Lainasin kirjastosta varsin mielenkiintoisen kirjan Suomen historiasta. Yksi asia mikä minua on jäänyt mietityttämään on väite, että ns kantasuomen kieli hajosi n300jkr tienoilla. Sitä ennen itämerensuomalaiset puhuivat kieltä jotka olivat keskenään ainakin jollain tavalla ymmärrettävissä.
Kuitenkin, suomi ja viro ovat ko teoksen mukaan eriytyneet vasta n 800jkr tienoilla. Sitä ennen Suomenlahden molemmin puolin puhuttiin kieltä jota kumpikin ymmärsi. Sittemmin, molemmissa kielissä on koko syntaksi sanajärjestyksineen kaikkineen muutunut. Suomen kieltä on korruptoinut ruotsi, viron kieltä on korruptoinut saksa.
Toisaalta taas, ei voi olla ajattelematta, että ennen 1000jkr kun mitään yhtenäistä Suomea ei ollut olemassakaan niin useimpien heimojen kielet olivat toisilleen täysin käsittämätöntä mongerrusta.
Kuitenkin, suomi ja viro ovat ko teoksen mukaan eriytyneet vasta n 800jkr tienoilla. Sitä ennen Suomenlahden molemmin puolin puhuttiin kieltä jota kumpikin ymmärsi. Sittemmin, molemmissa kielissä on koko syntaksi sanajärjestyksineen kaikkineen muutunut. Suomen kieltä on korruptoinut ruotsi, viron kieltä on korruptoinut saksa.
Toisaalta taas, ei voi olla ajattelematta, että ennen 1000jkr kun mitään yhtenäistä Suomea ei ollut olemassakaan niin useimpien heimojen kielet olivat toisilleen täysin käsittämätöntä mongerrusta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Liikkuvassa pyyntikulttuurissa kielialueet olivat melko laajat, vaikkakin murteita oli silloinkin varmasti olemassa. Maanviljelyskulttuuri on sitten syventänyt murteiden välisiä eroja kun on siirrytty pysyvämpään asutukseen. Tämä tapahtuu kuitenkin erittäin hitaasti ellei tapahdu mitään radikaalimpaa. Tämän vuoksi oletetaan, että aiemmin kieliä (esim. varhaiskantasuomi) on puhuttu laajemmalla alueella. Eli Suomen alueella on puhuttu tuhansia vuosia melko yhtenäistä kieltä, kunnes maanviljelyn pikkuhiljaa yleisyessä on murteiden väliset erot alkaneet kasvaa. Kirjakielen myötä kehitys kääntyi taas päinvastaiseksi eli suomen kieli yhtenäistyi. Tällaista selitystä minä tarjoan.
...oli kantakieli, josta suomi, viro, vatja, liivi, karjalan kielet ja vepsä ovat jakautuneet nykyisiksi kieliksi.
Itämerensuomi oli jakautumassa pohjoiseen, eteläiseen ja itäiseen murteeseen, mutta toteutunut kielijako meni vähän toisin. Po. murrealueiden piirteet saattavat olla sekoittuneena nykykielissä.
Silloin kun it.suomi oli vielä yksi laajalla alueella puhuttu kieli, suurin osa sen ajan "suomalaisista" asui Suomenlahden eteläpuolella.
Saame on vanhan käsityksen mukaan irronnut varhais-kantasuomesta: Vks => kantasaame myöh.kantasuomi. Itämerensuomeksi voidaan nimittää parhaiten mks:ää.
Jakautuminen olisi seurausta maanviljelyn omaksumisesta Virossa ja osassa Suomea. Metsästäjä-keräilijöiksi jääneet olisivat kehittyneet omaan suuntaansa, maanviljelijät omaansa. Selitys on hyvin uskottava.
Nyttemin on esitetty vaihtoehto, että saamenkieleen on vaikuttanut myös idempänä puhutut suom.ugrilaiset kielet, ja ja (saameksi muuttumalla) kadonnut pohjoinen kieli??
Saame ei ole niin yksinkertainen kysymys kuin on luultu.
Voisiko olla mahdollista että saamen kieleen on vaikuttanut samojedi-kielet ? Geeneihin myös ? Oletettavasti saamelaiset oppi porotalouden samojedeilta melko myöhään (eli silloin kun samojedit vaelsi siperiasta länteen). Ehkä samojedit opetti saamelaisille porotalouden ja samalla omaksui kielen saamelaisilta ?
Saamelaiset ovat geneettisesti kauempana samojedeista kuin suomalaisista.
On esitetty uusia näkemyksiä uralilaisesta kieliryhmästä. Samojedit eivät olisikaan kantakielen nensimmäisessä hajoamisessa karkuun lähtenyt ryhmä, vaan kielenvaihtajia. He omaksuivat läntisiltä naapureiltaan SU-kielen ja vanhempi (paleosiperialainen) kieli väistyi.
Tämä on saattanut tapahtua esi-samojedien muuttaessa idästä nykyisille alueilleen? Muistaakseni on joku arkeologisessa aineistossa havaittava kulttuurivirtaus keski-Aasiasta, mutten tiedä sopiiko se kielihistorian raameihin.
Geneettisesti samojedit ovat "siperialaisia". Saamelaiset eivät ole.
Porotalous on Fennoskandiassa historiallisen ajan ilmiö.
vielä hirvittävän suuri ole. Kuten sanoit,Eestiin on tullut saksalaisperäisiä lainasanoja ja Suomeen ruotsalaisia. Ymmärtäminen ei ole kovin vaikeaa, mutta pikkuisen "ajantajua" vaatii ja vähän mielikuvitusta.
Suomalaisena jotkin sanat vievät vähän suupielet hymyyn. Tulin juuri ja huomasin yhden kaupan ovessa lapun: "olen puhkumas". Siis lomalla, eikös se aika tutulta kuulosta, jos rankan työvuoden jälkeen vähän vetää henkeä.
Kantasuomen hajoamisesta on erilaisia tietoja. Joku juuri väitti, että se olisi tapahtunut jo 500 luvulla. Ei se kuitenkaan mikään kertalähtö ole voinut olla, pitemmän ajan kuluessa vähitellen ja eri reittejä. Samat geenit ja samaa alkuperhettä ollaan kuitenkin.
Mistä voidaan päätellä että suomenkieli on hajonnut n. 300-800 jkr. Perustuuko se kirjallisiin vai kuulohavaintoihin, äänitteitä tuskin löytyy. Onko kaikki vain väitteitä. koska on tehty ensimmäiset suomenkieliset kirjoitukset jotka ovat säilyneet tähän päivään.