Intia

Kieltämättä tulee aika monimutkaisia yhdistelmiä, kun miettii että miten liittolaisjärjestelmät muodostuvat. Jotenkin asettaisi Yhdysvallat ja Kiinan vastakkaisiin ääripäihin ja kaikki muut valtiot siihen väliin. Venäjä taitaa tehdä merkittävää asekauppaa sekä Intian, että Kiinan kanssa. Venäjällä on siis hyvät välit molempiin, käytännölliset ja taloudelliset edut ovat molemmin puolin selkeät. Intia ja Pakistan ovat taas toistensa vastapainot. Yhdysvallat pyrkii pitämään molempia, Intiaa ja Pakistania, liittolaisinaan.

Kirjoituksessasi mainitsemasi strategiset kuviot ovat aika lailla samanlaisia mitä itse voisin ajatella. Intialla on globaalissa kilpailussa aika lailla samat aseet kuin Kiinallakin, joten he ovat keskenään varmastikin pahimmat kilpailijat. Kiinalla on toistaiseksi mennyt lujempaa, mutta asetelma voi muuttua. Jotenkin on sellainen kutina, että Yhdysvalloilla ja Intialla on paljon syitä kehittää keskinäistä liittolaisuutta. Niitä ovat esimerkiksi kommunistinen Kiina, sekä Pakistan.

Muzette kirjoitti:

Kieltämättä tulee aika monimutkaisia yhdistelmiä, kun miettii että miten liittolaisjärjestelmät muodostuvat. Jotenkin asettaisi Yhdysvallat ja Kiinan vastakkaisiin ääripäihin ja kaikki muut valtiot siihen väliin. Venäjä taitaa tehdä merkittävää asekauppaa sekä Intian, että Kiinan kanssa. Venäjällä on siis hyvät välit molempiin, käytännölliset ja taloudelliset edut ovat molemmin puolin selkeät. Intia ja Pakistan ovat taas toistensa vastapainot. Yhdysvallat pyrkii pitämään molempia, Intiaa ja Pakistania, liittolaisinaan.

Kirjoituksessasi mainitsemasi strategiset kuviot ovat aika lailla samanlaisia mitä itse voisin ajatella. Intialla on globaalissa kilpailussa aika lailla samat aseet kuin Kiinallakin, joten he ovat keskenään varmastikin pahimmat kilpailijat. Kiinalla on toistaiseksi mennyt lujempaa, mutta asetelma voi muuttua. Jotenkin on sellainen kutina, että Yhdysvalloilla ja Intialla on paljon syitä kehittää keskinäistä liittolaisuutta. Niitä ovat esimerkiksi kommunistinen Kiina, sekä Pakistan.

USAlla ja Intialla on jo ydinaseita koskeva kahdenkeskinen sopimus tekeillä. Bushkin vieraili siellä äskettäin. Siis kyllä USA on erittäinkin kiinnostunut Intiasta.

Intia tulee vielä "pääsemään" pitkälle. Sillä on nimittäin eräs merkittävä voimavara,lähes kaikki puhuvat erinomaista englantia. Intia on lisäksi satsannut jo vuosikausia koulutukseen. Sieltä valmistuu mm. vuosittain 300000 englanninkielen taitoista tietotekniikan huippuammattilaistan, siis vuodessa. Siinä sitä onkin muilla tekemistä. "Onneksi" monet noista ovat valmiita muuttamaan muihin maihin.

jo tekeillä kirjoitti:

USAlla ja Intialla on jo ydinaseita koskeva kahdenkeskinen sopimus tekeillä. Bushkin vieraili siellä äskettäin. Siis kyllä USA on erittäinkin kiinnostunut Intiasta.

Intia tulee vielä "pääsemään" pitkälle. Sillä on nimittäin eräs merkittävä voimavara,lähes kaikki puhuvat erinomaista englantia. Intia on lisäksi satsannut jo vuosikausia koulutukseen. Sieltä valmistuu mm. vuosittain 300000 englanninkielen taitoista tietotekniikan huippuammattilaistan, siis vuodessa. Siinä sitä onkin muilla tekemistä. "Onneksi" monet noista ovat valmiita muuttamaan muihin maihin.

Joo,näin on ...

Intia on satsannut nimenomaan ohjelmisto puolelle, ei niinkään itse laitteisiin.

Liittolaisuudet muodostuu tarpeiden mukaan, aatteet kyllä taipuu tarvittaessa.

Tämä Macciavellin vanha toteamus, että "naapurisi on vihollisesi ja naapurisi naapuri liittolaisesi" pitää kyllä pitkällä aikavälillä yleensä aina paikkansa.

Intian kohdalla näkisin asian juuri niin, että suhteet Pakistaniin ratkaisee suhteet muihin valtioihin, Kiinalle taas Pakistanin pitäminen vahvana on valinta millä se aina puristaa Intian kahden rintaman väliin.
Kiinan talouselämä varmaan jossakin vaiheessa alkaa myös katsella Siperin energia- ja raaka-ainevaroja ...

Jolloin Venäjän etujen mukaista on liittoutua juuri Intian kanssa.

USA:n suhteellinen asema heikkenee kuviossa väistämättä, molempien kaveri se ei voi olla Intia ja Pakistan, sillä silloin liitosuhde menettää vastapuolelle merkityksensä.
Kuka tarvitsee liittolaista joka on pahimman vihollisesi liittolainen ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Joo,näin on ...

Intia on satsannut nimenomaan ohjelmisto puolelle, ei niinkään itse laitteisiin.

Liittolaisuudet muodostuu tarpeiden mukaan, aatteet kyllä taipuu tarvittaessa.

Tämä Macciavellin vanha toteamus, että "naapurisi on vihollisesi ja naapurisi naapuri liittolaisesi" pitää kyllä pitkällä aikavälillä yleensä aina paikkansa.

Intian kohdalla näkisin asian juuri niin, että suhteet Pakistaniin ratkaisee suhteet muihin valtioihin, Kiinalle taas Pakistanin pitäminen vahvana on valinta millä se aina puristaa Intian kahden rintaman väliin.
Kiinan talouselämä varmaan jossakin vaiheessa alkaa myös katsella Siperin energia- ja raaka-ainevaroja ...

Jolloin Venäjän etujen mukaista on liittoutua juuri Intian kanssa.

USA:n suhteellinen asema heikkenee kuviossa väistämättä, molempien kaveri se ei voi olla Intia ja Pakistan, sillä silloin liitosuhde menettää vastapuolelle merkityksensä.
Kuka tarvitsee liittolaista joka on pahimman vihollisesi liittolainen ...

Yhdysvallat tasapainoilee Pakistanin ja Intian välillä, pyrkien olemaan molempien liittolainen. Luulen että pidemmän päälle Intia on tärkeämpi liittolainen Yhdysvalloille. Yhdysvaltoja ja Pakistania yhdistää lähinnä terrorismin vastainen sota.

jo tekeillä kirjoitti:

USAlla ja Intialla on jo ydinaseita koskeva kahdenkeskinen sopimus tekeillä. Bushkin vieraili siellä äskettäin. Siis kyllä USA on erittäinkin kiinnostunut Intiasta.

Intia tulee vielä "pääsemään" pitkälle. Sillä on nimittäin eräs merkittävä voimavara,lähes kaikki puhuvat erinomaista englantia. Intia on lisäksi satsannut jo vuosikausia koulutukseen. Sieltä valmistuu mm. vuosittain 300000 englanninkielen taitoista tietotekniikan huippuammattilaistan, siis vuodessa. Siinä sitä onkin muilla tekemistä. "Onneksi" monet noista ovat valmiita muuttamaan muihin maihin.

Intian paras ase globaalissa kilpailussa on valtava väestömäärä. Kouluttamalla väestöä saavutetaan hetkessä paljon suurempia määriä ammattilaisia kuin monessa muussa maassa. Varmasti Intian yksi suuri etu on myös vahva englannin kielen asema maassa, kuten edellisessä viestissä kerrottiinkin. Jotain kertoo tuo tietotekniikan huippuammattilaisten vuosittain valmistuneiden määräkin, 300 000. Intiassa on valtavat reservit käytettävissä.

Muzette kirjoitti:

Intian paras ase globaalissa kilpailussa on valtava väestömäärä. Kouluttamalla väestöä saavutetaan hetkessä paljon suurempia määriä ammattilaisia kuin monessa muussa maassa. Varmasti Intian yksi suuri etu on myös vahva englannin kielen asema maassa, kuten edellisessä viestissä kerrottiinkin. Jotain kertoo tuo tietotekniikan huippuammattilaisten vuosittain valmistuneiden määräkin, 300 000. Intiassa on valtavat reservit käytettävissä.

Toisaalta Intia on myös etnisesti hyvin kirjava valtio, jossa puhutaan kymmeniä kieliä ja satoja murteita, eli paljon enempi kuin esim. EU:n alueella.

Samoin siellä on myös uskonnollisia kiistoja ja muita etnisiä rasitteita pilvin pimein ...

Maa on myös jakaantunut osavaltioihin, jotka kehittyvät hyvin eri tahtiin eli taloushyvä ei suinkaan jakaannu tasaisesti alueiden ja osavaltioiden kesken ...

Eli Intiassa on hyvin suuret riskit, maa voi ajautua vielä sekasortoon tai sotiin, myös sisällissotiin.

Voi hyvin olla, että suuret, rikkaat ja vahvat osavaltiot ei haluakkaan olla maksumiehinä köyhissä ja levottomissa etnisesti ja uskonnollisesti ihan eri ryhmiin kuuluvissa osavaltioissa ...
Intiasta on ennenkin irtautunut alueita, kuten esim. Pakistan.

Vaka Vanha kirjoitti:

Toisaalta Intia on myös etnisesti hyvin kirjava valtio, jossa puhutaan kymmeniä kieliä ja satoja murteita, eli paljon enempi kuin esim. EU:n alueella.

Samoin siellä on myös uskonnollisia kiistoja ja muita etnisiä rasitteita pilvin pimein ...

Maa on myös jakaantunut osavaltioihin, jotka kehittyvät hyvin eri tahtiin eli taloushyvä ei suinkaan jakaannu tasaisesti alueiden ja osavaltioiden kesken ...

Eli Intiassa on hyvin suuret riskit, maa voi ajautua vielä sekasortoon tai sotiin, myös sisällissotiin.

Voi hyvin olla, että suuret, rikkaat ja vahvat osavaltiot ei haluakkaan olla maksumiehinä köyhissä ja levottomissa etnisesti ja uskonnollisesti ihan eri ryhmiin kuuluvissa osavaltioissa ...
Intiasta on ennenkin irtautunut alueita, kuten esim. Pakistan.

Kiina on hyvin homogeeninen kansa, Intia taas kansojen tilkkutäkki. Intiasta löytyy valtavasti kieliä, joista hindillä ja varmaankin englannilla on hallitseva asema. Joten jos Kiinassa tai Intiassa syntyy sisällissota, niin arvaan että se tapahtuu Intiassa juuri kansan heterogeenisyydestä johtuen.

Muzette kirjoitti:

Kiina on hyvin homogeeninen kansa, Intia taas kansojen tilkkutäkki. Intiasta löytyy valtavasti kieliä, joista hindillä ja varmaankin englannilla on hallitseva asema. Joten jos Kiinassa tai Intiassa syntyy sisällissota, niin arvaan että se tapahtuu Intiassa juuri kansan heterogeenisyydestä johtuen.

Näin voi olla. Intia on kuitenkin hyvin tottunut erilaisuuteen, niin ihmisten kuin uskontojen suhteen. Toki siellä on ristiriitoja, mutta kokonaisuutena siellä ollaan paljon suvaitsevaisempia kuin esimerkiksi Euroopassa. Hindulaisuus, joka on valtauskonto, ei yleisesti ottaen suhtaudu tuomitsevasti muihin uskontoihin, kuten vaikkapa kristinusko tekee, puhumattakaan islamista. Toki hinduista löytyy ääriaineksia, mutta yleisesti ottaen hindulle ei ole vääräuskoisia.

Intian oloja jonkin verran seuranneena (en kyllä ole mikään expertti) epäilen suuresti jotain sisällissodan mahdollisuutta. Kyllä esim. Euroopasta ja EU:sta löytyy paljon suuremmat ristiriidat kuin Intiasta. Näkyvimmät ongelmathan johtuvat englantilaisten perintönä tulleeseen Kashmirin keinotekoiseen jakoon - ja jälleen kerran Pakistaniin.

Intiasta pitää myös muistaa, että se on kaikista ongelmistaan huolimatta demokraattinen valtio toisin kuin Kiina. Intia pysyy kasassa "vapaa-ehtoisesti" toisin kuin Kiina. Siellä voi mielestäni ennemminkin odottaa kaaosta, kunhan kommunismi taloudellisten muutosten pakottamana hajoaa.

Muzette kirjoitti:

Kiina on hyvin homogeeninen kansa, Intia taas kansojen tilkkutäkki. Intiasta löytyy valtavasti kieliä, joista hindillä ja varmaankin englannilla on hallitseva asema. Joten jos Kiinassa tai Intiassa syntyy sisällissota, niin arvaan että se tapahtuu Intiassa juuri kansan heterogeenisyydestä johtuen.

Ei se Kiinakaan niin homogeeninen ole kuin kuvitellaan, varsinaisia Han kiinalaisia on noin puolet maan väestöstä.

Muut on sitten muita kansoja ...
Sekä uskontoja.

Kiinan etu Intiaan on mielestäni se, että Kristinuskolla ja Islamilla on siellä aika vähäinen asema, eli uskonnot jotka on hyvin suvaitsemattomia eivät voi hajottaa maata.

Tosin Islamilaiset ryhmät on omia etnisiä ryhmiä myös, jotka asuttavat omia alueitaan Kiinan länsiosissa. Suurin ryhmä taisi olla Kirgiisit ...

Ongelma on se, että näillä aluella voi olla öljyä.
Joten itsenäistyminen tai sen yritys voi olla hyvinkin kannattava ajatus.

Vaka Vanha kirjoitti:

Toisaalta Intia on myös etnisesti hyvin kirjava valtio, jossa puhutaan kymmeniä kieliä ja satoja murteita, eli paljon enempi kuin esim. EU:n alueella.

Samoin siellä on myös uskonnollisia kiistoja ja muita etnisiä rasitteita pilvin pimein ...

Maa on myös jakaantunut osavaltioihin, jotka kehittyvät hyvin eri tahtiin eli taloushyvä ei suinkaan jakaannu tasaisesti alueiden ja osavaltioiden kesken ...

Eli Intiassa on hyvin suuret riskit, maa voi ajautua vielä sekasortoon tai sotiin, myös sisällissotiin.

Voi hyvin olla, että suuret, rikkaat ja vahvat osavaltiot ei haluakkaan olla maksumiehinä köyhissä ja levottomissa etnisesti ja uskonnollisesti ihan eri ryhmiin kuuluvissa osavaltioissa ...
Intiasta on ennenkin irtautunut alueita, kuten esim. Pakistan.

Erotettiin intiasta -47, muistaakseni Lordi Radcliffe piirsi rajaviivan kartalle asioista ja ympäristöstä mitään tietämättä, seurauksena Pakistanilaisten ja Intialaisten asuttamien alueiden joutuminen monin kohdin ns.väärälle puolen rajaa, tuloksena oli melkoinen määrä kuolleita(n. 1 000 000), kun ihmiset muuttivat "omille" puolilleen rajaa, eri uskontojen edustajat tappoivat toisiaan estoitta, yllättäen Eurooppalaiset saivat sen hävityksen keskellä matkustaa suhteellisen rauhassa, muistissa on jopa kokonainen täpötäysi juna, jossa elossa selvisivät vain muutamat matkustajina olleet Eurooppalaiset. Rajariidat jatkuvat edelleen.

Vaka Vanha kirjoitti:

Ei se Kiinakaan niin homogeeninen ole kuin kuvitellaan, varsinaisia Han kiinalaisia on noin puolet maan väestöstä.

Muut on sitten muita kansoja ...
Sekä uskontoja.

Kiinan etu Intiaan on mielestäni se, että Kristinuskolla ja Islamilla on siellä aika vähäinen asema, eli uskonnot jotka on hyvin suvaitsemattomia eivät voi hajottaa maata.

Tosin Islamilaiset ryhmät on omia etnisiä ryhmiä myös, jotka asuttavat omia alueitaan Kiinan länsiosissa. Suurin ryhmä taisi olla Kirgiisit ...

Ongelma on se, että näillä aluella voi olla öljyä.
Joten itsenäistyminen tai sen yritys voi olla hyvinkin kannattava ajatus.

Kiinassa on varmaankin ulkonäöltään varsin erilaista väestöä pohjois-etelä suunnassa. Varmaan eroa löytyy myös itä-länsi suunnassa. Olen tainnut lukea että tiibetiläiset ovat ulkonäöltään pohjois-kiinalaisten näköisiä.

Kielellisesti Kiina on varsin homogeeninen verrattuna muihin nykyajan suuriin valtioihin. Jared Diamondin kirjassa Tykit, taudit ja teräs, kerrotaan tästä asiasta seuraavia tilastotietoja. Tiedot ovat ehkä 10-15 vuotta vanhoja, mutta näin lyhyessä ajassa ei kieliryhmien välinen asetelma ole ehtinyt paljon muuttua.

Puhuttujen kielten määrä:

Kiina -
Intia 850
Yhdysvallat -
Indonesia 670
Brasilia 210
Venäjä -

Kiinasta kerrotaan mm. seuraavaa:

Asukasluku: 1,2 mrd
kieliryhmät: mandariinikiina yli 800 miljoonaa, 300 miljoonaa mandariinikiinan kanssa yhtä samanlaisia kieliä kuin espanja ja italia ovat keskenään.
historia: Kiina on ollut kiinalainen hyvin pitkään, ehkä jo länsimaista ajanlaskua edeltävältä ajalta.

Verrattuna Yhdysvaltoihin, Intiaan, Venäjään, Brasiliaan ja Indonesiaan tämä kehitys on hyvin poikkeavaa.

Merkittävä ja ainakin lähes nykyiset alueet hallussapitävä itsenäinen valtio muodostui:

*Kiina 206 eaa-24 jaa. (vaikutus Xinjiangiin)
*Intia 26.1.1950.
*Yhdysvallat 1850 (Kalifornia Yhdysvaltoihin)
*Indonesia 17.8.1945.
*Brasilia 7.9.1822.
*Venäjä 1600-luvulla (vaikutus Kamtšatkaan).

Näistä vuosiluvuista voi päätellä, että Kiinan ja muiden suurten valtioiden kehityksessä on ollut ratkaisevaa erilaisuutta. Tosin tuo ero tasoittuu hyvää vauhtia nykyaikana.

nimim. kirjoitti:

Erotettiin intiasta -47, muistaakseni Lordi Radcliffe piirsi rajaviivan kartalle asioista ja ympäristöstä mitään tietämättä, seurauksena Pakistanilaisten ja Intialaisten asuttamien alueiden joutuminen monin kohdin ns.väärälle puolen rajaa, tuloksena oli melkoinen määrä kuolleita(n. 1 000 000), kun ihmiset muuttivat "omille" puolilleen rajaa, eri uskontojen edustajat tappoivat toisiaan estoitta, yllättäen Eurooppalaiset saivat sen hävityksen keskellä matkustaa suhteellisen rauhassa, muistissa on jopa kokonainen täpötäysi juna, jossa elossa selvisivät vain muutamat matkustajina olleet Eurooppalaiset. Rajariidat jatkuvat edelleen.

Uskon rajariitojen rauhoittuvan kummasti, kun molemmilla osapuolilla on ydinase. Tässä tilanteessa riskit ovat aivan liian suuret mahdollisesti saavutettaviin hyötyihin verrattuna. Molemmat maat ymmärtävät terveelliseksi keskittyä kaupankäyntiin ja muihin kuin sotilaallisiin toimenpiteisiin toisiaan vastaan.

Muzette kirjoitti:

Kiinassa on varmaankin ulkonäöltään varsin erilaista väestöä pohjois-etelä suunnassa. Varmaan eroa löytyy myös itä-länsi suunnassa. Olen tainnut lukea että tiibetiläiset ovat ulkonäöltään pohjois-kiinalaisten näköisiä.

Kielellisesti Kiina on varsin homogeeninen verrattuna muihin nykyajan suuriin valtioihin. Jared Diamondin kirjassa Tykit, taudit ja teräs, kerrotaan tästä asiasta seuraavia tilastotietoja. Tiedot ovat ehkä 10-15 vuotta vanhoja, mutta näin lyhyessä ajassa ei kieliryhmien välinen asetelma ole ehtinyt paljon muuttua.

Puhuttujen kielten määrä:

Kiina -
Intia 850
Yhdysvallat -
Indonesia 670
Brasilia 210
Venäjä -

Kiinasta kerrotaan mm. seuraavaa:

Asukasluku: 1,2 mrd
kieliryhmät: mandariinikiina yli 800 miljoonaa, 300 miljoonaa mandariinikiinan kanssa yhtä samanlaisia kieliä kuin espanja ja italia ovat keskenään.
historia: Kiina on ollut kiinalainen hyvin pitkään, ehkä jo länsimaista ajanlaskua edeltävältä ajalta.

Verrattuna Yhdysvaltoihin, Intiaan, Venäjään, Brasiliaan ja Indonesiaan tämä kehitys on hyvin poikkeavaa.

Merkittävä ja ainakin lähes nykyiset alueet hallussapitävä itsenäinen valtio muodostui:

*Kiina 206 eaa-24 jaa. (vaikutus Xinjiangiin)
*Intia 26.1.1950.
*Yhdysvallat 1850 (Kalifornia Yhdysvaltoihin)
*Indonesia 17.8.1945.
*Brasilia 7.9.1822.
*Venäjä 1600-luvulla (vaikutus Kamtšatkaan).

Näistä vuosiluvuista voi päätellä, että Kiinan ja muiden suurten valtioiden kehityksessä on ollut ratkaisevaa erilaisuutta. Tosin tuo ero tasoittuu hyvää vauhtia nykyaikana.

Tuon valtavan kielten määrän Intiassa ei ehkä kannata antaa hämätä. Suurin osa ihmisistä osaa kuitenkin englantia ja hindiäkin hyvin suuri määrä. Lisäksi iso osa noista kielistä on sukulaiskieliä keskenään, joten yksi ihminen voi hyvinkin ymmärtää ja puhua montaa kieltä aika vaivattomasti ja samalla ongelmitta esim. siirtyä asumaan toiselle paikkakunnalle.

Tuo luku 850 kuulostaa valtavalta, mutta käytännössä se ei ole kovinkaan suuri ongelma.

jo tekeillä kirjoitti:

USAlla ja Intialla on jo ydinaseita koskeva kahdenkeskinen sopimus tekeillä. Bushkin vieraili siellä äskettäin. Siis kyllä USA on erittäinkin kiinnostunut Intiasta.

Intia tulee vielä "pääsemään" pitkälle. Sillä on nimittäin eräs merkittävä voimavara,lähes kaikki puhuvat erinomaista englantia. Intia on lisäksi satsannut jo vuosikausia koulutukseen. Sieltä valmistuu mm. vuosittain 300000 englanninkielen taitoista tietotekniikan huippuammattilaistan, siis vuodessa. Siinä sitä onkin muilla tekemistä. "Onneksi" monet noista ovat valmiita muuttamaan muihin maihin.

"Sillä on nimittäin eräs merkittävä voimavara,lähes kaikki puhuvat erinomaista englantia."

:-) Valtaenemmistö intialaisista on tuskin kuullut englannin kielen sanaa kuin ehkä telkkarissa - jos on sellaisen nähnyt. Muutenkin tuo Intian kasvu ja modernisaatio koskettaa merkittävästi pientä, ehkä 10% väestönosaa, etupäässä kaiketi juuri niitä jotka puhuvat englantia.

kielet kirjoitti:

Tuon valtavan kielten määrän Intiassa ei ehkä kannata antaa hämätä. Suurin osa ihmisistä osaa kuitenkin englantia ja hindiäkin hyvin suuri määrä. Lisäksi iso osa noista kielistä on sukulaiskieliä keskenään, joten yksi ihminen voi hyvinkin ymmärtää ja puhua montaa kieltä aika vaivattomasti ja samalla ongelmitta esim. siirtyä asumaan toiselle paikkakunnalle.

Tuo luku 850 kuulostaa valtavalta, mutta käytännössä se ei ole kovinkaan suuri ongelma.

Todellisuudessa intialaisista osaa englantia noin 150 miljoonaa, eli alle 15% väestöstä, äidinkielenään sitä ei puhu enää juuri kukaan. Hindi/urdu, jota pelkästään äidinkielenä 500 miljoonaa puhujaa ja toisena kielenä vielä lisää, on paljon merkittävämpi yleiskieli Intiassa.

Intiassa... kirjoitti:

Todellisuudessa intialaisista osaa englantia noin 150 miljoonaa, eli alle 15% väestöstä, äidinkielenään sitä ei puhu enää juuri kukaan. Hindi/urdu, jota pelkästään äidinkielenä 500 miljoonaa puhujaa ja toisena kielenä vielä lisää, on paljon merkittävämpi yleiskieli Intiassa.

Wikipedian tietojen mukaan näille kolmelle kielelle löytyy koko maailmasta puhujia seuraavasti:

mandariinikiina
*873 miljoonalla äidinkielenä
*178 miljoonalla toisena kielenä
*1 051 miljoonalla yhteensä (1999 WA)

hindi
*370 miljoonalla äidinkielenä
*120 miljoonalla toisena kielenä
*495 miljoonalla yhteensä (WA 2005)

englanti
*340 miljoonalla äidinkielenä
*
*510 miljoonalla yhteensä (WA 2004)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kielistä_puhujamäärän_perusteella

Oikeastaan tämä vahvistaa käsitystä Kiinan homogeenisyydestä kielen perusteella verrattuna Intiaan. Englantia käyttää 340 miljoonaa ihmistä äidinkielenään maailmassa wikipedian mukaan. Ottamalla huomioon se, että englanti on virallinen kieli Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa sekä monessa muussa maassa, voidaan päätellä että englantia ei puhuta Intiassa valtaväestön keskuudessa kovinkaan paljon. Ehkä englanti saattaa olla eliitin ja liike-elämän kieli?

eivät puhu englantia! kirjoitti:

"Sillä on nimittäin eräs merkittävä voimavara,lähes kaikki puhuvat erinomaista englantia."

:-) Valtaenemmistö intialaisista on tuskin kuullut englannin kielen sanaa kuin ehkä telkkarissa - jos on sellaisen nähnyt. Muutenkin tuo Intian kasvu ja modernisaatio koskettaa merkittävästi pientä, ehkä 10% väestönosaa, etupäässä kaiketi juuri niitä jotka puhuvat englantia.

Olen jossain määrin samaa mieltä, ainakin länsimainen kulutusyhteiskuntamalli etenee tällä hetkellä Kiinassa voimakkaammin kuin Intiassa. Vaikka on Intiankin kehitys ollut viime aikoina varsin vauhdikasta. Alhainen lähtötaso vaikuttaa varmasti prosenttilukuihin kasvussa.

Edellisen kirjoittajan mainitsema 10% kuulostaa varsin pieneltä, mutta kun sen suhteuttaa väkilukuun, siitä tulee yli 100 miljoonaa. Edes eurooppalaisen mahtimaan, Saksan, väkiluku ei riitä peittämään tätä Intian modernisoitunutta väestönosaa. Intiassa on vastapainona valtava määrä köyhiä ihmisiä joiden rikastuminen on vielä kaukana tulevaisuudessa. Mutta pikku hiljaa uskon Intiassakin tapahtuvan muutosta kohti parempaa.

Muzette kirjoitti:

Wikipedian tietojen mukaan näille kolmelle kielelle löytyy koko maailmasta puhujia seuraavasti:

mandariinikiina
*873 miljoonalla äidinkielenä
*178 miljoonalla toisena kielenä
*1 051 miljoonalla yhteensä (1999 WA)

hindi
*370 miljoonalla äidinkielenä
*120 miljoonalla toisena kielenä
*495 miljoonalla yhteensä (WA 2005)

englanti
*340 miljoonalla äidinkielenä
*
*510 miljoonalla yhteensä (WA 2004)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kielistä_puhujamäärän_perusteella

Oikeastaan tämä vahvistaa käsitystä Kiinan homogeenisyydestä kielen perusteella verrattuna Intiaan. Englantia käyttää 340 miljoonaa ihmistä äidinkielenään maailmassa wikipedian mukaan. Ottamalla huomioon se, että englanti on virallinen kieli Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa sekä monessa muussa maassa, voidaan päätellä että englantia ei puhuta Intiassa valtaväestön keskuudessa kovinkaan paljon. Ehkä englanti saattaa olla eliitin ja liike-elämän kieli?

Yksi asia on kummkin varma, että Englantia käyttää äidinkielenään huomattavasti enempi kuin tuo 340 miljoonaa ...

USA:n, Kanadan, Australian, Irlannin, Uuden-seelannin ja Britannian yhteenlaskettu väkiluku on yli 400 miljoonaa. ( minimissään )

Sen lisäksi Englantia puhutaan paljon muissakin maissa myös äidinkielenä ...

kielet kirjoitti:

Tuon valtavan kielten määrän Intiassa ei ehkä kannata antaa hämätä. Suurin osa ihmisistä osaa kuitenkin englantia ja hindiäkin hyvin suuri määrä. Lisäksi iso osa noista kielistä on sukulaiskieliä keskenään, joten yksi ihminen voi hyvinkin ymmärtää ja puhua montaa kieltä aika vaivattomasti ja samalla ongelmitta esim. siirtyä asumaan toiselle paikkakunnalle.

Tuo luku 850 kuulostaa valtavalta, mutta käytännössä se ei ole kovinkaan suuri ongelma.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Intian_kansalliset_kielet

Intian keskushallinnon viralliset kielet ovat hindi ja englanti. Yhteensä Intiassa on käytössä 22 virallista kieltä.

Intian kieli ja suluissa kieltä äidinkielenää puhuvien määrä miljoonina
hindi (370)
bengali (196)
pandžabi (104)
telugu (70)
tamili (68)
marathi (68)
urdu (61)
gudžarati eli gujarati (46)
malajalam (36)
kannada (35)
orija (32)
sindhi (20)
nepali (17)
assami (15)
santali (6,2)
sanskrit (6,1)
kašmiri (4,6)
konkani (4)
dogri (2,1)
bodo (-)
maithili (-)
manipuri (-)

Yhteensä 1161 miljoonaa, luvuissa ei ole mukana englantia äidinkielenään puhuvia. Luvuissa ei ole huomioitu sitä että osa ihmisistä saattaa asua Intian ulkopuolella. En löytänyt bodon, maithilin ja manipurin kieliä äidinkielenään käyttävien lukumääriä.

Hindiä puhuu äidinkielenä Intian väestöstä 32-37%. Vertailun vuoksi todettakoon, että mandariinikiinaa puhuu äidinkielenä Kiinan väestöstä 66-71%. Ero on huomattava.

Muzette kirjoitti:

Olen jossain määrin samaa mieltä, ainakin länsimainen kulutusyhteiskuntamalli etenee tällä hetkellä Kiinassa voimakkaammin kuin Intiassa. Vaikka on Intiankin kehitys ollut viime aikoina varsin vauhdikasta. Alhainen lähtötaso vaikuttaa varmasti prosenttilukuihin kasvussa.

Edellisen kirjoittajan mainitsema 10% kuulostaa varsin pieneltä, mutta kun sen suhteuttaa väkilukuun, siitä tulee yli 100 miljoonaa. Edes eurooppalaisen mahtimaan, Saksan, väkiluku ei riitä peittämään tätä Intian modernisoitunutta väestönosaa. Intiassa on vastapainona valtava määrä köyhiä ihmisiä joiden rikastuminen on vielä kaukana tulevaisuudessa. Mutta pikku hiljaa uskon Intiassakin tapahtuvan muutosta kohti parempaa.

Intiassa ei köyhyys ole mikään tasaisesti jaettu ominaisuus ...

Valtioiden ( osavaltiot ) ja maakuntien välillä on erittäin suuria eroja, samoin taloudellisesti kehittyvillä alueilla on paljon laajempi keskiluokka kuin tuo luku antaa ymmärtää.
Itseasiassa köyhiä voi näillä vaurailla alueilla olla vain noin 10-30 %:tia väestöstä.

Intiassa on esim. autoja paljon enempi kuin Kiinassa ...

Muzette kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Intian_kansalliset_kielet

Intian keskushallinnon viralliset kielet ovat hindi ja englanti. Yhteensä Intiassa on käytössä 22 virallista kieltä.

Intian kieli ja suluissa kieltä äidinkielenää puhuvien määrä miljoonina
hindi (370)
bengali (196)
pandžabi (104)
telugu (70)
tamili (68)
marathi (68)
urdu (61)
gudžarati eli gujarati (46)
malajalam (36)
kannada (35)
orija (32)
sindhi (20)
nepali (17)
assami (15)
santali (6,2)
sanskrit (6,1)
kašmiri (4,6)
konkani (4)
dogri (2,1)
bodo (-)
maithili (-)
manipuri (-)

Yhteensä 1161 miljoonaa, luvuissa ei ole mukana englantia äidinkielenään puhuvia. Luvuissa ei ole huomioitu sitä että osa ihmisistä saattaa asua Intian ulkopuolella. En löytänyt bodon, maithilin ja manipurin kieliä äidinkielenään käyttävien lukumääriä.

Hindiä puhuu äidinkielenä Intian väestöstä 32-37%. Vertailun vuoksi todettakoon, että mandariinikiinaa puhuu äidinkielenä Kiinan väestöstä 66-71%. Ero on huomattava.

Intiassa ei käytännössä ole englantia ainakaan ensimmäisenä äidinkielenään puhuvia (tai ehkä niitä muutama sata tuhatta on, mutta mitätön osuus). Nämä niin sanotut anglointialaiset sulautuivat 1900-luvulla hindiväestöön. Noin 150 miljoonaa kyllä osaa englantia. Englanti ei ole Intiassa virallinen kieli, vaikka sillä on jonkinlaista käytännön asema hallinnossa ja liike-elämässä. Missään tapauksessa Intiaa ei pidä pitää englanninkielisenä maana.

ei ole kirjoitti:

Intiassa ei käytännössä ole englantia ainakaan ensimmäisenä äidinkielenään puhuvia (tai ehkä niitä muutama sata tuhatta on, mutta mitätön osuus). Nämä niin sanotut anglointialaiset sulautuivat 1900-luvulla hindiväestöön. Noin 150 miljoonaa kyllä osaa englantia. Englanti ei ole Intiassa virallinen kieli, vaikka sillä on jonkinlaista käytännön asema hallinnossa ja liike-elämässä. Missään tapauksessa Intiaa ei pidä pitää englanninkielisenä maana.

Oletko sinä käynyt siellä Intiassa vai onko nuo tietosi vain kirjatietoja? Käytännössähän siellä puhuu ihan tavallinen väkikin englantia. Ei tietenkään kaikki, mutta ei ne mitään ummikkoja ole. Ja kouluissa luetaan varmasti enemmän englantia kuin Kiinassa. Sitä käytetään aika yleisesti jopa opetuskielenä. Nuo antamasi luvut eivät kerro yhtään mitään todellisesta tilanteesta. Ja kehityksen kannalta englanti on aivan varmasti tärkeämpi kuin mandariini. Englanti antaa mahdollisuudeen muuttaa muualle, mandariini ei niinkään.

luet kirjoitti:

Oletko sinä käynyt siellä Intiassa vai onko nuo tietosi vain kirjatietoja? Käytännössähän siellä puhuu ihan tavallinen väkikin englantia. Ei tietenkään kaikki, mutta ei ne mitään ummikkoja ole. Ja kouluissa luetaan varmasti enemmän englantia kuin Kiinassa. Sitä käytetään aika yleisesti jopa opetuskielenä. Nuo antamasi luvut eivät kerro yhtään mitään todellisesta tilanteesta. Ja kehityksen kannalta englanti on aivan varmasti tärkeämpi kuin mandariini. Englanti antaa mahdollisuudeen muuttaa muualle, mandariini ei niinkään.

Miksikä luulet, että lähes kaikki suuret atk- ym. vastaavat firmat perustaa callcentereitä Intiaan? Noista firmoista hoidetaan hommia maailmanlaajuisesti. Miksi niitä ei sijoiteta Kiinaan? Siksipä hyvinkin että Intiasta löytyy englanninkielentaisoista henkilökuntaa noihin firmoihin, Kiinasta ei.

Pienenä triviaalina vielä: Tiesitkö, että soittaessasi esim. Microsoftin tukeen sinulle voidaan aivan hyvin vastata Bangaloresta?

Muzette kirjoitti:

Olen jossain määrin samaa mieltä, ainakin länsimainen kulutusyhteiskuntamalli etenee tällä hetkellä Kiinassa voimakkaammin kuin Intiassa. Vaikka on Intiankin kehitys ollut viime aikoina varsin vauhdikasta. Alhainen lähtötaso vaikuttaa varmasti prosenttilukuihin kasvussa.

Edellisen kirjoittajan mainitsema 10% kuulostaa varsin pieneltä, mutta kun sen suhteuttaa väkilukuun, siitä tulee yli 100 miljoonaa. Edes eurooppalaisen mahtimaan, Saksan, väkiluku ei riitä peittämään tätä Intian modernisoitunutta väestönosaa. Intiassa on vastapainona valtava määrä köyhiä ihmisiä joiden rikastuminen on vielä kaukana tulevaisuudessa. Mutta pikku hiljaa uskon Intiassakin tapahtuvan muutosta kohti parempaa.

Kuinkahan paljon sitä köyhää väkeä Kiinasta löytyy, kun väestöäkin on puolet enemmän? Ei se rikkaus sielläkään tasaisesti jakaudu. Ota vain huomioon, että Intia on avoin yhteiskunta, mutta Kiina ei ole.

Muzette kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Intian_kansalliset_kielet

Intian keskushallinnon viralliset kielet ovat hindi ja englanti. Yhteensä Intiassa on käytössä 22 virallista kieltä.

Intian kieli ja suluissa kieltä äidinkielenää puhuvien määrä miljoonina
hindi (370)
bengali (196)
pandžabi (104)
telugu (70)
tamili (68)
marathi (68)
urdu (61)
gudžarati eli gujarati (46)
malajalam (36)
kannada (35)
orija (32)
sindhi (20)
nepali (17)
assami (15)
santali (6,2)
sanskrit (6,1)
kašmiri (4,6)
konkani (4)
dogri (2,1)
bodo (-)
maithili (-)
manipuri (-)

Yhteensä 1161 miljoonaa, luvuissa ei ole mukana englantia äidinkielenään puhuvia. Luvuissa ei ole huomioitu sitä että osa ihmisistä saattaa asua Intian ulkopuolella. En löytänyt bodon, maithilin ja manipurin kieliä äidinkielenään käyttävien lukumääriä.

Hindiä puhuu äidinkielenä Intian väestöstä 32-37%. Vertailun vuoksi todettakoon, että mandariinikiinaa puhuu äidinkielenä Kiinan väestöstä 66-71%. Ero on huomattava.

Maithilin puhujia 25 miljoonaa vuonna 1981.
Maithilin puhujien määrä sisältyy ilmeisesti hindiä puhuvien määrään edellisessä viestissä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Intiassa ei köyhyys ole mikään tasaisesti jaettu ominaisuus ...

Valtioiden ( osavaltiot ) ja maakuntien välillä on erittäin suuria eroja, samoin taloudellisesti kehittyvillä alueilla on paljon laajempi keskiluokka kuin tuo luku antaa ymmärtää.
Itseasiassa köyhiä voi näillä vaurailla alueilla olla vain noin 10-30 %:tia väestöstä.

Intiassa on esim. autoja paljon enempi kuin Kiinassa ...

Vuonna 2004 Kiinassa tuotettiin n. 5 miljoonaa autoa.

http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=teema&article=118318

Vuonna 2004 Intiassa myytiin henkilö- ja muita autoja yli 1 miljoonaa.

http://www.finpro.fi/NR/rdonlyres/854441EF-717B-4F53-A6F7-B103B7A8467A/2928/Intiamaaraportti2.pdf

Näissä luvuissa on selkeä ero Kiinan eduksi.

paljon--- kirjoitti:

Kuinkahan paljon sitä köyhää väkeä Kiinasta löytyy, kun väestöäkin on puolet enemmän? Ei se rikkaus sielläkään tasaisesti jakaudu. Ota vain huomioon, että Intia on avoin yhteiskunta, mutta Kiina ei ole.

Intian väkiluku: 1,10 mrd ihmistä
Kiinan väkiluku: 1,31 mrd ihmistä

http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaupunki_maittain.xls

Intian BKT asukasta kohden, käypä hinta: 687 USD
Kiinan BKT asukasta kohden, käypä hinta: 1462 USD

http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/14_bkt-perustiedot.xls

Intian väestöstä 29% köyhyysrajan alapuolella.

http://www.finpro.fi/NR/rdonlyres/854441EF-717B-4F53-A6F7-B103B7A8467A/2928/Intiamaaraportti2.pdf

Kiinan väestöstä köyhyysrajan alapuolella elää 10%.

http://www.metso.com/corporation/home_fin.nsf/FR?ReadForm&ATL=/corporation/articles_fin.nsf/WebWID/WTB-060703-2256F-E6FF0

Tiivistäen köyhyysrajan alapuolella on ihmisiä seuraavasti. (Perustuu tässä viestissä aikaisemmin ilmoitettuihin tietoihin.)

Intia: 319 miljoonaa ihmistä.
Kiina: 131 miljoonaa ihmistä.

vähän kirjoitti:

Miksikä luulet, että lähes kaikki suuret atk- ym. vastaavat firmat perustaa callcentereitä Intiaan? Noista firmoista hoidetaan hommia maailmanlaajuisesti. Miksi niitä ei sijoiteta Kiinaan? Siksipä hyvinkin että Intiasta löytyy englanninkielentaisoista henkilökuntaa noihin firmoihin, Kiinasta ei.

Pienenä triviaalina vielä: Tiesitkö, että soittaessasi esim. Microsoftin tukeen sinulle voidaan aivan hyvin vastata Bangaloresta?

http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/12/intian-nokia-puistossa-ei-veroja-eik.html

Muzette kirjoitti:

Intian väkiluku: 1,10 mrd ihmistä
Kiinan väkiluku: 1,31 mrd ihmistä

http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaupunki_maittain.xls

Intian BKT asukasta kohden, käypä hinta: 687 USD
Kiinan BKT asukasta kohden, käypä hinta: 1462 USD

http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/14_bkt-perustiedot.xls

Intian väestöstä 29% köyhyysrajan alapuolella.

http://www.finpro.fi/NR/rdonlyres/854441EF-717B-4F53-A6F7-B103B7A8467A/2928/Intiamaaraportti2.pdf

Kiinan väestöstä köyhyysrajan alapuolella elää 10%.

http://www.metso.com/corporation/home_fin.nsf/FR?ReadForm&ATL=/corporation/articles_fin.nsf/WebWID/WTB-060703-2256F-E6FF0

Tiivistäen köyhyysrajan alapuolella on ihmisiä seuraavasti. (Perustuu tässä viestissä aikaisemmin ilmoitettuihin tietoihin.)

Intia: 319 miljoonaa ihmistä.
Kiina: 131 miljoonaa ihmistä.

Tiedätkö mistä maasta löytyy miljardööreja USAn jälkeen eniten maailmassa?

luet kirjoitti:

Oletko sinä käynyt siellä Intiassa vai onko nuo tietosi vain kirjatietoja? Käytännössähän siellä puhuu ihan tavallinen väkikin englantia. Ei tietenkään kaikki, mutta ei ne mitään ummikkoja ole. Ja kouluissa luetaan varmasti enemmän englantia kuin Kiinassa. Sitä käytetään aika yleisesti jopa opetuskielenä. Nuo antamasi luvut eivät kerro yhtään mitään todellisesta tilanteesta. Ja kehityksen kannalta englanti on aivan varmasti tärkeämpi kuin mandariini. Englanti antaa mahdollisuudeen muuttaa muualle, mandariini ei niinkään.

Paikan päällä käyminen jättää tietysti usein yksipuolisen kuvan. Kävijä ei välttämättä ole tekemisissä kuin pienen vähemmistöön kuuluvien kanssa ja luulee niiden edustavan kaikkia. Tilastoista löytyvä tieto on _objektiivista_. Jep, on Intiassa englanninosaajia valtavasti, maailman maista toiseksi eniten. Suhteessa koko väestöön se on kuitenkin pieni vähemmistö.

paljon--- kirjoitti:

Kuinkahan paljon sitä köyhää väkeä Kiinasta löytyy, kun väestöäkin on puolet enemmän? Ei se rikkaus sielläkään tasaisesti jakaudu. Ota vain huomioon, että Intia on avoin yhteiskunta, mutta Kiina ei ole.

Intiassa nälkää näki muistaakseni n. 20%, Kiinassa joku reilu 10%. Kumpikaan luku ei ole viime vuosina tullut alaspäin.

Muzette kirjoitti:

Vuonna 2004 Kiinassa tuotettiin n. 5 miljoonaa autoa.

http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=teema&article=118318

Vuonna 2004 Intiassa myytiin henkilö- ja muita autoja yli 1 miljoonaa.

http://www.finpro.fi/NR/rdonlyres/854441EF-717B-4F53-A6F7-B103B7A8467A/2928/Intiamaaraportti2.pdf

Näissä luvuissa on selkeä ero Kiinan eduksi.

Tuo ei pidä paikkaansa, Intiassa on tehty autoja vuosikymmeniä kun Kiinassa vielä poljettiin pyörillä ...

Intiassa on rikkaita mljonäärejäkin vähintään 5 -10 miljoonaa, yksistään ne jo kuluttaa tuon automäärän vuodessa moninkertaisesti.

Samoin Intian katukuvassa näkyy autoja pilvin pimein, Kiinassa taas ei näy ...

Muzette kirjoitti:

Kiinassa on varmaankin ulkonäöltään varsin erilaista väestöä pohjois-etelä suunnassa. Varmaan eroa löytyy myös itä-länsi suunnassa. Olen tainnut lukea että tiibetiläiset ovat ulkonäöltään pohjois-kiinalaisten näköisiä.

Kielellisesti Kiina on varsin homogeeninen verrattuna muihin nykyajan suuriin valtioihin. Jared Diamondin kirjassa Tykit, taudit ja teräs, kerrotaan tästä asiasta seuraavia tilastotietoja. Tiedot ovat ehkä 10-15 vuotta vanhoja, mutta näin lyhyessä ajassa ei kieliryhmien välinen asetelma ole ehtinyt paljon muuttua.

Puhuttujen kielten määrä:

Kiina -
Intia 850
Yhdysvallat -
Indonesia 670
Brasilia 210
Venäjä -

Kiinasta kerrotaan mm. seuraavaa:

Asukasluku: 1,2 mrd
kieliryhmät: mandariinikiina yli 800 miljoonaa, 300 miljoonaa mandariinikiinan kanssa yhtä samanlaisia kieliä kuin espanja ja italia ovat keskenään.
historia: Kiina on ollut kiinalainen hyvin pitkään, ehkä jo länsimaista ajanlaskua edeltävältä ajalta.

Verrattuna Yhdysvaltoihin, Intiaan, Venäjään, Brasiliaan ja Indonesiaan tämä kehitys on hyvin poikkeavaa.

Merkittävä ja ainakin lähes nykyiset alueet hallussapitävä itsenäinen valtio muodostui:

*Kiina 206 eaa-24 jaa. (vaikutus Xinjiangiin)
*Intia 26.1.1950.
*Yhdysvallat 1850 (Kalifornia Yhdysvaltoihin)
*Indonesia 17.8.1945.
*Brasilia 7.9.1822.
*Venäjä 1600-luvulla (vaikutus Kamtšatkaan).

Näistä vuosiluvuista voi päätellä, että Kiinan ja muiden suurten valtioiden kehityksessä on ollut ratkaisevaa erilaisuutta. Tosin tuo ero tasoittuu hyvää vauhtia nykyaikana.

Tarkoitat varmaan mandariinikiinalaisilla Han-kiinalaisia.

Mandariinikiina on vanha hallintokieli, eikä ole yleisin kieli nykyäänkään Kiinassa vaikka onkin hallintokieli.
Kiinalaiset murteet poikkeavat toisistaan hyvin paljon, koska kirjasinmerkit eivät perustu äänteisiin.
Itseasiassa Kiinan kieli on siinä mielessä koominen, että vaikka kummatkin puhujat ymmärtävät kirjoitetun kielen eli kirjasinmerkit niin ne eivät välttämättä ymmärrä toistensa puhetta pätkääkään koska merkit on kaikilla kielillä samat.

Itseasiassa Kiinassa on 56 virallista vähemmistökansaa omine alueineen ja sitten kiinalaisten eri murteet, eli kielisekamelska on yhtä todellinen kuin muissakin suurissa maissa.

halpaa kirjoitti:

http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/12/intian-nokia-puistossa-ei-veroja-eik.html

Edellisessä viestissä olleessa linkissä mainitaan, että Intian kännykkämarkkinat ovat maailman nopeimmin kasvavat. Mielenkiintoinen tieto, olisin ehkä pitänyt Kiinaa nopeimmin kasvavana.

Vaka Vanha kirjoitti:

Tarkoitat varmaan mandariinikiinalaisilla Han-kiinalaisia.

Mandariinikiina on vanha hallintokieli, eikä ole yleisin kieli nykyäänkään Kiinassa vaikka onkin hallintokieli.
Kiinalaiset murteet poikkeavat toisistaan hyvin paljon, koska kirjasinmerkit eivät perustu äänteisiin.
Itseasiassa Kiinan kieli on siinä mielessä koominen, että vaikka kummatkin puhujat ymmärtävät kirjoitetun kielen eli kirjasinmerkit niin ne eivät välttämättä ymmärrä toistensa puhetta pätkääkään koska merkit on kaikilla kielillä samat.

Itseasiassa Kiinassa on 56 virallista vähemmistökansaa omine alueineen ja sitten kiinalaisten eri murteet, eli kielisekamelska on yhtä todellinen kuin muissakin suurissa maissa.

Olisikohan niin että Han-kiinalaiset ovat Kiinan yksi väestönosa ja mandariinikiina on heidän keskuudessaan suosittu kieli. Wikipedia antaa aika selkeän kuvan siitä, että mandariinikiina on kiinalaisten keskuudessa yleisin äidinkielenä käytetty kieli.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kielistä_puhujamäärän_perusteella

mistä kirjoitti:

Tiedätkö mistä maasta löytyy miljardööreja USAn jälkeen eniten maailmassa?

Kerro ihmeessä niin olen hieman enemmän tietävä kuin aikaisemmin! =)

Vaka Vanha kirjoitti:

Tarkoitat varmaan mandariinikiinalaisilla Han-kiinalaisia.

Mandariinikiina on vanha hallintokieli, eikä ole yleisin kieli nykyäänkään Kiinassa vaikka onkin hallintokieli.
Kiinalaiset murteet poikkeavat toisistaan hyvin paljon, koska kirjasinmerkit eivät perustu äänteisiin.
Itseasiassa Kiinan kieli on siinä mielessä koominen, että vaikka kummatkin puhujat ymmärtävät kirjoitetun kielen eli kirjasinmerkit niin ne eivät välttämättä ymmärrä toistensa puhetta pätkääkään koska merkit on kaikilla kielillä samat.

Itseasiassa Kiinassa on 56 virallista vähemmistökansaa omine alueineen ja sitten kiinalaisten eri murteet, eli kielisekamelska on yhtä todellinen kuin muissakin suurissa maissa.

Tässä on luettelo Kiinassa puhutuista kielistä, joilla on yli miljoona äidinkielenään käyttäjää.
Sulkeissa äidinkielenä käyttävien määrä miljoonina.

Mandariinikiina (870)
Wu-kiina (77)
Yue-kiina eli kantoninkiina (52)
Jinyu-kiina (45)
Xiang-kiina (36)
Hakka-kiina (26)
Minnan-kiina (26)
Gan-kiina (21)
Minbei-kiina (10)
Pohjoinen zhuang (10)
Uiguuri (7)
Eteläinen zhuang (4)
Kiinalainen viittomakieli (3)
Mongoli (3)
Bouyei (2)
Korea (2)
Sichuanin yi (2)
Eteläinen dong (1,5)
Hmong njua (1)
Kasakki (1)
Khams (1)
Tiibet (1)

Mandariinikiinan puhujia on näin ollen kymmenen kertaa enemmän kuin seuraavaksi eniten äidinkielenä puhutun wu-kiinan puhujia. Kieltämättä tästä tulee vaikutelma, että Kiina on todella homogeeninen valtio kielellisesti, kun ottaa huomioon kuinka suuri Kiina on väkiluvultaan.

Muzette kirjoitti:

Kerro ihmeessä niin olen hieman enemmän tietävä kuin aikaisemmin! =)

Intiasta niitä löytyy, ja varmaan eniten köyhiäkin. Siellä ei käy tasan onnenlahjat.

Vielä vähän tarpeetonta tietoa: Britannian rikkain mieskin on intialainen.

Muzette kirjoitti:

Tässä on luettelo Kiinassa puhutuista kielistä, joilla on yli miljoona äidinkielenään käyttäjää.
Sulkeissa äidinkielenä käyttävien määrä miljoonina.

Mandariinikiina (870)
Wu-kiina (77)
Yue-kiina eli kantoninkiina (52)
Jinyu-kiina (45)
Xiang-kiina (36)
Hakka-kiina (26)
Minnan-kiina (26)
Gan-kiina (21)
Minbei-kiina (10)
Pohjoinen zhuang (10)
Uiguuri (7)
Eteläinen zhuang (4)
Kiinalainen viittomakieli (3)
Mongoli (3)
Bouyei (2)
Korea (2)
Sichuanin yi (2)
Eteläinen dong (1,5)
Hmong njua (1)
Kasakki (1)
Khams (1)
Tiibet (1)

Mandariinikiinan puhujia on näin ollen kymmenen kertaa enemmän kuin seuraavaksi eniten äidinkielenä puhutun wu-kiinan puhujia. Kieltämättä tästä tulee vaikutelma, että Kiina on todella homogeeninen valtio kielellisesti, kun ottaa huomioon kuinka suuri Kiina on väkiluvultaan.

Tuossa täytyy olla jonkinlainen virhe tulkinta ...

Kiinassa on virallinen yleiskieli mitä viranomaiset yrittävät saada kaikki puhumaan, sen nimi on putonghua, tämä on myös koulujen opetuskieli.
Kieli on sekoitus eri kielistä kuten kanton-, mandariini-, wu-, min-murteet.
Kantonin puhuja ei ymmärrä mandariinia, esim. elokuvat on tekstitettävä.
Hong-kongissa ja Taiwanissa puhutaan mandariinia, Kantonissa puhutaan Kantonia ja Shangaissa Wu-kieltä, tai murretta miten sen haluaa määritellä.
Äänteistä vielä sen verran, että Kantonin kielessä on kahdeksan erillaisita aksenttia, yleiskielessä neljä aksenttia. Sen lisäksi kun äänen korkeus muuttuu niin merkitys voi olla eri murteissa eri ...

Joka tapauksessa taloudellinen vauraus on keskittynyt kautta historian Kantonin ja Shaghain alueelle, siellä on myös parhaat viljelymaat. Taloudellisesti onkin Kiinan eri alueilla varsin valtavia eroja, suurempia mitä esim. EU:n sisällä.

Sitten tähän soppaan kun vielä lisätään se tosiasia, että Kiinassa on kolme pääuskontoa.
Eli Taolaisuus, Konfutsealsiuus ja Budhalaisuus.
Kristinuskon ja Islamin rinnalla ...

Niin puheet homogeenisestä väestöstä voi tulkita hyvin monella lailla ...
Itse en pidä Kiinaa kovinkaan homogeenisena, mutta Kiinalainen kulttuuri on yhteinen eri kansoille ja heimoille, eli sivistys on sama ja yhdistävä tekijä.

Muzette kirjoitti:

Olisikohan niin että Han-kiinalaiset ovat Kiinan yksi väestönosa ja mandariinikiina on heidän keskuudessaan suosittu kieli. Wikipedia antaa aika selkeän kuvan siitä, että mandariinikiina on kiinalaisten keskuudessa yleisin äidinkielenä käytetty kieli.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kielistä_puhujamäärän_perusteella

Se että jossakin wikipediassa sanotaan noin, ei tarkoita sitä että se olisi totta ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Se että jossakin wikipediassa sanotaan noin, ei tarkoita sitä että se olisi totta ...

Pidän wikipediaa suhteellisen luotettavana tietolähteenä. Toki ainahan on mahdollista, että joku yrittää tuoda wikipediaan vääriä tietoja. Toivottavasti tällaiset yritykset jäävät kiinni ennen pitkää.

Vaka Vanha kirjoitti:

Tuossa täytyy olla jonkinlainen virhe tulkinta ...

Kiinassa on virallinen yleiskieli mitä viranomaiset yrittävät saada kaikki puhumaan, sen nimi on putonghua, tämä on myös koulujen opetuskieli.
Kieli on sekoitus eri kielistä kuten kanton-, mandariini-, wu-, min-murteet.
Kantonin puhuja ei ymmärrä mandariinia, esim. elokuvat on tekstitettävä.
Hong-kongissa ja Taiwanissa puhutaan mandariinia, Kantonissa puhutaan Kantonia ja Shangaissa Wu-kieltä, tai murretta miten sen haluaa määritellä.
Äänteistä vielä sen verran, että Kantonin kielessä on kahdeksan erillaisita aksenttia, yleiskielessä neljä aksenttia. Sen lisäksi kun äänen korkeus muuttuu niin merkitys voi olla eri murteissa eri ...

Joka tapauksessa taloudellinen vauraus on keskittynyt kautta historian Kantonin ja Shaghain alueelle, siellä on myös parhaat viljelymaat. Taloudellisesti onkin Kiinan eri alueilla varsin valtavia eroja, suurempia mitä esim. EU:n sisällä.

Sitten tähän soppaan kun vielä lisätään se tosiasia, että Kiinassa on kolme pääuskontoa.
Eli Taolaisuus, Konfutsealsiuus ja Budhalaisuus.
Kristinuskon ja Islamin rinnalla ...

Niin puheet homogeenisestä väestöstä voi tulkita hyvin monella lailla ...
Itse en pidä Kiinaa kovinkaan homogeenisena, mutta Kiinalainen kulttuuri on yhteinen eri kansoille ja heimoille, eli sivistys on sama ja yhdistävä tekijä.

http://kiina.50webs.com/kieli.htm

Jutussa mainitaan, että Kiinan virallinen kieli on mandariinikiina eli kiinaksi putonghua. Mandariinikiina ja putonghua ovat siis sama asia.

Pidän mahdollisena, että Yhdysvallat ja Brasilia ovat ainakin kielellisesti homogeenisempiä kuin Kiina väestöltään suurista valtioista. Olin ainakin eilen sellaisilla nettisivuilla, josta löytyy vahvistusta tällaiselle käsitykselle.

Vaka Vanha kirjoitti:

Tuo ei pidä paikkaansa, Intiassa on tehty autoja vuosikymmeniä kun Kiinassa vielä poljettiin pyörillä ...

Intiassa on rikkaita mljonäärejäkin vähintään 5 -10 miljoonaa, yksistään ne jo kuluttaa tuon automäärän vuodessa moninkertaisesti.

Samoin Intian katukuvassa näkyy autoja pilvin pimein, Kiinassa taas ei näy ...

Kirjoituksessa mainitaan, että Intiassa ja Kiinassa on 6-7 autoa 1000 asukasta kohden. Tästä syntyy sellainen vaikutelma, että autoja on molemmissa maissa suhteellisen saman verran.

http://www.mainio.net/article.asp?path=1;1132;1137;50091;76956

Yli miljoona rupiaa vuodessa tienasi 0,2% intialaisista perheistä vuonna 2001-2002. Määrän uskotaan nousevan 1,7% vuosikymmenen loppuun mennessä. Koska yksi euro vastaa noin 60 rupiaa, niin miljoonan rupian tulot vastaavat 17 000 euron vuosituloja. Tällä hetkellä Intialaisista noin prosentti, siis noin 10 miljoonaa ihmistä tienaa vuodessa enemmän kuin 17 000 euroa. Tässä täytyy ottaa huomioon, että samalla rahalla saa ostettua Intiassa paljon enemmän tavaraa kuin länsimaissa. Euromiljonäärejä Intiassa tuskin on 10 miljoonaa, mutta rupiamiljonäärejä voi hyvinkin olla jopa useampia kymmeniä miljoonia.

http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/Aasia/India/Artikkelit/Intia+Keskitulot+ja+kulutus+kasvavat+nopeasti.htm

http://www.ratesfx.com/rates/rate-inr.fi.html

Muzette kirjoitti:

http://kiina.50webs.com/kieli.htm

Jutussa mainitaan, että Kiinan virallinen kieli on mandariinikiina eli kiinaksi putonghua. Mandariinikiina ja putonghua ovat siis sama asia.

Pidän mahdollisena, että Yhdysvallat ja Brasilia ovat ainakin kielellisesti homogeenisempiä kuin Kiina väestöltään suurista valtioista. Olin ainakin eilen sellaisilla nettisivuilla, josta löytyy vahvistusta tällaiselle käsitykselle.

Joo, mutta mandariinikiina on kyllä ihan oma alueellinen kieli, putonghua taas on keinotekoisesti luotu sekakieli joka on luotu aikalailla nyt vasta kommunistien toimesta.

Mandariinikiina on myös ns. sivistyksen ja runouden kieli, eli vanhan älymystön kieli vanhasta Kiinasta ...

Muzette kirjoitti:

Kirjoituksessa mainitaan, että Intiassa ja Kiinassa on 6-7 autoa 1000 asukasta kohden. Tästä syntyy sellainen vaikutelma, että autoja on molemmissa maissa suhteellisen saman verran.

http://www.mainio.net/article.asp?path=1;1132;1137;50091;76956

Yli miljoona rupiaa vuodessa tienasi 0,2% intialaisista perheistä vuonna 2001-2002. Määrän uskotaan nousevan 1,7% vuosikymmenen loppuun mennessä. Koska yksi euro vastaa noin 60 rupiaa, niin miljoonan rupian tulot vastaavat 17 000 euron vuosituloja. Tällä hetkellä Intialaisista noin prosentti, siis noin 10 miljoonaa ihmistä tienaa vuodessa enemmän kuin 17 000 euroa. Tässä täytyy ottaa huomioon, että samalla rahalla saa ostettua Intiassa paljon enemmän tavaraa kuin länsimaissa. Euromiljonäärejä Intiassa tuskin on 10 miljoonaa, mutta rupiamiljonäärejä voi hyvinkin olla jopa useampia kymmeniä miljoonia.

http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/Aasia/India/Artikkelit/Intia+Keskitulot+ja+kulutus+kasvavat+nopeasti.htm

http://www.ratesfx.com/rates/rate-inr.fi.html

Vaikea kommentoida kirjoitusta ...

Mutta en usko että Intia on koskaan ollut kovin köyhä, se että maassa elää paljon köyhiä ei todista sitä että läheskään kaikki eläisivät puutteessa.

Esimerkiksi, Afrikan valtio nimeltä Tsad on ollut vuosikymmeniä valtio missä ihmisiä kuolee nälkään tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia.

Silti Tsadiin viedään 600 sarjan mersuja enempi kuin Suomeen vuosittain, eli ei sielläkän kaikki näe nälkää ...

Intia on vanha valtio, todennäköisesti valtaosa ihmisistä elää ihan hyvää elämää niin Kiinassa kuin Intiassakin. Se että jotkut kuolevat nälkään, johtuu siitä ettei näissä maissa ole sosiaalihuoltoa ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Vaikea kommentoida kirjoitusta ...

Mutta en usko että Intia on koskaan ollut kovin köyhä, se että maassa elää paljon köyhiä ei todista sitä että läheskään kaikki eläisivät puutteessa.

Esimerkiksi, Afrikan valtio nimeltä Tsad on ollut vuosikymmeniä valtio missä ihmisiä kuolee nälkään tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia.

Silti Tsadiin viedään 600 sarjan mersuja enempi kuin Suomeen vuosittain, eli ei sielläkän kaikki näe nälkää ...

Intia on vanha valtio, todennäköisesti valtaosa ihmisistä elää ihan hyvää elämää niin Kiinassa kuin Intiassakin. Se että jotkut kuolevat nälkään, johtuu siitä ettei näissä maissa ole sosiaalihuoltoa ...

Minä haluan ehdottomasti nähdä tilastot, jotka osoittavat että Tsadiin viedään näitä mersuja enemmän kuin Suomeen. =)

Vaka Vanha kirjoitti:

Joo, mutta mandariinikiina on kyllä ihan oma alueellinen kieli, putonghua taas on keinotekoisesti luotu sekakieli joka on luotu aikalailla nyt vasta kommunistien toimesta.

Mandariinikiina on myös ns. sivistyksen ja runouden kieli, eli vanhan älymystön kieli vanhasta Kiinasta ...

Mandariinikiina = putonghua

Sama asia kahdella eri kielellä. Edellisessä suomenkielellä ja jäljessä kiinaksi. Kiinan eri kielillä on muuten mielenkiintoinen yhteys. Kaikkia puhutaan eri tavalla, mutta kirjoitus on kaikille yhteinen.

Muzette kirjoitti:

Uskon rajariitojen rauhoittuvan kummasti, kun molemmilla osapuolilla on ydinase. Tässä tilanteessa riskit ovat aivan liian suuret mahdollisesti saavutettaviin hyötyihin verrattuna. Molemmat maat ymmärtävät terveelliseksi keskittyä kaupankäyntiin ja muihin kuin sotilaallisiin toimenpiteisiin toisiaan vastaan.

Siis miten niin kun... Niillähän on molemmilla ydinaseet. Ollut jo ties kuinka kauan.

nimim. kirjoitti:

Erotettiin intiasta -47, muistaakseni Lordi Radcliffe piirsi rajaviivan kartalle asioista ja ympäristöstä mitään tietämättä, seurauksena Pakistanilaisten ja Intialaisten asuttamien alueiden joutuminen monin kohdin ns.väärälle puolen rajaa, tuloksena oli melkoinen määrä kuolleita(n. 1 000 000), kun ihmiset muuttivat "omille" puolilleen rajaa, eri uskontojen edustajat tappoivat toisiaan estoitta, yllättäen Eurooppalaiset saivat sen hävityksen keskellä matkustaa suhteellisen rauhassa, muistissa on jopa kokonainen täpötäysi juna, jossa elossa selvisivät vain muutamat matkustajina olleet Eurooppalaiset. Rajariidat jatkuvat edelleen.

Kashimiristahan se kovin kiista edelleen on käynnissä. Muslimivaltainen Kashmir jaettiin suunnilleen puoliksi Intian ja Pakistanin kesken noiden "viisaiden" englantilaisten toimesta. Intian puoleisen Kashmirin liittämistä Pakistaniin ajaa mm. militantti vapautusliike Lashkar-e-Toiba (LeT). Liike on syyllinen, tai epäillään olevan, suurimpaan osaan Intiassa tapahtuneisiin terroritekoihin, mm. pommiräjähdyksiin. Liikkeellä lienee hyvät kontaktit al-Qaidaan. Esim. Mumbain junaräjäytyksiä viime kuussa pidetään LeT:n tekosin.

Muzette kirjoitti:

Minä haluan ehdottomasti nähdä tilastot, jotka osoittavat että Tsadiin viedään näitä mersuja enemmän kuin Suomeen. =)

Se mainittiin muutama vuosi sitten muistaakseni Tekniikan maailmassa ...

Muzette kirjoitti:

Mandariinikiina = putonghua

Sama asia kahdella eri kielellä. Edellisessä suomenkielellä ja jäljessä kiinaksi. Kiinan eri kielillä on muuten mielenkiintoinen yhteys. Kaikkia puhutaan eri tavalla, mutta kirjoitus on kaikille yhteinen.

Ei ole, Mandariinikiina on Kiinan virallinen kieli ja alueellinen kieli mm. Beijig ja Hong Kong, Putonghua on keksitty yleiskieli mitä ei puhuta millään Kiina alueella varsinaisena kielenä.

Lähde, kirja: Kansojen kirjasto, osa Kiina, painettu 1984.

Vaka Vanha kirjoitti:

Ei ole, Mandariinikiina on Kiinan virallinen kieli ja alueellinen kieli mm. Beijig ja Hong Kong, Putonghua on keksitty yleiskieli mitä ei puhuta millään Kiina alueella varsinaisena kielenä.

Lähde, kirja: Kansojen kirjasto, osa Kiina, painettu 1984.

Pitääpä melkein tarkistaa lähde, muuten en vielä osaa sanoa tilanteeseen oikein mitään. Jos saan jostakin käsiini tuon kirjan. Ehkä huomena kirjastosta.

kun?? kirjoitti:

Siis miten niin kun... Niillähän on molemmilla ydinaseet. Ollut jo ties kuinka kauan.

Tarkoitin, että koska molemmilla on ydinase. Taisin kirjoittaa että kun molemmilla on ydinase.

Intian pääministeri ilmoitti 11.5.1998 maan tehneen kolme maanalaista ydinkoetta. Vastaavasti 28.5.1998 Pakistan teki viisi ydinkoetta. Joten Intian niemimaan alue on siirtynyt ydinaseaikaan vähintäänkin vajaat kymmenen vuotta sitten. Sitä edeltävästä ajasta en tiedä, että onko kummallakaan maalla ollut ydinaseita.

kiistellään kirjoitti:

Kashimiristahan se kovin kiista edelleen on käynnissä. Muslimivaltainen Kashmir jaettiin suunnilleen puoliksi Intian ja Pakistanin kesken noiden "viisaiden" englantilaisten toimesta. Intian puoleisen Kashmirin liittämistä Pakistaniin ajaa mm. militantti vapautusliike Lashkar-e-Toiba (LeT). Liike on syyllinen, tai epäillään olevan, suurimpaan osaan Intiassa tapahtuneisiin terroritekoihin, mm. pommiräjähdyksiin. Liikkeellä lienee hyvät kontaktit al-Qaidaan. Esim. Mumbain junaräjäytyksiä viime kuussa pidetään LeT:n tekosin.

Mielestäni Kashmirin alueella tulisi järjestää neuvoa antava kansanäänestys alueen tulevaisuudesta. Toki se olisi varmasti Intialle kova paikka. Jos Kashmirilaisten enemmistö haluaa osaksi Pakistania, näin tapahtukoon. Ehkä tilanteeseen voisi tarjota vaihtoehdoksi myös Kashmirin itsenäisyyttä. Vaihtoehtona tulee olla myös mahdollisuus, jossa alue liitettäisiin Intiaan. Muslimienemmistön vuoksi pidän tällaista vaihtoehtoa epätodennäköisenä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Se mainittiin muutama vuosi sitten muistaakseni Tekniikan maailmassa ...

Minä olen ajatellut, että Suomi on reilusti edellä Tsadista taloudellisesti. Ja sen seurauksena olen pitänyt tällaisia asioita Suomen vahvuuksia. En sitten tiedä, onko kyseessä poikkeus säännöstä. Voihan olla, että taustalla on jokin tekijä, joka selittää eron Tsadin suuremmalle 600 sarjan mersujen määrälle.

Muzette kirjoitti:

Mielestäni Kashmirin alueella tulisi järjestää neuvoa antava kansanäänestys alueen tulevaisuudesta. Toki se olisi varmasti Intialle kova paikka. Jos Kashmirilaisten enemmistö haluaa osaksi Pakistania, näin tapahtukoon. Ehkä tilanteeseen voisi tarjota vaihtoehdoksi myös Kashmirin itsenäisyyttä. Vaihtoehtona tulee olla myös mahdollisuus, jossa alue liitettäisiin Intiaan. Muslimienemmistön vuoksi pidän tällaista vaihtoehtoa epätodennäköisenä.

Aikanaan Kashmirista sodittiin, noin kolmas osan alueesta otti Kiina ja liitti sen itseensä.

Pitäisikö mielestäsi myös Kiinan valtaama alue sisällyttää tämän kansanäänestyksen piiriin ...
Vai koskeeko tämä "valinnanvapaus" vain Pakistanin ja Intian valtaamia alueita.

Muzette kirjoitti:

Minä olen ajatellut, että Suomi on reilusti edellä Tsadista taloudellisesti. Ja sen seurauksena olen pitänyt tällaisia asioita Suomen vahvuuksia. En sitten tiedä, onko kyseessä poikkeus säännöstä. Voihan olla, että taustalla on jokin tekijä, joka selittää eron Tsadin suuremmalle 600 sarjan mersujen määrälle.

Onhan Suomi valtiona valovuosia edellä Tsadia, mutta ei se sitä tarkoita että kaikki ihmiset olisi Suomalaisia köyhempiä ...

Homma on sama kuin Venäjälläkin, eli on pieni vähemmistö joka omistaa melkein kaiken arvokkaan.
Tsadissa on timattikaivoksia sun muuta arvokasta ...

Suomalainen autoverotus estää tehokkaasti kaikkien arvokkaimpien autojen tuonnin, tätä ongelmaa ei taatusti ole Tsadissa.

Niimpä maan pieni mutta sitäkin vauraampi eliitti elää todella hyvää elämää, kuivuus tappaa ihmisiä ja eläimiä nälkään ja janoon, mutta ei se sitä tarkoita etteikö tämän eliitin muutaman sadan hehtaarin pihanurmikoita voisi kastella euroopasta tuoduilla sadetusjärjestelmillä ...
Siinä sitä on hyvä tallustella pehmellä pihanurmikolla kun aurinko paistaa ja palvelijat sekä vartijat takaavat ettei köyhät tule näkyviin näköaloja pilamaan ...

Sama juttu se on Intiassakin, ei Intiassa Suomalainen pysty Eurooppalaista viskiä juomaan.
Se on tulleilla ja verotuksella tehty niin kalliiksi, mutta paikallinen eliitti juo sitä kokoajan ...
Eli kumpihan meistä oli se köyhä siinä baarissa ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Aikanaan Kashmirista sodittiin, noin kolmas osan alueesta otti Kiina ja liitti sen itseensä.

Pitäisikö mielestäsi myös Kiinan valtaama alue sisällyttää tämän kansanäänestyksen piiriin ...
Vai koskeeko tämä "valinnanvapaus" vain Pakistanin ja Intian valtaamia alueita.

Taitaa olla niin että äänestys voitaisiin suorittaa vain Intian ja Pakistanin hallitsemilla alueilla. Niillä se olisi varmaan mahdollista toteuttaa. Kiinan hallitsemalla Kashmirin alueella ei varmaan äänestystä tarvitse tehdä. Syynä on se, että siellä ei ilmeisesti ole syntynyt suuria ongelmia alueen hallinnasta. On myös mahdollista, että jos Intian hallitsema Kashmir liitettäisiin kansanäänestyksellä Pakistaniin, se saattaisi heijastua Kiinan hallitsemaan Kashmiriin. Tässä tilanteessa äänestys siellä voisi tulla ajankohtaiseksi. Kiinassa ei kyllä olla juuri totuttu kansanäänestyksiin. =)

Onhan Suomellakin Ahvenanmaa, mutta Ruotsiin liittäminen ei ole siellä varmaankaan synnyttänyt voimakasta kansanliikettä. Tämän seurauksena myös äänestys Ahvenanmaan tulevaisuudesta ei ole ajankohtainen. Toki jos tilanne muuttuu, niin siinä tapauksessa äänestys saattaa olla ajankohtainen.

Vaka Vanha kirjoitti:

Onhan Suomi valtiona valovuosia edellä Tsadia, mutta ei se sitä tarkoita että kaikki ihmiset olisi Suomalaisia köyhempiä ...

Homma on sama kuin Venäjälläkin, eli on pieni vähemmistö joka omistaa melkein kaiken arvokkaan.
Tsadissa on timattikaivoksia sun muuta arvokasta ...

Suomalainen autoverotus estää tehokkaasti kaikkien arvokkaimpien autojen tuonnin, tätä ongelmaa ei taatusti ole Tsadissa.

Niimpä maan pieni mutta sitäkin vauraampi eliitti elää todella hyvää elämää, kuivuus tappaa ihmisiä ja eläimiä nälkään ja janoon, mutta ei se sitä tarkoita etteikö tämän eliitin muutaman sadan hehtaarin pihanurmikoita voisi kastella euroopasta tuoduilla sadetusjärjestelmillä ...
Siinä sitä on hyvä tallustella pehmellä pihanurmikolla kun aurinko paistaa ja palvelijat sekä vartijat takaavat ettei köyhät tule näkyviin näköaloja pilamaan ...

Sama juttu se on Intiassakin, ei Intiassa Suomalainen pysty Eurooppalaista viskiä juomaan.
Se on tulleilla ja verotuksella tehty niin kalliiksi, mutta paikallinen eliitti juo sitä kokoajan ...
Eli kumpihan meistä oli se köyhä siinä baarissa ...

Suomessa verotus on myös sellainen, että rikas saa maksaa reilusti enemmän veroja kuin köyhä. Näin ollen ei pääse syntymään valtavaa elintasokuilua, kuten monissa muissa maissa. Varmaan Tsadissakin on suuri ero köyhien ja rikkaiden välisessä elintasossa. Samoin varmasti mainitsemasi autoverotus on Tsadissa löyhempi kuin Suomessa. Tsadin eduksi saattaa mennä useampikin tekijä, jotka helpottavat rikkaiden mahdollisuutta käyttää rahojaan esimerkiksi vaikka 600 sarjan mersuihin.

nälkäänäkeviä kirjoitti:

Intiassa nälkää näki muistaakseni n. 20%, Kiinassa joku reilu 10%. Kumpikaan luku ei ole viime vuosina tullut alaspäin.

Tuo ei taida pitää paikkaansa, tai sitten joku on määritellyt uudestaan termin "nälkää näkevä" ...

Intia ja Kiina on molemmat maita jotka pääsääntöisesti tuottavat itse tarvitsemansa elintarvikemäärän, molemmissa maissa tuotanto perustuu pääsääntöisesti ikivanhoihin menetelmiin ja ovat ns. kestävän kehityksen mukaista tuotantoa.

Totta on että molemmissa maissa on ollut ajanjaksoja ja hetkiä, että ihmisiä on myös kuollut nälkään, mutta samaa voidaan väittää esim. Pohjois-koreasta tänä päivänä ...

Aliravitsemus, ruuan yksipuolisuus, kerjääminen jne ... eivät taida täyttää varsinaisesti "nälkää näkemisen" määritelmää.
Jos näin olisi niin myös kaikissa länsimaissa osa ihmisistä näkee nälkää, sillä on ihan yleistä länsimaissa että ihmiset syövät mm. roskakoreista ja jäteastioista koska käyttävät rahansa mieluummin huumeisin tai päihteisiin ...

Muzette kirjoitti:

Maithilin puhujia 25 miljoonaa vuonna 1981.
Maithilin puhujien määrä sisältyy ilmeisesti hindiä puhuvien määrään edellisessä viestissä.

Pieni kommentti Intialaisesta kansakoulun oppikirjasta "aasin ja vaimon ero. Aasi on kuin vaimo. Tai itseasiassa aasi on vähän parempi kuin vaimo kumppanina, sillä se ei kitise, valita tai murjota kuten vaimo, aasi on myös paljon lojaalimpi kumppani kuin vaimo eikä lähde koskaan vanhempiensa luokse kyllästyneenä."

Lähde, tämän päivän Lapin Kansa lehti. sivu 14.

Muzette kirjoitti:

Taitaa olla niin että äänestys voitaisiin suorittaa vain Intian ja Pakistanin hallitsemilla alueilla. Niillä se olisi varmaan mahdollista toteuttaa. Kiinan hallitsemalla Kashmirin alueella ei varmaan äänestystä tarvitse tehdä. Syynä on se, että siellä ei ilmeisesti ole syntynyt suuria ongelmia alueen hallinnasta. On myös mahdollista, että jos Intian hallitsema Kashmir liitettäisiin kansanäänestyksellä Pakistaniin, se saattaisi heijastua Kiinan hallitsemaan Kashmiriin. Tässä tilanteessa äänestys siellä voisi tulla ajankohtaiseksi. Kiinassa ei kyllä olla juuri totuttu kansanäänestyksiin. =)

Onhan Suomellakin Ahvenanmaa, mutta Ruotsiin liittäminen ei ole siellä varmaankaan synnyttänyt voimakasta kansanliikettä. Tämän seurauksena myös äänestys Ahvenanmaan tulevaisuudesta ei ole ajankohtainen. Toki jos tilanne muuttuu, niin siinä tapauksessa äänestys saattaa olla ajankohtainen.

Kiina on aina hoitanut syrjäalueidensa hallinnan niin, ettei sieltä paljon mitään kuulu ...

Eikä varmaan äänestellä siitä mihin maahan kuulutaan.

Vaka Vanha kirjoitti:

Onhan Suomi valtiona valovuosia edellä Tsadia, mutta ei se sitä tarkoita että kaikki ihmiset olisi Suomalaisia köyhempiä ...

Homma on sama kuin Venäjälläkin, eli on pieni vähemmistö joka omistaa melkein kaiken arvokkaan.
Tsadissa on timattikaivoksia sun muuta arvokasta ...

Suomalainen autoverotus estää tehokkaasti kaikkien arvokkaimpien autojen tuonnin, tätä ongelmaa ei taatusti ole Tsadissa.

Niimpä maan pieni mutta sitäkin vauraampi eliitti elää todella hyvää elämää, kuivuus tappaa ihmisiä ja eläimiä nälkään ja janoon, mutta ei se sitä tarkoita etteikö tämän eliitin muutaman sadan hehtaarin pihanurmikoita voisi kastella euroopasta tuoduilla sadetusjärjestelmillä ...
Siinä sitä on hyvä tallustella pehmellä pihanurmikolla kun aurinko paistaa ja palvelijat sekä vartijat takaavat ettei köyhät tule näkyviin näköaloja pilamaan ...

Sama juttu se on Intiassakin, ei Intiassa Suomalainen pysty Eurooppalaista viskiä juomaan.
Se on tulleilla ja verotuksella tehty niin kalliiksi, mutta paikallinen eliitti juo sitä kokoajan ...
Eli kumpihan meistä oli se köyhä siinä baarissa ...

siten se tullee...

" Vain pieni, hyvin pieni segmentti (promille ehkä) kolmannen maailman kansalaisista pääsevät hyötymään taloudellisen globalisaation hedelmistä.

Tuo monikansallisisssa verkoissa toimiva eliitti löytyy joka maasta, mutta mainitsemasi ryhmät kuuluvat nyt ja tulevaisuudessa uloslyötyjen valtavaan massaan, joka muodostaa ylivoimaisen enemmistön kaikkialla."

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000008092038

Vaka Vanha kirjoitti:

Pieni kommentti Intialaisesta kansakoulun oppikirjasta "aasin ja vaimon ero. Aasi on kuin vaimo. Tai itseasiassa aasi on vähän parempi kuin vaimo kumppanina, sillä se ei kitise, valita tai murjota kuten vaimo, aasi on myös paljon lojaalimpi kumppani kuin vaimo eikä lähde koskaan vanhempiensa luokse kyllästyneenä."

Lähde, tämän päivän Lapin Kansa lehti. sivu 14.

Jos Intiassa on/olisi tasa-arvovaltuutettu niin hänelle varmaan riittäisi töitä. Siltä vaikuttaa ainakin tuon kansakoulun oppikirjan perusteella. =)

Vaka Vanha kirjoitti:

Kiina on aina hoitanut syrjäalueidensa hallinnan niin, ettei sieltä paljon mitään kuulu ...

Eikä varmaan äänestellä siitä mihin maahan kuulutaan.

Kiinassa taitaa olla aika pitkälle viety vaikenemisen kulttuuri. Ainakin virallisella tasolla. =)

...... kirjoitti:

siten se tullee...

" Vain pieni, hyvin pieni segmentti (promille ehkä) kolmannen maailman kansalaisista pääsevät hyötymään taloudellisen globalisaation hedelmistä.

Tuo monikansallisisssa verkoissa toimiva eliitti löytyy joka maasta, mutta mainitsemasi ryhmät kuuluvat nyt ja tulevaisuudessa uloslyötyjen valtavaan massaan, joka muodostaa ylivoimaisen enemmistön kaikkialla."

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000008092038

Minä olen muistaakseni kuullut/nähnyt jossakin sellaisen jutun että Kiinassa 400 miljoonaa ihmistä on noussut köyhyydestä. Nämä 400 miljoonaa ihmistä eivät kyllä mahdu tuohon promilleen. Mutta varmaan on ihan totta, että rikkain promille kunkin valtion väestöstä on todella rikasta. Ellei kyseessä ole pieni valtio, silloin ei välttämättä kovin suurta tuloeroa pääse muodostumaan

Vaka Vanha kirjoitti:

Tuo ei taida pitää paikkaansa, tai sitten joku on määritellyt uudestaan termin "nälkää näkevä" ...

Intia ja Kiina on molemmat maita jotka pääsääntöisesti tuottavat itse tarvitsemansa elintarvikemäärän, molemmissa maissa tuotanto perustuu pääsääntöisesti ikivanhoihin menetelmiin ja ovat ns. kestävän kehityksen mukaista tuotantoa.

Totta on että molemmissa maissa on ollut ajanjaksoja ja hetkiä, että ihmisiä on myös kuollut nälkään, mutta samaa voidaan väittää esim. Pohjois-koreasta tänä päivänä ...

Aliravitsemus, ruuan yksipuolisuus, kerjääminen jne ... eivät taida täyttää varsinaisesti "nälkää näkemisen" määritelmää.
Jos näin olisi niin myös kaikissa länsimaissa osa ihmisistä näkee nälkää, sillä on ihan yleistä länsimaissa että ihmiset syövät mm. roskakoreista ja jäteastioista koska käyttävät rahansa mieluummin huumeisin tai päihteisiin ...

Tulee sellainen vaikutelma, että nälkää näkevän määritelmää on aika vaikea tehdä. Ehkä voisi paremmin puhua jostakin tietystä kalorirajasta. Kun alittaa tietyn kalorirajan saannin päivässä, niin voidaan luokitella aliravituksi. Samalla voi olla myös yksipuolisen ruoan huomioiva mittari. Vaikka kaloreita tulisikin päivässä riittävästi, jos ne tulevat liian yksipuolisesta ruoasta, se täytyisi huomioida.

Vaka Vanha kirjoitti:

Ei ole, Mandariinikiina on Kiinan virallinen kieli ja alueellinen kieli mm. Beijig ja Hong Kong, Putonghua on keksitty yleiskieli mitä ei puhuta millään Kiina alueella varsinaisena kielenä.

Lähde, kirja: Kansojen kirjasto, osa Kiina, painettu 1984.

Kävin kirjastossa vilkaisemassa teosta Kansojen kirjasto, osa Kiina. En tullut juurikaan viisaammaksi. Teksti oli sellaista, että en saanut siitä vahvistusta väitteellesi. Toisaalta ei se sitä kumonnutkaan. Löysin putonghuasta maininnan ainoastaan aakkosellisesta sanastosta. Itse varsinaisessa tekstissä käsiteltiin pinyinin, Kiinan kirjakielen, merkitystä. Pinyinhän on kaikille kiinan kielille yhteinen kirjakieli. Eli en löytänyt tukea väitteellesi siitä, että putonghua olisi Kiinan keksitty yleiskieli.

Muzette kirjoitti:

Edellisessä viestissä olleessa linkissä mainitaan, että Intian kännykkämarkkinat ovat maailman nopeimmin kasvavat. Mielenkiintoinen tieto, olisin ehkä pitänyt Kiinaa nopeimmin kasvavana.

Suhteellisesti Intian markkinat (mobile subscriber market) kasvoivat 2004-2005 nopeammin kuin Kiinan, mutteivät absoluuttisesti. Pohjalta on hyvä ponnistaa...

otsalit kirjoitti:

Suhteellisesti Intian markkinat (mobile subscriber market) kasvoivat 2004-2005 nopeammin kuin Kiinan, mutteivät absoluuttisesti. Pohjalta on hyvä ponnistaa...

Esimerkiksi jos pohjalla on 100 000 kännykkää ja vuodessa tulee uusia kännyköitä 60 000, niin kasvu on 60%. Toisessa maassa voi olla 500 000 kännykkää ja uusia kännyköitä tulee 200 000, niin kasvu on 40%. Kiinan markkinat ovat sen verran johdossa että siellä kasvu on tasaantunut. Intian markkinat taas ovat sen verran neitseelliset, että kasvuluvut ovat ilmeisesti sen vuoksi voimakkaampia.

nälkäänäkeviä kirjoitti:

Intiassa nälkää näki muistaakseni n. 20%, Kiinassa joku reilu 10%. Kumpikaan luku ei ole viime vuosina tullut alaspäin.

Olisi mielenkiintoista tietää millä tavalla nuo prosenttiluvut ovat muodostuneet. Lisäksi olisi kiinnostavaa nähdä miten tasaisesti/epätasaisesti nälkää näkevän väestön osuus jakautuu Intiassa ja Kiinassa. Olemme kuitenkin varmaan suhteellisen yksimielisiä siitä, että prosentuaalisesti Intiassa on enemmän köyhyyttä kuin Kiinassa.

Vaka Vanha kirjoitti:

Intiassa ei köyhyys ole mikään tasaisesti jaettu ominaisuus ...

Valtioiden ( osavaltiot ) ja maakuntien välillä on erittäin suuria eroja, samoin taloudellisesti kehittyvillä alueilla on paljon laajempi keskiluokka kuin tuo luku antaa ymmärtää.
Itseasiassa köyhiä voi näillä vaurailla alueilla olla vain noin 10-30 %:tia väestöstä.

Intiassa on esim. autoja paljon enempi kuin Kiinassa ...

Löysin tämmöisen jutun, jossa mainittiin että Kiinasta tulee kymmenessä vuodessa maailman autoistunein maa. Autojen määrä ylittää tässä ajassa 150 miljoonan rajan.

http://www.maailmansivu.fi/uutiset?1083

tottunut ?? kirjoitti:

Näin voi olla. Intia on kuitenkin hyvin tottunut erilaisuuteen, niin ihmisten kuin uskontojen suhteen. Toki siellä on ristiriitoja, mutta kokonaisuutena siellä ollaan paljon suvaitsevaisempia kuin esimerkiksi Euroopassa. Hindulaisuus, joka on valtauskonto, ei yleisesti ottaen suhtaudu tuomitsevasti muihin uskontoihin, kuten vaikkapa kristinusko tekee, puhumattakaan islamista. Toki hinduista löytyy ääriaineksia, mutta yleisesti ottaen hindulle ei ole vääräuskoisia.

Intian oloja jonkin verran seuranneena (en kyllä ole mikään expertti) epäilen suuresti jotain sisällissodan mahdollisuutta. Kyllä esim. Euroopasta ja EU:sta löytyy paljon suuremmat ristiriidat kuin Intiasta. Näkyvimmät ongelmathan johtuvat englantilaisten perintönä tulleeseen Kashmirin keinotekoiseen jakoon - ja jälleen kerran Pakistaniin.

Intiasta pitää myös muistaa, että se on kaikista ongelmistaan huolimatta demokraattinen valtio toisin kuin Kiina. Intia pysyy kasassa "vapaa-ehtoisesti" toisin kuin Kiina. Siellä voi mielestäni ennemminkin odottaa kaaosta, kunhan kommunismi taloudellisten muutosten pakottamana hajoaa.

Varmaankin hindujen monijumalaisuus on sellainen tekijä, joka antaa tilaa erilaisuudelle. Olisi mielenkiintoista tietää, että löytyykö kristittyjen Jumalalle tai muslimien Allahille paikkaa hindujen jumalakartasta. Olen ymmärtänyt niin, että hinduilla on yhteensä yli miljoona jumalaa.

Intian vapaaehtoisesti demokraattisesti koossa pysyvä valtio ansaitsee kyllä maininnan. Maassa on valtavasti vähemmistöjä, ja suuriakin väestöryhmiä, jotka puhuvat eri kieltä. Tämä osoittaa intialaista suvaitsevaisuutta ja yhdessä elämisen voimakasta perinnettä. Intian ainut yhdistävä tekijä ei olekaan pelkästään brittien herruus aikoinaan, vaan valtio on pysynyt kasassa jo yli 50 vuotta. Toki maasta on irronnut Pakistan (joka myöhemmin hajosi kahdeksi valtioksi), mutta suuremmallekin hajoamiselle voisi periaatteessa olla tilausta.

Muzette kirjoitti:

Varmaankin hindujen monijumalaisuus on sellainen tekijä, joka antaa tilaa erilaisuudelle. Olisi mielenkiintoista tietää, että löytyykö kristittyjen Jumalalle tai muslimien Allahille paikkaa hindujen jumalakartasta. Olen ymmärtänyt niin, että hinduilla on yhteensä yli miljoona jumalaa.

Intian vapaaehtoisesti demokraattisesti koossa pysyvä valtio ansaitsee kyllä maininnan. Maassa on valtavasti vähemmistöjä, ja suuriakin väestöryhmiä, jotka puhuvat eri kieltä. Tämä osoittaa intialaista suvaitsevaisuutta ja yhdessä elämisen voimakasta perinnettä. Intian ainut yhdistävä tekijä ei olekaan pelkästään brittien herruus aikoinaan, vaan valtio on pysynyt kasassa jo yli 50 vuotta. Toki maasta on irronnut Pakistan (joka myöhemmin hajosi kahdeksi valtioksi), mutta suuremmallekin hajoamiselle voisi periaatteessa olla tilausta.

Toisaalta pitää muistaa, ettei "kansallisvaltioita" ole ollut koskaan Euroopan ulkopuolella, Kansallisvaltio on Eurooppalainen keksintö.

Eli eläminen monikansallisissa yhetisöissä on vanha perinne muualla maailmassa ja myös Euroopan alkuperäinen yhteiskunta muoto ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Toisaalta pitää muistaa, ettei "kansallisvaltioita" ole ollut koskaan Euroopan ulkopuolella, Kansallisvaltio on Eurooppalainen keksintö.

Eli eläminen monikansallisissa yhetisöissä on vanha perinne muualla maailmassa ja myös Euroopan alkuperäinen yhteiskunta muoto ...

Muistaakseni Afrikan valtiot ovat hyvin ei-kansallisia. Lukuunottamatta pohjois-Afrikan arabivaltioita. Niissä kansallinen yhtenäisyys on melko selkeää. Olen joskus miettinyt, että mikä estää arabeja muodostamasta yhtä suurta arabivaltiota? Tällainen unelma taisi olla muun muassa Egyptin johtajalla, Nasserilla, aikoinaan.

Muzette kirjoitti:

Löysin tämmöisen jutun, jossa mainittiin että Kiinasta tulee kymmenessä vuodessa maailman autoistunein maa. Autojen määrä ylittää tässä ajassa 150 miljoonan rajan.

http://www.maailmansivu.fi/uutiset?1083

No se kyllä voi pitää paikkaansa, sillä sen tiedän että vaikka Kiinan oma autotellisuus tuottaa autoja liukuhihnalta ja tuotantoa kasvatetaan niin paljon kuin vaibn rahkeista irti saadaan ...

Niin kotimaan kysyntä kasvaa Kiinassa koko ajan nopeammin, kuin oma tuotanto.
Maassa tuotetaan itseasiassa jo melkein kaikkien suurten kansainvälisten automerkkien autoja.

...... kirjoitti:

siten se tullee...

" Vain pieni, hyvin pieni segmentti (promille ehkä) kolmannen maailman kansalaisista pääsevät hyötymään taloudellisen globalisaation hedelmistä.

Tuo monikansallisisssa verkoissa toimiva eliitti löytyy joka maasta, mutta mainitsemasi ryhmät kuuluvat nyt ja tulevaisuudessa uloslyötyjen valtavaan massaan, joka muodostaa ylivoimaisen enemmistön kaikkialla."

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000008092038

No onahn se hyötyjien määrä huomattavasti suurempi, taloudellinen nousu koskee todenäkäisesti väestön enemmistöä kokonaisuudessaan.

Esim. Kiinassa on miljonäärejä arvioitu olevan jo noin 1 % väestöstä ja pohjoismaisella keskitasolla on noion 5-15 %:tia väestöstä.
Eli miljonäärejä on noin 13 miljoonaa ja pohjoismaisella keskitasolla on noin 75 - 200 miljoonaa ihmistä.

Ota huomioon että esim. kasvava lentomatkustaminen on Kiinassa aiheittanut sen, että puolet maailman lentokenttä tarvikkeista on myyty Kiinaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.

nälkäänäkeviä kirjoitti:

Intiassa nälkää näki muistaakseni n. 20%, Kiinassa joku reilu 10%. Kumpikaan luku ei ole viime vuosina tullut alaspäin.

Empä oikein usko ...

Koulutuksesta ja sen vaikutuksesta vähäsen ...

Tietotekninen koulutus Intiassa maksaa opiskelijalle noin 7500 $ yliopistossa, Amerikassa vastaava opetus maksaa Harvardissa noin 138 000 $.
Intiassa valmistuttuaan opiskelijat saavat keskimäärin noin 1000 $ palkkaa, mutta huippu tehtävissä ansiot voivat nousta noin 200 000 $ vuodessa, joka on Intialaisen valtion virkamiehen elinikäiset tienat.

Itseasiassa Intiassa on jo käynyt niin, että ulkomaille ei enää tapahdu aivovuotoa sillä ulkomailta palaa enempi takaisin entisiä Intialaisia tietotekniikan huippuja kuin sinne siirtyy uusia.

Tämä on vain yksi Intian nopeasti kasvavista aloista, Intiassa on talouskasvu olut noin 8 %:tia vuodessa ja se heijastuu joka puolella.

Intiassa talous vapautettiin valtion holhouksesta 1990 luvun alussa ja se alkaa näkyäpikku hilja kehityksessä, eli kaikki puheet nälkää näkevistä ja köyhyydessä elävistä voi alkaa jo pikku hiljaa unohtamaan ...

Intiassa tehdään mm. elokuvia enempi mitä USA:ssa vuosittain.

Vaka Vanha kirjoitti:

No onahn se hyötyjien määrä huomattavasti suurempi, taloudellinen nousu koskee todenäkäisesti väestön enemmistöä kokonaisuudessaan.

Esim. Kiinassa on miljonäärejä arvioitu olevan jo noin 1 % väestöstä ja pohjoismaisella keskitasolla on noion 5-15 %:tia väestöstä.
Eli miljonäärejä on noin 13 miljoonaa ja pohjoismaisella keskitasolla on noin 75 - 200 miljoonaa ihmistä.

Ota huomioon että esim. kasvava lentomatkustaminen on Kiinassa aiheittanut sen, että puolet maailman lentokenttä tarvikkeista on myyty Kiinaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2002 maailman sementistä tuotettiin noin 40% Kiinassa. Samana vuonna teräksestä noin 23% tuotettiin Kiinassa. Nämä ovat suuria lukuja ja kertovat lähinnä Kiinan voimakkaasta rakentamisen buumista. Varsinkin sementtiin liittyvä tuotantomäärä on korkea. Samaan aikaan noin 20% maapallon väestöstä on kiinalaisia.

Vaka Vanha kirjoitti:

No se kyllä voi pitää paikkaansa, sillä sen tiedän että vaikka Kiinan oma autotellisuus tuottaa autoja liukuhihnalta ja tuotantoa kasvatetaan niin paljon kuin vaibn rahkeista irti saadaan ...

Niin kotimaan kysyntä kasvaa Kiinassa koko ajan nopeammin, kuin oma tuotanto.
Maassa tuotetaan itseasiassa jo melkein kaikkien suurten kansainvälisten automerkkien autoja.

Olisi mielenkiintoista nähdä Kiinan ja Intian automäärät ja vertailla niitä keskenään. Olen jonkun verran katsellut netissä autoihin liittyviä asioita, mutta tällaista tilastoa ei ole vastaan tullut. Toivottavasti jossakin vaiheessa vielä sellainenkin tilasto löytyy.

Vaka Vanha kirjoitti:

Empä oikein usko ...

Koulutuksesta ja sen vaikutuksesta vähäsen ...

Tietotekninen koulutus Intiassa maksaa opiskelijalle noin 7500 $ yliopistossa, Amerikassa vastaava opetus maksaa Harvardissa noin 138 000 $.
Intiassa valmistuttuaan opiskelijat saavat keskimäärin noin 1000 $ palkkaa, mutta huippu tehtävissä ansiot voivat nousta noin 200 000 $ vuodessa, joka on Intialaisen valtion virkamiehen elinikäiset tienat.

Itseasiassa Intiassa on jo käynyt niin, että ulkomaille ei enää tapahdu aivovuotoa sillä ulkomailta palaa enempi takaisin entisiä Intialaisia tietotekniikan huippuja kuin sinne siirtyy uusia.

Tämä on vain yksi Intian nopeasti kasvavista aloista, Intiassa on talouskasvu olut noin 8 %:tia vuodessa ja se heijastuu joka puolella.

Intiassa talous vapautettiin valtion holhouksesta 1990 luvun alussa ja se alkaa näkyäpikku hilja kehityksessä, eli kaikki puheet nälkää näkevistä ja köyhyydessä elävistä voi alkaa jo pikku hiljaa unohtamaan ...

Intiassa tehdään mm. elokuvia enempi mitä USA:ssa vuosittain.

Muistaakseni Mumbaita sanotaan Bollywoodiksi, koska siellä tuotetaan niin paljon elokuvia. Bollywood nimi tuli varmaankin Mumbain edellisestä nimestä, joka oli Bombay. Saapa nähdä että muuttuuko nimi Bollywood uuden nimen myötä joksikin toiseksi.

Muzette kirjoitti:

Muistaakseni Afrikan valtiot ovat hyvin ei-kansallisia. Lukuunottamatta pohjois-Afrikan arabivaltioita. Niissä kansallinen yhtenäisyys on melko selkeää. Olen joskus miettinyt, että mikä estää arabeja muodostamasta yhtä suurta arabivaltiota? Tällainen unelma taisi olla muun muassa Egyptin johtajalla, Nasserilla, aikoinaan.

Tosin pitää muistaa, että eri maiden "arabeilla" tai itseään arabeina pitävinä ei ole muuta yhteistä kuin uskonto.

Eikä uskonto riitä valtion identtiteetiksi tai koossa pitäväksi voimaksi, sillä muutenhan kaikki kristitytkin voisivat olla samaa valtakuntaa ...

Eli unelmana se jää unelmaksi, jonne se kuuluukin ..

Muzette kirjoitti:

Muistaakseni Mumbaita sanotaan Bollywoodiksi, koska siellä tuotetaan niin paljon elokuvia. Bollywood nimi tuli varmaankin Mumbain edellisestä nimestä, joka oli Bombay. Saapa nähdä että muuttuuko nimi Bollywood uuden nimen myötä joksikin toiseksi.

Joo, Mumbayssa on alue, tai kaupunginosa jossa tehdään elokuvia yhtä systemaattisesti kuin Hollywoodissa ...
Se on helppoa koska tuotantokustannukset on niin alhaiset, kuten esim. palkat.

Kun Hollywood ja Bombay risteytetään niin saadaan Bollywood ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Tosin pitää muistaa, että eri maiden "arabeilla" tai itseään arabeina pitävinä ei ole muuta yhteistä kuin uskonto.

Eikä uskonto riitä valtion identtiteetiksi tai koossa pitäväksi voimaksi, sillä muutenhan kaikki kristitytkin voisivat olla samaa valtakuntaa ...

Eli unelmana se jää unelmaksi, jonne se kuuluukin ..

On arabeilla toinenkin yhdistävä tekijä, kieli. Tarkistin yhdestä teoksesta valtiot, joissa virallisena kielenä on arabia. Näissä valtioissa saattaa olla muitakin virallisia kieliä, mutta ainakin arabia on virallisena kielenä.

Marokko, Algeria, Tunisia, Libya, Egypti, Mauritania, Tšad, Sudan, Eritrea, Djibouti, Saudi-Arabia, Jemen, Oman, Arabiemiraatit, Kuwait, Qatar, Bahrain, Israel, Jordania, Libanon, Syyria ja Irak.

Näiden valtioiden lisäksi saattaa olla vielä muitakin, mutta niitä en ainakaan heti löytänyt. Nämä valtiot muodostavat maantieteellisesti yhtenäisen alueen ja näin ollen periaatteessa olisi mahdollista yhden valtion muodostaminen maantieteen, kielen ja uskonnon pohjalta. Israel ei luonnollisesti kuuluisi tähän valtioon, koska se pohjautuu juutalaisuuteen valtiona. Nämä maat ovat kyllä varmaan monessa asiassa niin erimielisiä, että yhteisen valtion muodostaminen jää idean tasolle ainakin vielä pitkäksi aikaa, jos ei jopa lopullisesti.

Muzette kirjoitti:

Varmaankin hindujen monijumalaisuus on sellainen tekijä, joka antaa tilaa erilaisuudelle. Olisi mielenkiintoista tietää, että löytyykö kristittyjen Jumalalle tai muslimien Allahille paikkaa hindujen jumalakartasta. Olen ymmärtänyt niin, että hinduilla on yhteensä yli miljoona jumalaa.

Intian vapaaehtoisesti demokraattisesti koossa pysyvä valtio ansaitsee kyllä maininnan. Maassa on valtavasti vähemmistöjä, ja suuriakin väestöryhmiä, jotka puhuvat eri kieltä. Tämä osoittaa intialaista suvaitsevaisuutta ja yhdessä elämisen voimakasta perinnettä. Intian ainut yhdistävä tekijä ei olekaan pelkästään brittien herruus aikoinaan, vaan valtio on pysynyt kasassa jo yli 50 vuotta. Toki maasta on irronnut Pakistan (joka myöhemmin hajosi kahdeksi valtioksi), mutta suuremmallekin hajoamiselle voisi periaatteessa olla tilausta.

Tuo suvaitsevaisuus käsittääkseni selittyy sillä, että hinduille ei ole olemassa vääräuskoisia. Ja tämä taas jälleensyntymisopilla. Ei ole vääräuskoisia, on vain toisenlaiseen olotilaan, toiseen uskontoon, syntyneitä. Kenties seuraavassa elämässä voi taas syntyä hinduksi.

Hindulaisuuteen on mm. otettu Vishnu-jumalan (yksi kolmesta pääjumalasta) yhdeksi avataraksi (ilmentymäksi) on otettu Buddha. Ja eläähän dalai lamakin Intiassa. Hindulaiset voivat myös vallan hyvin käydä rukoilemassa esim. janalaisten temppeleissä. Heille se ei ola mikään ongelma. Suvaitsemattomuus toisia uskontoja kohtaan taitaa olla lähinnä kristinuskon ja islamilaisuuden ongelma.

Intiassa on myös uskontojen käännytystyö kiellettyä.

Toki Intiassa on äärinationalistisia hinduja ja äärimuslimeita. Näidenkin liikkeiden takana on kyse vallasta ja rahasta. Muslimit ovat keskimäärin paremmin toimeentulevia ja se ärsyttää tiettyjä hindu-tahoja. Se kateus, se kateus, siellä niin kuin muuallakin. Takana on myös historiaa. Muslimit kun ovat aikoinaan hallinneet iso osaa Intiasta. Ja tietysti Pakistan ja Kashmir kummittelee.

Joitakin kertomuksia on olemassa, joiden voidaan tulkita kertovan Jeesuksen käyneen Intiassa. Tämä on vain yksi tulkinta.

Hidulaisilla on n. 300 miljoonaan jumalaa, eiköhän tuohon mukaan sopine Jeesus ja Allahkin. En tiedä. Eikä kukaan taida tiedä kaikkia jumalia.

Perusteiltaan hindulaisuuden voidaan kuitenkin katsoa olevan yksijumalainen uskonto. Kaikkialla läsnäoleva on Barhman, joka on niin pyhä, että sitä ei voi kuvata eikä sitä voi rukoilla. Siksi tarvitaan muita jumalia, palvonnan välikappaleiksi. 5000-vuotisen historian aikana niitä on sitten kertynyt melkoinen määrä.

Muzette kirjoitti:

On arabeilla toinenkin yhdistävä tekijä, kieli. Tarkistin yhdestä teoksesta valtiot, joissa virallisena kielenä on arabia. Näissä valtioissa saattaa olla muitakin virallisia kieliä, mutta ainakin arabia on virallisena kielenä.

Marokko, Algeria, Tunisia, Libya, Egypti, Mauritania, Tšad, Sudan, Eritrea, Djibouti, Saudi-Arabia, Jemen, Oman, Arabiemiraatit, Kuwait, Qatar, Bahrain, Israel, Jordania, Libanon, Syyria ja Irak.

Näiden valtioiden lisäksi saattaa olla vielä muitakin, mutta niitä en ainakaan heti löytänyt. Nämä valtiot muodostavat maantieteellisesti yhtenäisen alueen ja näin ollen periaatteessa olisi mahdollista yhden valtion muodostaminen maantieteen, kielen ja uskonnon pohjalta. Israel ei luonnollisesti kuuluisi tähän valtioon, koska se pohjautuu juutalaisuuteen valtiona. Nämä maat ovat kyllä varmaan monessa asiassa niin erimielisiä, että yhteisen valtion muodostaminen jää idean tasolle ainakin vielä pitkäksi aikaa, jos ei jopa lopullisesti.

Joo, osittain asia voidaan nähdä noinkin ...

Arabia on koraanin kirjoitettu kieli, eli koraani on kirjoitettu arabiaksi ...
Toisaalta onhan Latinakin ollut katolisen kirkon kirjoitetu kieli ja on yhäkin, mutta ei se riitä vieläyhdistämään katolisia maita toisiinsa.

Vaka Vanha kirjoitti:

Joo, osittain asia voidaan nähdä noinkin ...

Arabia on koraanin kirjoitettu kieli, eli koraani on kirjoitettu arabiaksi ...
Toisaalta onhan Latinakin ollut katolisen kirkon kirjoitetu kieli ja on yhäkin, mutta ei se riitä vieläyhdistämään katolisia maita toisiinsa.

Latinalla ja arabialla on oikeastaan yksi selkeä ero. Tietääkseni latina ei ole yhdessäkään valtiossa virallisena kielenä. En tosin tiedä Vatikaanivaltion tilannetta. Toisin on arabian asema, jolla on paljon puhujia islamilaisessa maailmassa pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.

Latinan ja arabian asemat ovat siis hyvin erilaiset jo lähtökohdiltaan. Pidän paljon todennäköisempänä, että arabikieltä puhuvista valtioista muodostuu yhtenäinen valtio kuin valtioista joita yhdistää katolinen usko.

Toisaalta koko Euroopassa on tapahtumassa yhtenäistymistä ja on mielenkiintoista seurata, että mihin tämä johtaa. Tuleeko EU:sta lopulta liittovaltio vai mikä on EU:n tulevaisuus? Jännittävä kysymys. Lisäksi mietityttää, että liittyykö EU:hun ennen pitkää myös Marokko, Algeria, Tunisia, Libya ja Egypti. Tätäkään en pitäisi mahdottomana ideana pitkällä aikavälillä.

Euroopan Unioni on siitä mielenkiintoinen, että yhdistävänä tekijänä valtioilla vaikuttaa olevan on rauhantahto ja pyrkimys talouden kehittämiseen. Lisäksi merkittävässä asemassa on yhteisten oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen. Ei niinkään yhteinen kieli tai uskonto.

vääräuskoisia kirjoitti:

Tuo suvaitsevaisuus käsittääkseni selittyy sillä, että hinduille ei ole olemassa vääräuskoisia. Ja tämä taas jälleensyntymisopilla. Ei ole vääräuskoisia, on vain toisenlaiseen olotilaan, toiseen uskontoon, syntyneitä. Kenties seuraavassa elämässä voi taas syntyä hinduksi.

Hindulaisuuteen on mm. otettu Vishnu-jumalan (yksi kolmesta pääjumalasta) yhdeksi avataraksi (ilmentymäksi) on otettu Buddha. Ja eläähän dalai lamakin Intiassa. Hindulaiset voivat myös vallan hyvin käydä rukoilemassa esim. janalaisten temppeleissä. Heille se ei ola mikään ongelma. Suvaitsemattomuus toisia uskontoja kohtaan taitaa olla lähinnä kristinuskon ja islamilaisuuden ongelma.

Intiassa on myös uskontojen käännytystyö kiellettyä.

Toki Intiassa on äärinationalistisia hinduja ja äärimuslimeita. Näidenkin liikkeiden takana on kyse vallasta ja rahasta. Muslimit ovat keskimäärin paremmin toimeentulevia ja se ärsyttää tiettyjä hindu-tahoja. Se kateus, se kateus, siellä niin kuin muuallakin. Takana on myös historiaa. Muslimit kun ovat aikoinaan hallinneet iso osaa Intiasta. Ja tietysti Pakistan ja Kashmir kummittelee.

Joitakin kertomuksia on olemassa, joiden voidaan tulkita kertovan Jeesuksen käyneen Intiassa. Tämä on vain yksi tulkinta.

Hidulaisilla on n. 300 miljoonaan jumalaa, eiköhän tuohon mukaan sopine Jeesus ja Allahkin. En tiedä. Eikä kukaan taida tiedä kaikkia jumalia.

Perusteiltaan hindulaisuuden voidaan kuitenkin katsoa olevan yksijumalainen uskonto. Kaikkialla läsnäoleva on Barhman, joka on niin pyhä, että sitä ei voi kuvata eikä sitä voi rukoilla. Siksi tarvitaan muita jumalia, palvonnan välikappaleiksi. 5000-vuotisen historian aikana niitä on sitten kertynyt melkoinen määrä.

Mielenkiintoinen teoria, että Jeesus on käynyt Intiassa. Mainitsetkin, että kyseessä on tulkinta muiden joukossa.

Sekin on aika jännä tieto, että Intiassa ei saa käännyttää. Varmaan tämä asia rauhoittaa maan oloja. Kaikki saavat uskoa rauhassa kuten haluavat, siis ainakin periaatteessa.

Ääriliikkeiltä ei ole turvassa varmaan yksikään iso maa, Intia ei muodosta siinä suhteessa poikkeusta. Intia on kyllä rauhallinen valtio, kun vertaa vaikkapa Lähi-itään tai Afrikkaan. Elintaso on keskimäärin alhainen, mutta silti ihmiset elävät sovussa. Se on hieno asia.

Muzette kirjoitti:

Latinalla ja arabialla on oikeastaan yksi selkeä ero. Tietääkseni latina ei ole yhdessäkään valtiossa virallisena kielenä. En tosin tiedä Vatikaanivaltion tilannetta. Toisin on arabian asema, jolla on paljon puhujia islamilaisessa maailmassa pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.

Latinan ja arabian asemat ovat siis hyvin erilaiset jo lähtökohdiltaan. Pidän paljon todennäköisempänä, että arabikieltä puhuvista valtioista muodostuu yhtenäinen valtio kuin valtioista joita yhdistää katolinen usko.

Toisaalta koko Euroopassa on tapahtumassa yhtenäistymistä ja on mielenkiintoista seurata, että mihin tämä johtaa. Tuleeko EU:sta lopulta liittovaltio vai mikä on EU:n tulevaisuus? Jännittävä kysymys. Lisäksi mietityttää, että liittyykö EU:hun ennen pitkää myös Marokko, Algeria, Tunisia, Libya ja Egypti. Tätäkään en pitäisi mahdottomana ideana pitkällä aikavälillä.

Euroopan Unioni on siitä mielenkiintoinen, että yhdistävänä tekijänä valtioilla vaikuttaa olevan on rauhantahto ja pyrkimys talouden kehittämiseen. Lisäksi merkittävässä asemassa on yhteisten oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen. Ei niinkään yhteinen kieli tai uskonto.

Tuo on tavallaan harhanäky,. sillä Latina oli useidenkin maiden virallinen kirjoitettu kieli vielä esim. 500 vuotta sitten ...

Arabia on kieli joka yhdistää Arabimaita, mutta kun Arabimaat aikoinaan hajosivat useiksi eri kaliffikunniksi, niin en usko että paluuta yhteen enää on ...
Jos kieli ja uskonto olisivat pitäneet eri kansat yhdessä, niin miksi ne sitten hajosivat eri valtioiksi.

EU:n yhdistyminen on ollut vahvasti sidoksissa toiseen maailmansotaan ja sen perintöön, kun Saksa piti pitää matalana ja Venäjä ulkona Euroopasta niin syntyi yksi ja yhteinen EU.

EU on vahva ja kasvava talous niin kauon kuin se on kaikkien etu, kun suhdanteet muuttuu niin EU:kin voi hajota ...

En usko että EU leviää koskaan oman maantieteellisen alueensa ulkopuolelle, silloin kyseessä ei enää ole Euroopan Unioni ...

EU niinkuin muutkin talousalueet kehittyvät vain pakon edessä, eli ulkoapäin tuleva kilpailu pakottaa kehittämään omaa taloutta yhä kilpailu kykyisemmäksi.

Kun EU:ta uhataan sotilaallisesti, niin siitä syntyy myös toimiva sotilasliitto.
Siihen tosin voi mennä aikaa ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Ei ole, Mandariinikiina on Kiinan virallinen kieli ja alueellinen kieli mm. Beijig ja Hong Kong, Putonghua on keksitty yleiskieli mitä ei puhuta millään Kiina alueella varsinaisena kielenä.

Lähde, kirja: Kansojen kirjasto, osa Kiina, painettu 1984.

Kylläpäs on. Kun aloitin Kiinan alkeiskurssin vajaa kuukausi sitten, kysyin liki alkajaisiksi kiinalaiselta opettajaltamme, onko mandariininkiinan ja putonghuan välillä mitään eroa, vai onko jälkimmäinen vain sama asia kiinaksi. Hänen mielestään mandariininkiina on putonghua ja sillä sipuli. Täytyy tietenkin muistaa, että eri kiinan murteilla on pääosin samoista merkeistä koostuva kirjoitettu kieli, puhekielet ovat aikojen saatossa vain eriytyneet niin, ettei hongkongilainen välttämättä ymmärrä pekingiläisen puhetta.

Entisen luokkatoverini työpaikalle tuli vieraita HongKongista, ja kun ko. työpaikalla oli ennestään pari mandariininkiinaa puhuvaa kiinalaista, nämä yrittivät hetken aikaa keskustella vieraiden kanssa kiinaksi, mutta he joutuivat vaihtamaan pian englantiin väärinkäsitysten välttämiseksi.

Muzette kirjoitti:

Vuonna 2002 maailman sementistä tuotettiin noin 40% Kiinassa. Samana vuonna teräksestä noin 23% tuotettiin Kiinassa. Nämä ovat suuria lukuja ja kertovat lähinnä Kiinan voimakkaasta rakentamisen buumista. Varsinkin sementtiin liittyvä tuotantomäärä on korkea. Samaan aikaan noin 20% maapallon väestöstä on kiinalaisia.

Olen suunnitellut lähteväni Pekingiin katsomaan olympialaisia vajaan kahden vuoden kuluttua, ja osittain tämän vuoksi olen aloittanut mandariininkiinan opiskelun. Kiina on ripeästi kasvava markkina-alue ja kiinankielen taidosta voi jatkossa olla monenlaista hyötyä. Pari asiaa Kiina-huumassa täytyisi kuitenkin muistaa:
-vaikka Kiinan talous kasvaa liki kymmenen prosentin vuosivauhtia, Japanin kokonaisBKT on kaksi kertaa suurempi kuin Kiinan, vaikka siellä on vain kymmenesosa Kiinan asukasmäärästä. Kestää useita sukupolvia, ennenkuin keskivertokiinalainen ansaitsee saman verran kuin suomalainen.

-Kiina on ainakin teoriassa kommunistinen maa, eikä siellä ole aivan pohjatonta köyhyyttä samassa mitassa kuin vaikkapa keskisessä Afrikassa, mutta tuloerot parhaimmin ansaitsevan kymmeneosan ja huonoiten ansaitsevien välillä ovat suurempia kuin monissa länsimaissa.

Keski-Suomalainen kirjoitti:

Kylläpäs on. Kun aloitin Kiinan alkeiskurssin vajaa kuukausi sitten, kysyin liki alkajaisiksi kiinalaiselta opettajaltamme, onko mandariininkiinan ja putonghuan välillä mitään eroa, vai onko jälkimmäinen vain sama asia kiinaksi. Hänen mielestään mandariininkiina on putonghua ja sillä sipuli. Täytyy tietenkin muistaa, että eri kiinan murteilla on pääosin samoista merkeistä koostuva kirjoitettu kieli, puhekielet ovat aikojen saatossa vain eriytyneet niin, ettei hongkongilainen välttämättä ymmärrä pekingiläisen puhetta.

Entisen luokkatoverini työpaikalle tuli vieraita HongKongista, ja kun ko. työpaikalla oli ennestään pari mandariininkiinaa puhuvaa kiinalaista, nämä yrittivät hetken aikaa keskustella vieraiden kanssa kiinaksi, mutta he joutuivat vaihtamaan pian englantiin väärinkäsitysten välttämiseksi.

mandariinikiina = putonghua