minun ajatukseni, ei Gardnerin.)
Gardner maalailee Jeesuksen arvonsa tiedostaneeksi kuninkaalliseksi, joka uskollisten joukkojensa kanssa suunnitteli miten hankkiutua eroon roomalaisten ylivallasta. Evankeliumien ja muiden kirjoitusten monet monituiset uskonnon myöhemmin ihmeteoiksi leimaamat tapahtumat ovat koodikieltä, joka kertoo Jeesuksen aktiviteeteista siellä sun täällä poliittisissa kiemuroissa. Esim. "Lasaruksen" kuolleista herättäminen tarkoitti sitä että Jeesuksella oli valta tuoda takaisin yhteisön pariin henkilö joka oli joutunut vallanpitäjien epäsuosioon ja tullut symbolisesti "kuolleeksi" julistetuksi. Vettenpäällä kävely, sairaiden parantaminen yms. ovat kaikki symboleja asioista joissa ei ole mitään paranormaalia. Jokainen koodikieleen vihkiytynyt tiesi aina kirjoituksessa "jolla on korvat se kuulkoon" -kohdan nähdessään että nyt tulee salakieltä...
Jeesuksen kanssa ristille päätyivät Simon zelootti ja Judas Iskariot. Simon z. kuitenkin vaihtoi salaa paikkaa Simon kyreneläisen kanssa, ja myöhemmin järjesti Jeesuksen huumaamisen siten että Jeesuksen luultiin kuolleen ristille. Koska sapatti lähestyi, Jeesus ja 2 muuta nostettiin ristiltä (kaikki elävinä) ja laitettiin hautaan. Salaisesta aukosta salaliittolaiset kävivät elvyttämässä Jeesuksen, hoitamassa Simon k:tä, jolta oli rikottu sääriluut, ja nappaamassa Juudaksen ja heittämässä tämän jyrkänteeltä alas.
Myöhemmin Jeesus vaikutti liikkuvan melko avoimesti ainakin hänen luotettujensa keskuudessa. Lopulta hän kuitenkin vetäytyi temppeliin valittuaan hengenelämän - koska hänellä oli jo 2 poikaa kuninkaallista sukua jatkamassa. Tätä vetäytymistä kutsuttiin "taivaaseen astumiseksi". Gardner arvelee että myöhemmin J. lähti Intiaan ja kuoli siellä.
Jeesuksen henkisyys sai kaiketi alkunsa siitä, että kun viimeinen (essealaisen) perinteen mukainen "ylipappi" Johannes Kastaja kuoli, Jeesus otti ylipapin tittelin itselleen, vaikka hän oli vain kuningas suvusta jossa oli aina oltu kuninkaita, ei pappeja.
Jeesusta vastustanut Paavali Gardnerin mukaan tapasi Jeesuksen temppelissä ja hurmaantui tähän niin että pykäsi kokonaisen uskonnon tämän ympärille, aloittaen ensimmäisenä huhupuheet siitä että Jeesus oli vallan jumala. Tähän asti Jeesus oli ollut vain Jumalan voideltu eli KUNINGAS. Paavalin ja Pietarin henkiset perilliset tekivät myöhemmin kaikkensa häivyttääkseen tiedot ja ajatukset siitä että Jeesuksella oli jälkeläisiä. Varsinkin Rooman Konstantinus Suuren ja myöhempien piispojen ja paavien vallanhimoisiin ja materialistisiin ympyröihin Jeesuksen myötätuntoinen OPPI, saati fyysiset perilliset eivät sopineet pätkän vertaa. Tämän vuoksi Jeesuksen vaimoa Maria Magdalenaa alettiin parjata parhaansa mukaan, ja koko naissukupuolta vähäteltiin loputtomiin. Jo Pietari, Jeesuksen alunperin yksinkertainen ja vähäoppinen bodyguard, oli inhonnut naisia sydämensä pohjasta. (Tästä lienee täällä puhuttukin?)
Intiassa on ollut ja tullee olemaan tämä systeemi että tarpeeksi poikia saanut perheen isä voi lähteä huinimaan "pyhänä miehenä" ympäri maita ja mantuja selibaattiin pitäytyen. Gurujakin piisaa pilvin pimein, ja jokaisella on oma vannoutunut PALVOVA seuraajajoukkonsa, joka näkee palvomassaan miehessä jumalan inkarnaation. (Ja onhan tietysti tämä Äiti Ammakin.) Minkä vuoksi Jeesuksen aikana asiat olisivat olleet mitenkään toisin? Onko kristinusko-niminen juutalaisuudesta haarautunut lahko loppujen lopuksi Paavalin hurmahenkisyydestä alkunsa saanut oppi? Olisikin, ilman että roomalais-katolilaisuus sekaantui asiaan vallan- ja materianhimossaan.
Jokatapauksessa minä näen edessäni hindulaisuuden, juutalaisuuden ja kristinuskon (kenties islaminkin?) välisen jatkumon, missä on kysymys ihmisen ikuisesta pyrkimyksestä harmoniaan (siihen Jeesus varmasti pyrki) SEKÄ ikuisesta harhautumisesta yksittäisten ihmisten palvomiseen. Juutalaisuuden plussa on se että siinä ei yksittäisistä ihmisistä tehdä jumalan poikia, mutta mitenkään erinomaisesti eivät asiat nykyisin Israelissa kyllä ole...
Konstantinus Suuri oli Gardnerin mukaan merkittävä tekijä Jeesuksen jumalaksi tekemisessä sen vuoksi, että "nostamalla" Jeesuksen taivaaseen hänelle itselleen lankesi kuin luonnostaa kristityiksi kääntyneiden ihmisten JOHTAMINEN. Jostain kumman syystä valta jaksaa kiehtoa ihmisiä aina vaan, ja sitä varten nyherretään vaikka uskonto(a) jos se sattuu asiaa auttamaan.
Pitäisikö kenenkään uskoa siihen mitä Paavali ja Konstantinus ovat jälkeentuleville tyrkänneet? Vai olisiko kenties parempi pitäytyä Jeesuksen markkinoimiin hyveisiin ja oikeamielisyyteen? Jos hän nyt sitten a) oli olemassa b) todella opetti mitä evankeliumeissa seisoo, eikä ollut vain tiettyjen tahojen äänitorvi, aikansa poliitikko joka puhui mitä neuvonantajat käskivät puhua c) tai jonka suuhun on myöhempinä aikoina pantu mitä nyt milloinkin joku on katsonut parhaaksi esiin tuoda.
Kuitenkin Jeesus on loputtoman kiehtova hahmo, eikä sitä pysty latistamaan edes Jeesus rakastaa sua
lääp lääp -fanikerho. Sori vaan.
Tietokoneeni oltua huollossa on taas ollut hyvää aikaa lukea kirjoja... Uusin löytöni on
Laurence Gardner: Bloodline of the Holy Grail
Tätä tässä nyt referoin. Jeesuksen kuninkaallinen suku omasi kummia tapoja. Prinssinalut pyrittiin siittämään joulukuussa, jotta syntyisivät syyskuussa tietyn pyhäpäivän tienoilla. (Itse kiinnittäisin huomiota siihen että Oinaan aikana n. 2000 - 0 eaa syyskuussa vaikuttava LAIN ja OIKEUDEN merkki Vaaka on Oinasta täydentävä oppositiomerkki.) Joosef sutaisi Marian kanssa Jeesuksen ennen aikojaan alulle, ja tämän vuoksi häpeää välttääkseen Joosef suunnitteli Marian hylkäämistä temppeliin, jossa Jeesus olisi salaa kasvatettu papiksi, EI tulevaksi kuninkaaksi. Ylipappi jota kutsuttiin viran puolesta enkeliksi ja oliko peräti Gabrieliksi, kuitenkin neuvottelussa tuli siihen tulokseen että Joosef pysyköön Mariansa kanssa.
Jeesus syntyi maaliskuussa, joka pai tö vei on Kalojen kuukausi (enimmäkseen), jolloin hänen syntymäänsä voisi pitää lähestyvän Kalojen ajan airuena, jos edelleenkin haluaa hänessä nähdä merkityksellisen HENKISEN puolen. (Tämä on minun ajatukseni, ei Gardnerin.)
Gardner maalailee Jeesuksen arvonsa tiedostaneeksi kuninkaalliseksi, joka uskollisten joukkojensa kanssa suunnitteli miten hankkiutua eroon roomalaisten ylivallasta. Evankeliumien ja muiden kirjoitusten monet monituiset uskonnon myöhemmin ihmeteoiksi leimaamat tapahtumat ovat koodikieltä, joka kertoo Jeesuksen aktiviteeteista siellä sun täällä poliittisissa kiemuroissa. Esim. "Lasaruksen" kuolleista herättäminen tarkoitti sitä että Jeesuksella oli valta tuoda takaisin yhteisön pariin henkilö joka oli joutunut vallanpitäjien epäsuosioon ja tullut symbolisesti "kuolleeksi" julistetuksi. Vettenpäällä kävely, sairaiden parantaminen yms. ovat kaikki symboleja asioista joissa ei ole mitään paranormaalia. Jokainen koodikieleen vihkiytynyt tiesi aina kirjoituksessa "jolla on korvat se kuulkoon" -kohdan nähdessään että nyt tulee salakieltä...
Jeesuksen kanssa ristille päätyivät Simon zelootti ja Judas Iskariot. Simon z. kuitenkin vaihtoi salaa paikkaa Simon kyreneläisen kanssa, ja myöhemmin järjesti Jeesuksen huumaamisen siten että Jeesuksen luultiin kuolleen ristille. Koska sapatti lähestyi, Jeesus ja 2 muuta nostettiin ristiltä (kaikki elävinä) ja laitettiin hautaan. Salaisesta aukosta salaliittolaiset kävivät elvyttämässä Jeesuksen, hoitamassa Simon k:tä, jolta oli rikottu sääriluut, ja nappaamassa Juudaksen ja heittämässä tämän jyrkänteeltä alas.
Myöhemmin Jeesus vaikutti liikkuvan melko avoimesti ainakin hänen luotettujensa keskuudessa. Lopulta hän kuitenkin vetäytyi temppeliin valittuaan hengenelämän - koska hänellä oli jo 2 poikaa kuninkaallista sukua jatkamassa. Tätä vetäytymistä kutsuttiin "taivaaseen astumiseksi". Gardner arvelee että myöhemmin J. lähti Intiaan ja kuoli siellä.
Jeesuksen henkisyys sai kaiketi alkunsa siitä, että kun viimeinen (essealaisen) perinteen mukainen "ylipappi" Johannes Kastaja kuoli, Jeesus otti ylipapin tittelin itselleen, vaikka hän oli vain kuningas suvusta jossa oli aina oltu kuninkaita, ei pappeja.
Jeesusta vastustanut Paavali Gardnerin mukaan tapasi Jeesuksen temppelissä ja hurmaantui tähän niin että pykäsi kokonaisen uskonnon tämän ympärille, aloittaen ensimmäisenä huhupuheet siitä että Jeesus oli vallan jumala. Tähän asti Jeesus oli ollut vain Jumalan voideltu eli KUNINGAS. Paavalin ja Pietarin henkiset perilliset tekivät myöhemmin kaikkensa häivyttääkseen tiedot ja ajatukset siitä että Jeesuksella oli jälkeläisiä. Varsinkin Rooman Konstantinus Suuren ja myöhempien piispojen ja paavien vallanhimoisiin ja materialistisiin ympyröihin Jeesuksen myötätuntoinen OPPI, saati fyysiset perilliset eivät sopineet pätkän vertaa. Tämän vuoksi Jeesuksen vaimoa Maria Magdalenaa alettiin parjata parhaansa mukaan, ja koko naissukupuolta vähäteltiin loputtomiin. Jo Pietari, Jeesuksen alunperin yksinkertainen ja vähäoppinen bodyguard, oli inhonnut naisia sydämensä pohjasta. (Tästä lienee täällä puhuttukin?)
Intiassa on ollut ja tullee olemaan tämä systeemi että tarpeeksi poikia saanut perheen isä voi lähteä huinimaan "pyhänä miehenä" ympäri maita ja mantuja selibaattiin pitäytyen. Gurujakin piisaa pilvin pimein, ja jokaisella on oma vannoutunut PALVOVA seuraajajoukkonsa, joka näkee palvomassaan miehessä jumalan inkarnaation. (Ja onhan tietysti tämä Äiti Ammakin.) Minkä vuoksi Jeesuksen aikana asiat olisivat olleet mitenkään toisin? Onko kristinusko-niminen juutalaisuudesta haarautunut lahko loppujen lopuksi Paavalin hurmahenkisyydestä alkunsa saanut oppi? Olisikin, ilman että roomalais-katolilaisuus sekaantui asiaan vallan- ja materianhimossaan.
Jokatapauksessa minä näen edessäni hindulaisuuden, juutalaisuuden ja kristinuskon (kenties islaminkin?) välisen jatkumon, missä on kysymys ihmisen ikuisesta pyrkimyksestä harmoniaan (siihen Jeesus varmasti pyrki) SEKÄ ikuisesta harhautumisesta yksittäisten ihmisten palvomiseen. Juutalaisuuden plussa on se että siinä ei yksittäisistä ihmisistä tehdä jumalan poikia, mutta mitenkään erinomaisesti eivät asiat nykyisin Israelissa kyllä ole...
Konstantinus Suuri oli Gardnerin mukaan merkittävä tekijä Jeesuksen jumalaksi tekemisessä sen vuoksi, että "nostamalla" Jeesuksen taivaaseen hänelle itselleen lankesi kuin luonnostaa kristityiksi kääntyneiden ihmisten JOHTAMINEN. Jostain kumman syystä valta jaksaa kiehtoa ihmisiä aina vaan, ja sitä varten nyherretään vaikka uskonto(a) jos se sattuu asiaa auttamaan.
Pitäisikö kenenkään uskoa siihen mitä Paavali ja Konstantinus ovat jälkeentuleville tyrkänneet? Vai olisiko kenties parempi pitäytyä Jeesuksen markkinoimiin hyveisiin ja oikeamielisyyteen? Jos hän nyt sitten a) oli olemassa b) todella opetti mitä evankeliumeissa seisoo, eikä ollut vain tiettyjen tahojen äänitorvi, aikansa poliitikko joka puhui mitä neuvonantajat käskivät puhua c) tai jonka suuhun on myöhempinä aikoina pantu mitä nyt milloinkin joku on katsonut parhaaksi esiin tuoda.
Kuitenkin Jeesus on loputtoman kiehtova hahmo, eikä sitä pysty latistamaan edes Jeesus rakastaa sua
lääp lääp -fanikerho. Sori vaan.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Olet aivan selvästi väsynyt!
On Jeesuksen opetuksessa aivan selvästi havaittavissa hindulaisuuden (Sanathana dharma)yksi pelastusteistä bhagti jooga eli Jumalalle antautuminen rakkaudessa, koska Jumala on rakkaus.Minä ja Isä olemme yhtä tai Paavalilta, en enää elä minä, vaan Kristus elää minussa. Muutenkin on hyvin kyseenalaista pitää Jeesusta Brahmana, pikemminkin hän on Vishnun inkarnaatio aivan samoin kuin aikaisemmin Krishna.
Yllättävää tekstiä islamilaiselta...;)
Onhan islamissakin suufilainen suuntaus. Ei rakkaus suinkaan islamissakaan ole vieras ajatus.
tunnustaa nimessään kristusta, ja onkin islamin ainut edes hieman ymmärrettävä ja hyväksyttävä muoto.
Jeesusta tulisi tulkita juutalaisen kontekstin kautta, koska hän oli juutalainen. Silloin nuo kaikki tuossa utopistisesti tulkitut jutut olisivat itsestäänselviä, esim. tuo, että miksi Jeesus oli toisten mukaan Messias ja toisten mukaan Jumala.
En myöskään näe mitään todisteita siitä, että Paavali olisi vihannut naisia. Kaikki kommentit Raamatussa ovat ihan normaaleja sen aikaiseen kulttuuriin nähden, eivätkä mielestäni syrji naisia.
Ei ole mitään järkeä alkaa tulkita Intian kautta juutalaista ihmistä. Siitä ei tule, kuten tästä kirjoituksesta huomaa, kuin pelkkiä väärinkäsityksiä.
En sanonut Paavalin olleen naisvihamielinen, vaan Pietarin. Lienet itsekin (?) maininnut kirjoituksesta jossa Pietari haastaa riitaa Maria Magdalenan kanssa.
Gardnerkin näkee Jeesuksen sukulaisineen nimenomaan juutalaisena, tosin tiukasti vanhoja lakeja noudattaneen lahkon jäsenenä. Ensimmäiset "kirkot" jotka Jeesuksen SUKULAISET perustivat mm. Englantiin olivat G:n mukaan täysin juutalaisia.
Ne tahot taas, jotka eivät olleet J:n sukulaisten kanssa henk.koht. tekemisissä TAI varsinkin olivat yhteydessä hurmahenkiseen Paavaliin suosivat tätä Jumalan Poika -ajatusta.
Gardnerin ajatuksista saa näkemyksen että Jeesusta ihmisenä on oikeastaan vähätelty. Häntä on pidetty mm. puusepän poikana, vaikka Joosef G:n mukaan oli oppinut jonka nimike voitaisiin nykyään kääntää tavallaan vapaamuurariksi (arkkitehti voisi olla hyvä nimike). Ja myöntäähän Raamattukin Jeesuksen olevan Daavidin sukua. Jos J. on todella Joosefin poika, silloin hän on sitä, ja eikö hän silloin ole mahdollisesti ollut oikeutettu kuninkuuteen???
Mikä sitten tekee Daavidista niin ihmeellisen erinomaisen - en tiedä! Mutta ehkäpä useimmilla kansoilla on joku myyttisiin mittoihin venynyt kansallissankari, jonka jälkeläisetkin kylpevät menneisyyden gloriassa. Haile Selassie väitti olevansa Saaban kuningattaren ja Salomon jälkeläinen? Miksei olisi ollutkin?
Mitä tulee Intiaan Jeesuksen yhteydessä, on Intiassa paikkoja joissa perimätiedon mukaan J. on käynyt, mahdollisesti joku apostolikin. En näkisi ollenkaan menneisyyden valtioita kauhean eristäytyneinä paikkoina, ja pitäisin mahdollisena että buddhalaisuus ainakin olisi levinnyt Intiasta länteenkinpäin. Miksei siis hindulaisuuskin, vai pitäisikö sanoa vedantalaisuus.
Vai pitääkö taas kuvitella että kristinusko ja idän uskonnot ovat toisistaan erillisinä keksineet ominpäin sellaisia asioita kuin
- luostarilaitos ja munkit
- selibaatti henkistymisen välineenä
"En sanonut Paavalin olleen naisvihamielinen, vaan Pietarin. Lienet itsekin (?) maininnut kirjoituksesta jossa Pietari haastaa riitaa Maria Magdalenan kanssa."
Minä en oikein käsitä tätä herkkänahkaisuutta.
Sillä jos Raamatussa naista kritisoidaan jostain hänen tekemästään virheestä, on kyseessä heti sovinistinen ja aiheeton huomio.
Käsittämätöntä kompensaatiota!
Kristuksesta vapaamuurari-vertauksen käyttäminen on outo, tai ainakin melkoisen perverssi.
Eiväthän nuo "universumin arkkitehdin" eli Yahven vihollisen Baalin palvojat saa edes rukoilla kristusta.
Mitä taas tulee tuohon vihjailuusi siitä ettei kristus olisi ollut kuin lakihenkinen juutalainen on myöskin aika outoa.
Lakihenkiset hän laittoi kovalle, mutta siunasi pienimmät.
(johtuen vilpittömästä aarteen etsinnästä, kun taas fariselaiset omasivat tiedon avaimia joita eivät edes itse käyttäneet, ja yrittävät saada kristuksen skandaloitua, sillä hänellä oli valta.)
Kristuksen suusta ovat sanat: "ei ihminen ole sapattia varten, vaan sapatti ihmistä varten!"
Enkä usko kristuksen käyneen intiassa, sen enempää kuin kuussakaan.
SEn sijaan uskon heidän saaneen tietoutta tuntemattomasta Jumalasta.
Mutta heitäkin on sokeuttanut lillth, sillä esim.Kali on pahin mutta vahvin jumalatar hindulaisuudessa.
Buddha oli epätäydellinen opetuksessaan, mutta puhui ehkä tietämättää profetioita.
Lännestä on nouseva suuri timantti.
>Minä en oikein käsitä tätä herkkänahkaisuutta.
Sillä jos Raamatussa naista kritisoidaan jostain hänen tekemästään virheestä, on kyseessä heti sovinistinen ja aiheeton huomio.
Käsittämätöntä kompensaatiota!
Mainitsin n81:lle Raamatun ulkopuolisesta kirjoituksesta, jonka käsittääkseni myös hän tuntee. Olisiko kenties tämä iänikuinen "Marian evankeliumi", jossa Pietari sättii Mariaa minkä ehtii.
Tämä ei siis varsinaisesti koske sitä keskustelua mitä käydään Raamatun tai juutalais-kristillisyyden yleisestä naisvihamielisyydestä. Voisin tietysti siitäkin tänne pälättää ummet ja lammet, mutta luulen että asiasta on jo tarpeeksi puhuttu!
Vapaamuurari-sana on Gardnerin oma epämääräinen käsite tässä Joosefin ja Jeesuksen yhteydessä, ja voisin heittää ilmaan ajatuksen että anglit käyttävät sanaa VAPAAMIELISEMMIN kuin me. Varma en kuitenkaan asiasta ole. Jokatapauksessa hän tarkoittanee "pyhän" tietouden vaalimista, mitä ovat harrastaneet mm. Pythagoras, Platon jne. Itse(kin) olen sitä mieltä että Jeesuksen suku oli saanut jonkinlaista salaista tietoa Egyptistä ja Kreikasta.
Käsitykseni Jeesuksesta eivät ole mitenkään vakioituneet eli en ole päättänyt lopullisesti mikä hän oli ihmisiään minun mielestäni. Kristin-uskon polku kuitenkin hänen olemuksensa selittäjänä on minun osaltani loppuun kuljettu ja köykäiseksi havaittu. En tiedä lähtisinkö pitämään Jeesusta jonkinlaisena maagina, mutta näkemykseni hänestä lienevät kuitenkin varsin teosofisia.
Mitä tulee lakiin... On olemassa lakeja ja Lakeja. Eikös Jeesus sellaistakin sanonut, ettei ole tullut lakia tyhjäksi tekemään?
No, jos olisit lukenut hieman Raamattua, niin tietäisit mistä tulee Daavidin erinomaisuus, ja Jumalan Poika nimitys (tulee muuten juutalaisuudesta) sekä tietäisit, että minkälainen kuninkuus sille Daavidin jälkeläiselle, tai jopa kahdelle jälkeläiselle oli luvattu. Jos näin tulkitaan tätä asiaa juutalaisessa kontekstissaan, edelleen, ei ole epäilystäkään, että nämä kaikki ja monet muut asiat ovat tulleet sieltä.
Ja en tiedä kristinuskon ja idän uskontojen yhtymäkohdista kuin sen, että on sitä muutakin historiassa tapahtunut yhtä aikaa eri puolilla maailmaa. Muistapa muuten sekin, että juutalaisuudella ja näin ollen kristinuskolla on vanhat juuret koko Lähi-Idän alueella.
Olisi muuten kiva tietää, mihin tämä mies perustaa mm. sen, että Joosef ei ollutkaan puuseppä ja nuo muut kehitelmät.
"Tämä ei siis varsinaisesti koske sitä keskustelua mitä käydään Raamatun tai juutalais-kristillisyyden yleisestä naisvihamielisyydestä. Voisin tietysti siitäkin tänne pälättää ummet ja lammet, mutta luulen että asiasta on jo tarpeeksi puhuttu!"
Eikä minunkaan huomioni koskenut Marian evankeliumia.
Vaan juurikin tuota "naisviha"-aihetta.
(mikä epätosi sana!)
"Vapaamuurari-sana on Gardnerin oma epämääräinen käsite tässä Joosefin ja Jeesuksen yhteydessä, ja voisin heittää ilmaan ajatuksen että anglit käyttävät sanaa VAPAAMIELISEMMIN kuin me. Varma en kuitenkaan asiasta ole. Jokatapauksessa hän tarkoittanee "pyhän" tietouden vaalimista, mitä ovat harrastaneet mm. Pythagoras, Platon jne. Itse(kin) olen sitä mieltä että Jeesuksen suku oli saanut jonkinlaista salaista tietoa Egyptistä ja Kreikasta."
Ahaa, juu.
No minä taas olen sitämieltä että Jumala on ilmentynyt eriasteissa viisaudessaan, Hän on aurinko, jonka rinnalla muut ovat kuin varjot, tai kuten tähdet jotka
tuovat vain vähän valoa.
Kristus ainut yli-pappi meidän ja hänen välillään, Yeshua todellakin oli
se timantti joka nousi Buddhan mukaan lännestä.
Buddhan opetukset symboloivat taas että mikä on ateistin ainut toivo selvitä
kärsimyksestä (=elämän janon sammutus), Saarnaaja ja Kristus tuovat hänenkin työllensä viimeisen
silauksen, päivittäen senkin uudelle tasolle. (Jumala on ainut tapa hajoittaa ajallisen turhuuden ja kadotetun
paratiisin sykli, se mikä on meille helpotusta elämän poluille, on kuin
leivän muru häneltä jolta on suuri armo.)
Muuten hän (Buddha) on vain kuten muut, tietoisille tähti, vähempi tietoisille
jotka lähtevät häntä seuraamaan vaikka aurinko on noussut, hän on varjo.
Vastaavia varjotähtiä on muissakin uskonnoissa.
Jumalan viisaus on ollut eri muodoissa, suhteissa.
Pythagoraskin selvensi sitä että kaikki luonnosta on Jumala asettanut lukuihin ja mittoihin.
(kultainen neliö-> Da Vincin kultainen spiraali)
Tosin, Platon oli enempikin Gnostilaisten mieliin.
Raamattu itse on sanonut esim. seuraava:
"Apostolien teot:
17:23 Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: 'Tuntemattomalle jumalalle.' Mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan."
Seuraavassa katkelma erästä wanhaa intiaanitekstiä:
"On väitetty, että meillä ei ole ollut Korkeinta Jumalaa, koska hän on nimetön. Tämä ei ole totta. Korkein Olento on nimetön, koska se on tuntematon. Me lähestymme häntä jokaisessa Hänen osassaan, joka on meitä lähellä ja jonka ihmisjärki kykenee käsittämään... Siksi kohtelemme kunnioittavasti kaikkea mikä kuuluu luomakuntaan."
Myöskin Kiinassa muistaakseni oli alttareita tuntemattomalle Jumalalle.
Joten on siis yksi oikea Jumala, Juutalaiset olivat valittukansa, joten heidän pappinsa saivat läheisimmän tiedon hänestä joka oli suuruudessaan muille tuntematon.
Tämä oli esim. tieto Jumalan nimistä ym, ym.
Muissa, epäsuorissa lähteissä ei ole siis yhtä täydellistä ilmoitusta, mutta pääpiirteittäin oikeaan johtavaa, jotta sitten messiaan ja hänen tuomansa uskon lahja tunnistetaan.
"Kristin-uskon polku kuitenkin hänen olemuksensa selittäjänä on minun osaltani loppuun kuljettu ja köykäiseksi havaittu. En tiedä lähtisinkö pitämään Jeesusta jonkinlaisena maagina, mutta näkemykseni hänestä lienevät kuitenkin varsin teosofisia."
Mielenkiintoista.
Voitko kertoa muutamia perusteita näille mielipiteille?
Kristuksen henkilö on ristiriidassa maagin suhteen, kun taas liian suuri ollakseen teosfiaan sopiva.
"Mitä tulee lakiin... On olemassa lakeja ja Lakeja. Eikös Jeesus sellaistakin sanonut, ettei ole tullut lakia tyhjäksi tekemään?"
Jep, hän täytti sen.
Eli nyt on hengen laki, päivitetty versio.
Saman suuntainen ajatus pätee Buddhaan, häneen liittyvä uskonto on nyt turha kun on syntynyt lunastaja, kuten uskonto on turha yleensäkkin käsitteenä.
Muutenkin Buddhan yli-askeettinen ajattelu on kaukana kohtuudesta.
hänen ateisminsa oli kumminkin ovelaa, ja uskonkin että sen oli tarkoitus osoittaa heille heidän sokeutensa aarteen suhteen.
Lopussa on viiteluettelo.
Olen "hieman lukenut Raamattua", eikä minulle kolahda muiden kansojen itsekehu ja heimojumalalla retostelu.
Tästä saaneekin taas uuden aiheen!
Juutalaisten esoteerinen tietämys on taas asia erikseen - jota arvostan. Tässä taas tulee esiin että esoteria on minulle Totuus, kun taas eksoteria on eksytys. Jonkin heimokuninkaan juhliminen jos mikä on eksoteriaa. Jos taas Daavid oli muinaisten "vihittyjen" sukua, niin asia on vallan toinen...
>>"Kristin-uskon polku kuitenkin hänen olemuksensa selittäjänä on minun osaltani loppuun kuljettu ja köykäiseksi havaittu. En tiedä lähtisinkö pitämään Jeesusta jonkinlaisena maagina, mutta näkemykseni hänestä lienevät kuitenkin varsin teosofisia."
>Mielenkiintoista.
Voitko kertoa muutamia perusteita näille mielipiteille?
Minun logiikkani mukaan "jumala" ei ole persoonallinen, koska persoona on vajavainen, egoistinen osa IHMISTÄ, ja jos jumalalla olisi persoona, "hän" olisi kammotus. Persoonattomalla jumalalla (joka panteistisen näkemykseni mukaan on kaikki-mitä-on-olemassa) ei tietenkään voi olla poikaa. Voidaan kuitenkin ajatella että jumaluus on tietoisuudentila, johon tietyt poikkeusyksilöt ihmislajin(kin) keskuudessa voivat yltää. Jos jumaluutta kutsuu vaikkapa Isäksi, voi sanoa olevansa yhtä "hänen" kanssaan jos on noussut tarpeeksi korkealle tietoisuudentasolle. Minä uskon että jokainen meistä kykenee tähän aikanaan. Jeesukselle en siis näe erikoisasemaa tällä saralla.
Uskon kuitenkin myös että nykyistä ihmiskuntaa on auttanut joko edellisestä, tuhoutuneesta sivilisaatiosta TAI toiselta planeetalta peräisin olevien fiksumpien olentojen joukko, joiden jälkeläisten jäljiltä meillä voi olla ns. salattua tietoa koskien universumin matemaattista olemusta ja harmoniaa. Olenkin pyrkinyt selvittämään oliko vaikkapa Jeesus tuollaisen henkisen (ja geneettisen) perinteen yksi ylläpitäjä.
Virallinen tiede ei ikinä tulee tunnustamaan minkään sortin tietämystä joka olisi vanhempaa kuin 5000 v. Katson silti olevani näissä uskonasioissa enimmäkseen tieteellisellä linjalla; ainakin enemmän kuin uskonnollisella. Kirkon kuva Jeesuksesta on minusta naurettava, mutta en nyt lähde tässä enempää asiasta tarinoimaan, koska tällä foorumilla on monta muuta suuta mäkättämässä uskomisen älyttömyydestä. Kyllä he osaavat kertoa mikä vaikkapa nimenomaan kristin-uskossa mättää.
(Itse olen uskovainen panteisti-esoteerikko-what ever. Sopivaa nimeä en ole keksinyt, eikä ole niin väliksikään.)
Se ei ole mikään heimokuningas se Messias. HÖH.
Ja muuten, en jaksa lukea tollaisia puppukirjoja. Esim. Joosef ei voinut olla mikään oppinut tai vapaamuurari, koska hän oli köyhä.
teologiset perusteluni näkemyksesi mahdottomuudesta löytyvät täältä (ennenkuin esität kysymyksiä, kannattaa katsoa että mitä olen muille vastaillut):http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000003&conference=680&posting=20500000000373675
teologiset perusteluni näkemyksesi mahdottomuudesta löytyvät täältä (ennenkuin esität kysymyksiä, kannattaa katsoa että mitä olen muille vastaillut):http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000003&conference=680&posting=20500000000373675
Kivoja päätelmiä sinulla:
- Koska en halua kuulla vaihtoehtoisia ajatuksia, ne ovat kaikki puppua.
- Koska minulle on jankutettu parikymmentä vuotta että Joosef oli köyhä, hän myöskin oli sitä vaikka kuka jatkossa sanoisi mitä.
Näinhän sitä oppiikin yhtä ja toista, ja elämä pysyy mielenkiintoisena.
Sori jos olen ivallinen, mutta mitäpä tässä muutakaan voi. Mutta enpä kyllä itsekään yleensä lue niitä kirjoja joissa tiedän sanottavan jotakin sellaista mitä en kuitenkaan tule uskomaan... Että sikäli ymmärrän kyllä yskäsi ja nikottelusi.
Se tietysti ihmetyttää miksi aina yleensä vastaat minulle, kun ainoa mitä voit sanoa on EN USKO TUOTA ENKÄ HALUA KUULLA SIITÄ.
Daavid muuten OLI heimokuningas, koska hän oli heimon kuningas. Ja sillä sipuli.
On tosin esitetty sellaistakin että Daavidin seikkailut olisivat itseasiassa väärin muistettuja erään faaraon edesottamuksia, koska joidenkin mielestä faaraot ovat sukua juutalaisille, varsinkin jos Akhenaten eli vanhakantaisesti "Ekhnaton" oli Mooses. Joosef joka joutui Egyptiin orjaksi tunnettiin myöhemmin Egyptissä Yuya-nimisenä visiirinä - siitä on mainittu jo monessakin kirjassa. Yuyan tytär Tiye puolestaan saattoi olla Akhenatenin äiti.
Se että sinä uskot persoona-jumalaan ja sinun on pakko uskoa myös saatanaan ei kelpaa perusteluksi minulle että minun pitäisi uskoa samoin.
Sori vaan.
Olen kuule kuullut noita "vaihtoehtoisia ajatuksia" ihan tarpeeksi. Ja tiedän, että ne ovat puppua, ainakin nuo osiot mitä tuossa kerroit. Eivätkä ne ole puppua siksi, että en halua kuulla niistä (!?) vaan siksi, että ne on todistettu pupuksi.
Ja Joosef ei ollut köyhä siksi, että sitä on jankutettu, vaan esim. siksi, että RAAMATUSSA ON NIIN KERROTTU. Ja mitään muita lähteitä ei asiasta ole, joten kirjailijasi on väärässä. Ja en todellakaan lue sellaisien ihmisten spekulaatiota Raamatusta, jotka eivät ole sitä kunnolla tutkineet sen oman kontekstin kautta. Ja tiedoksesi, en myöskään lue mitään sellaisien ihmisten tutkimuksia Raamatusta, jotka ovat tulkinneet sitä oman hengellisen kontekstinsa kautta. Haluan kielitieteellistä ja historiallista tietoa.
Ei ole nyt kyse Daavidista, vaan tulevasta Messiaasta, joka ei ole mikään heimokuningas Raamatussa.
Ja tuollaisia tutkimuksia en ole myöskään kuullut Joosefista ja Mooseksesta, aivan päinvastaisia vaan.
Ei "kunnolla tutkiminen" tarkoita sitä että uskoo Raamattuun eikä tunnusta mitään sen ulkopuolisia kirjoituksia. Uskaltaisin epäillä että esim. Laurence Gardner on ehkä pikkaisen enemmän tutkinut asioita kuin sinä.
Raamatussa on kerrottu yhtä sun toista, esim. että Jeesus sanoi Pietarille että "tälle kalliolle perustan kirkkoni", ja tämä kohta on tod.näk. tekaistu Vatikaanissa. Myöskin Paavalin naisvihamieliset lausunnot ovat väärennöksiä (vaikkapa viime viikon Seura-lehdestä voit lukea PAPIN tiedotteen Paavalista!) Tämän vuoksi minä en pidä Paavalia naisvihamielisenä, toisin kuin monet muut Raamattuun kriittisesti suhtautuvat ihmiset.
Raamattu ei ole pelkkää TOTTA ja kielitiedettä. Raamattu on kokoelma myyttejä, vertauskuvia ja legendaa. Voit pohtia vaikka ikuisuuden yksittäisten sanojen merkitystä, mutta jos et tiedä mitä jokin vertauskuva todella tarkoittaa, sinulla on vain nippu sanoja ja se siitä. Ainoastaan niinä aikoina kuin Raamatun sisälle ja ulkopuolelle jääneet kirjoitukset tehtiin oli olemassa ihmisiä jotka varmuudella tiesivät mitä kukin kohta tarkoitti. Voimme itsekukin vain esittää näkemyksiämme (omiamme ja muiden) mutta pupuksi et voi mitään sillä perusteella leimata että itse kannatat toista näkemystä.
Muuten, koska itse aloitin tämän pötkön, tässä on kyse ihan siitä mistä minä tahdon siinä olevan kyse, eli yhtälailla Daavidista ja Messiaastakin. Daavid oli sen kuningassuvun kantaisä, jonka jäsen Jeesus oli. Jeesuksesta tehtiin Messias tietoisesti. Joko asialla oli Jeesuksen kannattajajoukko (myös siinä tapauksessa että Jeesus olisi sepitetty olento) tai sitten J. itse.
Juutalaisille Messias tarkoittaa kuningasta joka vapauttaa heidät sortovallasta ja vie luvattuun maahan. Ei sen kummempaa.
Kuka on sanonut, että kunnolla tutkiminen tarkoittaa tuota? Kyllä minäkin tunnustan Raamatun ulkopuolisia kirjoituksia? Mistä sait päähäni etten tunnustaisi? Mutta kun nuo Gardnerin jutut sotivat tiedettä ja mitä tahansa kirjoituksia vastaan, niin en kai silloin usko niihin.
Sitä kohtaa ei ole tekaistu Vatikaanissa, luultavasti kuitenkin tulkittu väärin. Ja Raamatussa EI OLE Paavalilla naisvihamielisiä lausuntoja, joten kuinka ne olisi joku voinut väärentää?
"Raamattu ei ole pelkkää TOTTA ja kielitiedettä. Raamattu on kokoelma myyttejä, vertauskuvia ja legendaa. Voit pohtia vaikka ikuisuuden yksittäisten sanojen merkitystä, mutta jos et tiedä mitä jokin vertauskuva todella tarkoittaa, sinulla on vain nippu sanoja ja se siitä."
Kielitiedettä on ainakin se, että Raamatussa ei ole myyttejä kuin ehkä muutama luku Genesiksestä. Vertauskuvia siellä toki on, ja suurin osa raamatunkohdista aukeaa vasta, kun on tutkinut niitä alkukielellä , ja vertaillut sanojen käyttöä siinä kulttuurissa, missä Raamattu on kirjoitettu. Ja eri näkemyksiä toki löytyy, toiset vaan perustuvat oikealle tieteelle, ja toiset vaan omille pohdinnoille. Voit itse miettiä, mikä on todennnäköisempää: se, että Raamatun tarinat ovat tulleet tuhansien kilometrien päästä, vai se, että ne ovat oman kulttuurinsa ja oman aikansa tuotetta. Sillä perusteella väitän jotain pupuksi, että olen itse lukenut historian ja kielentutkimukselle perustuvia tutkimuksia aiheesta, ja ne kertoivat ihan muuta kuin nuo sinun lähteesi.
Messias ei ole kyllä ihan tuota mitä sinä sanoit. Messias on oikeamielinen kuningas, jonka valtakunta on Jumalan valtakunta, ja Messias tulee aikojen lopussa ja tuomitsee oikeamielisesti kaikki ihmiset. On myös nähtävissä kaksi eri Messiasta: toinen on tämä kuningas, ja toinen on ylipappi, sellainen, joka tietää Jumalan tahdon ja suorittaa Jumalan tekoja kansansa kanssa. Jeesuksessa yhdistyivät nämä molemmat Messiaat.
Tästä voisi kirjoittaa pitkätkin pätkät. Mutta tuossa nyt lyhyesti ja ytimekkäästi. Messias ei siis vie kansaa mihinkään vaan hallitsee sitä oikeamielisesti. Arvasin, että et oikein tiedä aihetta :) olen itsekin vasta perehtymässä siihen, ja alkuvuodesta tiedän varmasti jo enemmän.
Paavalin naisvihamielisiksi lausunnoiksi on sanottu että naisen pitää vaieta seurakunnassa ja että mies olkoon naisen pää. "Vaikenemisen" ovat kuulema todenneet teologit myöhemmin tekstiin lisätyksi, josta mainitseekin pappi Kari Kuula parin viikon takaisessa Seura-lehdessä. Toiset tahot puolestaan esittävät että osa "Paavalin" kirjoituksista on tehty P:n kuoleman jälkeen (- joten on tavallaan yksi lysti mitä P. muka on sanonut siitä mitä nainen saa tehdä ja mitä ei).
Miksi jatkuvasti väität toista jopa yleisesti tunnettuihin seikkoihin??? Sanoithan:
>Raamatussa EI OLE Paavalilla naisvihamielisiä lausuntoja, joten kuinka ne olisi joku voinut väärentää?
Ehkäpä sinun päämääräsi onkin hämärtää kaikki minun juttuni pelkäksi pupuksi, sanoin mitä tahansa tai siteerasin ketä tahansa. Ihmetyttää tuollainen.
***
>Messias on oikeamielinen kuningas, jonka valtakunta on Jumalan valtakunta, ja Messias tulee aikojen lopussa ja tuomitsee oikeamielisesti kaikki ihmiset. On myös nähtävissä kaksi eri Messiasta: toinen on tämä kuningas, ja toinen on ylipappi, sellainen, joka tietää Jumalan tahdon ja suorittaa Jumalan tekoja kansansa kanssa. Jeesuksessa yhdistyivät nämä molemmat Messiaat.
Sekä Freken & Gandyn että Gardnerin mukaan essealaiset tiesivät odottaa kahta eri Messiasta, ylipappia ja kuningasta. Gardnerin mukaan Johannes Kastaja oli ylipappi ja Jeesus kuningas. Kun Kastajalta katkesi pää, Jeesus otti hoitaakseen myös ylipapin tehtävät.
Luonnollisesti juutalaisilla oli erikseen omat ylipappinsa sun muut, essealaiset olivat heistä opillisesti erillinen yhteisö jolla oli omat näkemyksensä näistä asioista (essealaisten mielestä tietysti oikeaoppinen).
Raamattu ei ole kirja joka olisi Israelin alueen ulkopuolisista vaikutteista täysin vapaa. Israel ei ollut mikään eristetty kansakunta, toisin kuin moni haluaisi luulla. Israelilaisten uskontoon on vaikuttanut Egypti ja Mesopotamia, ja kristinuskoon on vaikuttanut suurinpiirtein KAIKKI mitä Välimeren alueelta suinkin löytyi sopivaan aikaan. Ja Intia- ym. yhteydet kiinnostavat kyllä ainakin minua.