Koska suurin osa tällä palstalla vierailevista uskovaisista on kristittyjä, ajattelin kysyä muutaman kysymyksen heidän suhteestaan Jeesukseen.
No niin, nyt on tilaisuus kertoa uskosta osattomalle, millaista on tuntea vapahtaja henk.koht.
Pyydän vastaamaan mahdollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi.
1) Miten Jeesus lähestyi sinua, vai löysitkö hänet itse jostain?
2) Puhuuko Jeesus sinulle suomen kielellä?
3) Mistä erotat, mitkä ajatukset ja tuntemukset ovat omiasi, mitkä Jeesuksen viestejä? Itsellänikin on usein tentemuksia siitä, että nyt on kaikki hyvin, nyt pitää rohkeasti yrittää tai esim. siitä että jotain on unohtunut.
4) Onko Jeesus saanut kohdallasi aikaan tieteellisesti selittämättömiä ilmiöitä: vamman yhtäkkinen paraneminen, esineiden liikkuminen itsestään tai ilmestyminen tyhjästä?
5) Onko Jeesus ilmestynyt aistein havaittavassa hahmossa? Jos on, miltä hän näytti/kuulosti/tuoksui?
6) Kuinka erotat Jeesuksen ilmestymisen unesta tai voimakkaan mielikuvituksen tuotteesta?
7) Oletko havainnut ympärilläsi muita henkiolentoja?
8) Mistä tiedät, milloin sinua koskettaa Jumala, milloin Jeesus, milloin pyhä henki?
No niin, nyt on tilaisuus kertoa uskosta osattomalle, millaista on tuntea vapahtaja henk.koht.
Pyydän vastaamaan mahdollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi.
1) Miten Jeesus lähestyi sinua, vai löysitkö hänet itse jostain?
2) Puhuuko Jeesus sinulle suomen kielellä?
3) Mistä erotat, mitkä ajatukset ja tuntemukset ovat omiasi, mitkä Jeesuksen viestejä? Itsellänikin on usein tentemuksia siitä, että nyt on kaikki hyvin, nyt pitää rohkeasti yrittää tai esim. siitä että jotain on unohtunut.
4) Onko Jeesus saanut kohdallasi aikaan tieteellisesti selittämättömiä ilmiöitä: vamman yhtäkkinen paraneminen, esineiden liikkuminen itsestään tai ilmestyminen tyhjästä?
5) Onko Jeesus ilmestynyt aistein havaittavassa hahmossa? Jos on, miltä hän näytti/kuulosti/tuoksui?
6) Kuinka erotat Jeesuksen ilmestymisen unesta tai voimakkaan mielikuvituksen tuotteesta?
7) Oletko havainnut ympärilläsi muita henkiolentoja?
8) Mistä tiedät, milloin sinua koskettaa Jumala, milloin Jeesus, milloin pyhä henki?
Vastaukset 28
Vanhimmat
1) Miten Jeesus lähestyi sinua, vai löysitkö hänet itse jostain?
- Jeesus? Jeesus kuoli teloitettuna Roomalaisten toimesta juutalaisten hyvällä jeesillä vuosisatoja sitten, mutta Kristus Logos elää, Jeesuksessakin vaikuttanut Kristus Logos (Kaikkivaltiaan Voima) "koskettaa" niitä jotka sitä sydämessään todella haluavat ja toivovat, että ovat sen myös ooittaneet(ovat sydämen tilaltaan sellaisia), ei ketään muuta.
2) Puhuuko Jeesus sinulle suomen kielellä?
- Kristus Logoksen voima muuttaa sen johon asettuu itsensä Kristukseksi, miten keskustelet itsesi kanssa, ääneen vai ajatuksissasi, mieti siitä.
3) Mistä erotat, mitkä ajatukset ja tuntemukset ovat omiasi, mitkä Jeesuksen viestejä? Itsellänikin on usein tentemuksia siitä, että nyt on kaikki hyvin, nyt pitää rohkeasti yrittää tai esim. siitä että jotain on unohtunut.
- Niiden periaatteiden läpi mitkä eivät vahingoita itseä, toisia, eikä pyhiä rakkaudellisia ajatuksia, tälläiset rakkaudelliset pyhät ajatukset eivät ole omiani, sillä omani(ajatukset) liittyvät yleensä itsekkääseen nautintoon ja sokeaan vihaankin kaikkea pyhää ja rakkaudellisuutta kohtaan.
4) Onko Jeesus saanut kohdallasi aikaan tieteellisesti selittämättömiä ilmiöitä: vamman yhtäkkinen paraneminen, esineiden liikkuminen itsestään tai ilmestyminen tyhjästä?
- Ei sinänsä, huumeet, rööki, viina, irstailut ovat jääneet vähemmälle kuin ennen, sillä rakkauden kaipuuni saadessa vastineen,enää eivät ihan noin räikeän itsekkäät puuhat kiinnosta, eli luultavasti Kristus oli ja on osaltaan muuttamassa minua elukasta vähemmän elukaksi.
5) Onko Jeesus ilmestynyt aistein havaittavassa hahmossa? Jos on, miltä hän näytti/kuulosti/tuoksui?
- Ei ole, Jeesus on kuollut (edelleen) ja Kristus taas on Henki joka on niissä jotka Kristuksen haluavat ja ovat soveliaita Kristuksen sisäistämään.
6) Kuinka erotat Jeesuksen ilmestymisen unesta tai voimakkaan mielikuvituksen tuotteesta?
- Siten että Jeesus ei ilmesty(edelleen kuollut) ja Kristus taas vaikuttaa minusta olen osa Kristusta, unia näen ja ne ovat Itse tuntemuksen työkaluna olennaisia, tosin niiden tulkitseminen vaatii Jungilaista tietämystä.
7) Oletko havainnut ympärilläsi muita henkiolentoja?
- Totta kai, juuri niitä muita, etkö sinä koskaan ole?
8) Mistä tiedät, milloin sinua koskettaa Jumala, milloin Jeesus, milloin pyhä henki?
- Sen vain tietää ystäväin :), ensin pitää erottaa käsitteet toisistaan ja ymmärtää mistä puhuu, vasta sitten voi ajatella asiaa syvällisemmin, koskettaako joku vai ei, se menee katsos sillee.
Tälle yksilölle ei yksi Jumala riittänyt, hänen näkökulmastaan on olemassa Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki.
Omalta osaltaa yksilö on näemmä koittanut Jessen ylösnousemukseen liittyvää mytologiaa ratkaista jakamalla ko. hahmon kahteen erilliseen hahmoon,
Jeesukseen ja Kristukseen.
Näin montoteistisesta uskonnosta on saatu nelijumalainen.
Ongelma on tuttu jo vuosisatojen takaa, aina yritettäessä selittää tai ratkaista raamatun ristiriitoja, niitä luodaan lisää.
Se/ne on ainoastaan sinun mielessäsi sekaisin, niin käsitteet, jumalat, humalat kun muutkin asiat, ainoastaan se momotoninen toitotus joka ei johda itsesi saatikka muiden kohdalla mihinkään jatkuu ja luo maailmankuvaasi "turvaa", ei edes enää käy sääliksi, vain ihmetyttää.
me emme voi kaikki olla samalla viivalla edes lähtökohtaisesti.
Kerrankin viisautta suustasi, mutta kyllä se joskus saa harmittaa ettei atte ymmärrä ja eikun inttää ja inttää vaan vuodesta toiseen kuin lähetystehtävää suorittava uskovainen, ihmetyttää se tyhmempääkin.
tarvitsisi vain olla olemassa näyttö jonkin jumalan olemassaolosta.
Jos niin kävisi, niin jopa krisselikin saattaisi lopettaa inttämisen ja luopua mielikuvitusjumalastaan sen oikean hyväksi.
Sitä näyttöä et tule koskaan saamaan tuolla asenteella, et siis koskaan nykyisellä asenteellasi ja toivoa näen "sen oikean hyväksi" lausahduksessasi, tosin joudun pyytämään lisäselvennystä taholtasi asiaan, jos se sopii?
"Sitä näyttöä et tule koskaan saamaan tuolla asenteella, et siis koskaan nykyisellä asenteellasi"
Tuohan tarkoittaa sitä että kaikkivaltias, Jumala, taivaan ja maan herra (kuten sadussanne todetaan) ei voisi ilmoittaa itsestään ennen kuin asenteeni muuttuu.
Vaatimattomaksi on käynyt jumalanne, jos minä hänen tulemisensa voin estää.
Et oikein sitten käsittänyt sittenkään ja erehdyin tietysti (vaikka toivoin),,,no et tietenkään, mutta sanotaan nyt sinulle niin että, puhe on aivan muusta kuin siitä mikä lyö päässäsi dong,dong ja kerran vielä ding dong kirkkojen säestyksellä läpi tukahduttaen kaiken järkevän ja o-i-k-e-a-n (todellisen, pelkistetyn ja monesta kiinnikkeestä vapaan) ajattelun.
ps. unohda nyt jo ne jumalasi ja keskity eteenpäin menemiseen ja muuta siis asennettasi.
yleensä uskikset vaativat tai kehoittavat uskomaan olemattomaan, mielikuvitusjumalaan, raamatun Jumalaan siis.
Nyt toisinpäin:
"ps. unohda nyt jo ne jumalasi ja keskity eteenpäin menemiseen ja muuta siis asennettasi."
Nyt kehoitetaan unohtamaan nuo Jumalat, joita ei ole koskaan ollutkaan.
Kyllä on harhaista porukkaa nuo uskikset. Ei se ihme että kuuluu tuollasia ääniä:
"mikä lyö päässäsi dong,dong ja kerran vielä ding dong kirkkojen säestyksellä"
Tuntuvat jumalasi, olemattomat tai eivät (?) sinua kalvavan yötä päivää tunnut olevan kiinni omissa samoissa mielikuvissasi, aina vaan toistuvissa lauseissasi ja ajatuksissasi, kun toise niin uskovat tai uskomattomat jatkavat ajatustaan eteenpäin,, sinä kierrät ja kierrät kehää aina, aina ikuisesti,,on se hirveä kohtalo.
Ei ihme, jos yhden sun toisen ote lipsuu. Käsialasi muuten vaikuttaa kyllä tutulta, hmmm..., vaan ei kuitenkaan Trubaduuria ole nähnytkään. ;-))
Gonzales,,,Gonzales,, jaa, älä paljasta olen "agentti hommissa" :), etkös sinä ollut itse osa Korkeutta?
Jumalattomien onneton kohtalo riivattujen henkien kourissa on raamatun sepittämää tarinaa.
Mielisairaala on tosin pullollaan kiihkeästi uskovia.
Lisäksi sieltä löytyy muutama Jumala ja Napoleon ja on siellä Jeesustakin tavattu.
Kun he masentuvat.. ilmeisesti he alkavat suunnattomasti uskomaan ja odottamaan jos sittenkin: tulee se mitä on suuresti odotettu...
Ja siinä samalla elämä liusuu ohitse ja päättyy lääkityksen turruttamana.
1) En tiedä varsinaisesti, että mistä Jeesus tuli minun luokseni, mutta luulisin hänen tulleen luokseni uudessa testamentissa.
2) Silloin tällöin ehkä.
3) Ei Jeesus ole minulle ajatuksenvoimalla mitään kertonut, joten luulen ajattelevani itse.
4) On Jeesus saanut tehtyä tehtyä yliluonnolisia ilmiöitä. ( Riippuu miten luokitella sen. )
5) Jeesus kuulosti hyvin viisaalta, mutta en muista miltä hän tarkalleen näytti. Jonkinlainen juutalainen hänkin. ( Olen nähnyt unessa Jeesuksen ja profeetian, mutta en tiedä uskonko siihen. )
6) Olen vain nähnyt hänet unessa, mutta en osanut arvata sen olevan unta, ennen kun heräsin ja jonka jälkeen minulla oli selittämättömän hyvä olo.
7) Olen havainnut Saatanan, kun hän on yrittänyt houkutella minua pahaan.
8) Kun vaistoan Jumalan läsnä olon, tai rukoilen.
1.Tiesin kyllä että on historiassa ollut kyseinen henkilö ,mutta kun aloin tuntea sisäistä levottomuutta ja sain ikäänkuin omantunnon,olin mitä ilmeisemmin synnintunnossa,joka saa ajattelemaan asioita syvällisemmin.
Etsin radiosta rokkia,mutta pysähdyin taajuudelle josta tuli hyvää gospelia(radio dei).
Aina kun sain sen jotenkin kuulumaan,kuuntelin musaa-harvemmin puheita tai "saarnoja".
Aloin kysellä Jumalalta merkkejä olemassa olostaan ja sain aika huikeita näkemyksiä.
Jossain hengellisessä radio-ohjelmassa sanottiin,että haluaisitko antaa elämäsi Jeesukselle,ja sanoin kädet ristissä ne sanat ja pyysin synnit anteeksi,kuten opetettiin,ihan yksin kotonani.
Odotin tietysti jotain Pamahdusta elämääni,mutta en kasvanut kerralla uskoon,vaan vähitellen,kuten minun persoonaani sopikin.
2.Jeesus ei puhu minulle ns.ääneen.olen kuullut että jotkut ihmiset oikein saavat kuulla Jumalan puhuvan,minulle Jeesus puhuu lähinnä sydämelle,tulee voimakas tunne tehdä tai sanoa jotain,ja kyllä Jeesus antaa ajatuksiakin,todiste tuli samana viikkona monelta eri suunnalta,että eräs vahva kutsumusajatus olikin Jumalan tahto,ei oma ajatukseni.
3.En osaa selittää,enkä aina tiedäkkään,siksi rukoilen johdatusta että saan varmuuden muualtakin kuin omista ajatuksistani.
Tuntemukset ovat aina rauhan kokemuksia sisimmässä ja niistä tulee hyvä mieli ja olo,eikä levoton.Jos esim.olen vihastunut toiselle pahasti,ymmärrän kyllä jälkeen,ettei tätä Jeesus halua,hengen hedelmiin ei kuulu viha(Raamattu)
4.Olen parantunut eri vaivoista monesti rukouksen avulla.en aina heti siinä,mutta esim.kuunnellessa hengellistä ohjelmaa tai laulaen ylistyslauluja.
Jeesus ei liikuttele esineitä,se kuuluu paholaisen toimintaan.Jotkut vääriä juttuja palvoneet ovat uskoontultuaan joutuneet kokemaan juuri esineiden putoilua eli vihollisen pelottelua,Jeesuksen nimi kyllä lopettaa ne.
Lapsena näin Jeesuksen pari päivää ennen kuin pappani lähti ajasta iäisyyteen.Mummuni näki myös enkelin ennen lapsensa kuolemaa ja ennen omaa kuolemaansa.
5.En ole haistanut tai maistanut,vain kokenut voimakkaasti Pyhän Henkensä läsnäolon,sitä onkin sitten jo vaikeampi selittää,mutta se on VAHVIN todiste Jumalasta minulle! :)
6.ei ole ilmestynyt minulle unessa
7.Kun täytyin Pyhällä Hengellä tänä keväänä ja sain kielilläpuhumisen armolahjan,jonka tarkoitus on siis rakentaa ihmistä itseään,tai olla apuna seurakunnalle rukouksessa ja estää vihollisen pääsyä väliin,niin kun sain tämän Pyhän Hengen,paha koetti pelotella minua esim.niin,että koin unessa pahan läsnäolon voimakkaasti,ja heräsin siihen ja paha oli aivan lähellä,mutta sanoin nopeasti 2Jeesus Kristus on Herrani"ja samalla hetkellä tämä voimakas tunnne katosi.
8.Käsitykseni ja Raamatun opetuksen perusteella Pyhä Henki on se täällä työtään tekevä persoona näistä kolmesta persoonasta.Siis Jeesushan nousi taivaaseen Isänsä vierelle ja lähetti Pyhän Henkensä vaikuttamaan ajatuksiin ja tekoihin ja kokemuksiin.Isä,Poika ja Pyhä Henki ovat siis yksi joilla kaikilla on oma suuri tehtävänsä.
Kyllä minä silti uskallan rukoilla kaikkia näitä tasapuolisesti,Jeesus Kristus on kuitenkin se sana mikä on kuin miekka tässä henkimaailman taisteluissa.
Vaikeaa itsekkään aina käsittää,mutta ymmärrystä Jumala antaa pikkuhiljaa uskovalle,kasvaa pikkuhiljaa ymmärrys ja kirkkaudessa kaikki selviää.
Ja jos ei selviä,niin ei se mitään,kunhan pääsee taivaankotiin,missä ei synnit,himot ja pahuus vaivaa sen paremmin kuin sairaudet ja kivutkaan.
Kevyt hyvä olo ja rauha ja rakkaus ympäröi,se kai on asia,joita jokainen toivoo ja haluaa.
Siunausta!
Kolme varsin erilaista, mielenkiintoista vastausta olen saanut. Odottelen josko vielä muutama ihminen haluaisi kertoa omat vastauksensa. Sitten teen yhteenvedon vastauksista ja ilmaisen oman näkökantani uskonnollisuuteen ja uskoon.
Aika
pienellä
aineistolla
tällä kertaa
pitää pärjäillä?
Jep, kumma juttu. :( Ei kauheasti ole halukkaita ilmaantunut kertomaan näkemyksiään.
>>>>>>>>ilmaisen oman näkökantani >>>>>>>uskonnollisuuteen ja uskoon.
Tätä mielenkiinnolla odotan.
Rauskulla on tolkkua päässä.
1) Rukoilin 2,5 vuotta sitten johdatusta elämääni, en uskonut silloin kristinuskon Jumalaan. 1,5 tuntia tämän jälkeen törmäsin nykyiseen vaimooni, keskellä erämaata. Hän kertoi ensimmäisillä treffeillä olevansa uskossa. Jumala osoitti johdatuksensa tuomalla elämääni uskovan naisen. Voisi siis sanoa, että löysin Jeesuksen vaimoni kautta ja Jeesus lähestyi minua tuomalla uskovan vaimon.
2) Jeesus ei ole puhunut minulle millään kielellä. Puhe on enemmänkin jo täällä mainittua "hiljaista tietoa." Monet "puheet" on ymmärtänyt vasta jälkeenpäin olleen Jumalasta.
3) Omia ovat ne, jotka palvelevat omia tarkoituksia, jotka ovat itsekkäitä. Mutta jos olen saanut sydämelleni esim. soittaa jollekin ihmiselle ja hän on ihmetellyt, että miten juuri nyt osasit soittaa, silloin tiedän Pyhän Hengen=Jeesuksen kehoittaneen soittaa tai mennä tapaamaan apua tarvitsevaa ihmistä. Toki usein on vaikea erottaa.
4) Ei, mutta vaimoni selästä hävisi kipu ja alkoi paraneminen rukouksen jälkeen. Ai, päänsärky on hävinnyt.
5) Ei
7) Pahuuden tuntua on pari kertaa ollut, mutta hävisi Jeesuksen nimen mainitsemisen jälkeen. Todella sellainen niskakarvat pystyyn nostattava tunne tai hyökkäys.
8) Eivät ole erillisiä. Kun kuva Kristuksesta kirkastuu tai kokee olevansa todella lähellä Häntä tai Hän minua, silloin Pyhä Henki on läsnä, koska Hän on se Jumalan persoona joka on maan päällä nyt. Kaikki kolme siis koskettavat.
pesää kiristämällä uskoon.
"Rukoilin 2,5 vuotta sitten johdatusta elämääni, en uskonut silloin kristinuskon Jumalaan. 1,5 tuntia tämän jälkeen törmäsin nykyiseen vaimooni, keskellä erämaata."
En rukoillut johdatusta elämääni, ja 1,5 tuntia tämän jälkeen törmäsin nykyiseen mieheeni, keskellä tietojenkäsittelytieteen luentoa.
No niin. Muutama selvitys "Jeesuksen tuntemisen" luonteesta ja osuudesta elämässä on tullut. Pohdinpa hieman vastausten ominaispiirteitä.
Kysymykset olivat siis:
1) Miten Jeesus lähestyi sinua, vai löysitkö hänet itse jostain?
Tähän ensimmäinen vastaaja huomautti, että Jeesus on kuollut, mutta "Kristus-henki" elää ja vaikuttaa ihmisissä joiden sielu on tarpeeksi korkealla tasolla. Näkemys on kallellaan mystiikkaan päin ja samalla abstraktimpi, eikä korosta Jeesusta minään tyyppinä joka koko ajan hengailee tuolla jossakin.
Apostoli35 liittää Jeesuksen löytymisen rakkaaseen ihmiseen. Yhteinen näkemys ja yhteinen kieli onkin jotain, josta on helppo pitää yhdessä kiinni.
2) Puhuuko Jeesus sinulle suomen kielellä?
"Silloin tällöin ehkä", vastasi Dakiara. Muut korostivat, että Jeesuksen puhe on jonkinlaista äänetöntä, syvempää tietoa.
3) Mistä erotat, mitkä ajatukset ja tuntemukset ovat omiasi, mitkä Jeesuksen viestejä? Itsellänikin on usein tentemuksia siitä, että nyt on kaikki hyvin, nyt pitää rohkeasti yrittää tai esim. siitä että jotain on unohtunut.
Vastaajat painottivat, että itsekkäät ajatukset ovat usein itsestä lähtöisin. Hyviksi arvioidut ideat ovat Jeesuksen johdatusta. Dakiara sanoi, että Jeesus ei ole ajatusten välityksellä tuonut hänelle mitään tietoa, vaan hän ajattelee itse.
4) Onko Jeesus saanut kohdallasi aikaan tieteellisesti selittämättömiä ilmiöitä: vamman yhtäkkinen paraneminen, esineiden liikkuminen itsestään tai ilmestyminen tyhjästä?
Rentoutumista, päänsäryn häviämistä rukouksen tai ylistyksen yhteydessä. Selkeimmin yliluonnollisten ilmiöiden mahdollisuuteen viittasi Dakiara, hänkään ei tosin eritellyt minkä tyyppisistä ilmiöistä on kyse.
5) Onko Jeesus ilmestynyt aistein havaittavassa hahmossa? Jos on, miltä hän näytti/kuulosti/tuoksui?
Ei ollut ilmestynyt kenellekään. Ensimmäinen vastaaja myös sulki moisen mahdollisuuden pois muistuttaen edelleen, että Jeesus ei ole erillinen olento vaan ihmisissä vaikuttava henki.
6) Kuinka erotat Jeesuksen ilmestymisen unesta tai voimakkaan mielikuvituksen tuotteesta?
Tähän Apostoli35 jätti vastaamatta, ensimmäinen vastaaja korosti unien Jungilaista tulkintaa ja Dakiara oli nähnyt Jeesuksen unessa. "Uskis 3 vuotta" ei ollut nähnyt Jeesusta unessa.
Kukaan ei vastannut itse kysymykseen, mutta osittain vastaukset pystyy päättelemään muiden vastausten pohjalta.
7) Oletko havainnut ympärilläsi muita henkiolentoja?
"Totta kai, juuri niitä muita, etkö sinä koskaan ole?" oli ensimmäisen vastaajan ilmeisen ironinen vastaus. Dakiaraa Saatana oli yrittänyt houkutella pahaan. Apostoli35 ja Uskis 3 vuotta kertoivat jonkinlaisista pahuuden "hyökkäyksistä" joihin tepsi Jeesuksen nimen sanominen.
8) Mistä tiedät, milloin sinua koskettaa Jumala, milloin Jeesus, milloin pyhä henki?
" ensin pitää erottaa käsitteet toisistaan ja ymmärtää mistä puhuu, vasta sitten voi ajatella asiaa syvällisemmin", esitti ensimmäinen vastaaja. Ymmärrys ja kyky erottaa vaatisi siis tietynlaista oppineisuutta.
Dakiara ymmärsi kysymyksen hieman väärin, eikä siis eritellyt kolmen jumalpersoonan eroja. U3v korosti, että maan päällä tuntuva persoona on Pyhä henki, mutta Jeesus on "miekka" hengellisessä taistelussa ja siksi hyvä rukoilun kohde. Apostoli35 korosti kaikkien olemuspuolten olevan läsnä yhtä aikaa.
----
Jeps. Tämän hyvin pienen aineiston pohjalta voin todeta, että Jeesus esiintyy uskovien mielissä monenlaisina tuntemuksina ja ajatusmalleina. Yhdelle se voi olla korkeamman ajattelun ja sieluntilan symboli "Kristus-hengen" ilmentymä. Toinen taas hakee Jeesuksen hahmoa ajattelemalla turvaa kokemiltaan pahuuden hyökkäyksiltä.
Omasta näkökulmastani vaikuttaa siltä, että Jeesus on uskovalle kasvatuksen tai oman pohdiskelun kautta rakentunut ajatusmalli. Pelkkään nimeen liittyy niin paljon symboliarvoa, että sen toistelu luo vahvan yhteyden johonkin kiinnekohtaan: lapsuuden onnellisiin päiviin, menneisiin sukupolviin, ns. perinteisiin arvoihin, tilaan jossa arkihuolet eivät rasita.
Ajattelenkin, että jos uskonnollisuuteen taipuvainen ihminen kasvatettaisiin autiolla saarella ja hänelle sanottaisiin, että hiljentymällä voi tuntea Gögglön kosketuksen, hän alkaisi vähitellen tuntea kyseisen olennon ihanaa vaikutusta sisällään. Tätä tukemaan tietenkin tulisi olla Gögglöä ylistävää musiikkia ja kirjoituksia. Kun tämä uskova sitten tuotaisiin ulkomaailmaan, hänelle olisi valtaisa järkytys, että kukaan muu ei ole kyseistä jumalaa koskaan palvonut.
Tällä ajan takaa sitä, että jumalolennon palvonta on sidoksissa kontekstiin ja yhteisön opettamaan tapakoodistoon.
Kaikki ihmiset saavat turvaa ja lohtua ajattelemalla rakkaita asioita ja hiljentymällä niiden ääreen. Valitettavasti auktoriteetin määrittelemä ainoa oikea tapa uskoa johtaa helposti itsen ja muiden syyllistämiseen, pahojen ja väärien jumalien pelkoon, lopulta jopa väkivaltaan ja sotaan vaikka itse uskonnon teksti olisi päällisin puolin rauhanomaista.
Siispä en näe uskovien vapahtajaa minään muuna kuin elämänkokemusten _tulkintana_. Kristus on metafora sille vapaudelle ja mahtavuudelle, kun kaikki ristiriitaiset ja tuhoavat ajatukset ovat kaikonneet - ainakin hetkeksi. Se on yhteisön yhdessä sopima keino tehdä joistakin asioista pyhiä, arvostelun yläpuolella olevia. Niin pasifisti kuin sotilasta, radikaali tai konservatiivi voi sanoa kuunnelleensa Kristuksen ääntä sisällään jotain tekoa tehdessään. Teot voivat olla hyvin kaukana toisistaan, mutta tekijän yhteisöltä perimän moraalikoodiston mukaan äärimmäisen hyviä.
Konkreettisemmat havainnot jumalolentojen toimista taas ovat mielestäni harhaa, yliaktiivisen mielikuvituksen tuotetta.
Itse olen uskossa elämään. Tähän pirulliseen, yllättävää, tuskaisaan ja nautinnolliseen tapahtumasarjaan jossa minun kaltaiseni organismi saa hetken olla osallisen. Siinä on minulle taivasta ja helvettiä tarpeeksi jokaiselle päivälle.
>>>>>jumalolennon palvonta on sidoksissa kontekstiin ja yhteisön opettamaan tapakoodistoon.
Ehdottomasti juuri näin.
Tänään tuli pikkuinen dokumentti tv:stä, jossa mm. ulkoavaruuden olioita mielestään tavanneita haastateltiin. Tehtiin myös koe, jossa koehenkilö altistettiin tietynlaiselle aivostimulaatiolle. Hän koki jonkin "läsnäolon" ja ahdistui siitä kovin. Ei ole mikään uusi tieto, että tietyllä tavalla ohimolohkoa ärsytettäessä henkilö kokee jotakin "suurempaa". Siinä amerikkalaisessa dokumentissa kohteliaasti jätettiin ilmeisesti poliittista syistä toteamatta, että vaikka nämä dokumentin henkilöt tulkitsivat kokemansa vieraan läsnäolon ET:ksi, he olisivat taustastaan riippuen voineet tulkita sen myös Jeesukseksi, demoneiksi, enkeleiksi tai vihreä- tai punalakkisiksi tontuiksi tai ihan miksi vaan.
Kokemus on sama, sen tulkinta vaihtelee.
Luulin että heitit koko jutun "nalliksi" vain, mutta et näköjään.
¤Ajattelenkin, että jos uskonnollisuuteen taipuvainen ihminen kasvatettaisiin autiolla saarella ja hänelle sanottaisiin, että hiljentymällä voi tuntea Gögglön kosketuksen, hän alkaisi vähitellen tuntea kyseisen olennon ihanaa vaikutusta sisällään. Tätä tukemaan tietenkin tulisi olla Gögglöä ylistävää musiikkia ja kirjoituksia. Kun tämä uskova sitten tuotaisiin ulkomaailmaan, hänelle olisi valtaisa järkytys, että kukaan muu ei ole kyseistä jumalaa koskaan palvonut.¤
Menisikö se aivan noin suoraviivaisesti, toki noinkin jos ihminen on kyllin kokematon ja altis, mutta alttiuskin riippuu niin valtavasti kokemusten ja menttaliteetin suhtesta [jne] mihin ihminen kääntyy uskontarpeensa tyydyttääkseen.
Mielenkiintoista minusta on ja osaltaan ratkaisevaa, että tuo uskomisen tarve on olemassa, tarve johonkin enempään kuin tämän toistamisen tylsyyden ja yksinkertaisuuden hyväksymiseen tarkoituksena.
Jokin on vinksallaan ajatellen maailmaa vain pelkästään yksinkertaisena geenijatkumona [mistä muuten tieto sai alkunsa?], takana on jotain pirullisempaa ja ilkeämpää ja monimutkaisempaa aivan selvästi, "helvetin" olemassaoloon toki riittää me ihmiset toisillemme, mutta on tässä olevaisuudessakin itsessään jotain hyvin eriskummalisen kieroutunutta siihen tulkintaan nähden joka uskovaisien mukaan raamatusta nousee esille "rakkauden jumalasta", valtaisa 'risti'riita siis.
Kristus-Henkeä [Logos] voidaan toki pitää metaforana [kuten totesitkin] kaikelle sille ylemmälle tiedolle ja korkeammille periaatteille että myös ehkä budhalaisesti ajatellen hiljentymisen hetken rauhalle, mutta se saa myös konkretiaa eli lihaa ympärilleen niiden huomattavien ihmisten [kuten Nasaretilainen aikoinaan] vaikutuksesta, Kristus Logos tulee näin ikään kuin "lihaksi" täydellisesti hengelle omistautuvien ihmisten muodossa [Jeesus, Budha jne].
On tietysti "väärin", mutta luonnollista ihmisenä nostaa Jeesukset ja Budhat "jumalien" asemaan, mutta samaan hengenvetoon on todettava, että heidän erikoinen elämänsä ja tapansa olla ei ainakaan minusta ole kriteeri heidän "nokkimiseen" hengiltä [vaikka olemmekin rääkyvä varislauma me tavalliset tallaajat].
Kepeästi tosissani olin juu, enhän pelkän irvailun takia olisi nähnyt moista vaivaa. :)
"Mielenkiintoista minusta on ja osaltaan ratkaisevaa, että tuo uskomisen tarve on olemassa, tarve johonkin enempään kuin tämän toistamisen tylsyyden ja yksinkertaisuuden hyväksymiseen tarkoituksena."
Niin, se on mielenkiintoista. Siinä on jotain inhimillistä. Ehkä se on vain "vika" aivoissa, tai sitten evoluution mukana kehittynyt psyyken varaventtiili. Toisaalta voidaan spekuloida, että maailmankaikkeuden ja elämän rakentumisessa on jokin suurempi päämäärä jota yksittäinen ihminen ei tietoisesti pysty näkemään. Siksi suurempaa mittakaavaa haetaan transsin kaltaisista uskonnollisista kokemuksista.
"On tietysti "väärin", mutta luonnollista ihmisenä nostaa Jeesukset ja Budhat "jumalien" asemaan, mutta samaan hengenvetoon on todettava, että heidän erikoinen elämänsä ja tapansa olla ei ainakaan minusta ole kriteeri heidän "nokkimiseen" hengiltä [vaikka olemmekin rääkyvä varislauma me tavalliset tallaajat]."
Juu, ei mitään nokkimisia. Toisaalta jähmettäminen imeliksi fraaseiksi ja assosiaatiot lukkiutuneisiin asenteisiin tekevät valtavasti hallaa niille ulottuvuuksille, jota "pyhän ihmisen" olemuksen pohtiminen avaa. Sana "rakkaus" kuulostaa valitettavan usein ontolta ja tympeältä uskovan suussa. Vaikka sisimmässään toivottavasti rakastavat elämää ja maailmaa yhtä paljon kuin muutkin.
Mielestäni tarve uskoa voi aivan hyvin olla vain heijastus tietoisuuden itsetarkkailusta, eräänlaista 'turhaa' ja ylijäämäistä aivosähköä otsalohkossa. Toki myönnän, että uskonnollisuus kokemuksena voi olla heijastumaa myös jonkin kosmisen korkeamman älyn toiminnasta, joka kehittyy koko ajan eteenpäin organismien kollektiivisen kehityksen kautta.
Nuo ovat spekulaatioita. Tärkeää on se, kuinka annamme ihmisille vapauden käyttää omia aivojaan, ilman että joitakin tuntemusten tulkintoja nimetään yksinkertaisesti pyhiksi ja harvojen omaisuudeksi, toisten ollessa 'saatanallisia', 'maallisia' tai muuten viallisia.
¤Mielestäni tarve uskoa voi aivan hyvin olla vain heijastus tietoisuuden itsetarkkailusta, eräänlaista 'turhaa' ja ylijäämäistä aivosähköä otsalohkossa. Toki myönnän, että uskonnollisuus kokemuksena voi olla heijastumaa myös jonkin kosmisen korkeamman älyn toiminnasta, joka kehittyy koko ajan eteenpäin organismien kollektiivisen kehityksen kautta.¤
Kollektiivisuus ja "yhteys" siinä on jotain erittäin tutkimisen arvoista, kulttuurisen, psyykkisen sosiaalisen käyttäytymis-pakkojen, aivotoiminnnan hallusinaatioiden muuntumisen todellisuuksiksi (plasebo vaikutukset/"ihmeparantamiset" kehon ja mielen omien voimavarjoen vapautuessa) jne.
Vapaus ajatella tai olla ajattelematta, jotain tälläistä.