"Vanha hyvä aika": plussat ja miinukset

Olen otettu! Saavutin sentään täysi-ikäisyyden jo 1970-luvulla, mutta kyllä se aika minunkin nuoruuteni parantaa.

Merkitsin 'yleisen turvallisuustason' miinuksella. Sen sijaan kahdensadan (tai kolmensadan) vauhti ei tapa ketään - miten formulakuskit, hurjan vauhdin ammattilaiset, muuten enää olisivat hengissä?

Mitäköhän varten Saksassa tapahtuu vain 1-5 % kuolemaan johtavista onnettomuuksista Autobahneilla.Suurin osa kuolleista syntyy kaupungeissa ja normaaleilla nopeusrajoitetuilla maanteillä.
Ettei vain sittenkin tieverkoston kunnolla olisi
suurempi merkitys? Kaikki Saksasa Autobahnien ulkopuolella autoilleet tietävät millaisia kiemuraisia pyökkien reunustamia teitä Saksan normaalit maantiet ovat.
++++++++++
Nämä nykyiset Suomen nopeusrajoitukset ovat peräisin ajalta,jolloin autokalusto ja maantiet olivat aivan eri tasolla kuin nyt.Nopeusrajoitusten tarkistaminen ylöspäin
tuskin vaikuttaisi liikenneturvallisuuten.Tärkeintä olisi teiden kunnon parantaminen ja ajoneuvojen nopeuserojen pienentäminen,jolla vähennettäisiin ohituskolareita.

Lada kirjoitti:

Olen otettu! Saavutin sentään täysi-ikäisyyden jo 1970-luvulla, mutta kyllä se aika minunkin nuoruuteni parantaa.

Merkitsin 'yleisen turvallisuustason' miinuksella. Sen sijaan kahdensadan (tai kolmensadan) vauhti ei tapa ketään - miten formulakuskit, hurjan vauhdin ammattilaiset, muuten enää olisivat hengissä?

jotka kuolivat 60-70 luvuilla kovan vauhdin seurauksena, tai ei niinkään sen vauhdin vaan sen kovan vauhdin päättymisestä.

Mm. 60-luvun puolivälissä koulukaverini muuttui niin sanotusti atomeiksi kun rasvaletti lättähattu törmäsi siihen Ramblerillaan suoralla tiellä. Ei ollut kuulemma nähnyt mitään. Valitteli vain että kun vauhtia oli vain vajaat 180 kun se paska ei kulkenut lujempaa.

Mielestäni valtatieverkosto oli silloin sikäli paremmassa kunnossa että tiet olivat uusia, päällysteet ehjiä eikä urista tietoakaan. Pientaret tosin olivat minimaalisen kapeita tai puuttuivat kokokaan. Kevyen liikenteen väylät oli täysin tuntematon käsite.

Mutta se vauhti oli rajatonta, paitsi että harvalla autolla pääsi edes 150 vauhtia. Ja jos pääsi niin ajaminen oli melkoista tuskaa. Ratti vispasi ja voimansiirto ulvoi korvia huumaavasti.

Eipä sitä voi sanoa, että nopeusrajoitukset olisivat "raatoja" vähentäneet edes suhteutettuna liikennemääriin ennen ja nyt. Paljon muutakin on tapahtunut kuin rajoitusten laskua.

Veijo Esso kirjoitti:

jotka kuolivat 60-70 luvuilla kovan vauhdin seurauksena, tai ei niinkään sen vauhdin vaan sen kovan vauhdin päättymisestä.

Mm. 60-luvun puolivälissä koulukaverini muuttui niin sanotusti atomeiksi kun rasvaletti lättähattu törmäsi siihen Ramblerillaan suoralla tiellä. Ei ollut kuulemma nähnyt mitään. Valitteli vain että kun vauhtia oli vain vajaat 180 kun se paska ei kulkenut lujempaa.

Mielestäni valtatieverkosto oli silloin sikäli paremmassa kunnossa että tiet olivat uusia, päällysteet ehjiä eikä urista tietoakaan. Pientaret tosin olivat minimaalisen kapeita tai puuttuivat kokokaan. Kevyen liikenteen väylät oli täysin tuntematon käsite.

Mutta se vauhti oli rajatonta, paitsi että harvalla autolla pääsi edes 150 vauhtia. Ja jos pääsi niin ajaminen oli melkoista tuskaa. Ratti vispasi ja voimansiirto ulvoi korvia huumaavasti.

Sillä nimellähän Rambleria aikoinaan kutsuttiin.

Harvat kyllä kulkivat lujaa nykymittapuun mukaan ja ajettiinkohan niillä edes aina täysillä. Asuttiin silloin näköyhteyden päässä nelostien suoranpätkältä, jolla rajoitusta ei ollut ja tasaiseen tahtiin siellä autot etenivät, eikä pahoja onnettomuuksia sattunut kertaakaan, joku ojaanajo liukkaalla vain.

Kuplavolkkareita ja "Norttia" mainostettiin yhdessä, oliskohan ollut Apu-lehdessä "Se oli vuosi 19xx, kun ostin ensimmäisen kuplan, ja poltin ensimmäisen nortin..." jotenkin noin se kertomus alkoi ja se aika yleinen kupla ei mikään hirveän nopea ollut, käyntiin lähti kuitenkin hyvin talvellakin.

Saksa.... kirjoitti:

Mitäköhän varten Saksassa tapahtuu vain 1-5 % kuolemaan johtavista onnettomuuksista Autobahneilla.Suurin osa kuolleista syntyy kaupungeissa ja normaaleilla nopeusrajoitetuilla maanteillä.
Ettei vain sittenkin tieverkoston kunnolla olisi
suurempi merkitys? Kaikki Saksasa Autobahnien ulkopuolella autoilleet tietävät millaisia kiemuraisia pyökkien reunustamia teitä Saksan normaalit maantiet ovat.
++++++++++
Nämä nykyiset Suomen nopeusrajoitukset ovat peräisin ajalta,jolloin autokalusto ja maantiet olivat aivan eri tasolla kuin nyt.Nopeusrajoitusten tarkistaminen ylöspäin
tuskin vaikuttaisi liikenneturvallisuuten.Tärkeintä olisi teiden kunnon parantaminen ja ajoneuvojen nopeuserojen pienentäminen,jolla vähennettäisiin ohituskolareita.

kyl se on poijaat silleen että märkiä unia nährään autobaanoista , ei todellisuudesta hajuakaan kenelläkään

autobaanoilla esi saksassa ja sveitsissä keskinopeudet on jotakukin 140kmh:n tietämissä , asia on kuulkaas silleen et siellä lujempaa ajaa vain n. 1 % autoilijoista

ei siellä todellakaan lähellekkään kaikki vedä kierrokset tapissa niinkuin täällä karvanopajengi haaveilee , ei todellakaan .

lapinleuku kirjoitti:

Sillä nimellähän Rambleria aikoinaan kutsuttiin.

Harvat kyllä kulkivat lujaa nykymittapuun mukaan ja ajettiinkohan niillä edes aina täysillä. Asuttiin silloin näköyhteyden päässä nelostien suoranpätkältä, jolla rajoitusta ei ollut ja tasaiseen tahtiin siellä autot etenivät, eikä pahoja onnettomuuksia sattunut kertaakaan, joku ojaanajo liukkaalla vain.

Kuplavolkkareita ja "Norttia" mainostettiin yhdessä, oliskohan ollut Apu-lehdessä "Se oli vuosi 19xx, kun ostin ensimmäisen kuplan, ja poltin ensimmäisen nortin..." jotenkin noin se kertomus alkoi ja se aika yleinen kupla ei mikään hirveän nopea ollut, käyntiin lähti kuitenkin hyvin talvellakin.

Kyllähän Ramblerin tehdas, AMC teki kunnon autojakin, vaikka AMC Javelin SST.
Tässä kuvaa:

http://www.familycar.com/Classics/AMCJavlin/

jumalauta kirjoitti:

kyl se on poijaat silleen että märkiä unia nährään autobaanoista , ei todellisuudesta hajuakaan kenelläkään

autobaanoilla esi saksassa ja sveitsissä keskinopeudet on jotakukin 140kmh:n tietämissä , asia on kuulkaas silleen et siellä lujempaa ajaa vain n. 1 % autoilijoista

ei siellä todellakaan lähellekkään kaikki vedä kierrokset tapissa niinkuin täällä karvanopajengi haaveilee , ei todellakaan .

Aivan totta. Enin osa autobaanailijoista ajelee puoltatoistasataa tai alle, pienempi osa viihtyy ohittajan roolissa (kuten allekirjoittanut). Sitäpaitsi jos mielii sen kaksisataa pitää lasissa on se aika pitkälti helvetinmoista jarruttelua ja sahaamista eteen puikkelehtivien rekkojen ja hitaampien nixmannien kenoviiva kanssa-autolijoiden määrätessä etenemisen tahrin. Ja tietty sitten se että suuri osa autobaanoista on sitä rajoitettua 130:n aluetta.