Olemme muuttamassa Espoosta maalle, toisen kasvukeskuksen lähelle, josta ostamme omakotitalon. Espoon vuokratasolla lyhennämme omaa lainaa ja asuntoa joka maksaisi Espoossa kolminkertaisen hinnan. Asumismenot eivät siis nouse ollenkaan. Itse hankin kuukaudessa kahden "duunarin" verran, lisäksi verottomia kilometrikustannuksia yhden "duunarin" palkan verran.
Lisäksi vaimon palkka. Lapsilisät menevät suoraan lasten omille tileille, joten nekin voidaan tarvittaessa ohjata asunnon lyhennykseen. Eli normaalikuukausitulot riittävät kattamaan lainan lyhennyksen.
Jos korot nousevat, niin katan ylimääräisen kustannuksen juuri noilla km-korvauksilla. Lisäksi alussa aion lyhentää lainaa parin vuoden ajan (tai niin kauan kuin mahdollista) niin paljon kuin pystyn jolloin korkojenkin osuus pienenee lopusta huomattavasti.
Teenkö siis tyhmästi kun teen näin? En ole rikas, mutta en köyhäkään. Haluan vain jotain omaa kerrankin. Pääkaupunkiseudulla sitä ei voi välttämättä saada. Työpaikan puolesta ei ole huolta, alan työt eivät varmaankaan lopu koskaan.
Miksi täällä paasataan koko ajan asuntojen hintojen rommauksista? Jos tippuvat, niin tippuvat. Kun tippuvat, niin ne, jotka eivät ole osanneet mitoittaa lainanlyhennyskykyään oikein, joutuvat tiputtamaan asuntojensa hintoja tarpeen tullen. Mutta kuinka monta rommausta odottelevaa Suomessa sitten on kyttäämässä ko. asuntoa. Kyllä siinä varmasti useampi on tarjoamassa, jolloin hinta varmaan nousee takaisin siedettävämmälle tasolle.
Ja myöntävätkö pankit tuollaisessa tilanteessa samalla tavalla lainaa vuokralla asujille, jotka odottelevat rommausta ja maksavat rahaa toisen taskuun. Saattavat laittaa hanoja kiinni. Ei samalaista rommausta voi olla odotettavissa kuin 90-luvun alussa, elämme sentään Euron aikakaudella, emmekä markan. Jos asuntojen hintoja aletaan katsomaan todella pitkällä aikavälillä, niin ainahan ne hinnat ovat nousseet. Nousihan kaikkien kulutustavaroidenkin ja ruoan hinta kun siirryimme käyttämään Euroa.
Odotan vastauksia mielenkiinnolla, niistä pystyy lukemaan todella hyvin läpi sen, minkälaiset henkilöt tänne kirjoittelevat ja kuinka he ajattelevat.
Lisäksi vaimon palkka. Lapsilisät menevät suoraan lasten omille tileille, joten nekin voidaan tarvittaessa ohjata asunnon lyhennykseen. Eli normaalikuukausitulot riittävät kattamaan lainan lyhennyksen.
Jos korot nousevat, niin katan ylimääräisen kustannuksen juuri noilla km-korvauksilla. Lisäksi alussa aion lyhentää lainaa parin vuoden ajan (tai niin kauan kuin mahdollista) niin paljon kuin pystyn jolloin korkojenkin osuus pienenee lopusta huomattavasti.
Teenkö siis tyhmästi kun teen näin? En ole rikas, mutta en köyhäkään. Haluan vain jotain omaa kerrankin. Pääkaupunkiseudulla sitä ei voi välttämättä saada. Työpaikan puolesta ei ole huolta, alan työt eivät varmaankaan lopu koskaan.
Miksi täällä paasataan koko ajan asuntojen hintojen rommauksista? Jos tippuvat, niin tippuvat. Kun tippuvat, niin ne, jotka eivät ole osanneet mitoittaa lainanlyhennyskykyään oikein, joutuvat tiputtamaan asuntojensa hintoja tarpeen tullen. Mutta kuinka monta rommausta odottelevaa Suomessa sitten on kyttäämässä ko. asuntoa. Kyllä siinä varmasti useampi on tarjoamassa, jolloin hinta varmaan nousee takaisin siedettävämmälle tasolle.
Ja myöntävätkö pankit tuollaisessa tilanteessa samalla tavalla lainaa vuokralla asujille, jotka odottelevat rommausta ja maksavat rahaa toisen taskuun. Saattavat laittaa hanoja kiinni. Ei samalaista rommausta voi olla odotettavissa kuin 90-luvun alussa, elämme sentään Euron aikakaudella, emmekä markan. Jos asuntojen hintoja aletaan katsomaan todella pitkällä aikavälillä, niin ainahan ne hinnat ovat nousseet. Nousihan kaikkien kulutustavaroidenkin ja ruoan hinta kun siirryimme käyttämään Euroa.
Odotan vastauksia mielenkiinnolla, niistä pystyy lukemaan todella hyvin läpi sen, minkälaiset henkilöt tänne kirjoittelevat ja kuinka he ajattelevat.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mainiota havaita, että jollakulla pääkaupunkiseudun asukkaalla toimii vielä järki. Saat asunnostasi 150 000 euron alennuksen, mikä varmasti tuntuu kenen tahansa taloudessa. Jos työpaikka on kunnossa ja varma, tulet elämään loppuikäsi paljon varakkaampana kuin Espoossa.
Ja kun laina on maksettu - noilla tuloilla nopeasti - voit alkaa harkita vapaaherran elämää melko pian. Tervetuloa pois asuntohelvetistä.
Itse hankin kuukaudessa kahden "duunarin" verran, lisäksi verottomia kilometrikustannuksia yhden "duunarin" palkan verran.
Jaa-a, en oikein ole perillä tuosta lauseesta, mutta meitä duunareitahan on aika laaja skaala. Jos tosiaan tienaat n. kolmen duunarin palkan verran kk:ssa niin, no problem eli aikas isoa lainaa pystyt kyllä maksamaan, ilman sen suurempia taloudellisia ahdinkoja.
Oma neuvoni asuntolainojen ottajille on sellainen, että ei pane itselleen liian suuria odotuksia tuon kk-erän suhteen, eli ei kannata turhaan panna itseään/perhettään liian tiukoille liian suurilla kk-erillä. Elämään mahtuu jos jonkin näköistä ja kokoista yllätystä ja jos kaikki €:t menee asuntolainan kuukausimaksuun niin siinä alkaa pinna ja kukkaro helposti kiristyä liikaa!.
Lainavaihtoehtoja on niin paljon, että kannattaa mielestäni harkita tarkkaan miten pystyy säästämään pahanpäivän varalle yllätyksiä varten. Omalla kohdallani, meillä on asuntolainamuotona tasaerä eli jos korot pomppaa niin kk-erä pysyy samana ja laina-aika pitenee, toiminut meillä kuin junanvessa.