Vuonna 2003 kansanedustajat saivat tehtiin lähes kymmenen prosentin palkankorotuksen. Vuonna 2005 kansanedustajien palkkioita nostettiin viidellä prosentilla. Korotuksia perusteltiin molemmilla kerroilla yleisen ansiotason kehityksellä.
Tänä vuonna kansanedustajien palkat nousivat 1.8. 2006 alkaen parilla sadalla eurolla kuukaudessa. Korotusta perusteltiin nytkin yleisen ansiotason kehityksellä.
Kansanedustajan palkkio on nyt kuukaudessa 5 400 euroa, ja yli 12 vuotta kansanedustajana toimineen kuukausipalkkio 5 800 euroa.
Seuraavan kerran kansanedustajien palkat nousevat huhtikuussa 2007. Tuolloin kansanedustajan palkkio nousee 5 540 euroon ja yli 12 vuotta kansanedustajana toimineen kuukausipalkkio 5 950 euroon.
Kukaan vihreistä kansaedustajista ei ole vastustanut korotuksia. "Tarkan euron Osmokaan" ei ole huolissaan valtiontalouden kehityksestä eikä hyvinvointitalouden pelastamisesta, kun kyse on hänen omasta palkastaan ja eläkkeestään.
Toisin on muiden, köyhien eläkkeiden laita. Niitä Osmo on ollut leikkaamassa oikein isännän elkein. Muistammehan tämän:
Kansaneläkkeen perusosaa alettiin maksaa 1.1.1957 voimaan astuneen uuden kansaneläkelain perusteella kaikille eläkeläisille samansuuruisena. Elokuussa 1963 astui voimaan työeläkelaki. Kansaeläkkeen perusosa maksettiin kaikille eläkeläisille työeläkkeen lisäksi.
Lain muutoksella kokonaiseläke myönnettiin ajalla 1.7.1975 - 31.12.1995 työeläkkeen ja kansaneläkkeen pohjaosan yhteensovituksena. Nimike perusosa korvattiin termillä pohjaosa. Työeläkkeestä vähennettiin kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen markkamäärä. Sitä ei kompensoitu millään tavalla. Eläkeläiset menettivät näin ollen ensimmäisen kerran pohjaosan suuruisen markkamäärän työeläkkeestään.
Seuraava leikkaus tapahtui 1.1.1996 lukien. Laki sai nimekseen Lex Soininvaara lakialoitteen tekijän mukaan. Pohjaosa, joka kaikilla eläkeläisillä oli vuonna 1995 ollut 455 markkaa, poistettiin tietyin markkamääräisin erin kokonaan kuuden vuoden aikana. Näin ollen perus- eli pohjaosa on leikattu työeläkkeestä osalta eläkeläisiä kahteen kertaan. Kansaneläkkeen pohjaosan menettämisistä eläkkeensaajat eivät saaneet minkäänlaista valtiovallan tai oman työeläkelaitoksen allekirjoittamaa päätösasiakirjaa.
Lainvoimaisella päätöksellä saatu eläke on koskematon. Eläkepäätökset tehdään aina tuleviin eläkkeisiin. Nyt ne kuitenkin ulotettiin jo myönnettyihin, siis voimassa oleviin eläkkeisiin.
Eduskunta päätti 18. 6. 2002, että kansaneläkkeen pohjaosan kompensaatiota maksetaan sen menettäneille eläkeläisille 1.10.2003 lukien. Leikkauksen alkamisajankohdasta kompensaatioiden maksamisen aloittamiseen aikaa oli kulunut 7 vuotta 9 kuukautta. Kelan arviolaskelmien mukaan valtio oli leikkauksilla säästänyt, ts. ottanut eläkeläisiltä noin 2.8 mrd. markkaa.
Kompensaatiohyvitys ei läheskään tule vastaamaan todellista menetystä eikä pieniä kansaneläkkeen pohjaosien kompensaatioita makseta lainkaan. Lisäksi maksamatta jäävät täysin kompensaatiot ajalta 1.1.1996 - 31.9 2003.
Valtiovalta on käyttänyt myös kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksissa ikääntyneitä suomalaisia häikäilemättömästi hyväkseen.
1.1.1996 lukien eläkkeelle siirtyneille ja siirtyville kokonaiseläke maksetaan täysimääräisesti työeläkkeenä. Vakava perustuslain yhdenvertaisuuspykälän rikkomus
Tänä vuonna kansanedustajien palkat nousivat 1.8. 2006 alkaen parilla sadalla eurolla kuukaudessa. Korotusta perusteltiin nytkin yleisen ansiotason kehityksellä.
Kansanedustajan palkkio on nyt kuukaudessa 5 400 euroa, ja yli 12 vuotta kansanedustajana toimineen kuukausipalkkio 5 800 euroa.
Seuraavan kerran kansanedustajien palkat nousevat huhtikuussa 2007. Tuolloin kansanedustajan palkkio nousee 5 540 euroon ja yli 12 vuotta kansanedustajana toimineen kuukausipalkkio 5 950 euroon.
Kukaan vihreistä kansaedustajista ei ole vastustanut korotuksia. "Tarkan euron Osmokaan" ei ole huolissaan valtiontalouden kehityksestä eikä hyvinvointitalouden pelastamisesta, kun kyse on hänen omasta palkastaan ja eläkkeestään.
Toisin on muiden, köyhien eläkkeiden laita. Niitä Osmo on ollut leikkaamassa oikein isännän elkein. Muistammehan tämän:
Kansaneläkkeen perusosaa alettiin maksaa 1.1.1957 voimaan astuneen uuden kansaneläkelain perusteella kaikille eläkeläisille samansuuruisena. Elokuussa 1963 astui voimaan työeläkelaki. Kansaeläkkeen perusosa maksettiin kaikille eläkeläisille työeläkkeen lisäksi.
Lain muutoksella kokonaiseläke myönnettiin ajalla 1.7.1975 - 31.12.1995 työeläkkeen ja kansaneläkkeen pohjaosan yhteensovituksena. Nimike perusosa korvattiin termillä pohjaosa. Työeläkkeestä vähennettiin kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen markkamäärä. Sitä ei kompensoitu millään tavalla. Eläkeläiset menettivät näin ollen ensimmäisen kerran pohjaosan suuruisen markkamäärän työeläkkeestään.
Seuraava leikkaus tapahtui 1.1.1996 lukien. Laki sai nimekseen Lex Soininvaara lakialoitteen tekijän mukaan. Pohjaosa, joka kaikilla eläkeläisillä oli vuonna 1995 ollut 455 markkaa, poistettiin tietyin markkamääräisin erin kokonaan kuuden vuoden aikana. Näin ollen perus- eli pohjaosa on leikattu työeläkkeestä osalta eläkeläisiä kahteen kertaan. Kansaneläkkeen pohjaosan menettämisistä eläkkeensaajat eivät saaneet minkäänlaista valtiovallan tai oman työeläkelaitoksen allekirjoittamaa päätösasiakirjaa.
Lainvoimaisella päätöksellä saatu eläke on koskematon. Eläkepäätökset tehdään aina tuleviin eläkkeisiin. Nyt ne kuitenkin ulotettiin jo myönnettyihin, siis voimassa oleviin eläkkeisiin.
Eduskunta päätti 18. 6. 2002, että kansaneläkkeen pohjaosan kompensaatiota maksetaan sen menettäneille eläkeläisille 1.10.2003 lukien. Leikkauksen alkamisajankohdasta kompensaatioiden maksamisen aloittamiseen aikaa oli kulunut 7 vuotta 9 kuukautta. Kelan arviolaskelmien mukaan valtio oli leikkauksilla säästänyt, ts. ottanut eläkeläisiltä noin 2.8 mrd. markkaa.
Kompensaatiohyvitys ei läheskään tule vastaamaan todellista menetystä eikä pieniä kansaneläkkeen pohjaosien kompensaatioita makseta lainkaan. Lisäksi maksamatta jäävät täysin kompensaatiot ajalta 1.1.1996 - 31.9 2003.
Valtiovalta on käyttänyt myös kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksissa ikääntyneitä suomalaisia häikäilemättömästi hyväkseen.
1.1.1996 lukien eläkkeelle siirtyneille ja siirtyville kokonaiseläke maksetaan täysimääräisesti työeläkkeenä. Vakava perustuslain yhdenvertaisuuspykälän rikkomus
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.kolumbus.fi/johannesheinonen/kuvat/uudet/feministilleantautunutsoininvaara.htm