Meillä on -70 luvun lopulla rakennettu omakotitalo. Ongelmana on vaatteisiinkin tarttuva "vanhan talon haju". Kesällä hajua ei ole, mutta kun tulee syksy ja aletaan lämmittämään pattereita ja takkaa, niin jo alkaa tuoksahtamaan.
Haju on sellainen imelän tunkkainen, maan/märän puun haju. Vaatteissa sen huomaa selvästi, kun on pois kotoa.
Kun on sateinen ilma ulkona, sisällä on sellainen pistävä kostea tuoksu mutta muuten talviaikaan se on tuollainen tunkkaisen imelä.
Remonttia on tehty aikalailla: lattioita uusittu, seiniä tapetoitu yms. eikä sieltä ole löytynyt mitään erikoista. Ainoastaan kylpyhuoneen ja saunan välisessä seinässä oli kosteusvaurio, joka on korjattu ja vesieristykset laitettu rempan yhteydessä.
Voiko syynä olla puutteellinen ilmanvaihto ja salaojien puuttuminen? Meillä on painovoimainen ilmanvaihto, joka ei toimi. Poistoilmaventtiilit on vessoissa ja vaatehuoneissa, mutta korvausilmaventtiilejä ei ole. Ei taida olla kovin taloudellista pitää ikkunoita auki myös talviaikaan, jos haluaa ilman vaihtuvan...
Salaojitus puuttuu kokonaan.
Mitä olette mieltä onko syynä siis liian kostea sisäilma ja huono ilmanvaihto, vai olisiko mahdollisesti homettakin jossain? Miten sen voi todeta?
Onkohan meillä kosteutta ja/tai hometta?
37
26767
Vastaukset
- unohdin mainita
Ollaan tekemässä syksyn mittaan remonttia, laitetaan lattialämmitystä ja laattalattiaa (eteinen, keittiö, olohuone). Onko sillä mitään merkitystä, helpottaako vai pahentaako tuota hajuongelmaa?
- ensin
mistä haju aiheutuu, ennen kuin laitatte taloon enempää rahaa kiinni. Haju voi olla merkkinä isoistakin ongelmista.
- arvaus..
Ilmeisesti teillä on betonilattiat, kaakelointisuunnitelmista päätellen. Mikäli lattiassa on kosteusongelmaa, lämmitys saattaa vain pahentaa sitä tai sitten ei. Ongelmia saattaa nimittäin syntyä siitä, jos lattialämmitys tulee vain osalle lattioita. Alapohjan kosteus "höyrystyy" lämpimillä alueilla ja kulkeutuu kylimille alueille, kuten ulkoseinävarteen. Talvella kylmyys saattaa lisätä kosteutta kylmillä seinävarsilla. Tutkittua asiaa tästä ei ole, tämä oli vain kehno arvaus.
- Geosmiini
Omiin kokemuksiin perustuen sanoisin, että kyllä syynä on home. Meillä oli sama juttu ja syynä alapohjan homevaurio.
Alan asiantuntijoiden mukaan sellaista ei ole olemassakaan kuin "vanhan talon haju", vaan kyseessä on mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet. Samoin kun haju tarttuu vaatteisiin (eikä lähde pesemälläkään) on kyse mikrobien aineenvaihduntatuotteista.
Millainen teillä on alapohjan rakenne? Onko kyseessä puurunkoinen talo?- 1. viestin lähettäjä
Meillä on tiilivuorattu talo. Lattia on betonia. Mielestäni haju on voimakkainta eteisessä, jossa on tällä hetkellä laattalattia muttei lattialämmitystä. Ja siis ilma suorastaan seisoo koko kämpässä.
Miten käytännössä alapohjan voisi tarkistaa? - ork
1. viestin lähettäjä kirjoitti:
Meillä on tiilivuorattu talo. Lattia on betonia. Mielestäni haju on voimakkainta eteisessä, jossa on tällä hetkellä laattalattia muttei lattialämmitystä. Ja siis ilma suorastaan seisoo koko kämpässä.
Miten käytännössä alapohjan voisi tarkistaa?Kosteusmittaus koko lattiasta. Mielellään parketti tms. pois ensin. Jos on kostea, löytyy myös hometta.
Salaojituksella tuo kuivunee ja home lakkaa toimimasta. (Se jää sinne ikään kuin lepotilaan mutta ei haittaa elämistä).
Ilman on vaihduttava tai muustakaan ei ole apua. Älkää säästelkö siinä vaikka tuuletuksessa lämpöäkin karkaa.
Tää on nyt vaan yleisen elämänkokemuksen tuomaa neuvontaa. En kylläkään usko, että rahallakaan saatte juuri muuta neuvoa. Jos alapohja on kovin kostea, silloin tarvitsette ammattilaisen analysoimaan tilanteen. - Geosmiini
1. viestin lähettäjä kirjoitti:
Meillä on tiilivuorattu talo. Lattia on betonia. Mielestäni haju on voimakkainta eteisessä, jossa on tällä hetkellä laattalattia muttei lattialämmitystä. Ja siis ilma suorastaan seisoo koko kämpässä.
Miten käytännössä alapohjan voisi tarkistaa?Tässä vastaa nyt maallikko, jonka tiedot perustuvat oman homesotkun selvittelyyn. Eli parhaat vastaukset saat tietysti kutsumalla alan asiantuntijan käymään talossanne. Tämä veloittanee noin 100€/h km-korvaus mahdolliset materiaalinäytteet 70-100 €/kpl. Eli muutamalla satasella päässee alkuun.
Meillä vaurio todettiin materiaalinäytteillä (lattiavilla eristevilla seinien alaosat). Homeen löydyttyä sitten availtiin paikkoja ja
tehtiin muita tutkimuksia, esim. kosteusmittauksia.
"Lattia on betonia" eli tämä lienee ymmärrettävissä niin, että teillä on "normaali" maanvarainen laatta, jossa lämpöeriste alapuolella ja ainoastaan pintalattia laatan päällä. Muita vaihtoehtoja ovat ainakin laatan päältä (villalla) eristetty lattia eli koolattu lattia (kuten meillä) tai kaksoislaatta ratkaisu, jossa lämmöneriste on kahden betonilaatan välissä. Kahdessa viime mainitussa laatan päällä/välissä oleva lämmöneriste on potentiaalinen homeen kasvualusta. Eli jos teillä on tuo nykyisinkin käytössä oleva laattarakenne, ei tilanne välttämättä ole lattian osalta pahin mahdollinen. Toinen todennäköinen vauriopaikka on seinien alaosat (alaohjaimet seinävillat), varsinkin jos kyseessä on puurunkoinen talo.
Mikäli lattia- ja/tai seinärakenteet ovat homevaurioituneet, ei pelkkä vaurion syyn poistaminen ole ohjeiden mukainen korjaus, vaan vaurioituneet materiaalit on vaihdettava uusiin. Lepotilassa olevan homeen vaarallisuudesta löytyy tältäkin palstalta kaikennäköistä vääntöä, joten siitä ei sen enempää. - en ihan kaikkea ymmärrä
Geosmiini kirjoitti:
Tässä vastaa nyt maallikko, jonka tiedot perustuvat oman homesotkun selvittelyyn. Eli parhaat vastaukset saat tietysti kutsumalla alan asiantuntijan käymään talossanne. Tämä veloittanee noin 100€/h km-korvaus mahdolliset materiaalinäytteet 70-100 €/kpl. Eli muutamalla satasella päässee alkuun.
Meillä vaurio todettiin materiaalinäytteillä (lattiavilla eristevilla seinien alaosat). Homeen löydyttyä sitten availtiin paikkoja ja
tehtiin muita tutkimuksia, esim. kosteusmittauksia.
"Lattia on betonia" eli tämä lienee ymmärrettävissä niin, että teillä on "normaali" maanvarainen laatta, jossa lämpöeriste alapuolella ja ainoastaan pintalattia laatan päällä. Muita vaihtoehtoja ovat ainakin laatan päältä (villalla) eristetty lattia eli koolattu lattia (kuten meillä) tai kaksoislaatta ratkaisu, jossa lämmöneriste on kahden betonilaatan välissä. Kahdessa viime mainitussa laatan päällä/välissä oleva lämmöneriste on potentiaalinen homeen kasvualusta. Eli jos teillä on tuo nykyisinkin käytössä oleva laattarakenne, ei tilanne välttämättä ole lattian osalta pahin mahdollinen. Toinen todennäköinen vauriopaikka on seinien alaosat (alaohjaimet seinävillat), varsinkin jos kyseessä on puurunkoinen talo.
Mikäli lattia- ja/tai seinärakenteet ovat homevaurioituneet, ei pelkkä vaurion syyn poistaminen ole ohjeiden mukainen korjaus, vaan vaurioituneet materiaalit on vaihdettava uusiin. Lepotilassa olevan homeen vaarallisuudesta löytyy tältäkin palstalta kaikennäköistä vääntöä, joten siitä ei sen enempää.mutta talon piirrustuksista selviää seuraavaa pohjan osalta:
1. pintamateriaali
2. 6cm betoni
3. muovikalvo
4. 7 cm styrox
5. enemmän kuin 20 cm sull.sora
Voiko tuosta siis päätellä jotain? Puuttuuko jotain?
t. alkuperäinen - Liisa/
en ihan kaikkea ymmärrä kirjoitti:
mutta talon piirrustuksista selviää seuraavaa pohjan osalta:
1. pintamateriaali
2. 6cm betoni
3. muovikalvo
4. 7 cm styrox
5. enemmän kuin 20 cm sull.sora
Voiko tuosta siis päätellä jotain? Puuttuuko jotain?
t. alkuperäinenBetonilaatan kosteutta tuskin kannattaa mitata, jos sen alapuolella on muovi. Muovi aiheuttaa sen, että mahdollinen kosteus siirtyy kapillaarisesti vaakasuuntaan ja ongelmat siirtyvät silloin lähinnä seinien alaosiin.
Se, että piirustuksissa ilmoitetaan alustäyttönä käytetyn soraa, ei välttämättä vastaa todellisuutta. Liian monilla rakentajilla on taipumus fuskata asioissa, jotka jäävät rakenteiden sisään. Alustäytöstä kannattaisikin ottaa näytteitä, joista selvitetään sen kapillaarisuus, humuspitoisuus, raekoko ja mikrobit. On paljon mahdollista, että rakennuksen alle on jätetty myös rakennusjätteitä, jotka nyt hajoavat ja haisevat siellä. Näytteenotto vaatii laatan avaamista.
Salaojat eivät yksinään riitä pitämään rakennusta kuivana, vaan sen alle vaaditaan myös oikeaoppinen soratäyttö. Missään tapauksessa uudistetutkaan salaojat eivät kykene kuivattamaan alapohjaan jo mahdollisesti syntynyttä kosteusongelmaa. - kosteusongelmasta
Liisa/ kirjoitti:
Betonilaatan kosteutta tuskin kannattaa mitata, jos sen alapuolella on muovi. Muovi aiheuttaa sen, että mahdollinen kosteus siirtyy kapillaarisesti vaakasuuntaan ja ongelmat siirtyvät silloin lähinnä seinien alaosiin.
Se, että piirustuksissa ilmoitetaan alustäyttönä käytetyn soraa, ei välttämättä vastaa todellisuutta. Liian monilla rakentajilla on taipumus fuskata asioissa, jotka jäävät rakenteiden sisään. Alustäytöstä kannattaisikin ottaa näytteitä, joista selvitetään sen kapillaarisuus, humuspitoisuus, raekoko ja mikrobit. On paljon mahdollista, että rakennuksen alle on jätetty myös rakennusjätteitä, jotka nyt hajoavat ja haisevat siellä. Näytteenotto vaatii laatan avaamista.
Salaojat eivät yksinään riitä pitämään rakennusta kuivana, vaan sen alle vaaditaan myös oikeaoppinen soratäyttö. Missään tapauksessa uudistetutkaan salaojat eivät kykene kuivattamaan alapohjaan jo mahdollisesti syntynyttä kosteusongelmaa.Eikö tuollainen kosteusongelma jo näkyisi päällepäin? Eli tapetti irtoilisi, seinä tummuisi tms.
Siis kun mainitsit, että kosteus siirtyy vaakasuuntiin ja lähinnä seinien alaosiin. - Geosmiini
Liisa/ kirjoitti:
Betonilaatan kosteutta tuskin kannattaa mitata, jos sen alapuolella on muovi. Muovi aiheuttaa sen, että mahdollinen kosteus siirtyy kapillaarisesti vaakasuuntaan ja ongelmat siirtyvät silloin lähinnä seinien alaosiin.
Se, että piirustuksissa ilmoitetaan alustäyttönä käytetyn soraa, ei välttämättä vastaa todellisuutta. Liian monilla rakentajilla on taipumus fuskata asioissa, jotka jäävät rakenteiden sisään. Alustäytöstä kannattaisikin ottaa näytteitä, joista selvitetään sen kapillaarisuus, humuspitoisuus, raekoko ja mikrobit. On paljon mahdollista, että rakennuksen alle on jätetty myös rakennusjätteitä, jotka nyt hajoavat ja haisevat siellä. Näytteenotto vaatii laatan avaamista.
Salaojat eivät yksinään riitä pitämään rakennusta kuivana, vaan sen alle vaaditaan myös oikeaoppinen soratäyttö. Missään tapauksessa uudistetutkaan salaojat eivät kykene kuivattamaan alapohjaan jo mahdollisesti syntynyttä kosteusongelmaa.Siinäpä taisikin olla kaikki oleellinen. Meillä "karkea sora" on tuollaista hienohkoa hiekkaa, jossa on kiviä seassa.
Syy hajuongelmiin on mahdollisesti sitten tuossa laatan alapuolisessa täytössä ja/tai seinien alaosissa.
Kuten jo todettua parhaiten asia selviää kutsumalla kosteus/homevaurioihin erikoistuneen asiantuntijan paikalle. Muita remontteja ei todellakaan kannata aloittaa ennenkuin syy hajuhaittaan on selvinnyt. - Utelieas noviisi...
Liisa/ kirjoitti:
Betonilaatan kosteutta tuskin kannattaa mitata, jos sen alapuolella on muovi. Muovi aiheuttaa sen, että mahdollinen kosteus siirtyy kapillaarisesti vaakasuuntaan ja ongelmat siirtyvät silloin lähinnä seinien alaosiin.
Se, että piirustuksissa ilmoitetaan alustäyttönä käytetyn soraa, ei välttämättä vastaa todellisuutta. Liian monilla rakentajilla on taipumus fuskata asioissa, jotka jäävät rakenteiden sisään. Alustäytöstä kannattaisikin ottaa näytteitä, joista selvitetään sen kapillaarisuus, humuspitoisuus, raekoko ja mikrobit. On paljon mahdollista, että rakennuksen alle on jätetty myös rakennusjätteitä, jotka nyt hajoavat ja haisevat siellä. Näytteenotto vaatii laatan avaamista.
Salaojat eivät yksinään riitä pitämään rakennusta kuivana, vaan sen alle vaaditaan myös oikeaoppinen soratäyttö. Missään tapauksessa uudistetutkaan salaojat eivät kykene kuivattamaan alapohjaan jo mahdollisesti syntynyttä kosteusongelmaa.Kapillaarinen kosteus siirtyy styroxin läpi ?
(Vai höyrystyykö se ja liikkuu styroksin saunojen välissä)
Eli toki se voi maanvaraisen reunavahvistettua laatanreunaa pitkin liikkua sokkelin reunoja kohti, mutta jos ks. seinän alaosa on vähänkään rakennettu huolellisesti, on siellä omat muovit, jotenka ei se kosteus sieltäkään pääse villoihin/puuhun... Tietysti jos ks. muovit puuttuu, niin ongelmia voi esiintyä....
Vai mitä mieltä raati on? - vm.74 -talo
en ihan kaikkea ymmärrä kirjoitti:
mutta talon piirrustuksista selviää seuraavaa pohjan osalta:
1. pintamateriaali
2. 6cm betoni
3. muovikalvo
4. 7 cm styrox
5. enemmän kuin 20 cm sull.sora
Voiko tuosta siis päätellä jotain? Puuttuuko jotain?
t. alkuperäinenvasta ostettu, remontti päällää... lämmityskautta odotellessa....
Käyppäs kuopaisemassa kämmenellä sitä sokkelin vieressä olevaa soraa... Ota päälikerrosta pois, kunnes tulee hieman kosteampaa/viilempää maata vastaan (n.10cm) Työnnä nokka kuoppaan, haiseeko maakellari? Jos haisee, niin maata uusiksi... Parasta olisi saada kaiki maa poies, mutta milläs otat laatan alta... salaojat helpottaa, koska lattiarakenteen takia kosteuskuorma kasaantuu seinien alajuokujen sokkelin kohdalle... - EskoVee
Utelieas noviisi... kirjoitti:
Kapillaarinen kosteus siirtyy styroxin läpi ?
(Vai höyrystyykö se ja liikkuu styroksin saunojen välissä)
Eli toki se voi maanvaraisen reunavahvistettua laatanreunaa pitkin liikkua sokkelin reunoja kohti, mutta jos ks. seinän alaosa on vähänkään rakennettu huolellisesti, on siellä omat muovit, jotenka ei se kosteus sieltäkään pääse villoihin/puuhun... Tietysti jos ks. muovit puuttuu, niin ongelmia voi esiintyä....
Vai mitä mieltä raati on?Muovikalvot maanvaraisen betonilaatan alla ovat rakennusvirhe.Laatan pitää olla hengittävä.
- Utelieas noviisi...
EskoVee kirjoitti:
Muovikalvot maanvaraisen betonilaatan alla ovat rakennusvirhe.Laatan pitää olla hengittävä.
siellä betonin ja puunvälissä olis kait hyvä jokin kosteussulku, siis nimenomaan tuommoisessa styroksimallisessa maanvaraisessa lattiassa... ja nimenomaan vain niilläkohdin, missä puuta/villa betonia vasten... tai tietty bitumit yms käy... ei kait se ole rakennusvirhe?
- vaikka
Utelieas noviisi... kirjoitti:
siellä betonin ja puunvälissä olis kait hyvä jokin kosteussulku, siis nimenomaan tuommoisessa styroksimallisessa maanvaraisessa lattiassa... ja nimenomaan vain niilläkohdin, missä puuta/villa betonia vasten... tai tietty bitumit yms käy... ei kait se ole rakennusvirhe?
Oppaasta "Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus" kohta 3.4.1 Maanvaraiset alapohjat.
- Utelieas noviisi...
vaikka kirjoitti:
Oppaasta "Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjaus" kohta 3.4.1 Maanvaraiset alapohjat.
tiedän kyllä opuksen... ja sitä olen joskus selaillutkin... puhutaanko siinä yleisesti maanvaraisesta vai nimenomaan tuommoisesta styroksi mallista vai villatäytteissestä... Ja missä kohtaa se muovi opuksen mukaan on väärässä paikassa; reunavahvistetun laatan ylä-vai alapuolella, vai pintabetonin ylä-vai alapuolella... Sori jos en opusta ulkoa osaa... ite en sitä omista
- näin:
Utelieas noviisi... kirjoitti:
tiedän kyllä opuksen... ja sitä olen joskus selaillutkin... puhutaanko siinä yleisesti maanvaraisesta vai nimenomaan tuommoisesta styroksi mallista vai villatäytteissestä... Ja missä kohtaa se muovi opuksen mukaan on väärässä paikassa; reunavahvistetun laatan ylä-vai alapuolella, vai pintabetonin ylä-vai alapuolella... Sori jos en opusta ulkoa osaa... ite en sitä omista
Maanvaraisen alapohjan reuna-alueilla kosteus voi siirtyä sekä ylös- että alaspäin. Siksi tiiviitä muovikalvoja rakenteiden sisällä varsinkin lämmöneristeen alapuolella tuleee välttää.
- sanoo:
Utelieas noviisi... kirjoitti:
Kapillaarinen kosteus siirtyy styroxin läpi ?
(Vai höyrystyykö se ja liikkuu styroksin saunojen välissä)
Eli toki se voi maanvaraisen reunavahvistettua laatanreunaa pitkin liikkua sokkelin reunoja kohti, mutta jos ks. seinän alaosa on vähänkään rakennettu huolellisesti, on siellä omat muovit, jotenka ei se kosteus sieltäkään pääse villoihin/puuhun... Tietysti jos ks. muovit puuttuu, niin ongelmia voi esiintyä....
Vai mitä mieltä raati on?– Maanvaraisen laatan kanssa en koskaan käyttäisi muovimattoa enkä mitään muutakaan muovia. Jos minkä pitäisi olla hengittävä rakenne, niin se on tämä maanvarainen lattia, Juhani Pirinen huomauttaa vielä.
- lähes joka huoneessa
sanoo: kirjoitti:
– Maanvaraisen laatan kanssa en koskaan käyttäisi muovimattoa enkä mitään muutakaan muovia. Jos minkä pitäisi olla hengittävä rakenne, niin se on tämä maanvarainen lattia, Juhani Pirinen huomauttaa vielä.
Muovimatto on liimattu lattiaan kiinni ja kun laitoimme laminaatit, niin remppamies sanoi ettei niitä tarvitse/kannata poistaa.
Tosiaan suurin remppa tehtiin 4 vuotta sitten, kun talo ostettiin. Kolmeen eri huoneeseen vaihdettiin seinälevyjäkin, ja rakenteet näytti olevan ihan kunnossa. - meilläkiii
lähes joka huoneessa kirjoitti:
Muovimatto on liimattu lattiaan kiinni ja kun laitoimme laminaatit, niin remppamies sanoi ettei niitä tarvitse/kannata poistaa.
Tosiaan suurin remppa tehtiin 4 vuotta sitten, kun talo ostettiin. Kolmeen eri huoneeseen vaihdettiin seinälevyjäkin, ja rakenteet näytti olevan ihan kunnossa.laitettiin laminaatti muovimaton päälle, ei kuulemma tarvi repiä mattoa pois. Paikoitellen vaihdettiin seinälevyjä. Lastulevyjen alaosat alapelkassa asti(valesokkeli)eikä mitään merkkejä että olisi joskus ollut kosteana, meinaan että lastulevystä sen huomais.
Että niitä levyjä vaihdettiin koska uteliaisuuttani piti katsoa seinälevyn taakse ja lastulevy tuppas hajoamaan irrottaessa. - Utelieas noviisi...
sanoo: kirjoitti:
– Maanvaraisen laatan kanssa en koskaan käyttäisi muovimattoa enkä mitään muutakaan muovia. Jos minkä pitäisi olla hengittävä rakenne, niin se on tämä maanvarainen lattia, Juhani Pirinen huomauttaa vielä.
asiastakin tunnutaan olevan useata eri mieltä, ihan ammattilaisten keskuudessakin...
http://www.rakentaja.fi/Suorakanava/kysyniinvastaamme/viestit/15327.htm - hitaasti
Utelieas noviisi... kirjoitti:
asiastakin tunnutaan olevan useata eri mieltä, ihan ammattilaisten keskuudessakin...
http://www.rakentaja.fi/Suorakanava/kysyniinvastaamme/viestit/15327.htm"Jos rakenne olisi virheellinen, siitä olisivat jo oppineet älähtäneet."
Nyt sitten älähti. Tai on älähtynyt jo aiemminkin. Ko. henkilöltä on tainnut jäädää huomaamatta, mikä onkin tavallista näissä asioissa, että tieto ei kulje. Juhani Pirinen on tekniikan lisensiaatti ja johtaa ryhmää, joka on kolunnut tuhansia hometaloja ja tilastoinut niiden ongelmat ja syyt niihin. On käsittääkseni Suomen ykkönen näissä asioissa. - sama kirjoittaja
1. viestin lähettäjä kirjoitti:
Meillä on tiilivuorattu talo. Lattia on betonia. Mielestäni haju on voimakkainta eteisessä, jossa on tällä hetkellä laattalattia muttei lattialämmitystä. Ja siis ilma suorastaan seisoo koko kämpässä.
Miten käytännössä alapohjan voisi tarkistaa?Kuten jo tuossa aiemmin mainitsin, että haju on voimakkainta eteisessä. Lueskelin talon papereita uudestaan ja edellisen omistajan aikana eteisessä on ollut 2 putken liitt.putkivuoto, lattia avattu ja liitosputki vaihdettu. Siihen oli sitten lyöty laattalattia päälle.
Voisikohan olla eristeet jotka olisi jäänyt vaihtamatta ja haisee nyt???
Ei olla vielä asuttu tässä talossa viittä vuotta, joten jos löytyy vika heidän tekemästään remontista, niin mitä voimme vaatia?
Kenen puoleen kannattaa ensimmäisenä kääntyä? Kuka pystyy todentamaan sen, onko remontin yhteydessä tehty moka? - Utelias noviisi
hitaasti kirjoitti:
"Jos rakenne olisi virheellinen, siitä olisivat jo oppineet älähtäneet."
Nyt sitten älähti. Tai on älähtynyt jo aiemminkin. Ko. henkilöltä on tainnut jäädää huomaamatta, mikä onkin tavallista näissä asioissa, että tieto ei kulje. Juhani Pirinen on tekniikan lisensiaatti ja johtaa ryhmää, joka on kolunnut tuhansia hometaloja ja tilastoinut niiden ongelmat ja syyt niihin. On käsittääkseni Suomen ykkönen näissä asioissa.ihan oikeassa... Talotekniikka-alalla tieto kulkee niin pirun hitaasti... 70-luvullahan osaksi vielä uskottiin että ylipaine pitäisi kosteusongelmat talon ulkopuolella...
Täytynee hankkia tuo opus... Itsekin uskon kyllä tuohon maavaraisen lattian hengittävyyteen, mutta ongelma on kun kukaan ns. oppinut ei sitä suosittele... MIssäs oppilaitoksessa tuo Pirinen on?
- haju,kuulostaa
myös tutulta.Kuten tuossa mainittiinkin,kannattaisi selvittää tilannetta,ennen uusia remontteja,ettei rahat mene hukkaan.Meilläkin osoittautui runsaasti mikrobivaurioita ja haju oli aivan sama.Kesällä ei tunnu,tuuletuksen vuoksi,mutta lämmityskausi kun alkaa,haju voimistuu.Korvausilma olisi aika tärkeä,koska nyt korvausilma otetaan rakenteista ja koska todennäköisesti rakenteissa kosteusvaurioita,haju/homeet/itiöt/kaasut tulevat sitä kautta huoneilmaan.
- monessakaan
70-luvun talossa joissa ei olisi tuota hajua. On ihan tavallista että sen ikäisessä on alapohjaongelmia. Täysin yleinen ongelma 70-luvun talossa. Eli hometta on, valitettavasti.
Itsekin olen hometalossa asunut, tosin en saman vuosikymmenen. Alkuun juuri ihmeteltiin ihme hajuja ja yritettiin selitellä että on sitä sun tätä. pakko se oli uskoa. Mut 70-luvun taloissa on aina se tietty haju. Eli pare tutkituttaa jos haju haittaa, jos tasakatto niin myös katossa voi olla ongelmia mut uskon että tuo haju tulee alapohjasta.- 1975
Tarkoitatko alapohjasta tulevaa hajua nimenomaa sitä että kun näissä tuo alapelkka on maan tasalla vai jotain muuta kohtaa alapohjasta?
- tarkalleen
1975 kirjoitti:
Tarkoitatko alapohjasta tulevaa hajua nimenomaa sitä että kun näissä tuo alapelkka on maan tasalla vai jotain muuta kohtaa alapohjasta?
mutta hajun huomaa jo usein ulkona josta myös päättelen hajun olevan alapohjassa. mutta en voi tietää juuri tämän talon ongelmia. seinäthän yleensä näissä tiiltä, eli kosteus tuskin läpi ainakaan menee, kuten puutalossa/rapatussa voi käy (itsellä oli niin). toki kapillaarisesti kosteus voi nousta pohjasta seiniinkin.
- ork
Ilmanvaihto on puutteellinen ja salaojat puuttuvat. Molemmat ovat talon kannalta elintärkeät. Älkää ihmeessä remontoiko ennen kuin olette laittaneet nuo kaksi asiaa kuntoon.
Kun saatte toimivan salaojituksen kera alapohjan kuivaksi, luulisi homeen nujertuvan.
Ilmanvaihto on aivan yhtä tärkeää. - tarkistaneet
mitä siellä talon alla. onko mädäntyneitä rakennusjätteitä tai multaa? ne pitää poistaa sieltä, jotta hajut loppuisivat.
- ryömijä
Ööh, mitenkäs tarkistat talon alusen talossa, jossa oletettavasti ei ole rossipohjaa? Tuo ohje kyllä sopii hyvin esim- hirsitaloille, joissa on ryömintätila talon alla. En kylläkään tiedä itse yhtään 70-luvulla rakennettua okt:ta, jossa olisi ryömintätila!
- onnistuu
ryömijä kirjoitti:
Ööh, mitenkäs tarkistat talon alusen talossa, jossa oletettavasti ei ole rossipohjaa? Tuo ohje kyllä sopii hyvin esim- hirsitaloille, joissa on ryömintätila talon alla. En kylläkään tiedä itse yhtään 70-luvulla rakennettua okt:ta, jossa olisi ryömintätila!
Lattia on piikattava auki jostain kohtaa ja otettava kattava näyte alustäytöstä. Niin normaalisti tällaisissa asioissa edetään, kun on kyseessä maanvarainen laatta.
- kesällä?
Jos talossa on hometta, niin eikö se haisisi jollain tavalla myös kesällä?
Meillä on sama ongelma kuin alkuperäisellä kysyjällä, eli painovoimainen ilmanvaihto joka ei toimi. Talvisin ilma on tunkkainen, jolloin tulee myös "outo" haju.
Mutta kesäisin, vaikka ikkunat on auki, ilma ei vaihdu näin kuumalla ja sisällä lämpötila on koko ajan lähes 30 astetta. Mitään omituista hajua ei silti ole.- juuri
ei paljoakaan haise, jos homeet on rakenteiden sisällä tai talon alla. talvella ulko- ja sisälämpötilojen erot aiheuttavat paineen, joka imee ne hajut sisäilmaan.
- ilmalämpöpumpusta?
juuri kirjoitti:
ei paljoakaan haise, jos homeet on rakenteiden sisällä tai talon alla. talvella ulko- ja sisälämpötilojen erot aiheuttavat paineen, joka imee ne hajut sisäilmaan.
Koneellinen ilmastointi taitaa olla aika hintava hankinta, jos talossa on painovoimainen ilmanvaihto.
Onko kellään siis kokemuksia ilmalämpöpumpusta?
Luvataan, että se suodattaa huoneilmasta mikrobeja, homeitiöitä yms. sekä poistaa kosteutta jopa pari litraa vettä tunnissa.
Millä keinoin lisätään korvausilmaa painovoimaiseen ilmanvaihtoon? Paljonko on kustannukset noin suurinpiirtein?
- vesiputket ?
Onko käyttövesiputket lattiavalun alla? Oletko tarkkaillut vesimittaria, ettei vesi vuoda lattian alla? Ei imelään hajuun tarvita välttämättä hometta - putkien ympärillä olevien eristeiden kastuminenkin voi riittää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod202273Nainen, sellaista tässä ajattelin
Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost2281704Seiska: Anne Kukkohovi myy pikkuhousujaan ja antaa penisarvioita
Melko hupaisaa: https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ex-huippumalli-anne-kukkohovin-amerikan-valloitus-vastatuulessa-myy3041234- 65949
Kulujen jako parisuhteessa
Hei, miten teillä jaetaan kulut parisuhteessa? Työttömyyttä ja opiskelua tulee omalla kohdalla jatkumaan vielä jonkin ai53915- 39834
Missä olit kun tajusit, että teistä tulee joskus pari?
Kuvaile sitä paikkaa, hetkeä ja tilannetta.53815J miehelle viesti menneisyydestä
On jo useampi vuosi, kun ollaan oltu näköyhteydessä. Jäi tyhjä olo, koska rakastin. En tietenkään sitä kertonut. Mutta e31716Valitse, kenen kanssa seurustelet
Seura turmelee, ja huono seura turmelee täysin. Vähän niin kuin valta turmelee, ja absoluuttinen valta turmelee kokonaan273673Paikat tapeltu
Ei mennyt ihan persujen toiveiden mukaan Ei kait nyt 20 ääntä ja arpajais voitolla voi olla Ähtärin kaupungin puheenjoh33642