Huumoria ihmiset

Etelä-Pohjanmaan murresana-haku
LÄHDE: Kerttu Karhu: Eheroon Taharoon

suomi-murre:    

   
      
murre-suomi:    

   
murresana       suomenkielinen vastine       murrelause
1. asialtaanen       asiallinen, tilanteeseen sopiva       
1. este       ensimmäiseksi       Mä kerkisin sinne este.
1. hairata       tarttua kiinni nopeasti, siepata       Se hairas muhun kuk koira karikkahan.
1. haissi       harva, huono heinä       Ei siitä heinästä mitään aiveeta (=AIV-rehua) voi teherä, kus son sellaasta haissia.
1. häjy       lapsesta: nuorin       Tuo teirän häjypoika ja meirän häjyflikka sopiis niin hyvin yhtehen, kum maat on korvatusten.
1. hakata       ks. klavuta       
1. hauska       iloinen, rattoisa       Son sitte hauska ihiminen
1. helepata       auttaa, avustaa       kerkiääsiksä vähä mua heleppaamahan?
1. herelmöörä, olla herelmäs       heilimöidä       Heinä oj jo liika vanahaa, jos se kerkiää ennen kaatamista herelmöömähän
1. joppari       polkupyörän tavarateline       Minoon häjyysenä palio istunup pyöräj jopparis, kunon menty kirkkohon taikka kylähän.
1. kaarittaa, siristää       reestä: kun reki kaarittaa, sen perä luistaa sivuttain kohti ojanpengertä liukkaalla kelillä       
1. kaira       pora       
1. kastet       aamukaste       Apilaheiniä ajettihin seipähiltä aina kastehen aikana, jottei kaikkia apilalleheret varisnu kärryllavalle.
1. keli       tien pinnan olosuhteet       Ei tainnu tullak kesää, muutaku huonompi rekikeli.
1. kiikkua       keinua       
1. kinnata       kiristää       Emmä voi tätä vaatetta pitääp päälläni, kus se niil lujaa kinnaa!
1. klasi       ikkunaverhot       Ei saa vaharatak klasista!
1. koittaa       kokeilla, tunnustella       
1. konkata       silputa oksia konkalla       
1. konttuuri       komero, kylmä komero       Maito on muijonnu tua porstuan konttuuris, siä ov varmahal liika lämpöönen.
1. koriata       korjata rikkinäinen esine       
1. kortteli       vanha pituusmitta (1/4 kyynärää = 14.8cm)       
1. laskia       teroittaa tahkolla       Pitääs laskian niittokonehen terä.
1. lesta       istuin, polkupyörän satula       Äireem pyöräs oli aina lesta niin ylähällä, jottei sillem meinannu ulettua.
1. luohata       lähennellä, nojailla       Siä ne kylärraitilla luohas toisihinsa.
1. luora       siirtää lantaa       Ennen aina kaikki sonta luotihin tarikolla ihimisvoimmin.
1. nurru       pieni vako       Kyllä siitä nyv vesi menöö, kum mä kaakersin siihel lapiolla pientä nurrua.
1. paasata, takia (1)       takoa       Hariankylän seppä oli pannup pajan ovehel lapon, johona luki: Moon päntäläs paasaamas.
1. painaa       värjätä lankaa       
1. patas       paalu, pylväs       Siä oli jo tuvar rakennuksella löyty pattahat pystyhyn.
1. peraata       perata, kitkeä       
1. perät       eläinten kytkyet       
1. prellä       kosketella       
1. puori       kauppa       
1. rääpiä       sotkea syödessä, maistaa joka astiasta       
1. räknätä       laskea       Eikö se jo tämmää, kum moon sen niim monehen kertahan räknänny?
1. räpäskä       vastakirnuttu pehmeä voi       
1. rehevä       runsasmuotoinen       
1. rehkiä       uurastaa       Täson pulllukkir rehiittyä.
1. rehustaa       taloudenpidosta: olla epätarkka       No sen elämä on sellaasta rehustamista.
1. retalehtaa       lapsista: kulkea ilman valvontaa       Ei ne yhtääk katto kotona perähän, kum mukulat saa retalehtaa mihinä rookaa.
1. retuuttaa       ravistaa       Retuttan nys sitä jotta se herääs!
1. riihitä       puida viljaa       Kur riihittihin, niim piti ollap palio riihiväkiä.
1. roikka       kiinteä ryhmä       No me tullahan sitte koko roikka.
1. saatto       hautajaissaattue       Meeksä saattoohin?
1. sarattaa       sadattaa       Saratti niin, jotta perkelehiä lenti kuk kirvehiä.
1. siivo       moitteeton, hyvätapainen, säädyllinen       Siinon siivo mies.
1. syltty       sianlihasta keittämällä tehty leikkele       Keitetystä syltystä klivattihin sentin vahavuusia kiivuja ja ne pantihin veheriääsehen klasipurkkihin ja kaarettihin suolavesi päälle.
1. syyni       tarkastus       
1. takua       ks. paasata (1)       
1. tikata       ommella tikkipistoilla       
1. topata       pehmustaa       
1. törppö       astia       Tuo nyv vettä jollakit törpöllä!
1. tratti       ohjauspyörä       Hyvästä autoolijasta sanotahan, jotta son syntyny tratti kouras.
1. tryykätä       rynnätä       Älä nys sinne heti tryykää, ne luuloo jotta täälton vaharattu!
1. tupa       maalaistalon oleskelu-, työskentely- ja nukkumatila, jossa laitettiin ja syötiin ruoka, leivottiin ja tehtiin puhdetöitä; nykykäytössä olohuone       
1. tykysti       tukevasti       
1. tyly       ks. jumalatoon       
1. vetelä       löysä       
1. vinkkeli       suorakulma       
2. asialtaanen       lapsesta: ikäisekseen neuvokas, varhaiskypsä       Kyllä tuo mukula on niin asialtaanen.
2. este       sopiva, hyvin soveltuva       Son siihen työhön oikeen este.
2. hairata       vihlaista       Kyllä hairas mun ottakämärähäni
2. haissi       käytetty haukkumasanana pahanhajuisesta ihmisestä       
2. häjy       huono, paha       Kyllä moon niin häjys kunnos olluk koko viikon.
2. hakata       nakertaa       Hiiret on hakannus säkit aivan hajalle.
2. hauska       nopeasti kuluva (ruoka).       
2. helepata       ontua       kovaapa sum pitää helepatat tuota konttias
2. herelmöörä       riekaleisista vaatteista       kylläpä suv vaattehes herelmööttöö!
2. joppari       keinottelija, salakauppias       Son kova hevoosjoppari.
2. kaarittaa       karttaa       Mikähän sen on, kus se mua niin kaarittaa?
2. kaira       joustinneule       Sitä kurotahan yks- ja kakslykkyystä (=neulotaan yksi- ja kaksisilmukkaista) kairaa.
2. kastet       kastike       
2. keli       ilma, säätila       Kyllä nyt om pitäny hyviä keliä!
2. kiikkua       riippua, riiputtaa ruhoa teurastuksen jälkeen       Joko tootta pannus sian kiikkumahan?
2. kinnata       sinnitellä       Ei kannata kinnata, iliman hinnata
2. klasi       juomalasi       
2. koittaa       yrittää, koettaa       Elämä on kovaa, koittaa mitä koittaa.
2. konkata, tintata       hypätä ruutua       Maaham piirrettihir ruurut ja sitte yhyrellä jalaalla hypittihin ruurusta toisehen ja potkittihin sillä samalla jalaalla littiää kiviä aina seuraavahar ruutuhun.
2. konttuuri       konttori       Pitääs käyrät tua osuuskaupan konttuuris.
2. koriata       ottaa talteen       Kyllä joku aina koriaa huolimattoman tavaran.
2. kortteli       vanha tilavuusmitta (1/4 tuoppia = 0.327l)       Pareet on kortteli kotua, kuk kannu kylästä.
2. laskia       laskea mäkeä       Sitä tehtihin nakkooski (=hyppyri) kul laskettihim mäkiä.
2. lesta       leski       
2. luohata       kallistua       Kyllä tuo lato niim pahoon luohaa, jotta se pitääs hajottaa.
2. luora       kaivaa ojaa       Naisekki on ennen luonul lapiolla ojaa.
2. nurru       kahvipannun nokka       Mä tuon kans kuppini nurrun alle, nirahuta siitä mullekki.
2. paasata       ks. paukutella       
2. painaa, ramaasta       väsyttää       Tulookahan ränstetilimat, kun niim painaa?
2. patas       patsas       
2. perät       kellonvitjat       
2. perraata       perua (puheensa)       Kyllä mum pisti vihakseni, kum mä jouruum perkamaham puheetani.
2. pirellä       pidellä       Viittisiksä pirellät tuota mun hevoostani, kum mä käylähärän viä tuvas?
2. puori       aitta       
2. rääpiä       tehdä jotain huonosti, ylimalkaan, huolimattomasti       
2. räknätä       välittää       Minen räknääs siitä viittaskoolia piimääkää!
2. räpäskä       ks. ränstet       
2. rehevä       ylpistelevä       
2. rehkiä       ks. hierustaa       
2. rehustaa       ks. pehustaa       
2. retalehtaa       ks. kletarehtaa       
2. retuuttaa       kantaa mukanaan pitäen huonosti kiinni       Nuo mukulat aina tuota häjyysempää retuuttaa.
2. riihitä       riehua, tehdä työtä huolimattomasti       Työ pitää teherär reiruhun, eikä tuolla lailla riihitä!
2. roikka       jatkokaapeli       
2. saatto       hyvä ruokahalu       Mä er räknää mitä mä syön, kum mullon niin hyvä saatto.
2. sarattaa       sadettaa       
2. siivo       siisti, yksinkertainen       Siivo siloonen om pareet kuh huonosti kruusattu
2. syltty       poimu tai ryppy sukassa       Sylttysukka ja kalttokenkä ei ikänä miestä saa.
2. syyni       asevelvollisten kutsunnat       Joko teiräm poika on ollu syynis?
2. takua       vaivata, riivata       Mikähän sitäki oikeen takoo, kuj jätti nuon hyväv viraaj ja lähti muolle?
2. tikata       kävellä nopeasti       Tikkaa niinku neulomakones.
2. topata       pysähtyä       Mulli toppas kus seinähän, kus sitä vietihim pihalle ja sitä sai toinen kiskua ja toinen lykäätä ennenkus soli vainios.
2. törppö       tyhmyri       
2. tratti       suppilo       
2. tryykätä       silittää silitysraudalla       
2. tupa       koko asuinrakennus       Niim monta tapaa kun on tupaaki.
2. tykysti       päättäväisesti, uskottavasti       Kyllä ne sen uskoo, kum mä oikeen tykysti sanoon.
2. tyly       töykeä, vastenmielinen, ikävä       
2. vetelä       upottava suo       Suo siä, vetelä tää.
2. vinkkeli       kulma rakennuksessa       
3. kortteli       muki       Ennem pruukattihir ryypätä pläkkikorttelista.
3. perät       ks.peräheinät       
3. pirellä       pöyhiä heiniä       Heiniä piti monehen kertaham pirellä, ennenkun ne kuivi ja sai ajaal latohon.
3. siivo       järjestys, siisteys       Ei siivo pysy tekemällä, mutta pitämällä.
3. topata       kastaa       Ohorakakko oli hyvää kus sitä toppas kinkun rasvahan.
A             
Ä             
aakkuna       ks. akkuna       
aapes, aapeskiria, aapiskirija       aapinen       Kiiltää ku aapeksen kansi.
ääres       vieressä       Molin aiva siinä ääres, kus se tapahtuu.
aasta alakaan       aivan alusta alkaen       
afääri, arpeeti       työ       
ahanas, ahanes       ahne; ahkera       Kylläpä tuo poika on ahanes syömähän!
ahares       mäki, rinne, ahde       Mukulat on koko päiväl lasketellu tua Uittimen ahtehes.
aharesvuosi       välivuosi       Lehemä piti aharesvuoren, sei poikinu ollenkaa.
ähky       hevosen puhallustauti       
äijämies       aviomies       Äijämiehellä on iloja suruja, poikamiehellä ei kumpiakaa.
aijan kans       ajan mittaan       
aijata       hyväillä, halata, pitää hyvänä       Tottahan sitä nyv vähä pitääs aijata.
aikottaa       valittaa kipua       Ei niin pienestä vaivasta tartte aikottaa.
ailehtaa, ajelehtaa       lojua, olla heitteillä       Son niin huolimatoon, jotta sen tavarat ailehtaa mihinä rookaa.
äimä       neula, jolla ommellaan nahkaa       Son tarkkaa työtä, kut teherähän äimähän silimää.
äimiestellä       ks. imehrellä       
aimoo       aikamoinen       No teilläpäin nyv vasta aimoota ihmisiä on!
airantoloppa       aitapaalu       
aituri       lehmä, joka ei pysy aidan sisäpuolella       Tähärikki olis muutoon hyvä lehemä, mutta kus son aituri.
ajaa ähkynsä       saada keinolla millä hyvänsä asiansa menemään läpi       Aina son ajamas tuota ähkyänsä.
ajaa takaa       tarkoittaa       Mitähän se oikeen ajoo takaa, kus se tuos kävi?
ajelehtaa       ks. ailehtaa       
ajella       leikata hiukset pois.       Ajelenko mä sum pääs puliks?
äjes       äes, maan möyhennysväline       Moon nähäny palio mailmaa äkehem peräs.
äkäänen, äriä       äkeä, äkkipikainen       Äkäänen kup pikiöjiykauppias.
akanottolupa       rippikoulutodistus       
akantappaja       moottoripyörän sivuvaunu       
äkätä       huomata, havaita, tajuta       Kyllä mä heti äkkäsin mistoli kysymys.
akiteerata       yllyttää, kiihottaa, suostutella       Kyllä se puhuja siä tupaillas sitte akiteeras!
akka, vaimmo, vaimmoonen       vaimo, nainen       Kuluu se päivä piliveski, menöö se aika akkanaki.
akkamaanen       naismainen, epämiehekäs       Son niin akkamaanem mies, jotta se sais pannav verhat ylönsä.
akkamettä: mennä akkamettähän       lähteä etsimään vaimoa       
akkamettoo       koppelo, naarasmetso       
äkkimukka       yllättävä mutka tiessä       
äkkinäänen       hosuva, taitamaton       
akkuna, aakkuna       ikkuna       Loistaa kuk kirkon aakkuna juhula-aamuna.
akoottua       mennä naimisiin       Joko sekim mies on akoottunu.
alaata       aloittaa       
alaatte, alitte       alitse       Mä menin aina airan alaatte.
alahaanen       arvostaan tai asemastaan riippuvatta toisiin huomaavaisesti suhtautuva       Kuinka siitä poijasta on tullun nuon ylypiä; kus sen vanahemmat on niin alahaasia?
alakaa kierästä kyliestä       aloittaa aivan alusta       Tottahan siinä aikaa kluttaantuu, kuk kierästä kyliestä alakaa.
alakaa päälle, alakuhunsa, aluuksi, aluum perin       alun perin, aluksi       
alakuperäänen       alkuperäinen       Alakuperäänen tarkootus ei ollus sellaanen, sanoo Lunkreeni, kut turpiini väärippäin pyörii.
alamanakka, alamunakka, alapunnahka       almanakka       
alapuumi       albumi       Ennen aina vierahat käskettihin kamarihin ja pantihin valokuva-alapuumi etehen.
alatoopi, alatooti       vasikkahyytelö       Ennen aikaham pitoihin aina laharattihin pikkuvasikka ja siitä tehtihin alatoopia.
alavarihinsa, yhtäteheren       jatkuvasti       Akavarihinsa se akka tuos hyppäs.
älävästellä       ivailla, ivata       Ei tarvitte ruveta yhtää älävästälöhön, vaikka mä meninki kuuppelisnuijaa.
älläntikku       aapistikku       Kum mukuloolle aapeksesta opetettihim puustavia, niin älläntikulla viisattihin.
altee       alituisesti       
aluushames, aluusverha, virkkihames       alushame       Kun äitee oli flikkaanen, niin silloon aluushames pruukattihin virkata villalangasta.
aluusmaito, kummamaito       kuorittu maito       Kus sepäraattorilla halakaastihin maitua, niin siitä tuli kermaa ja aluusmaitua.
aluusvaattehet       alusvaatteet, aluskerrasto       Ei tähän aikahan päivästä enää saa kroikootella aluusvaattehillansa!
amerikanfröökynä       prameasti pukeutunut, yleensä lierihattuinen nainen       
amerikankirstu, amerikankistu       Amerikan-kävijöiden mukanaan tuoma isokokoinen matka-arkku       
amerikooksi: elää, olla, panna amerikooksi       elää suurellisesti       
amma       lapsenkaitsija       Kerkiääsiksä meillel lapsenammaksi?
ämmä       vaimo, naisihminen       Ämmät on äreetä, kun ei oo puita eikä päreetä.
ämmälauri       naismainen mies       
ammes       iso, leveä puuastia, amme       Miehet on kuk korpikuusia, ämmäk kun ammehia.
ammu, lemmu       lehmän hellittelynimi       
ammultaa       ammentaa       Vetestä on kova ammultaminen.
ämpätä       ahmia, ylensyödä       Kyllä ny aiva napa kiiltää, kun niil lujaa ämpättihin.
änkätä       väitellä       Ei kannata ruveta tyhymän kans änkkäämähän, eikä vasikan kans hyppäämähän.
änkiotto       ihminen, joka on kova väittelemään       
ankkastukki       iso, hyvin kohonnut pullapitko       Tästä taisi tulla ny oikeen ankkastukki.
änkköö       väittely       Ei niitä viitti kuullella, kun niillon aina joku änkköö käynnis.
annatella       sättiä       Kyllä mä sain kuullak kunniani, kus se oikeen annatteli.
annella       ojentaa tai jättää käsiin käytettäväksi, haltuun       Tuus antelemahan mullel leipiä kerähtähän, kum mä paan niitä uunihin!
ansio       palkkatyö       Ooksollu ny ansios?
antaa kiiruhuvvoiretta       hoputtaa       Mä annoon sillev vähä kiiruhuvvoiretta, kum mä sanooj jotta sun om pareet lähtiä hyvän sään aikana ennenku rajuilima nousoo.
äpäres       odelma       
aprikoora       aprikoida       
apupaska       apulanta, väkilannoite       
äriä       ks. äkäänen       
aroostaa       arkailla, aristella       Son sitte kova aroostamahan. Mikähän siinä hevoosen takajalaas on, kus se sitä niin aroostaa.
arpeeti, afääri       työ       
asestentti       tarkastuskarjakko       
asettaa hevoonen       valjastaa hevonen       Sitä pruukattihin asettaa hevoonen ja lähtiä kyläälemähän.
asiajjauheesta, asiooksensa       varta vasten       Mä lähärin asiajjauheesta kattomahan sua, kum mä kuulij jotta soot vähä häjys kunnos.
askares       työ, karjanhoito       Ei nyt oo niim paliua askaresta, kun itikat on tukos.
askaresvääräs, askarvääräs       kumarassa       Kovaa sä kans kuliet jo askarvääräs.
askaroora, asuulla       leikkiä       Mukula niin tynkkähän tyvenehen asuuli kalujensa kans.
askarooskalu, asuulikalu       leikkikalu       Ei mukulat niin kummoosia asuulikaluja tartte, kun ne jo asuuloo.
aski       kannellinen puurasia       Nys silakat säästyy, kuv voiaskin kansi on auki, sanoo isäntä.
ässävväärä       kaneliässä, pikkuleipä       Piroos pantihim pullakranssin keskelle ässävvääriä.
astottaa       astuttaa       Mansikki on niil lujaa häriis, jotta se pitää astottaa.
astua herapatahan       päästää sammakko suustaan, nolata itsensä sanomalla väärä asia       
astua nappohon       erehtyä       Kyllä se siinä akanotos niir reiluhun nappohon astoo. Ks. nappo.
astumalla, jalakaasin       kävellen, jalan       Muut meni hypääten, mutta mä menin astumalla.
asujamet       asukkaat, ihmiset talossa       Kyllä taloo tapansa pitää, tuloo asujamet mistä hyvänsä.
asuuli       leikkipaikka       mukulooller rustattihin konttuurista asuuli.
asuulikalu       ks. askarooskalu       
asuulla       ks. askaroora       
ätelä       äitelä       
atteeki       apteekki       Sauna son köyhän atteeki.
aukaasta, auvvaasta       aukaista, avata       Ei sinä viivy kauvvaa, kun ojaviska aukaasoo ojat.
auseerata       panna järjestykseen, komennella       Ei olsi taas tilaasuuresta tullum mitää, jollem molsi ollut siä auseeraamas.
automapiili, automopiili       henkilöauto       Olis taas auton kattomista, kut tua näkyy tulovan automapiili.
autootella       ajella autolla       
auttu       aatto       
aventa       avanto       Avennas virutettihim pyykit.
aviisi, aviisu, sanoma       sanomalehti       Tuorehia uutisia, sanoo akka, ku aviisu vesikorveehim putos.
avisjooni, avisjuuni       huutokauppa       Olokaa hiliaa ja huutakaa, sanoo vasaramies avisjoonis.
E       en       Ooksä teheny sen? No e!
eheroon taharoon       tahallaan, tieten tahtoen       No emmä nys sitä eheroon taharoon niim meinannu.
ehtoo       ilta       
ehtookahu       illansuu       Käylährä siä ehtookahus
ehtoota!       iltaa!       Ehtoota taloohin, sanoo vieras, kut tuli.
ei antanu eres sormen sirettä       ei auttanut tms., vaikka olisi voinut       
ei häräm päivää, hätäpäivää       ei hätää       Eihän täsoo häräm päivää, kyllä täs päriätähän!
ei jalaan jakua       ei tilaa       Kuivaajam porstuas oli niim palio jyväsäkkiä, jottei siä olluj jalaan jakua.
ei perää eikä porstuaa       ei mitään perää       Siinä asias ei ollus sitte loppujel lopuuksi perää eikä porstuaa.
ei silimä osaa vie       ei katselemisesta ole mitään haittaa       
ei tikkua ristihin       ei mitään asian eteen       Sei pannu eres tikkua ristihin.
eines       aamupala       Mä menin sinne einehen erellä.
elantehet       asumisen, olemisen jäljet       Kyllä siä asutahan, kus siä oli aiva seleviä elantehia.
elävä, tuholaanen       tuhoeläin, -hyönteinen       Heti kuj jurnut tuli kaharellel leherelle, piti kattua, jottei elävät niitä syöny.
elävänä       luonnossa, "livenä"       Ooksä sen ihimisen oikeen elävänä nähäny?
elojalaka       kuhilas       
elovasikka       lehmävasikka, josta kasvatettiin lehmä       Ennem pikkuvasikat laharattihin ja elohoj jätettihiv vain hyvät elovasikat.
emännäjjatkos       korkea keittiöjakkara       Minen uletu tuonne emännäjjatkokseltakaa.
emäsika       emakko       
emoo       äiti, emäntä       Onkos emoo kotona?
emoos       leivän aihe, pyöritelty taikinanpala       Son kovettu leipomahan, se pyörittää kahta emoosta yhtä aikaa.
ensukaa       en suinkaan       Ensukaa mä nyt tällääsis riihivaattehis voi sinnet tupahan tulla!
entrata       muuttaa tai korjata vanhaa vaatetta       Entraasiksä tätä muv vanahaa palttootani?
eremmääset       kaukana asuvat ihmiset       Ei ne eremmääset nyt tairat tulla, kun on niim pahat kelit.
eri periantai       tilanteesta, jossa on tiedossa sanasota       Nyt taisikit tulla eri periantai.
eroottaa       nähdä selvästi       Tuut tännel lampun alle, jotta erootat mitä siinä lukoo!
erustupa       kaksitupaisen asuinrakennuksen toinen, pienempi tupa       
esliina, essu       ks. kaati       
esmennellä       estellä       Minkähän tähäres se niil lujaa esmenteli, jottem mä saisim mennä sinne?
esu       ensimmäinen       Tuo poika aina tahtoos olla esu.
etehittet       etuverhot kaksikerroksisen sängyn edessä       Sum pitää mennä etehittien taa, kus suv vaattehes om pyykis.
eväsmyören       eväät mukana       Me mentihin heinähän eväsmyören.
evästää       laittaa eväitä työhön menijöille       Isoosta väjestä on kova evästäminen, kun ne menöö luhuralle.
everhaalarit       puolihaalarit       
F             
faari       isoisä       
faartti       vauhti       Me mentihin tuhannenmoista faarttia
falaski       epärehellinen       
fällyruokooset       vanhat, kuluneet vällyt       
fältätä, kotkata       kyntää       Kuh hevoospeliillä tehtihin kaikki maataloustyöt, niin silloon aina pruukattihin syksyllä fältätä.
faneeri       vaneri       
fanellipaita       flanellista ommeltu paita       Fanellipairan pitää olla niim pitkä, jotta se ulettuu puon alle, ennenku siitom mitää hyötyä.
fankata       kieltää       Fankakkaa nyn nuota mukuloota, kun ne trystkää niil lujaa.
fankku       vankku       Hantuukihim pitää neuluak kaluunanauhasta fankut.
färi       väri       Ei färilloo väliä, kus sov vaim punaasta.
färiäri       henkilö, joka "värittää" kertomuksiaan       
fäsky, väsky       salkun tapainen laukku       Ooksä johonkim menos, kus sullon oikeen fäskyki joukos?
fatitauti       ruuan puute       
fieteriäjes       jousiäes       Fieteriäkehellä pruukattihin äjestää jurnu- ja pernamaa, jotta ne tuli syväätte pehemooseksi.
fietrata       keinua tai ponnahdella jousilla       Kyllä nämä liniaanirattahat mukavasti fietraa.
fiili       viili       
fiilinsiemen       viilinhapatteena käytettävä valmis viili.       Kuf fiili hapatettihin kotona, niij joskus ukkoonen otti siihej ja se tuli aiva lyhkääseksi. Silloom piti mennä vesiklasilla hakemahan krannista fiilinsiementä.
fiini       hieno, kaunis       Soot fiinis pukees.
fiinisokuri, kristalli(sokuri), santasokuri, sokurisanta       hienosokeri       
fiirata       omituisesti tai epätavallisesti käyttäytyvästä       Mikähän sitä nyt taas fiiraa?
fiirootella, lutaalla, mariaalla       aikailla, viivytellä       Mihinähän se pooikaviikari taas oikeen fiirootteloo?
fiksata       tehdä pintakorjausta, esim. maalata tai tapetoida; ehostaa (myös ihmisestä!)       Pitääs vähä viksata huushollia.
filtti       huopa       
filunki       petos       Ei sunkaa täs oo vaim mitääf filunkia, kut tämon niin halapaa?
finkerpori       sormustin       Annam mullev viä finkerporillinen lisää!
firaapelihomma       vähemmän tärkeä tai tilapäistyö       
fiuli       viulu       Se ihiminen on niinku fiulinkieli (=kireä).
flaku, naamarustinki, pläsi       kasvot       Käännäppäs flakus tänne!
flammnulanka       täplikkääksi värjätty laikku       
flammu       täplä, laikku       
flammuraita       esim. joidenkin kansallispukujen hakemissa flammulangasta kudottaessa muodostuva raita       
flanahuttaa, flenahuttaa, fletaasta, flänähyttää       lyödä       Oli vähältä jottei se mua flänähyttäny. Se tuli ja fletaasi päim pläsiä.
flaskata       lätkäistä       Suutari paikan flaskaa, pappa se palakam maksaa, sanotahan vanahas lauluski.
fläski       läski       Lihas piti olla ennev vahava fläski.
flatkutes       juoruilija       Se akka on sellaanen flatkutes.
flatkuttaa       juoruta       
flenahtaa       livetä otteesta, lipsahtaa       Se vain flenahti mun kärestäni.
flenkahtaa       nyrjähtää       
flenssu, flentsu       influenssa, flunssa       Minoon melekeen koko kevähän olluf flentsus.
flenuuttaa, fletoja       kävellä       Siä se mennäf fletoo mukkaasta tietä näkymättömihin.
flesu, fletru, klisu, kluissu, klusu, luiru       hyvin veltto kangas, jossa ei ole mitään ryhtyä       Ei tuo vaatet oo minkään näköönen, kuk kangas on tuollaasta fletrua.
fletarehtaa, hetalehtaa       riippua, roikkua       Mikä tua tantunhännäs oikeen fletarehtaa?
flikastella       ks. olla flikas       
flikka       tyttö, neito       
flikkaanen       alle rippikouluikäinen teinityttö       
flikkaanen ihiminen       naimaton aikuinen nainen       
flikkamukula       tyttölapsi       Soli kova tärährös, kuf flikkamukulat sai pannak keväällä pummulisukat ja matalak kengät jalakahansa.
flinttakenkä       linttakenkä       
floori       navetan lantakouru       Lehemä oli poikinu yöllä, ja siä oli aamulla vasikka flooris.
flossakkakeli       lumisohjoinen ja vetinen keli       
flotkapyssy: ampua flotkapyssyllä       pieraista       Mä ammun kohta flotkapyssyllä.
föliää!       sanotaan, kun on onnistuneesti piilotettu jotain ylimääräistä toisen tavaroihin, esim. halko matkalaukkuun, jota toinen sitten tietämättään lähtee kantamaan       
föliätä       seurata       
föliys       mukana       Nei ottanukkaa mua ollenkaa föliyhynsä.
foorata       vuorata, laudoittaa       Tuparati voirahan floorata joko lama- taikka pystyfoorilla
föörätä       kuljettaa, siirtää       Älkää nym mukulat fööräkköt tupahan kaikkia roinaa!
foori       vuori, vuoraus       Ämmään verhakankahasta takinfoori.
formu       vuoka, muotti, valumuotti       Sullon komia kaakkuformu. Formut on jo naulattu, kohta vois pitääv valukökän.
förmyntäri       holhooja, huoltaja       Ooksä mun förmyntärini?
förskotti       eturaha       Muutoon ei päriää, jollei saa förskottia.
fräätä       selvittää kahvi keittämisen jälkeen kaatamalla se pari kertaa pannusta kuppiin ja takaisin, minkä jälkeen lisätään kylmä vesitilkka       Kaffee pitää viä fräätä.
frahata       ajaa rahtia       
fräkääminen, fräköö       suuritöinen esim. juhlien järjestäminen       Kinkerikalaassiista oli kova fräkääminen.
fransut       hapsut       Nuo pöytätuukin fransut pitää oikoora.
friiata       seurustella, kosiskella, hakkailla, rakastella       
friijoo: olla friijoos, päästä friijoohin       päästä yöksi mielitiettynsä luo       Mihinkähäm menis jonsei olsi kotua, sanoo poika, kun ei friijoohim pääsny.
friskata       virkistää       Kyllä kaffi sitte friskaa päätä ja niskaa.
friski       kookas       Tuohon työhön tarvittaasihin friskiä miehiä.
frontti       katonlappeen katettu ulkonema       Vanahas tuvas oli eteläm puolella kolome fronttia.
funteerata       miettiä, suunnitella       Sitäki asiaa om monehel laihin funteerattu
fuskata       pettää, väärentää, oilla epärehellinen       Kyllä se niir reiruhum mua fuskas.
fuuru       toisten mielestä omituinen ajatus       Sillä kans pakkaa aina olemahan nuota fuuruja.
fyllätä       pehmustaa, laittaa täytettä       Tätä kenatoolia (=nojatuolia) vois vähä fyllätä.
fyristä       hurista       Emmä joukaa mitääk kuule, kut tuo auto tuos fyrisöö.
fyrrätä, fyryyttää       päristää (suulla)       poikamukulat on kovia fyrräämähän, kun ne asuuloo autoolla
fyrry       röyhelö, rypytys, rimpsu       Häjynflikan mekoonhännäs on kovetut fyrryt.
H             
haaksottaa       käydä tai osallistua tarpeettomasti       Tarttooko sitä kaikis kissinristiääsis haaksottaa?
hääppöönen, häävi       varsinkin kielteisessä yhteydessä: ei kaksinen       Ei tästä nisusta nyh hääppööstä tullu. Ei se oo mikää häävi rääppöö.
haappura       epävarma liikkeistään, ensiaskeleita ottava (lapsi)       
haarikoora, klaakkeroora       ajaa liian isolla polkupyörällä, esim. miesten polkupyörällä rungon välistä polkien       Häjypoika siä taas polokupyörän kans haarikoottoo.
haaskata, hussata       tuhlata       Älä haaskaak kaikkia rahojas!
häätyä       hiipua       Eikö tää oo yhtää kattottu, kuv valakia on aiva häätyny?
häh?       mitä?       
häihäräppi       yllättävä ongelmatilanne       Kyllä täs nyt taisi tulla häihäräppi.
haikaalla       surra, ajatella menetetyn asian perään       Turha siton enää jäläkihij joulun (=jälkeenpäin) haikaalla.
häikkäles       voimasana, "pirulainen"       Kas, kas, taas on häikkäles mennyt taakirattaasehen sanoo Parkkuri-Jaakkoo, kun ei myllyr rattahat heti lähtenyp pyörimähän.
haiku       ikävä       Mukulallet tuli kova haiku, kun äitee lähti.
hailu       haalea, haalistunut       Son niin hailua färiltänsä.
hainavaappoo       aikaansaamaton ihminen       Tuo ei ookkaan mikään hainavaapppoo.
haippu       haiven       
haiskahtaa       tuoksahtaa       Kuk huiskahtaa, niin haiskahtaa
haisuvesi       hajuvesi       
hajottaa       levittää       Ennen kaikki sonnat hajotettihin ihimisvoimmin tarikolla pelloolle
hajusaipua       hienosaippua       Huriakauppias (=helppoheikki) ennem mainosti, jotton niin hyvää hajusaipuaa, jotta haisoo vastatuulehen.
häjyt       puukkojunkkarit       
häjyynen, vähäänen       lapsesta: nuori, alle 10-vuotias       Kum molin häjyynen, niim mulloli vaaliarruskiat paperikengät.
hakattu, raato       työnteon jälkeen uupunut       Kyllä mä ehtoolla olin niinkuh hakattu, kum molin koko päivän nakellu klapuja liiverihin.
hakavasikka       laitumella ensimmäistä kesää oleva vasikka       Kuh hevosmiehet on kehunu hyvää hevoosta, niin non sanonu, jotta evoosella eikä millää hakavasikalla.
hakia       hakea       Mennähän hakohon, hakemahan
hakuusis       lopussa       Vesi on aina hakuusis, kus son sangoolla kannettava.
halakipernat       lihakeitto       
halakoora       halkoa, lohkoa       Lihapernapata on siinä mallis, jotta sinnes saa jo halakoora pernat.
halapaus, halavaus       halvaus       
häläppäri       tilapäinen apulainen       Kerkiääsiksä vähä mulle häläppäriksi?
halavattu       halvaantunut       Sukulastätiä on halavattu
halaveerata       väheksyä, halveksia       Älä halaveeraap pientä haavaa äläkä halapaa sukua, kummastakiv voi viä tulla suuri!
haloonen       haalea, haalistunut       Tämä kaffi on aiva haloosta.
haltia, haltija       lapsenkaitsija       Emmä nyp pääse siihen tilaasuutehen, kum mum pitää mennä haltiaksi
haltiaanen, haltijaanen       haltijatonttu, taruolento       Ennenaikaa uurevvuoren auttuna aina ensimmäänen tina valettihin huonehenhaltijaaselle
hämehentauris       ovat kuluneet, huonosti hoidetut kengät       Plankkaan nyk kenkiäs, kun non aiva hämehentauris!
hames       hame       
hampahitoon       saamaton, veltto       Sen työnteko on niin hampahitoonta, jottei siitä tuu uutta ei kystä (=ei tule valmista).
hampahittomar ruoka       velli       Tulukaa syömähän, tää olis hampahittomar ruokaa
hämytiima       hämärä tunti ennen pimeän tuloa, jolloin levättiin, säästettiin pärettä ja lamppuöljyä       Nyp piretähän hämytiimaa
hämyttää, pimittää       hämärtää       Joulun erellä rupiaa varahin hämyttämähän, on kaks pimiää yhyres.
hankiklasit       aurinkolasit       
hantaaki       kahva       Olsit ottanu hantaakista kiinni, niin olsit pääsny kyytille!
hanttales       maa-ala       Sulla näkyy olevan tuos aikamoonen hanttales kylyvös.
hantuuki       pyyheliina       Roikkuu kuh hantuuki naulas.
haparoora       etsiä käsin kosketellen, haparoida       
hapatus       epäiltävä asia, vanha tapa, tottumus, synti       Onkohan sekit taas sitä akkaan hapatusta?
hapinesta       hyvällä ruokahalulla, innoissaan       Kyllä se kulukumies niin hapinesta pisteli halakipernoota.
häppä       lapselle annettava maito       Häppää, sanoo entinenkim mies, kul lapsen mairon joi.
häpyrensseli       kyky hävetä       Ihimisellä pitääs olla häpyrensseli
haraanen       ks. piimäharaanen       
harakaneines: tulla, mennä harakaneinehille       tulla, mennä vieraisille liian aikaisin       
hariakaaset, harjannostajaaset       harjakaiset, harjannostajaiset       
häriis       kiimassa       Lehemä on häriis jotta nokkuu.
härkäänen       vasikasta: urospuolinen       Oliko se vasikka lehemäänev vai härkäänen?
härkäpässi       itsepäinen       Ei se mitää uskom son sellaanen härkäpässi.
harkata, harkkoja       hypätä yli, jättää väliin       Et sookkaa laureehinsa harventanut, soot harkannu.
härkävasikka       sonnivasikka       
härkäviikot       arkiviikot loppiaisen jälkeen       Nyt alakaa härkäviikot ja läpileivät (=alkaa arki ja reikäleivän syönti).
harmaankääntävää       on vesi juuri ennen kiehumispistettä       
harmoota hevoosia       talvipakkasella ovesta tulevasta kylmästä huurusta       Pankaa nopiaa ovi kiinni, kut tuloo niil lujaa harmoota hevoosia
harrata       vastustella       Voi herra kuh harraa!
härskiintyä       eltaantua       
harva takkalaattia       on talossa, jossa on tuhlaavainen taloudenpito       Ennev vanahaa kaikki ruoka valmistettihin takas. Jos taloos pruukatahan haaskata ruokaa ja muutenkin tuhulata, sanotahan jotta siä on harva takkalaattia. Osa ruuasta aiva niinkuv varisoo laattian raoosta.
hasaata       puhua       
häspyytäri       avustaja, apuun haettu       
hasukampraati       puhekaveri       joko sullon hasukampraati
häsyys       auttamassa       (Mullon täs niim palio hommaa, jotta kerkiääsiksä tulla vähä häsyyhin?)
hattulyhyres, hattusiikko       suojalyhde joka laitetaan kuhilaan päälle.       
haukipaikka, plaikkupaikka       pellossa kylvämättä jäänyt paikka       Nyt on kylyväjä ollu huolimatoon, kun om peltohoj jääny nuom palio haukipaikkoja.
haukkapala       suupala       Annam mulle viä haukkapala!
haurikas, hautulaanen       nauriista hauduttamalla valmistettu ruoka       
hautasauna       metsään tehty rakennus, jossa miehet ja hevoset voivat yöpyä metsätöitä tehtäessä       
hautehet       puidessa tähkistä irtoavat helpeet       Kur riihittihin, niin hautehet kans pantihim menemähän puhaltajan tuuttihin navetankokkihin (=navetan ylisille).
hautova ilma       kuuma, painostava ilma ennen ukonilmaa       Tuloo varmahan ukkosta, kunon niin hautova ilima
hauturi       haudankaivaja       
havaata, honata       huomata       havaattekos, jotta täs olis leipäpuu, sanoo isäntämies koesiesnansa.
hävitöön       hävytön       
he!, heh!       ole hyvä!       
hehevo       hieho       
hehevolehemä       kerran vasikoinut lehmä       
heikaantua       heikentyä sairauden vaikutuksesta       
heinäkalia       kotikalja, joka tehtiin maltaista heinäajan janojuomaksi       
heinäkrinni       rekeen tai kärryille sovitettava häkki heinien siirtämistä varten       
heinäkrupu       ks. krupu       
heinäriitta       korkea heinäkasa, heinäpinkka       
heinäsuola       karkea meri- tai vuorisuola, jolla heinät suolattiin latoon ajettaessa pilaantumisen ja hiirien varalta       
helepottaa       ks. huilata       
hellankranssit       hellanrenkaat, jotka sulkivat lieden kannessa olevan reiän, ja joilla säädeltiin sen kokoa poistamalla yksi tai useampia keittoastian koon mukaan       
hellarreikä       puulieden kannessa oleva reikä, johon keittoastia laitettiin       Kaffipannu oli aina niin nokinen, kuh hellarreisäs keitettihin
hellittää       keskeyttää työ       Jos riihikones taikka puhaltajas meni paikat tukkoon taikka remmis päältä pois, niin silloom piti mennä sanomahan syöttäjälle, jotta nyp pitääs hellittää.
helluunen       hyvin mieluinen, rakastettava       
heluuntai       helluntai       
hengenhätä       hätätilanne       Älä nyn niil lujaa hosu, ei täs lehemänpoikimises mikää hengenhätä oo!
henkihapatoksis, -hapatuksis, henkämästyksis       hengästyksissä       
henkuri       ihminen, jolla on hengenahdistus       
herrampaskahan astonu       itsestään liikoja luuleva       
hetalehtaa       ks. fletarehtaa       
hetkahuttaa       hätkähdyttää, liikuttaa       sei oo mua yhtää hetkahuttanu
hetkustella       matkustaa       tees nyk kunoot kerran koko päivän hetkustellu
hevoosempään kokoonen       pienikokoinen       Jos vain taloos oli eres hevosempään kokoonen poikaanen, niin se meni täyrestä ajamahan traktoria, kus sontaa leviteltihin.
hevoosloimi       hevosloimi       Kut talavella tultihin mettästä, niin hevooselle annettihil lämpööstä vettä ja pantihin hevoosloimi selekähän
hevoospoomi       vahva puinen puomi, johon hevonen kiinnitettiin       Ennen oli puorienkip pihoos hevoospoomi, mihinkä sai situa hevoosensa kiinni.
hia       hiha       Pannahanko hiat hiulumahan?
hieno       kankaasta tai langasta: ohut       
hiertiäänen       kuollut ihosolukko, joka lähtee saunassa       Kus saunas hinkkaa ittiänsä, niin kovaa lähtöö hiertiääsiä.
hierustaa, rehkiöä (2)       liikehtiä rauhattomasti istuessa       Äläkää nyk kakarat koko aikaa hierustako
hihinapieroo       hidaskulkuinen hevonen       
hihtää, suksitella       hiihtää, kävellä laahaten       
hiilusta       hiillos       Pitää olla hyvä hiilusta ennenkus siinä paistetahan silakoota.
hiirenkillerö       hiirenloukku       Annam mulle hiirensyötti, mä viritän hiirenkillerön
hiirikissi       kissa, joka on hyvä pyydystämään hiiriä       
hilijaksensa, hilijooksensa, hilijoollensa, hilioollensa       hiljalleen       
hilikku       25 pennin kolikko       Poijankloppi tuli ostamahan hilikulla murua
hilipata       hipaista, juuri ja juuri osua       Oli niin soukka tie, jotta kum me tultihiv vastatuste, niim melekeem polokupyörän sarvet hilippas toisihinsa
himppuunen       hyvin hidas (työntekijä tms.)       
hinkata       hangata       Son eri asia kus sahatahan, ja eri kus sia hinkkaa
hintu       kankaasta: ohut       Hinnuus vaattes kum minttumaakarin aikaanem pelimanni
hipuroora       hypistellä, hiv