Kongo: yli 10 000 000 kuollutta siirtomaapolit.

Valkoinen kuningas, musta kuolema
Elokuva Belgian kuningas Leopold II harjoittamasta väkivallasta Kongossa

Leopold II isä, Leopold I ei koskaan onnistunut valloittamaan Belgialle siirtomaata. Leopold II päätti onnistua. Englantilaisen tutkimusmatkailijan, Henry Stanleyn avulla hanke toteutui. Kahdenkymmenen vuoden aikana Leopold hallitsi Kongossa aluetta, joka oli kahdeksankertainen Belgiaan verrattuna.

Leopold II halusi tehdä Belgiasta suuremman, voimakkaamman ja kauniimman. Tarkoitus pyhitti keinot, sillä samalla vietiin kristinuskoa pakanoille. Leopold keräsi valtavan henkilökohtaisen omaisuuden ja nosti Belgian kukoistukseen. Kumiplantaaseilla työskentelevien orjien henki ei ollut minkään hintainen.

Työleirit olivat suuria vankileirejä, ja miljoonia ihmisiä - myös naisia ja lapsia - tapettiin käsittämättömän julmasti. Salaisuus kesti lähes sata vuotta, kunnes silvottujen mustien lasten kuvat levisivät maailmalle. Työleirien päällystön kirjeenvaihtoa on dramatisoitu viemään elokuvaa eteenpäin.

Peter Baten ohjaamassa elokuvassa Valkoinen kuningas, musta kuolema (White King, Red Rubber, Black Death) Kongon historiaa tutkinut professori Elikia M'Bokolo, yksi elokuvan asaintuntijavieraista, ajelee Bryselissä turistibussin toisessa kerroksessa ja katselee kuningas Leopold II rakennuttamia maamerkkejä, jotka näyttävät kultaisen julkisivun kuninkaan harjoittamasta omaisuuden keruusta Kongossa 1870-luvulta alkaen vuosisadan vaihteeseen asti.

Kun M'Bokolo vierailee Kuninkaallisessa Keski-Afrikan museossa, hänet valtaa outo tunne, jossa on sekaisin inhoa, yllättyneisyyttä ja epäuskoa, sillä koko museo viestii siitä, kuinka Belgia sivisti Kongoa ja vei sinne hyvinvointia.

Bate keräsi vuosia aineistoa saadakseen Leopold II teot oikeuden punnittaviksi. Aie ei ole toteutunut. Entinen Kongo, nykyinen Zaire taistelee monien sotavuosien jälkeen normaalin elämän puolesta ja rauhasta YK:n rauhanturvajoukkojen valvonnan alla.

http://www.yle.fi/d-projekti/arkisto/2005/valkoinen_kuningas.html


Leopold II ja belgialaiset

Monet belgialaiset pitävät Leopold II:sta "Rakentajakuninkaana" (Ranskaksi "le roi bâtisseur", hollanniksi "Koning-Bouwer"), sillä hän aloitti useita rakennus- ja urbanisointiprojekteja Belgiassa (pääasiassa Brysselissä, Ostendissa ja Antwerpenissa). Rakennukset käsittävät mm. Kuninkaalliset kasvihuoneet Laekenissa (osana Laekenin kuninkaallista linnaa), Japanilaisen tornin, Kiinalaisen paviljongin, Musée du Congo (nykyään Royal Museum for Central Africa) ja sitä ymparöivän puiston Tervurenissa, Cinquantenaire itsenäisyyden 50-vuotisjuhlien monumentti Brysselissä ja Antwerpenin rautatieaseman. Hän oli kykenevä täyttämään suuruudenhulluutensa ja pystyttämään nämä rakennukset varoilla, jotka Kongon vapaavaltion riistosta saatiin.

Kun Kongo siirrettiin Leopoldilta Belgialle, tapahtui "Suuri unohdus", kuten Adam Hochschild asian ilmaisee King Leopold's Ghostissa. Adam Hochschildin sanoin:
Kongo tarjoaa hyvän esimerkin unohtamisen politiikasta. Leopold ja belgialaiset siirtomaaviranomaiset menivät pitkälle yrittäessään poistaa historiasta syyttävät viittaukset. (Adam Hochschild, King Leopold's Ghost).

Hämmästyttävästi Royal Museum for Central Africa (Tervurenin museo) ei mainitse sanallakaan Kongon vapaavaltiossa tapahtuneita julmuuksia ja hirmutekoja. Tervurenin museossa on laaja kokoelma siirtomaan esineistöä, mutta suurinta vääryyttä Kongoa kohtaan ei mainita. Toisen esimerkin voi loytää Blankenbergen rantakadulta, suositulta rantalomakohteelta, jossa monumentti esittää kolonialistia jaloissaan musta lapsi (oletettavasti tuomassa hänelle "sivistystä") ilman mitään kommentteja, antaen lisäkuvaa "Suuresta unohduksesta".

http://fi.wikipedia.org/wiki/Belgian_Leopold_II

http://en.wikipedia.org/wiki/Léopold_II_of_Belgium