Daavidin kapinasta lisää

Tässä yleistä tietoa Daavidin kapinasta.

Asiaa koskeva paras kirja lienee FT Kimmo Katajalan teos "Suomalainen kapina. Talonpoikaislevottomuudet ja poliittinen kulttuuri Suomessa Ruotsin ajalla". Olen tilannut itselleni kyseisen kirjan, mutta olen silmäillyt sitä kotikaupunkin kirjastossa.

Kyseisen Daavidin kapinan 1438 johtohenkilönä oli Vesilahdelta oleva Heikkilän talon isäntä Daavid, joka oli merkittävän varakas mies. Hän ilmeisesti huudatti itsensä kuninkaaksi. Tämä on ollut vanha tapa, jolla talonpojat ovat valinneet itselleen johtajan, jota nimitettiin kuninkaaksi. Kyse on ollut siten vaaliin perustuvasta ”kuninkuudesta. Voinee olettaa myös, että hän on ollut paitsi ympäristöään varakkaampi myös muutoinkin sitä valveutuneempi. Kyse on ollut tyyttymättömyys korkeisiin veroihin. Ei siis mitään uutta auringon alla!

Kapinaliike levisi Vesilahdelta moniin Ylä-Satakunnan pitäjiin muun muassa Lempäälään, ja Pirkkalaan. Kapina oli suhteellisen mittava ja kohdistui lähinnä virkamiehistöön, erityisesti Turun linnaläänin päällikköä Hannu Kröpeliniä vastaan.

Tietoa aatelisiin ja sotilaisiin kohdistuneista hyökkäyksistä on ainakin Pirkkalan Villilästä, jossa talonpojat löivät kuoliaaksi Folkungien kartanosta neljä huovia. Todennäköisemmin Vesilahdella ollut mahtava Laukon kartano sai osansa kapinasta. Erään käsityksen mukaan Laukon kartanon mahtava kivilinna olisi rakennettu Daavidin kapinan jälkeen turvaksi hyökkäyksiltä. Näin ainankin arveli Laukon kartanon historian laatinut Kari Uotila.

Käytännössä kapinan tukehdutti Turun piispa Maunu II Tavast, joka tammikuussa 1439 saapui seurueineen Lempäälän Kuokkalaan, jonne oli kutsuttu kapinallisten talonpoikien edustajat neuvotteluun. Daavid oli varmuuden vuoksi vangittu. Talonpojat tunnustivat piispalle tehneensä rikoksen, jopa niin suuren, että se olisi pitänyt sovittaa hengenmenetyksellä, mutta rikkojille luvattiin armo. Vain Daavid lähimpine miehineen tuomittiin kuolemaan.

Ennen kuolemantuomion täytäntöönpanoa onnistui Daavid pakenemaan vankeudesta kadoten mahdollisesti Viroon.

Mielenkiintoinen on kapinan päättänyt Kuokkalan tunnustuskirja, joka allekirjoitettiin ja sinetöitiin 9.1.1439. Tässä asiakirjassa talonpojat sitoutuvat uskollisuuteen hallitusmiehille. Kustakin kapinaan osallistuneesta pitäjästä valittiin 12 luottamusmiestä allekirjoittamaan tunnustuskirja.

Tunnustuskirja kuuluu näin:

” Lempäälässä vuonna 1439 allekirjoitettu alistumiskirje, jolla Ylä-Satakunnan rahvas vakuuttaa uskollisuuttaan valtaneuvostolle. Kaikille niille. jotka tämän kirjeen kuulevat luettavan tunnustamme ja teemme tiettäväksi me, koko Ylä-Satakunnan kansa, joka elää ja asuu Pirkkalan pitäjässä, Kangasalan pitäjässä, Lempäälän pitäjässä, Vesilahden pitäjässä, Kyrön pitäjässä ja Sastamalan pitäjässä, ylemmässä ja alemmassa, että suuressa hulluudessamme ja ylimielisyydessämme olemme rikkoneet esivaltaa, valtakuntaamme Ruotsia, valtaneuvostoa ja käskynhallitsijaamme vastaan siten, että olemme seuranneet pähkähullua Daavidia, hänen veljiään ja monia hänen joukkonsa jäseniä pahuuteen ja juoniin, joita he punoivat, niin että olemme menettäneet elämämme ja omaisuutemme, sekä maan että irtaimen, sen mukaan kuin valtakunnan lakikirja osoittaa. Tällaisen ikuisen turmeluksen ja hulluuden ovat kuitenkin kunnioitettava herra ja jalosyntyiset miehet, Ruotsin valtaneuvosto meille Jumalan armosta ja hyvien miesten rukousten takia armoksi kääntäneet sillä tavoin kuin seuraavassa on kirjoitettu: että me todella uskollisina esivallallemme, valtakuntamme neuvostolle, käskynhaltijallemme Turun linnassa, hänen virkamiehilleen ja sille, jonka hän puolestaan käskee, tulemme olemaan tottelevaisia ja kuuliaisia ja uskollisesti suorittamaan kunnolla kaiken, minkä olemme kuninkaallemme ja esivallallemme oikeuden mukaan velvolliset suorittamaan, emmekä enää ryhdy tuollaisiin hullutuksiin ja uskottomuuteen esivaltaamme, valtakuntaamme ja käskynhaltijaamme kohtaan. Jos kuitenkin sattuisi, minkä Jumala estäköön, että me tai jotkut meistä rikkoisivat petoksin tai muutoin esivaltaamme tai valtakuntaamme vastaan, niin sitoudumme kaikki siihen, että tämä meidän asiamme, joka on niin armollisesti anteeksi annettu niin kuin edellä on kerrottu, on jälleen kokonaisuudessaan avoin niin kuin me sen ensimmäisen kerran olisimme tehneet, ja sovitamme sen oikeutta myöten armotta sen mukaan kuin lakikirja osoittaa. Ja sen lisäksi, että kaikki nämä edellä mainitut artiklat on pidettävä vastaan sanomatta niin kuin edellä on kirjoitettu, olemme puolestamme pyytäneet takaamaan 12 miestä jokaisesta pitäjästä jotka seuraavassa mainitaan; ensinnäkin Lempäälän pitäjästä: Marcus Wialasten, Llarens Laynin, Oleff Pagelusten, Ioonss Wayninj, Henric Klokkare, Henric Suppawaha, Henric aff Mwsmaga, Magnus Bikala, Staffuan Hullulasten, Paeder Mortenson, Ioons Hogalasten ja Niclis Tomenpoyca. Samoin Vesilahdelta: Oleff Wanoynin, Niclis Gerwenrata, Olaff Mog- ris, Henric Paloff, Nicl(i)ss Wakkelaff, Bertil Kurala, Laurens Oyialta, Michi Hinzala, Oleff Hwika, Josse Taloynin, Laurens Nymenpae ja Henric Tappala. Samoin Kangasalan pitä- jästä Michel Rokala, Michyl Syrianthaka, Hinza Mellila, Larens Kyrolaeynen, Larens Paro- ynen, Olaff Lowiss Llaurens Hallaynen, Heyki Wemere, Matti Tyala. Heyki Michelson aff Jokis. Heyki Koykala ja Onder. Samoin Pirkkalan pitäjästä: Hidzae Takawasten, Joonss Messakyla, Bengt Koykj, Laurens Ansyne. Andris Leoynen Larens Yppinin. Nicles Kurgen- poyca, Joonss Pyktkani(e)mi, Beng(t) Kaeha, Jaerff Heyki Kotoniemi, Llarens Werenin ja Llarens Hawisten. Samoin Kyrön pitäjästä: Olaff Kalameess. Llarens Kaeyka. Paeder Kaeuin, Jooss Ollaysinpoyca, Olaff Kianin, Olaff Maykae, Olaff Warapoyca, Niclis Pulsw. Niclis Mwstasylmae, Paeder Ialexenpoyka ja Niclis Symoypoyca. Samoin Ylä-Sastamalasta: Heyki Lwpae, Olaff Pawoypoyca, Olaff Iaerto, Olaf Raewhae, Enewald, Heyki Ortoma, Staffan i Wahalaxi, Paual Thupioki, Oleff Karhunpoyka, Paether Rosmaela, Josse Finnc, Josse Kykaerempoyka ja Iussa Haloypoyka. Me kaikki edellä mainitut 12 miestä joka pitäjästä ilmoitamme, että olemme kädellä ja suulla luvanneet rauhamme ja kristillisen uskomme takia käskynhaltijallemme Hannu Kröpelinille monien hyvien miesten läsnä ollessa. jota ei nyt mainita, esivallan ja valtakunnan puolesta pitävämme edellä mainitut artiklat rikkomatta tulevina aikoina."

Olen käyttänyt tässä yhteydessä myös hyväksi lähteenä Lempäälän kunnan kotiseutuhistoriaa, joka viittestä

http://www.lempaala.fi/@Bin/63091/Kuntakohtainen historia.pdf