... JKK:n, Mielipidepankin ja lukemattoman joukon muita nimettömien koklip-luusereiden hyökkäyksiä minua vastaan. Silläkin uhalla, että minut leimattaisiin JKK:n kaltaiseksi omakehujaksi sanon:
Olen ilmeisesti aika näppärä poliittisessa keskustelussa. Olen huomannut, miten helppo minun on vastata näihin hyökkäyksiin. Tunnen myös politiikan juurtajaksain. Peruskepulainen mielenlaatuni tulee tietenkin esille, mutta olen myös vapaa arvostelemaan kepulaisia poliitikkoja, kun aihetta ilmenee.
Nämä vastaukseni ärsyttävät alakynteen jääviä hyökkäilijoitä, jolloin joutuvat turvautumaan alatyylisiin ilmaisuihin ja suoranaisiin valheisiin. Hyvä esimerkki on JKK:n epätoivoinen etsintä sellaisista kirjoituksistani, joissa olisin sanonut jotain totuudesta poikkeavaa muuttoliikkeestä. Lopulta hän keksi, että olen itse ne poistanut. Vastasin etten ole poistanut yhtään omaa kirjoitustani.
Olen ilmeisesti aika näppärä poliittisessa keskustelussa. Olen huomannut, miten helppo minun on vastata näihin hyökkäyksiin. Tunnen myös politiikan juurtajaksain. Peruskepulainen mielenlaatuni tulee tietenkin esille, mutta olen myös vapaa arvostelemaan kepulaisia poliitikkoja, kun aihetta ilmenee.
Nämä vastaukseni ärsyttävät alakynteen jääviä hyökkäilijoitä, jolloin joutuvat turvautumaan alatyylisiin ilmaisuihin ja suoranaisiin valheisiin. Hyvä esimerkki on JKK:n epätoivoinen etsintä sellaisista kirjoituksistani, joissa olisin sanonut jotain totuudesta poikkeavaa muuttoliikkeestä. Lopulta hän keksi, että olen itse ne poistanut. Vastasin etten ole poistanut yhtään omaa kirjoitustani.
Vastaukset 88
Vanhimmat
on vähän paavoväyrysmäinen kyky hypätä aina pystyyn kanveesista. Mutta tuo narsistinen analyysi itsestäsi on kyllä täysin virheellinen. Minun näkemyksesni mukaan sinulla on eräitä ominaisuuksia, jotka tekevät mahdolliseksi sen, että pystyt olemaan täysin piittaamaton tosiasioista. Mainitsen nyt kolme tärkeintä. Sinä joko et ymmärrä logiikkaa tai et välitä siitä. Mahdollisesti olet oppinut neuvostoystäviltäsi, koska heidän marxilaisen näkemyksensä mukaan logiikka on porvarien juoni. Sinä siis voit huoletta esittää ristiriitaisia näkemyksiä. Toinen ominaisuus on älyllinen epärehellisyys, joka esiintyy esim. niin, että vaikeat asiat jätetään vastaamatta ja siirrytään muihin asioihin. Kolmas tuolle toiselle hieman sukua oleva ominaisuus on se, josta moitittiin Kurt Waltheimia eli sinulla paksu nahka korvaa selkärangan. Mutta myönnän, että kyllä joskus ärsyynnyn sinuun. Se johtunee matemaattisesta koulutuksestani ja siitä, että oma filosofiani on looginen empirisimi.
Tämä nyt tietysti on henkilöarviointi, mutta mielestäni se on oikea vastaus itsekehuusi.
... näkemystä, jonka mukaan aistikokemukset ovat ihmisen ainoa tietolähde.
vähän väärästä paikasta, vaikka siinä myös havainnoista on kyse. Filosofisen suntana looginen empirismi määritellään Wikpediassa melko hyvin eli näin:
Loogisen empirismin mukaan filosofisen ajattelun tulee perustua selkeille argumenteille, joiden käsitteellis-looginen rakenne on mahdollisimman selvästi esillä. Tälläisen ajattelun esikuva voidaan nähdä toisaalta matemaattisissa todistuksissa, jotka aukottomasti osoittavat johtopäätöksen oikeellisuuden, toisaalta luonnontieteissä, joissa pyritään kokeellisesti varmistamaan ideoiden todenperäisyys.
... keskustelupalstalla vaikeita vierasperäisiä sanoja!!!
suomentamaan noita tieteellisiä termejä, joita ei ole viisaammatkaan suomentaneet. Todellisuudessa nuo termit ovat täysin vakiintuneet Suomen kielessä enkä edes huomannut tuota vierasperäisyyttä. No, olettaisi ainakin sinun ymmärtänyt, vaikka et ole diplomi-insinööri, mutta insinööri kuitenkin.
Yhteiskunnallista keskustelua ei kuitenkaan voi palauttaa arvovapaisiin "tosiasioihin", joista voitaisiin kuvitella jollakin loogisella välttämättömyydellä seuraavan jotakin. Siitäkin, sisältyykö logiikkaan mitään syysuhdeajattelua, vai onko siinä kyseessä vain sisällyksetön tautologia, voidaan olla monta mieltä. Sekoitat toisiinsa erilaisia lähtökohtia, eli sekoilet oikein kunnolla -- oikeastaan ihan vastaavalla tavalla kuin joku marxilainen yhteiskuntakyberneetikko voisi sekoilla. Koko jutussasi ei juuri ole järkeä, koska juuri tuollaiselta pohjalta käyty yhteiskunnallinen keskustelu ei pysty eksplikoimaan arvopohjia, vaan keskustelua käydään näennäisargumentaation varassa. Loogisen empirismin ongelmat ovat tiedonfilosofisia, mutta yhteiskunnallisen keskustelun lähtökohdat aina arvosidonnaisia.
Mietin kovasti, viitsiikö tuollaista sekoilua edes kommentoida, mutta olkoon nyt muutama kommentti.
1
Kyllä arvosidonnaisistkin tosiasioista voidaan edetä loogisesti. Sensijaan ristiriidasta voidaan johtaa mitä tahansa.
2
Kybernetiikka kyllä kukoisi jonkin aikaa Neuvostoliitossa, mutta sen harrastajille tahtoi käydä huonosti. Et ilmeiseti ole lukenut Ilmari Susiluodon kirjaa Suuruuden laskuoppi tai sitten et ole ymmärtänyt lukemaasi. "Marxilainen yhteiskuntakyberneetikko" on melko mieletön termi.
2
Loogisen empirismin ongelmat, niitäkin on, ovat kai tieteenfilosofisia. Kuitenkin se on ylivoimainen verrattuna esim kepulaisten suosimaan Rudolf Steinerin sekoiluun, antroposofiaan, jota Suomessa edustaa Reijo Wilenius.
3
Loogisen empirismin sopivuutta yhteiskunnalliseen ajatteluun kuvaa se, että se on Saksan sosialidemokraattisessa puolueessa lähes puolivirallinen filosofia.
Po. Arvosidonnaisista lähtökohdista, nehän eivät välttämättä ole tosiasioita.
No missän muualla filosofisesta oppisuunnasta voisi tulla puolivirallista puolueideologiaa kuin Saksassa? Ai niin, no, N-liitossa, tietenkin.
Arvojen ja tosiasioiden raja- ja kosketuspinnat ovat filosofisia ikuisuuskysymyksiä, mutta ainahan on näitä rajoittuneita, jotka mätkivät muita ikään kuin asiat olisivat heille valjenneet. Yksi huvittava vakavikkoporukka on yhteiskuntakyberneetikot. Minusta heitä sopii nimitää marxilaisiksi, koska he tuntuvat tietävän kaiken: mikä on kenellekin parasta ja kenenkin "todellinen" etu, ja mikä yleensäkin on paitsi paras myös ainoa totuus niin yksilöstä kuin yhteiskunnastakin. Heidän logiikkansa kattaa kaiken ja kaikilla tavoilla, arvotkin.
Jos minä esiintyisin saksankielisen alueen asiantuntijana, opettelisin kirjoittamaan nimen Waldheim oikein.
Sehän tietysti tekee minut epäpäteväksi. En ole saksalaisen kielialueen asiantuntija. Tuon asian olen kuullut saksalaisen kielialueen ja loogisen empirismin asiantuntijalta, Suomen ja Saksan sosialidemokraattisten puolueiden jäseneltä, Pertti Lindforsilta. Ymmärsit tuon filosofia-asian ilmeisesti tahallisesti väärin. Kun merkittävät Kepun johtajat ainakin aikaisemmin ilmoittivat lampifilosofikseen Reijo Wileniuksen, kyllä se oli lähes puolivirallinen Kepun filosofi. Siis kirjoitusvirheen myönnän, muu nyt oli sellaista, joista sinut voi tunnistaa lässyhumanistiksi, käyttääksen Pertti Lindforsin kuuluisaa sanontaa.
Epäpäteväksi sinut tekee taipumuksesi ratkaista asioita leimailemalla. Heiluttelet kylttejä, joissa lukee: "Matematiikka!", "Logiikka!", "Looginen empirismi!", jne. Yhteen oli kirjoitettu: "Kurt Waltheim!" Nyt sanot että kyseessä oli kirjoitusvirhe. Senjälkeen kaivat taas esiin uusia kylttejä: "Lässyhumanisti!", "Pertti Lindforsin kuuluisat sanonnat!"
Filosofinen argumentointisi koskien Oiva Härköstä ampui filosofisessa mielessä ohi. Filosofia on sinulle vain uusien kylttien liimaamista hyökkäyksiesi kohteisiin. Sinut erottaa lässyhumanistista se että Landen tapaan uskot omistavasi lopullisen totuuden. Tämä asia, kuten myös Landen ongelmat, pitäisi käsitellä psykologian, ei filosofian piirissä. Keskustelua koskeva arviosi ei koske keskustelua vaan erottaa keskustelun ja hallussasi olevan absoluuttisen totuuden.
Joillekin filosofia on esim. pyrkimystä käsitteelliseen selvyyteen, sinulle se on työkalu jolla kiilataan ero oivahärkösiin.
tämä riitä eli Sat Sapienti.
Minä siis ole henkilö, joka uskoo omaavansa lopullisen totuuden joka asiasta. Oiva Härkönenkö ei ole?
Se on huvittavaa.
Kun asia on sinusta noin huvittavaa, voisit edes lausua kiitoksen sanan niille, jotka sinulle tällaista hupia tarjoavat. Sen sijaan haukut meitä luusereiksi.
Esittämäsi arvion voisi ottaa jotenkin lukuunkin, jos sen esittäisi joku todella ulkopuolinen. Nyt se on todellakin kuten vähän epäiletkin pelkkää omaa kehua ja subjektiivista horinaa.
Jotta sinusta ei annettaisi tältäkään puolelta väärää todistusta, voin sanoa, että minä ja arvatakseni aika moni muukin "vastapuolen" kirjoittaja pitää sinua kuitenkin palstan kepulaisista vakiokirjoittajista Ristimäen ohella ainoina asiassa pysyvinä ja suhteellisen asiallisina. Sinulla on esim. kerimäkeen ja emeriitukseen valovuosien ero ja se ero kannattaa myös jatkossa pitää, jos aikoo saada muiden arvostusta.
Itse olen ollut eräissä asioissa aivan samalla kannalla kuin sinä, mutta monissa muissa täysin vastakkaisella kannalla. Tottakai kirjoittajien kirjoitusten ristiriitaisuuksiin ja selvästi totuudenvastaisiin höpinöihin voi puuttua. Eivät ne mitään hyökkäyksiä ole, vaan asioiden oikaisemisia kohdalleen.
Kyllä Oiva on rehellinen ja fiksu kirjoittelija. Se on todettavissa kaikesta huolimatta.
... onnetonta porukkaa, joka palstalla esiintyy nimettömänä, en teitä jotka esiinnytte omalla nimellänne tai rekisteröidyllä nimimerkillä. Kyllä Mpp ja JKK esittävät usein järkevääkin tekstiä.
Presidentinvallien aikaan kiistit vaikka kuinka monessa viestissä ettei Vanhanen olisi sanonut Ahtisaarta esikuvakseen presidenttinä. Noin niin kuin yhtenä esimerkkinä. Samalla kun levitit Halosesta ala-arvoista Vappupuhe 1976-valhetta.
Ehkä sinulla on suuret luulot itsestäsi?
Onko Oiva sellaistakin väittänyt?
En muista, mutta sen kyllä muistan, että Vanhasen kommenttia oli täällä näytetty, jossa Ahtisaari oli yksi Vanhasen mainitsemista presidenteistä.
Oivaa vartenko ne olikin?
Miten Härkösellä oli sellainen jäänyt huomaamatta?
Miksi käyttää tälläisellä ...
Kirjoittanut: oivahärkönen 11.8.2006 klo 14.49
... keskustelupalstalla vaikeita vierasperäisiä sanoja!!!
*******
Eikö luuseri ole vierasperäinen sana?
Ethän vaan halkea itsetyytyväisyyteen. Harvemmin näkee noin tulehtunutta ja pöhöttynyttä EGOA, melkein Paavo Väyrysen tasoa!!
puuta heinää vastikkeeksi.
Eipä nuo kirjoitukset hetkauta ketään. Ovat niin pöhöttyneiden ukkojen kirjoituksia.
Kyllä kansa tietää, että Keskusta on kansanpuolue.
Ei mitään lisättävää.
Aivan kuin olisin itse sen kirjoittanut.
Minä, joka sentään olen jotain opiskellutkin toisin kuin demarit, hotka palstalle ulostelevat sivistymättömiä kirjoituksiiaan.
Minun älykkyysosamääräni on mitattu vuonna -69 ja kahdensadan osallistujan joukosta sain kolmanneksi suurimmat pisteet.
Olen tämän asian ilmoittanut aiemminkin ja pyyttänyt demupojuilta vastaavia lukemia, mutta ei ole vastauksia tullut.
Jatka "Mikko Bernhard" samalla linjalla, sillä se on oikea tie demarien valehteluiden vastineeksi.
Kertoa totuus Keskustasta aina, kun yksikin demarikieroilija yrittää ivalla alistaa tulevaa eduskuntavaalivoittajaa.
...mutta itserakkautta tuntuu löytyvän, melkein enemmän kuin JormaKK:lta, ja se on jo paljon se. Toisaalta, onhan se varmaan ihan hyvä että sinä olet löytänyt elämällesi tarkoituksen tämän palstan pikkuplätinöistä.
Onnea vain valitsemallesi tielle.
hyökkäävät verikoirat raatelemaan kuten nytkin. Viimeksi demariämpäri lorisi kusta. Kapin nuolijat ovat aina palstalla roikkumassa ja puolustavat idoliaan.
Koirat haukkuu mutta Keskustan karavaani kulkee.
... politiikasta. Olen myös kirjoittanut paljon, yli sata kirjoitustani on julkaistu lehdissä.
Tämän palstan kirjoittelu tosiaan tarjoaa pikkunäpertelyä elämänmenooni.
...
Ja viimeistään se, että kirjoituksesi on julkaistu lehdessä, tekee siitä mielestäsi totta.
...olemme voineet tarjota Sinullekin jotain hupia. Luulen kyllä, että paljon enemmän me olemme saaneet sitä Sinusta ja monista muista kepulaisista vieläkin enemmän!
En viitsisi kehua sillä, että olisin "perusjotakin", koska samalla rajaisin kuvan itsestäni ja rajoittaisin ajattelu- ja sanomisvapauttani. Sinulle kyllä tuo peruskepulainen- määre hyvin sopii.
Minun omakehujeni selitys löytyy lähes aina siitä, että jotkut kepulaiset ovat määritelleet minut täysin valheellisesti ihan erilaiseksi kuin oikeasti olen, ja olen joutunut kertomaan ja todistamaankin totuutta itsestäni.
On hyvä, jos tunnet pässeesi joskus "yläkynteen" väittelyissämme, jotta minun ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että olen usein aiheuttanut sinun varsin hupaisiakin selittelyjäsi ja saanut sinut mykistymään jonkin vaikean kysymykseni edessä.
Tuohon Mielipidepankin sanomaan voin yhtyä:
>> Jotta sinusta ei annettaisi tältäkään puolelta väärää todistusta, voin sanoa, että minä ja arvatakseni aika moni muukin "vastapuolen" kirjoittaja pitää sinua kuitenkin palstan kepulaisista vakiokirjoittajista Ristimäen ohella ainoina asiassa pysyvinä ja suhteellisen asiallisina. Sinulla on esim. kerimäkeen ja emeriitukseen valovuosien ero ja se ero kannattaa myös jatkossa pitää, jos aikoo saada muiden arvostusta. > Itse olen ollut eräissä asioissa aivan samalla kannalla kuin sinä, mutta monissa muissa täysin vastakkaisella kannalla. Tottakai kirjoittajien kirjoitusten ristiriitaisuuksiin ja selvästi totuudenvastaisiin höpinöihin voi puuttua. Eivät ne mitään hyökkäyksiä ole, vaan asioiden oikaisemisia kohdalleen.
mielipuolipankin kanssa kaksi hörhöä.
Ovatko kaikki nimettömät kirjoittajat luusereita, siis myös sinua kannattavat, vai vain sinua kritisoivat.Ilmoita nyt mielipiteesi, niin jatkan sitten loogista analyysiä vai olisikohan sinun kannaltasi parempaa, että et vastaa tähän kysymykseen.
että olet jo nimittänyt kaikki nimettömät, myös omat kannattajasi, luusereiksi no se on reilua. Tietysti ajatus on pöljä, mutta sehän ei ole sinulta uutta. Kun tässä vähän ilmat kylmenee, niin analysoin asiaa vähän tarkemmin. Olisi todella mielenkiintoista joskus tutkia, miten kolme ryhmää, omalla nimellään kirjoittavat, nikillä ilman nimeä kirjoittavat ja nimettöminä ilman nikkiä kirjoittavat. Minulla on kyllä jo melko vahva aavistus asiasta, mutta palataan asiaan.
"Silläkin uhalla, että minut leimattaisiin JKK:n kaltaiseksi omakehujaksi..."
Kun kerran pyydät : Minä leimaan sinut JKK:n kaltaiseksi omakehujaksi. Ja mantteli istuu erinomaisesti. Olen huvittuneena seurannut kehitystäsi. Olet hiljalleen kasvanut (kypsynyt) JKK:n mittoihin. Siis itserakkaaksi tynnyriksi.
Sinun juttujasi vuosia lukeneena voin sanoa, että olet johdonmukainen kirjoituksissasi ja vahva uskossasi.
Voisimme olla paljosta enemmästä samaa mieltä, jos et eläisi edelleen niin vahvasti suljetun suunnitelmatalouden silmälaput silmillä, mitkä estävät sinua ymmärtämästä markkinatalouden ja kilpailunvapauden tuomia muutoksia.
Näin on etenkin aluepolitiikan kysymyksissä.
Yllättävää, että olet sitä mieltä, että Oiva on johdonmukainen kirjoituksissaan. En mitenkään moiti mielipidettäsi, mutta lienet huomannut, että Oivaa on täällä erittäin paljon moitittu epäjohdonmukaisuudesta ja minun mielestäni täydestä syystä.
Onhan Oiva johdonmukainen siinä, että sanoipa joku kepupoliitikko mitä tahansa, se on viisaasti sanottu. Vaikka eilen saman sanonut demari- tai kokoomuspolitiikko sanoi hyvin tyhmästi. Ja tekipä kepu tai kepupoliitikko mitä tahansa, niin se on parhaimmalla mahdollisella tavalla tehty. Vaikka jonkun muun puolueen tai sen poliitikon tekemänä sama teko olisi ollut ihan päin p:ttä.
Mitään muuta johdonmukaisuutta Oivassa ei ole. Ei sanomisissaan eikä tekemisissään. Periaatteissaan kaikkein vähiten. Hyvä näyttö tästä saatiin viime presidentinvaalien aikaan, jolloin Oiva onnistui syömään sanansa useaankin kertaan.
Oiva on epäjohdonmukaisuudessaan johdonmukainen.
Vähän sama kuin säännöllisen epäsäännöllinen.
... talouden kannattaja. Olen lukemattomia kertoja todistanut, että aluepolitiikka on yhteiskunnan kannalta halvempaa kuin antaa markkinatalouden nimissä markkinoiden vapaasti riehua. Markkinoita pitää yhteikunnan toimenpiteillä ohjata. Ei pakkomääräyksillä, vaan esimerkiksi niin, että markkinatkin kokevat, että tuotanto monissa tapauksissa on halvempaa siellä, missä työntekijät jo ovat valmiina.
Oiva on minusta johdonmukainen suurissa linjoissaan eikä luovu periaatteistaan eikä mielipiteistään. Havaintoni ovat useamman vuoden, yli viiden mutta alle kymmenen, ajalta, vaikken olekaan tehnyt mitään tarkkaa analyysiä, joten en kiistä epäjohdonmukaisuuksien mahdollisuutta, koska en ole lukenut jokaista Oivan juttua ihan niin tarkasti.
Oivan jutuissa on hyvin paljon johdonmukaisuutta, mikä ei sulje pois, että epäjohdonmukaisuuksiakin olisi. Lonkalta heittäisin, että johdonmukaisuus/epäjohdonmukaisuus -suhde Oivan kohdalla on 90/10.
Kirjoituksesi vain osoittaas - ikävä kyllä - ettet ymmärrä markkinatalouden perusasiaa: Jos markkinat toimivat vapaasti, yritykset hakevat itse itselleen aina edullisimman tavan toimia.
Jos siis aluepolitiikalla "ohjataan markkinavoimia", niin aina joku maksaa siitä enemmän: joko veronmaksaja veroissaan (aluetuet yrityksille) tai kuluttaja tuotteiden hinnoissa (kohonneet kustannukset siirtyvät aina hintoihin).
Kun veronmaksaja ja kuluttaja olemme sinä ja minä, niin miksi ihmeessä me suostuisimme maksamaan mitään siitä, että joku ei halua muuttaa sieltä, missä työtä ei ole sinne missä työtä on?
Tuossa yllä käyty johdonmukaisuus/epäjohdonmukaisuus keskustelu sanomisistasi sai hienon vastineen itseltäsi.
Olet siis täysin markkinatalouden kannattaja kunhan aluepolitiikalla varmistetaan ettei markkinatalous voi vapaasti riehua ja markkinoita pitää yhtesikunnan toimenpiteillä ohjata.
Tuossa ajatuksessa on sellainen sisäinen ristiriita mistä tuo epäjohdonmukaisuus epäily syntyy. Sillä heti kun yhteiskunta puuttuu markkinatalouteen se ei olekkaan enää puhdasta markkinartaloutta vaan saa piirteitä suunnitelmataloudesta, syntyy sekatalous.
Puhtaassa markkinataloudessa yritykset hakeutuvat aina sinne missä tuotantoedellytykset ovat parhaat, ei yksin halpa työvoima vaan muutkin edellytykset, energia, logistiikka ja niin edelleen. Sekataloudessa tuotantoa tuetaan kansallista syistä (telakkatuet) jolloin tuotteen loppuhintaa voidaan alentaa tuotantokustannuksista tinkimättä. Juuri tuota myös aluetuet ovat, tuotannon tukemista valtion toimin. Kepun mielestä se (tukeminen) tulee tehdä alueellisista lähtökohdista, monen muun mielestä yleisestä työllisyysnäkökulmasta.
... nyt enemmän siitä, että tuotantoa ei tehdä edullisimmalla tavalla. Toistan vielä: kokonaistalouden kannalta olisi edullisempaa enemmän tuottaa siellä, missä ihmiset jo ovat valmiiksi asutettuna kuin pakkosiirtää heitä esim. Helsingin seudulle.
... tosiaan yritykset hakeutuvat sinne, missä tuotantoedellytykset ovat edullisimmat. Niinpä kokonaistalouden kannalta yhteiskunnan kannattaakin luoda sellainen tilanne sinne, missä on jo työvoima valmiina. Työvoima on entistä enemmän yrityksen tärkein tuotantotekijä.
että poliitikot tietävät paremmin kuin markkinavoimat, mitä on maalle kokonaistaloudellisesti parasta. Sinulla on oikeus mielipiteeseesi, mutta kyllä se on kaukana markkinataloudesta. Nämä "kokonaistaloudelliset" näkökulmat ovat aina erittäin lyhytnäköisiä ja pelaavat marginaalituotoilla. Ne ovat myös usein järjettömiä jo lyhyellä tähtäyksellä. Otan yhden esimerkin. Yksi kokonaistaloudellinen näkemys on se, että työpaikkaa kannattaa tukea sillä summalla, mitä se tuottaa veroja. Entäpä, jos näin tehtäisiin kaikille työpaikoille. Mistä silloin saataisiin verot yhteiskunnan pyörittämiseen. Kyllä minäkin kannatan yhteiskunnan ohjausta ja globaalisti sitä pitäisi myös lisotä. Mutta tuo "kokonaistaludellisuus" on syytä hylätä.
... jos sitä ei oltaisi sodanjälkeisinä vuosikymmeninä johdettu kansantlouden kokonaisuutta silmälläpitäen vaan jätetty kaikki markkinavoimien haltuun. Silloin mm. perustettiin valtion toimesta sellaista tuontia korvaavaa perusteollisuutta, joihin ei yksityisiä yrityksiä ei ilmaantunut. Sellasia olivat esim. Neste, Rautaruukki ja Kemira. Nämäkin rakennettiin maakuntiin. Silloin muutenkin kehitettiin maata tasapainoisesti, rakennettiin liikenneverkko ja perustettiin yliopistoja maakuntiin.
Vapaassa markkinataloudessa yritykset hakevat itse aina edullisimman tavan toimia, jotta ne voisivat minimoida kulunsa ja maksimoida myyntitulonsa, eli tehdä hyvää tulosta ja kasvaa.
Kokonaistalouden edullisin tie on aina se, että annetaan yritysten toimia mahdollisimman pienellä ohjauksella.
Ihmisten siirtyminen nimittäin on kaikista vaihtoehdoista joustavin ja taloudellisin, koska uuden infran ja asuntojen rakentaminen niihin osiin maata, jossa talous vilkastuu ja kasvaa on aina kannattava investointi, joka maksaa itsensä nopeasti, kun "markkinavoimien ohjaaminen" aluepolitiikalla on pysyvä kankkulan kaivo, minne on kaadettava rahaa tasaisesti vuodesta toiseen.
Tuotanto siis tehdään edullisimmalla tavalla silloin, kun yritysten sijaintiin ei puututa valtion toimenpitein.
Julkiset laitokset on poikkeus. Valtion virastojen hajasijoitus toimii silloin, kun virastojen välillä ei tarvita fyysisiä yhteyksiä, vaan tullaan toimeen verkon kautta.
Korkeakoulujen ja yliopistojen hajasijoittaminen oli aikanaan viisas päätös, sillä jokainen korkeakoulu- ja yliopistokaupunki on synnyttänyt ympärilleen yritystoimintaa ja ja muuta taloudellista aktiviteettia, mikä on tehnyt niistä alueidensa kiistattomia kasvukeskuksia.
Hajasijoitusmielessä internet voi vaikuttaa tulevaisuudessa paljonkin, samoin se, että yritykset ulkoistavat erilaisia toimintojaan. Puhelinvaihdetoiminta ja erilaiset palvelupuhelimet voivat fyysisesti sijaita missä tahansa. Etätyötä voi tehdä mistä tahansa; minäkin tein sitä pitkin Eurooppaa kuukauden ajan, ja nyt eri puolilta Suomea, missä satun liikkumaan.
Aluepolitiikkaankin tarvittaisi enemmän luovuutta ja innovatiivisuutta, sillä rahan kaataminen yritysten omistajien taskuun palkkioksi siitä, että yritys tulee tekohengittämään syrjäseudun kepukuntaa, on niin täysin 50 vuotta vanhaa suljetun talouden virhepolitiikkaa kuin olla voi.
Sellaisesta ei pidä enää maksaa senttiäkään, koska sen tukipolitiikan virheellisyys on moneen kertaan kalliisti maksettu.
Puhtaassa markkinataloudessa tosiaan yritykset hakeutuvat sinne, missä tuotantoedellytykset ovat edullisimmat.
-------------
Niinpä yritysten kannattaa antaa toimia juuri noin, koska sae juuri tuottaa kokonaistaloudellisesti edullisimman tilanteen.
Niinpä kokonaistalouden kannalta yhteiskunnan kannattaakin luoda sellainen tilanne sinne, missä on jo työvoima valmiina.
----------------
Aina kun "yhteiskunta luo", se maksaa rahaa veronmaksajalle, eikä siis ole kokonaistaloudellisesti edullisempaa, vaan päin vastoin kalliimpaa, koska tuon "tilanteen luominen" rahoitetaan aina verovaroista, eli sinulta ja minulta.
Työvoima on entistä enemmän yrityksen tärkein tuotantotekijä.
-------------
Suhteellisesti ottaen noin, koska teollisuus automatisoituu edelleen ja palvelualat kasvavat. Yhä useamman yrityksen menestys perustuu siihen, miten henkilökunta osaa toimia erilaisissa kohtaamistilanteissa asiakkaitten kanssa.
Tästä taas seuraa, että yritysten (ja niiden työntekijöiden) on sijoituttava sinne, missä asiakkaat ovat, koska asiakkaita voi aika harvoin tuoda yrityksen luo.
sodanjälkeisestä toiminnasta, vaikka monet kokonaistaloudellisesti tehdyt asiat, kuten joukko maakuntayliopistoja, olisi ollut järkevämpi jättää tekemättä. Edelleen olisi ollut syytä jättää rakentamatta muutama pikku sellutehdas ja junanvaunutehdas. Jos Nokian johdossa olisi ajateltu kokonaistaloudellisesti, siellä tehtäisiin edelleen kaapeleita, WC-paperia, kumisaappaita ja Nokian nuoriso-ohjaajia, eikä sellaisia leikkikaluja kuin kännyköitä. Kyllä Oiva oli järkevää asuttaa karjalaiset ja rakentaa perusinfrastruktuuria ja perusteollisuutta sodan jälkeen valtionkin kustannuksella. Mutta aika aikaa kutakin. Nyt on toiset ajat eikä valtion ohjailu ole taloudessa tarpeellista, vaan jopa vahingollista. Tiedän, että sinä olet henkisesti juuttunut 1950-luvun maaseudulle ja silloisiin arvoihin ja uskomuksiin. En minä sinua sieltä pois saa, mutta tämä nyt on tarkoitettu myös muiden luettavaksi.
Sodanjälkeinen suljettu talous oli todella nykyisen hyvinvointimme perusta. Silloisessa maailmantaloudessa pystyimme tuontia säännöstelemällä ja vientiä tukemalla nostamaan perusteollisuutemme erinomaiseen kuntoon, maksamaan sotavelkamme neukuille.
Suljetussa taloudessa teollisuuttakin hajasijoitettiin sinne, missä työvoimaa (tai työttömyyttä) oli, koska suljetussa taloudessa ei tarvinnut välittää hintakilpailusta; sen valtio aina oikaisi tukia lisäämällä tai devalvoimalla markan.
Mutta nyt on kaikki toisin. Sinunkin, Oiva, olisi jo aika herätä huomaamaan, että suljetun talouden sisällä hyvin toimineita keinoja ei ole mahdollista käyttää enää, kun olemme avoimessa kilpailutilanteessa ja vapaassa markkinataloudessa.
Tämän eron opit ihan varmasti ymmärtämään, kunhan maltat pohtia asioita perusteellisesti ja kaikilta kanteilta - näin ainakin luulisin.
Varmuuden vuoksi totean, että toivottavasti jo demaritkin uskovat, että kokonaistaloudellista Valcoa ei olisi ollut syytä rakentaa.
Sinä tahallasi unohdat, että kun yhteiskunta luo jonkin tilanteen, se tietenkin maksaa, mutta luonnollisesti pitää luoda vain sellaisia tilanteita yrityksille, joista yhteikunta saa enemmän kuin sijoittaa. Olen väsyksiin saakka todistellut juuri sitä, että aluepolitiikka on juuri kokonaistalouden kannalta edullista.
Palveluyritykset on oltava siellä, missä ovat asiakkaat. Mutta tavaran tuotantoa harjoittava yritys ei ole kovin paljon riipppuvainen asiakkaiden sijainnista. Tehdäänhän nykyään suuri osa vaatteistamme nykyään Kiinassa.
Minä puhun koko ajan sellaisesta aluepolitiikasta, joka tuottaa enemmän kuin vie.
On muuten tutkittu, että kestää keskimäärin 16 vuotta, kun Helsingin seudulle muuttaja alkaa tuottaa kunnalleen. Niin paljon kunta joutuu sijoittamaan rakentaessaan häntä varten infran, asunnon ja palvelujen rakentamiseen. Ei ihme, että Helsingin seudun kunnat olivat Lipposen jälkeen pakahtua.
... avoimessa maailmanlaajuisessa kilpailutilanteessa, on kaikki keinot käytettävä hyväksi kilpailukykymme parantamiseksi. Niinpä sellainen aluepolitiikka, joka tuo enemmän kuin vie on luonnollisesti kannattavaa ja se pitää tehdä.
Kyllähän tämä Suomi on kovin kovin Helsinki-keskeinen valtio.Naapurimaassamme Ruotsissa yritystoiminta on jakautunut paljon tasaisemmin
kun katselee yritysten pääkonttoreiden sijainteja.
..onhan se kumma juttu kun Hesassa esim. joku katu suljetaan niin siitä pitää oikein uutisissa mainita,että aivankuin koko Suomen liikenne on jumissa.
Ja toinen esim. Kun tässä mennään talvea kohti ja tulee niitä lumipyryjä ja hesassa sataa 10 cm lunta niin se on kamala kaaos koko Suomessa.
Kyllä sekin on totta ,että yritysten pääkonttorit sijaitsevat hesassa vaikka hesalla ei ole mitään tekemistä koko yrityksen kanssa ja näin hesa hyötyy muiden tekemistä hyvistä tuloksista.
Tähän pystyy vain hesa keskeinen Suomi.
kokonaistaloudesta. Varmaan ne kaikki tyhjänä olet pelti-ym. hallit näyttivät olevan aikoinaan kokonaistaloudellisesti edullisia, mutta kuinkas sitten kävikään. Asia ei ole ollenkaan yksinkertainen. Asioita pitää katsella vähän laajemmasta näkökulmasta, kuten Konsta Pylkkänen taisi sanoa. Jos nut käytetään vähän toisenlaista termiä, niin asioita täytyy katsella strategisesti. Minusta Oiva sinun pitäisi vähintään selostaa tuota kokonaistaloudellista laskelmaasi, voimme sitten tarkastella sitä. Kysymys on sikäli retorinen, että en hetkeäkään usko sinun pystyvän käsittelemään asiaa tuota mantraasi "kokonaistaloudellisuus" pitemmälle. Minun käsitykseni on se, että ensin lasketaan, mitkä on poliittiset irtopisteet, jota hankkeesta saadaan ja sitten tehdään laskelmat, jotka varmasti osoittavat hankkeen kannattavaksi.
firma, jonka kaikki oleelliset toiminnat, kuten johtaminen, tuotekehitys, markkinointi, tuotannon kokonaissuunnittelu (tehtaiden työnjako), raaka-aineiden hankinnan koordinointi, logistinen suunnittelu, rahoitus ja tuotanto hoidetaan maakunnissa ja vain pääkonttori on Helsingissä (mitä siellä pääkonttorissa muuten tehdään).
Jos taas olet niitä, jotka arvostavat vain tuotantoa, kehoitan katsomaan, miten Neuvostoliitolle kävi. Sielläkin arvostettiin vain tuotantoa ja se oli tärkeimpiä syitä siihen, että Neuvostoliitto kaatui.
syrjässä muusta Suomessa aivan etelärannikolla on ongelmallista.Olisi ollut aikoinaan fiksumpaa
laittaa maamme pääkaupunki hieman keskemmälle
muuta Suomea.
... on selvää, että aika paljon saa uhrata varoja siihen, että työpaikka luodaan sinne, missä työntekijät ovat jo valmiina verrattuna siihen, että sirretään työntekijät suureen keskukseen perheineen ja rakennetaan heille sinne infra, palvelut ja aunnot, mitkä heillä jo oli valmiina kotiseudullaan. On esim. tutkittu, että Helsingin seudulle muuttaja alkaa tuottaa kunnalleen keskimäärin vasta 16 vuoden jälkeen.
mitä totesin. Tuon kuudentoista perusteista et kerro mitään. Voisin joka tapauksessa sanoa tuohon, että entäs, kun tulee se seitsemästoista vuosi ja paljon sen jälkeen. Vastauksestasi voi päätellä, että sinulla on vain tuo poliittinen mantra. En sinulta enempää odottanutkaan. Toivoisin, että alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä paneutuisi asiaan. Häneen kai sinäkin luotat, mutta voi olla, että laskelman jälkeen sinä laskisit hänetkin koklipeihin. Minä tunnen hänet sen verran hyvin, että voisin luottaa hänen laskelmiinsa, koska hän osaa tehdä ne eikä alistu poliittiseen painostukseen. Mutta tuskin näitä laskelmia Vesalta pyydetään, ehkäpä puoluesihteeri Korhonen laskee.
... laskea kokonaistaloudellinen hyöty aluepolitiikasta. Eihän sitä noin voida käsitellä. Se on laskettava jokaisessa sadoissa eritapauksissa erikseen. Ja niinhän vastuulliset viranomaiset aina tekevätkin, ennen kuin toimenpiteestä päätetään. Jos laskelma on kokonaistalouden kannalta positiivinen, toimi on toteutettava. Ja keskustajohtoinen hallitus sen tekeekin. Lipposen ja Niinistön hallitessa tällainen kehitys jäi sen Lipposen haaveen jalkoihin, että Helsingin seudusta on rakaennettava uljas eurooppalainen metropoli.
Tuon metropolin rakentamisen krapulaa podetaan seudulla vieläkin. Kuntien talous meni kuralle, kaikki on niin kallista asuntoja ei ole vieläkään riittävästi, vaikka valtaosa valtion asuntomäärärahoista on suunnattu seudulle.
Siihen sarjaan kuuluu myös se, että nykyhallitus joutuu pakkoliittämään Helsinkiin parhaan osan Sipoota, jotta saataisiin rakennusmaata sille väelle,jota Lipponen tänne haali. He olivat silloin nuoria. Nyt heidän perheensä ovat kasvaneet ja muutenkin on aika suunnitella isomman asunnon, mieluummin omakotitalon, rakentamista, mutta Lipponen ei osannut laskea niin pitkälle.
Sen 16 vuoden kuulin ansimmäisen kerran, kun kansanedustaja Erkki Pulliainen lausui sen eduskunnan täysistonnossa. Kenenkään en ole havainnun kiistäneen sitä tietoa.
mutta tarkoitin nimenomaan yksityistapauksia, että selvitettäisiin ja julkaistaisiin yleiset periaatteet. Ei niitä virkamiehillä ole, päätökset ovat tietysti poliittisia. Mutta olen samaa mietä, luotan nykyiseen hallitukseen, nimenomaan demareihin ja Vanhaseen, sekä RKP:hen sen oman kannatusalueen ulkopuolella. Pekkarinenkin on ryhdikkäästi ilmoittanut maaseutuverailuilla, että paluuta vanhaan ei ole. Vaalien lähestyessä vanhat siltarumpumiehet ovat ryhryneet hermostumaan, mutta tuskin ne kovin paljoa pääsevät tuhlaamaan.
..., kirjoitin aikoinaan Ilta-Sanomiin, jossa leimasin suurimmiksi siltarumpumiehiksi Lipposen ja Niinistön. Aihe ei oikeastaan kuulunnut erkkolaiseen koklipien tukemiseen, mutta se oli ilmeisesti niin yllättävä havainto, että julkaisivat oikein valokuvan kera kumppanuksista. Todistin kirjoituksessa, miten paljon heidän toimestaan rakennettiin siihen aikaan pääkaupunkiseudulle siltoja sekä rumpuja, kun hommasivat rahaa surutta seudun liikenneinfran (moottoritiet, rautatiet ja lentokentän laajentaminen)rakentamiseen luodessaan suurta eurooppalaista metropolia.
kun IS julkaisee, niin se muuttuuu totuudeksi. Kyllä sinulla tuo logiikka pelaa. Yleensähän sinä olet sitä mieltä, että IS ei puhu totta. Oletko varma, ettei IS julkissut juttuasi tahattomana huumorina. Muuten tuo analyysisi oli nuiin lapsellinen tai, kuten minun kotiseudullani sanotaan, köppänen, että vähän hävettää puolesi. Vai oli sinun kirjoituksesi noin vaikuttava.
... lehdissä julkaistaan, mutta ei siellä julkaista mitä tahansa niin kuin näillä palstoilla. Sanoinhan että juttu ei sopinut erkkolaiseen politiikkaan, mutta ilmeisesti se oli niin maukas juttu, ettei sitä voinut sivuuttaakkaan. Tässä koko juttu:
Siltarumpupoliitikkoja
Kepulaisia maakuntien kansanedustajia haukuttiin tuolla nimellä kun hommasivat kotipuoleen siltoja ja teitä.
Nyt maata on yli 7 vuotta hallinnut kahden helsinkiläisen kansanedustajan komennossa oleva hallitus. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö keskittävät kaiken toiminnan Helsingin seudulle ja siirtävät muualta maasta uutta väkeä alueelle niin, että seudun väkiluku nousee 270 tuhannella vuoteen 2030 mennessä.
Jokaisen lisäasukkaan asuttaminen vaatii kunnallistekniikkaa, palveluja ja asuntoja, mitkä pääosin rakennetaan valtion ja kuntien varoilla. Mutta se vaatii myös uutta liikennerakentamista. Niinpä nuo kumppanukset ovatkin vaivojaan ja valtion varoja säästämättä panneet tuulemaan.
Äskettäin solmittiin lähes 60 miljoonan euron urakkasopimus Kehä III:n kohentamiseksi, parin sadan miljoonan euron Lahden oikorataa ollaan aloittelemassa. Turun moottoritien rakentamista nopeutetaan. Seutulan lentokentän laajentaminen jatkuu lisäkiitoradan rakentamisena. Aivan äskettäin hallitus päätti antaa Helsingin kaupungille yli 100 miljoonan euron tukiaisen liikenneväylien rakentamiseksi Vuosaaren satamaan.
Ovatpa melkoisia siltarumpupoliitikkoja nuo Lipponen ja Niinistö.
Oiva Härkönen
Vantaa
juttu, oikorata on valmis. Luettuani jutun, olen edelleen melko varma, että jutun tahaton humoristisuus on sen valtti. Tuota jutun maukkautta en havaitse. Siinähän puhutaan itsestään selvyyksistä ja kaikki asiat ovat tarpeellisia ja kohtuullisia.
Mutta vakavampi huomautus. On se nyt melkoista älyllistä epärehellisyyttä, että Ilta-Sanomissa julkaiseminen pyhittäää ne jutut, joista sinä olet samaa mieltä, mutta ei muita. Olet sinä Oiva niin harvinainen poliittinen eläin, että kyllä sinut pitäisi rauhoittaa siinä kuin Saimaan Norppa.
Ja mikäköhän noissa hankkeissa oli siltarumpupolitikointia?
Aluepolitiikastahan sinä puhut, mutta nurikurisesti, sillä muuttoliike tapahtuu aina siihen suuntaan, missä talous kasvaa ja työntekijöitä on pulaa.
Taidat pahasti sekoittaa asioita, sillä vapaan työpaikan täyttävä ihminen tuottaa kunnalleen sillä sekunnilla, kun alkaa ansaita palkkaa.
16 vuoden odotusaika saattoi pitää paikkansa silloin, kun pikkukunnat suljetun talouden Suomessa rakensivat peltihalleja paketoiduille pelloilleen ja koettivat houkutella yrittäjiä alhaisilla toimitilavuokrilla.
Et taida luottaa siihen, että yritykset pyrkiessään maksimoimaan myyntitulonsa ja minimoimaan kustannuksensa, todellakin sijoittuvat aina siten, että se on kokonaistaloudellisesti edullisinta.
Jos siis yhteiskunta "luo olosuhteita", että yritykset sijoittuisivat jonnekin muualle, niin se johtaa aina huonompaan tilanteeseen kokonaistaloudellisesti, koska silloin maksetaan siitä, että yritykset eivät toimisi taloudellisesti tehokkaimmalla tavalla.
Tiedätkö muuten, miksi teollinen tuotanto siirtyy Kiinaan ja Intiaan?
Siksi, että siellä ovat raaka-aineet lähellä ja asiakkaitakin muutama sata miljoonaa. Työvoimaakin saa halvalla, koska elinkustannukset ovat murto-osa Suomen kustannustasosta.
Ajattelusi on täysin takaperoista, kun kuvittelet, että pääkaupunkiseudulle olisi auepoliittisesti ryhdytty rakentamaan jotain keskittymää asuntoineen ja teineen.
Mitään tuollaista "siltarumpupolitikointia" ei ole koskaan tapahtunut kuin ehkä omassa päässäsi.
Asuntojen, teiden ja muun infran rakentaminen oli pelkkä seuraus siitä, että pääkaupunkiseudun talouskasvu on ollut muuta maata nopeampaa.
Sinun logiikkasi mukaan yrityksiä olisi pitänyt siirtää sinne, missä oli työttömiä, mikä on täysin absurdia. Talousajattelusi on muutenkin melko alkeellista, kun kuvittelet, että on "kokonaistaloudellista" tukea aluepolitiikalla sellista toimintaa, jota yritykset eivät vapaaehtoisesti tekisi, kun ne pyrkivät nimenomaan taloudellisesti parhaaseen tulokseen, eli tuottamaan yritykseen sijoitetulle pääomalle mahdollisimman hyvän tuoton.
... taloutensa kannalta edullisimmin. Mutta koko yhteiskunnan kokonaistalous on eri asia. selittänyt. Yrittäjän ja yhteikunnan yhteenlaskettu tulos jostain toiminnasta pitää saada maksimoitua. Ei ole järkeää semmoisella toiminnalla, josta yritys kyllä hyötyy, mutta yhteikunta kärsii. Toisinpäin se ei voi olla, sillä yritys ei lähde sellaiseen hankkeeseen, joka ei ole kannattava sen kannalta.
... pääkaupunkiseudulla tehtiin siksi, että saataisiin entistä enemmän houkuteltua yritystoimintaa ja ihmisiä tänne.
Se tuli yhteikunnalle kalliiksi. Olisi ollut varaa luoda sellaisia olosuhteita sinne, missä jo työntekijät olivat valmiina, jolloin monet yritykset olisivat vapaehtoisesti laajentaneet toimintaansa sinne. Täällöin ei olisi tarvittu pakkosiirtää ihmisiä ja rakentaa heille kaikki uudelleen.
Turha tätä jähnäämistä on jatkaa. Sinä et haluakkaan ymmärtää yhteikunnan kokonaistaloudellista etua. Sinun on näköjään mahdoton päästä ajattelussa sen pitemmälle, että ymmärtäisit, että yksin yrityksen menestys ei ole kaikki mitä tarvitsemme. Kukoistava kokonaistalous on myös yrityksen etu.
Siis pitäisikö työmatkalaisia seisottaa Kehäteiden ruuhkissa? Miksei Turkuun olisi saanut
rakentaa moottoritietä kun ottaa huomioon,että vanhan ykköstien kapasiteetti ei enää olsi riittänyt kasvavan liikenteen tarpeisiin johtuen mm.taloudellisen vilkastumisen aiheuttamasta raskaan liikenteen kasvusta.
Taisivat Iltiksessä julkaista juttusi lähinnä huumorimielessä...
aiotaan rakennetaan kehä kolmosen rinnalle toinen nelikaistainen tie.
"Siis pitäisikö työmatkalaisia seisottaa Kehäteiden ruuhkissa?"
Minusta Suomen oloissa muutaman kilometrin välin omaavat suuret liikenneväylät ovat liioittelua.
... juuri Helsingin seudulla, jossa kunta joutuu rakentamaan jokaiselle muuttajalle ja hänen perheelleen infran, asunnon ja palvelut. Tähän menee keskimäärin muuttajan 16 vuoden verotulot kunnalleen.
Moni työ on sellaista, mitä voitaisiin tehdä siellä, missä tekijät ovat jo valmiina, jos se asia vain osattaisiin oikein hoitaa poliitikkojen taholta. Yrittäjää se ei niinkään kiinnosta, kun hän on tottunut, että yhteikunta kyllä pakkosiirtää heille työntekijät ja asuttaa heidät.
..., kun Erkko joskus poikkeaa kokdemiläisestä linjastaan ja julkaisee muutakin. Julkaisi Hesari alkuvuodesta laajemman kirjoitukseni maataloustukien todellisesta luonteesta, jonka laitoin tälle palstalle äskettäin.
Tuo Iltiksen juttu on tosiaan vanha, sehän ilmenee tekstistäkin, kirjoitettu 02.
... joissa kepulaiset kansanedustajat esittävät teiden rakentamista tai kunnissa pitoa maakuntiin?
Mieti, mitä tapahtuu silloin, kun yritykset olisivat vahvassa kasvussa, mutta kunnat eivät rakentaisikaan asuntoja ja infraa yritysten uusille työntekijöille.
Luuletko, että kunnan on viisasta kieltäytyä vastaanottamasta uusia asukkaita, veronmaksajia, ja estää yrityksiä kasvamasta, mikä myös pienentää kunnan tulevia verotuloja.
On täysin asiaan kuulumatonta yrittää kääntää asia päälaelleen, sillä asuntojen ja infran rakentaminen ei ole yritysten talouskasvun aiheuttaja, vaan talouskasvun seuraus, joka on hoidettava, jos kasvun halutaan toteutuvan.
Puheesi yhteiskunnan pakkosiirroista ovat täysin perää vailla. Sellaista ei ole tapahtunut koskaan eikä missään.
Ei ole erikseen yritysten ja yhteiskunnan taloutta. On vain yksi kansantalous, jossa yksityinen sektori - eli yritykset - tuottavat sen kansantulon, josta yhteiskunta verotuksella kuorii päältä rahat omaan talouteensa.
Pääkaupunkiseudeulla ei ole koskaan tehty mitään yritysten ja työntekijöiden houkuttelemiseksi tänne - ei ikinä, Oiva!!!
Pääkaupunkiseudulla on tultu hyvin myöhään vastaan siinä, että asuntoja on alettu rakentaa vasta, kun siihen on ollkut ihan pakko, etteivät asumiskustannukset nousisi aivan mahdottomiksi.
Yritysten kasvu ja työvoimatarve tulee aina ensin, ja se on seurausta siitä, että yritykset menestyvät kilpailussa toisia yrityksiä vastaan. Silloin ne alkavat tarvita lisää työvoimaa. Vasta tämän jälkeen on tullut se, että uusille työntekijöille on tarvittu asuntoja ja palveluja, jottei talouskasvua jarrutettaisi yhteiskunnan laiminlyöntien vuoksi.
Sinä itse et halua ymmärtää sitä, että jos yritykset pantaisi muuttamaan sinne, missä on työttömiä ilman töitä, se merkitsisi yrityksille tarpeettomia lisäkustannuksia raaka-aineiden, tarvikkeiden ja valmiiden tuotteiden kuljetuskustannusten kasvuna, ja vielä enemmän lisäkustannuksia tuotantokapasiteetin rakentamisena ja yrityksessä jo työskentelevien ihmisten muuttamisena uudelle paikkakunnalle.
Sinun puheillasi ei ole mitään tekemistä kokonaistalouden kanssa.
Joko et tajua asiasta mitään, tai valehtelet tietoisesti. Tässä vaiheessa kallistun ensimmäisen vaihtoehdon kannalle.
... yritys kasvaa on valtion seurattava, voisiko kasvu tapahtua kaikkien kannalta edullisimmin siellä, jossa on jo työntekijät valmiin. Valtiolla on keinonsa tuohon ohjaiuun esim. yritystukin jakajana ja valtion infrastruktuurin rakentamisesta päättäjäänä.
Kunnan yritystoiminta kasvaa myös uusien yritysten aloittamalla toimintansa. Valtion sijainninohjaus uuden yrityksen osalta on vielä helpompaa ja tärkeämpää kuin laajenevan osalta.
... tajuavan aiheesta mitään. Ei kannata enää toistaa tosiasioita sinulle.
... jakaa hopealusikoita.
Et näytä pystyvän käsittelemään itse pääasiaa, kun selittelet.
Oletat, että yritykset sijoittuvat epäkannattavalla tavalla, ja että valtion pitäisi ohjailla niitä sijoittumaan kannattavammalla tavalla?
Väärä oletus.
Yritystukia ei pidä mennä jakamaan, sillä se on pelkkää rahan kaatoa yrityksen omistajille, joka menee täysin hukkaan, vaikka tuki olisikin palkkio siitä, että yritys sijoittuu kannattamattomampaan paikkaan mihin se sijoittuisi ilman yritystukea.
Uusia yrityksiä perustetaan, mutta teollisuusyrityksiä melkoisen vähän. Niinpä sijainninohjauksella ei voida enää juurikaan vaikuttaa, kun valtaosa uusista yrityksistä on palveluyrityksiä ja luonnollisesti sijoittuvat sinne, missä niiden asiakkaatkin ovat.
Helpostipa luovutit, vai huomasitko olleesi väärässä "kokonaistaloutesi" kanssa?
"Vastasin etten ole poistanut yhtään omaa kirjoitustani."
Niin vastasit. Mutta mitä se todistaa? Olet niin monet kerrat osoittanut täällä noudattavasi korkeammallakin nähtyä kepulaista perinnettä: puhut niin totta kuin voit.