Muurmannin rata

Suomalaiset eivät olisi pystyneet katkaisemaan pysyvästi Muurmannin rataa. Silloin oli viisaampaa olla yrittämättäkään, ja hankkia sillä tavoin myötätunta esim. USA:lta, jonka kanssa ei oltu sodassa. Mannerheimin kerrotaan sanoneen käytännöllisesti: "Sellaista mitä ei voi pitää, ei kannata ottaa."

Airohan tosiaan valmisteli suunnitelman Sorokan valtaamiseksi. Airon näkemys oli, että suomalaiset voisivat vallata Sorokan helposti. Suunnitelmaan kuului, että valtaamisen jälkeen Sorokka jätettäisiin saksalaisten pidettäväksi, jolloin omat joukot sieltä vapautuisivat. Suunnitelma esiteltiin Rytille. Mannerheim, joka ei ollut hankkeesta kovin innostunut, kävi Helsingissä asialla. Ryti ei hyväksynyt suunnitelmaa ja Airo on jälkeenpäin epäillyt tämän johtuneen Mannerheimin tavasta asian esittämiseen. Eli että Mannerheim olisi esittänyt asian negatiivisessa valossa. Mannerheimilla oli omat syynsä jättää Sorokka valtaamatta. Sorokka oli NL:lle niin tärkeä maastonkohta, että sen olisi ollut pakko yrittää sen takaisinvaltausta. Tämä olisi maksanut verta ainakin aluetta miehittäville saksalaisjoukoille, mutta mahdollisesti myös suomalaisille ja Mannerheim oli hyvin tarkka tappioista. Lisäksi asialla olisi voinut olla ulkopoliittisia seuraamuksia. Näistä asioista ei Airon nimenomaan sotatoimien, ei sodan, johtajana tarvinnut välittää. Airo oli sitä mieltä, että "kun sodassa ollaan, täytyy käyttää kaikki hommat". USAn reaktiosta hän totesi, että mitäs sitten, olisi ollut yksi rauhantekijä enemmän.

realisti kirjoitti:

Airohan tosiaan valmisteli suunnitelman Sorokan valtaamiseksi. Airon näkemys oli, että suomalaiset voisivat vallata Sorokan helposti. Suunnitelmaan kuului, että valtaamisen jälkeen Sorokka jätettäisiin saksalaisten pidettäväksi, jolloin omat joukot sieltä vapautuisivat. Suunnitelma esiteltiin Rytille. Mannerheim, joka ei ollut hankkeesta kovin innostunut, kävi Helsingissä asialla. Ryti ei hyväksynyt suunnitelmaa ja Airo on jälkeenpäin epäillyt tämän johtuneen Mannerheimin tavasta asian esittämiseen. Eli että Mannerheim olisi esittänyt asian negatiivisessa valossa. Mannerheimilla oli omat syynsä jättää Sorokka valtaamatta. Sorokka oli NL:lle niin tärkeä maastonkohta, että sen olisi ollut pakko yrittää sen takaisinvaltausta. Tämä olisi maksanut verta ainakin aluetta miehittäville saksalaisjoukoille, mutta mahdollisesti myös suomalaisille ja Mannerheim oli hyvin tarkka tappioista. Lisäksi asialla olisi voinut olla ulkopoliittisia seuraamuksia. Näistä asioista ei Airon nimenomaan sotatoimien, ei sodan, johtajana tarvinnut välittää. Airo oli sitä mieltä, että "kun sodassa ollaan, täytyy käyttää kaikki hommat". USAn reaktiosta hän totesi, että mitäs sitten, olisi ollut yksi rauhantekijä enemmän.

Sorokka, josta tuo uusi yhdysrata Arkangeliin lähti, oli saksalaisten vastuualueella ja Siilasvuo oli suomalais-saksalaisten joukkojen komentaja siellä. Saksalaisten tavoite nimenomaan oli edetä Sorokkaan ja siten katkaista rautatieyhteydet etelään, mutta Nl.n tuotua runsaasti lisäjoukkoja eteneminen pysähtyi ja kärkirykmentti jäi mottiin josta onnistuttiin murtautumaan taakse vain pitkien suotaipaleiden kautta kahlaamalla. Suomalaisen kärkirykmentin komentaja Jussi Turtola, jota Siilasvuo syytti taisteluhaluttomuudesta ja pelkuruudesta, käveli etulinjan läpi lähettinsä kanssa ja ammutti itsensä venäläisillä sanottuaan ennen lähtöään Siilasvuolle puhelimessa "kyllä täällä kaatuakin voidaan".
Mitä ilmeisimmin suomen sodanjohto oli Siilasvuolta kieltänyt Sorokkaan etenemisen, vaikka sitä ei koskaan ole myönnetty, kuitenkin Siilasvuon välit saksalaisiin tulehtuivat pahoin, eikä enää palautuneet sodan alun tasolle.