Jumalan kansan mukana kulkivat
sekakansat jo Moosesksen Egyptistä
lähdön aikakoina. Ne olivat juuri nämä
sekansat, jotka marisivat ja narisivat,
ja aina kaipailivat takaisin
"menneisyyden lihapadoille"!
Sinne Egyptin vipinään ja vilinään!
Sinne, missä aina tapahtui!Sinne missä
oli sitä seikkailua ja jännitystä!
Mutta myös sinne, missä ne KOKEMUKSET
olivatkin ainut elämän korvike.
Omilla napinoillaan sekansat saivat
Jumalankin väen hermostumaan.
Ja kääntämään katseensa Jumalasta
muihin toisarvoisiin juttuihin.
Välistä Jumalan omatkin eksyvät
marinapoluille. Isesäälin poluille.
Täyttymättömien- toiveitten-
pettymisen poluille.
Täyttymätömät toiveet ovat
monelle suuri kompastuskivi.
Petytään Jumalaan. Ei Jumala
ole meidän toiveittemme täyttäjä.
Mutta Jumala on ELÄMÄN ANTAJA.
Jos Israelilaiset kyllästyivät Mannan
syömiseen ja halusivat lihaa, niin on
monen uskovankin kanssa. Ja aina
siinä on joku joka sanoo; että
kuuluhaan se perustarpeisiin, ja että
onhn se ihmisoikeuksiin kuuluvaa.
Jumala tietää mitä ne itsekunkin
perustarpeet on. J a mitä kuuluu
kenenkin elämän kuvioihin.
Miksi pyytäisit itsellesi
kuningasta, kun Jumala haluaa olla
Sinun kuninkaasi? Ei ole syntiä
rukoilla kuningasta, mutta se mitä
saadaan, voi olla suurta kärsimystä,
Raamattuun talletetun viisauden mukaan.
Eikä se vertailu toisten "saamisiin"
ole elämää sinun kohdallasi. Jumala
tietää mitä Hänen omansa tarvitsee,
ja kuinka Jumala itse tekee sen
mahdolliseksi omiensa kohdalla;
sen, että valitsisimme Jeesuksen
Kuninkaaksemme joka päivä.
Saako Kristus tulla Sinua vastaan?
Onko Kristus Hän, kenet kohtaat
elämäsi kuninkaana? Vai haikailetko
kuninkaitten linnoihin? Kuninkaat
vaihtuvat ja heidän hohtonsa katoaa;
mutta Jeesus Kristus on aina sama.
sekakansat jo Moosesksen Egyptistä
lähdön aikakoina. Ne olivat juuri nämä
sekansat, jotka marisivat ja narisivat,
ja aina kaipailivat takaisin
"menneisyyden lihapadoille"!
Sinne Egyptin vipinään ja vilinään!
Sinne, missä aina tapahtui!Sinne missä
oli sitä seikkailua ja jännitystä!
Mutta myös sinne, missä ne KOKEMUKSET
olivatkin ainut elämän korvike.
Omilla napinoillaan sekansat saivat
Jumalankin väen hermostumaan.
Ja kääntämään katseensa Jumalasta
muihin toisarvoisiin juttuihin.
Välistä Jumalan omatkin eksyvät
marinapoluille. Isesäälin poluille.
Täyttymättömien- toiveitten-
pettymisen poluille.
Täyttymätömät toiveet ovat
monelle suuri kompastuskivi.
Petytään Jumalaan. Ei Jumala
ole meidän toiveittemme täyttäjä.
Mutta Jumala on ELÄMÄN ANTAJA.
Jos Israelilaiset kyllästyivät Mannan
syömiseen ja halusivat lihaa, niin on
monen uskovankin kanssa. Ja aina
siinä on joku joka sanoo; että
kuuluhaan se perustarpeisiin, ja että
onhn se ihmisoikeuksiin kuuluvaa.
Jumala tietää mitä ne itsekunkin
perustarpeet on. J a mitä kuuluu
kenenkin elämän kuvioihin.
Miksi pyytäisit itsellesi
kuningasta, kun Jumala haluaa olla
Sinun kuninkaasi? Ei ole syntiä
rukoilla kuningasta, mutta se mitä
saadaan, voi olla suurta kärsimystä,
Raamattuun talletetun viisauden mukaan.
Eikä se vertailu toisten "saamisiin"
ole elämää sinun kohdallasi. Jumala
tietää mitä Hänen omansa tarvitsee,
ja kuinka Jumala itse tekee sen
mahdolliseksi omiensa kohdalla;
sen, että valitsisimme Jeesuksen
Kuninkaaksemme joka päivä.
Saako Kristus tulla Sinua vastaan?
Onko Kristus Hän, kenet kohtaat
elämäsi kuninkaana? Vai haikailetko
kuninkaitten linnoihin? Kuninkaat
vaihtuvat ja heidän hohtonsa katoaa;
mutta Jeesus Kristus on aina sama.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Tänä päivänä kun Jumalan kansa kulkee
täältä maan päältä taivaan kirkkautta kohti, on senkin joukossa suuri määrä sekakansaa. Kun kääntymättömät ihmiset puhuvat Jumalan lasten synnistä, niin he useimmiten puhuvat tuosta sekakansasta ja sen vaelluksesta, sillä sehän kulkee Jumalan kansan kanssa, vaikka se ei ole Jumalan kansaa.
Jeesus varoitti meitä hyvin vakavasti pitämään silmämme auki, ettemme me mahdollisesti kuuluisi tuohon sekakansaan.
Matteuksen evankeliumin 7. luvussa sanoo hän seuraavat järkyttävät sanat: »Ei jokainen, joka sanoo minulle Herra, Herra, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: Herra, Herra, emmekö sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimelläsi ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimatekoa^' Silloin minä julkilausun heille: En ole koskaan tuntenut teitä; menkää pois minun luotani te laittomuudentekijät.
Huomatkaa! Sekakansa kulkee Jumalan kansan mukana. Se pääsee ihan taivaan portille saakka, mutta siinä — seis! Se ei pääse portista sisään! Sekakansa kulkee Jumalan kansan mukana ihan portille asti, mutta — siellä Jeesus julkilausuu sen, mitä hän on koko ajan nähnyt: »En minä tunne teitä! Menkää pois minun luotani te laittomuudentekijät.
On syytä ottaa vakavasti huomioon, minkälaisia ihmisiä tähän sekakansaan kuuluu. Joukossa on niitä, jotka ovat Jeesuksen nimessä ennustaneet, niitä, jotka ovat Jeesuksen nimessä ajaneet ulos riivaajia, niitä, jotka ovat tehneet monta voimatekoa Jeesuksen nimessä. Ihmeellistä! Ja nämä eivät pääse taivaanportista sisälle.
Muistelemme tässä yhteydessä erästä Jeesuksen vertausta, jossa hän kertoo, että kun Ihmisenpoika tulee, silloin on seurakunta verrattavissa kymmeneen neitseeseen, jotka lähtivät ylkää vastaan. Katsokaa kuinka samannäköisiä he ovat päältäpäin. Kaikki he lähtevät yhdessä ylkää vastaan. Kaikilla on lamput kädessä. Kaikki ovat neitseitä. Kerrotaanpa vielä, että kaikille tuli uni. Siis ulkonaisesti ovat he kaikki aivan samanlaisia. Mutta kun ylkä tulee, niin huomataan, että onkin olemassa ratkaiseva ero älykkäiden ja tyhmien välillä. Viideltä puuttui öljy. Öljy kuvaa usein raamatussa Pyhää Henkeä. Toisilla oli elämää Pyhässä Hengessä. Toisilla vain nimi.
Sekakansa kulkee Jumalan kansan mukana.
Se istuu kirkossa, niinkuin Jumalan kansa. Se kärsii, niinkuin Jumalan kansa. Se voi rukoilla ulkonaisesti niinkuin Jumalan kansa. Se voi harrastaa kristillisyyttä ja laupeuden töitä niinkuin Jumalan kansa. Ja kuitenkin se tulee vain taivaan portille asti pääsemättä sisään. Sillä siltä puuttuu tärkein asia koko kristillisyydessä: Pyhän Hengen synnyttämä elämä. Ja jos joskus olisi sellaista ollutkin, niin on se nyt ainakin tyystin sammunut.
Ei ihme jos Paavali, nämä asiat silmiensä edessä, huutaa seurakunnille: »Koetelkaa itseänne, oletteko te uskossa, ettei mahdollisesti käy niin, että joku pettää itsensä!»
Nyt voi joku teistä sanoa: »Nyt pastori Muroma saarnaa taas pelkkää lakia, ja aina vain lakia.»
Ystävät, ei tämä ole tänä iltana lakia, vaan ääretöntä armon evankeliumia. Sillä eikö siinä ole suuri armo, kun jokainen meistä voi jo tänä iltana päästä selville sisäisestä tilastaan. Tänä iltana on vielä armon päivä ja siis mahdollisuus saada kaikki synnit anteeksi. Tänä iltana on suuri armahtaja itse elävänä keskellämme, ja jos tilasi olisi vaikka kuinka huono, voi se tänä iltana tulla korjatuksi. ,
Eikö olisi paljon pahempi, jos minä tänäiltana vakuuttelisin: »Olkaa levossa ja rauhassa. Ei ole mitään hätää. Jumala peittää kaikki synnit.»
"Mutta ajatteleppas, jos Jeesus tänä iltana tulisi ja — sinä jäisitkin portin taakse! Et pääsisikään sisääni Herra ei tuntisikaan sinua omakseen!
Eikö se olisi paljon pahempi? Ja minä olisin osaksi syypää siihen, kun tahallani nukutin sinut väärään rauhaan, sensijaan että olisin koettanut järkyttää uskonnollisen suruttomuutesi rauhaa.
Ei, ystävät, on suuri armo tänään, saadessamme Jumalan kasvojen edessä tutkia sisällistä tilaamme. Voihan olla mahdollista että meidän silloin käy niinkuin erään opettajattaren Kristianiassa, joka vanhana kirkossakävijänä joutui vasta ensikerran täydellä todella pyhän kirkkauden eteen.
Opettajatar oli käynyt useamman kerran kuulemassa erästä puhujaa. Eräänä iltana palaa hän kotiin ja sanoo kotiväelleen vihan vimmassa: »Nyt minä en enää mene kuulemaan sitä miestä.»
Kysyvät ihmetellen häneltä: »No, minkätähden?»
»Se mies on nyt repinyt minun kristillisyyteni perustukset siihen määrin alas, että jos vielä kerran menen häntä kuulemaan, niin minulla ei ole enää mitään jälellä jumalisuudestani.»
Kului joku aika. Nainen ei voinut olla poissa, vaan tuli taas kokoukseen. Saarnaaja tunsi hänet ennestään ja sattui tapaamaan kokouksen päätyttyä ja kysyi:
»Kuinka te voitte?»
»Perin huonosti. Tänä iltana on minulle selvinnyt, etten minä olekaan mikään kristitty, vaikka olen tähän iltaan saakka sitä luullut.»
Silloin puhuja katsoi häneen lempeästi ja sanoi hiljaa: »Kiittäkää Jumalaa siitä!» Opettajatar katsoi ihmeissään häneen.
»Pitääkö minun kiittää Jumalaa siitä, etten ole mikään todellinen kristitty.»
»Ei siitä, vaan kiittäkää Herraa siitä, että olette saanut silmänne auki ennen kuin se on liian myöhäistä. Ajatelkaa, jos olisitte kuollut tuossa väärässä luulossa ja mennyt iankaikkiseen pimeyteen! Kiittäkää Herraa siitä, että tänä iltana voitte todella tulla Herran luo ja kaikki voi tulla ihanaksi ja uudeksi.»
Voi olla mahdollista, että meidän joukossamme on sellaisia, jotka hirveästi pelkäävät ottaa oman sydämensä tilan perinpohjaisen itsetutkistelun esineeksi. He ovat tietoisia siitä, että asiat eivät ole hyvin. Ihmisiä ovat pettäneet vuosikausia. Itseänsä samoin. Ja nyt he luulevat voivansa pettää Jumalaakin. Mutta siinä he tulevat surkeasti pettymään.
Ihminen, kuule. Jumalaasi et voi pettää. Jumala näkee tänä iltana kaikki salaisimmatkin syntisi. Mutta Jumalaa ei tarvitsekaan yrittää pettää. Sillä hän on armorikas tänäkin iltana ja odottaa vain saadaksensa antaa sinulle täyden armon ja syntien anteeksiantamuksen. "
- RISTI LOISTAA YÖSSÄ MAAN, Halleluja!
Urho Muroma
Urho Muroman opetuksia Pyhästä Hengestä:
(kirjoitettu nauhalta)
Pyhä Henki ei koskaan asetu Jeesuksen yläpuolelle
jos Pyhä Henki korotetaan yläpuolelle Jeesuksen joudutaan aina väärän hengen valtaan
siellä missä puhutaan paljon hengestä, siellä mennään helposti harhaan
on väärin ruveta vaatimaan Hengeltä ihmeellisyyksiä. Kristillisyys on ihmettä kokonaan
Pyhä Henki ei ole mukana sellaisessa julistuksessa missä ei ole Jeesuksen ristiä
jos tavoitellaan Pyhän Hengen kohdalla ihmeellisyyksiä, joudutaan aina väärän hengen valtaan
kirkastetaan Kristusta, siinä tarvitaan voimaa -- voimaa kantaa risti,
Henkikaste on se, että erotetaan saatanan vallasta Pyhän Hengen valtaan
kun joku saa Kristuksen, hän saa koko Kristuksen
kun joku saa Pyhän Hengen hän saa koko Pyhän Hengen
Kristus on Pyhässä Hengessä, Pyhä Henki ja Henki-Kristus ovat sama asia
Paavali puhuu Jeesuksesta Kristuksesta, mutta ei monestikaan Pyhästä Hengestä
Pyhä Henki on Hengessä läsnä oleva Henki-Kristus
Pyhä Henki ei koskaan puhu itsestään -- Pyhä Henki on aina taustalla
Pyhä Henki on persoona, ei voima
Pyhä Henki on Henki, jota sinä et käytä, vaan Pyhä Henki käyttää sinua
Pyhän Hengen saamisen ja Hengellä täyttymisen ero on:
Pyhän Hengen saat kun saat Kristuksen
Hengellä täyttyminen on sitä, että Pyhä Henki saa sinut kokonaan
Hengellä täyttyminen on sitä, että annat kaikki Pyhän Hengen käyttöön
Hengen saaneella on paljon alueita, joka eivät ole Pyhän Hengen käytössä
olet saanut Pyhän Hengen , mutta hän ei elä sinussa
Pyhällä Hengellä täytetyllä ei ole enää omaa tahtoa, oma tahto on luovutettu Kristukselle ja hänen tahto hallitsee silloin elämää
Hengen saaminen on sitä, että Pyhä Henki saa osan taloa, muualla talossa hallitsen minä
Pyhällä Hengellä täyttyminen merkitsee, että Pyhä Henki hallitsee kaikkia huoneita, enää en minä hallitse mitään, vaan Jeesus hallitsee kaikkea
minä en voi käyttää Pyhää Henkeä vaan Pyhä Henki käyttää minua
Pyhä Henki täyttää sinua sitä myöten kun kuolet itsellesi
Pyhä Henki ei ole jotain muuta ja Kristus olisi jotakin muuta
en elä enää minä vaan Kristus elää minussa -- se on Hengellä täytetyn elämää
Pyhä Henki on Puolustaja, Puolustusasianajaja
Joihin yhdyn minäkin!
EI TOMMOTTIIS COPY-PASTEJA KUKKAAN JAKSA LUKKEE, TURHAA VAIVAA NÄÄT
Kirjoittanut: JA. 12.8.2006 klo 10.20
PALVELINTILAA KULUTAT, SIKSI YLLÄPITO KIELTÄÄ TÄLLÄISET TURHAT TEKSTIT.
Huutaja!
Jumalan käsi vetää sinua
parannukseen.
Älä potki totuutta vastaan.