"Pääkaupungin kehityksellä, logistiikalla ja poliittisilla pyrkimyksillä on vaikutusta koko Suomeen ja kaikkiin suomalaisiin. Valtiolla on suuri merkitys ratkaistaessa koko maan hyvinvointia koordinaattorina ja mahdollisuuksien luojana; verotus ja sen kohdistaminen on suuri keino saavuttaa tuloksia, jotka toisivat osallistumista, yhteenkuuluvuutta, toimeliaisuutta ja ennen kaikkea työtä tuottavasti laajasti eikä vain keskitetysti"
Vantaan kehitys käy Helsinkiin liittymisen kautta
Helsinki on rakentanut asumiseen kelpaavan maan miltei täyteen, sillä myös viheralueita on viisasta jättää asukkaiden iloksi. Jäljellä oleva rakentamaton asumiseen tarkoitettu kerrosneliömetrimäärä ei kerro kaikkea. Vantaa on onnistunut kehittämään itselleen näyttävän käyntikortin lentokentän ympäristöön niin työpaikkoina kuin asumisalueena. Vantaalla on vireä kehityksen suunta, vaikka omiin poliitikkoihin ei ollakkaan niin tyytyväisiä. Helsinki ja Vantaa täydentävät toinen toisensa.
Suomella on eurooppalaisittain, puhumattakaan maapallollisesti, pieni, idyllinen ja siisti pääkaupunki, jonka isät haluavat sen olevan uljaampi, sikiävämpi ja väestöpulleampi. Suomessa on menossa sisäinen maassamuutto kohti asutustihentymiä ja nyt uskotaan, että ylihuomennakin Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle riittää tulijoita. Helsingin on siis kasvettava pinta-alallisesti. Luonnollinen tie käy Vantaalle, sillä täytyyhän jo ainoan suuren lentokenttämme olla pääkaupungissa. Lentokenttä ja uusi satama Vuosaaressa muodostavat kaupallisen ja logistisen kokonaisuuden, jota pitää kehittää yhdessä, ei erikseen.
Kun vantaalaiset eivät ole tutkimusten mukaan (HS-Gallup) tyytyväisiä enemmistöltään kunnallispolitiikkaansa, niin yhdistymisen jälkeen seuraavat kunnallisvaalit saavat vantaalaisittain aivan uusia vereksiä äänestettäviä myös nykyisen Helsingin alueelta. Vantaalaiset ovat toisen tutkimuksen mukaan uteliaita ja jopa halukkaita kaupunkiliitokseen. Helsinkiläiset ovat vielä neutraaleja, mutta hyväilisi heitäkin oma pääkaupunki, joka lähenee Ruotsin omaa ylpeyttä Tukholmaa.
Vantaalaisista asuu n. 100.000 ihmistä vain muutamien kilometrin säteellä Helsingin rajasta. Vantaalla on paljon kaavoitettavaa asumiseen kelpaavaa aluetta, eikä tarvitse edes piukkaan rakentaa ja voidaan lentokentän melutkin enemmälti vältellä, jos se nyt on merkittävästi mahdollista muutoinkaan. Elintaso ja sen nostattamismentaliteetti tuovat mukanaan myös jokapäiväisiä haittoja, mm. meluna. Vantaalaiset ovat sanoneet, että meluunkin voi tottua.
Metron luonnollinen kulku johtaa Vantaalle ja lentokentälle. Metroradan välille ja vaikutuspiiriin jäävät luontevasti suuret asutuskeskittymät Pakkala, Tikkurila, Hakunila ja monet muut. Kaupunkien yhdistäminen laskisi jo pelkästään nykyvantaalaisten julkisten kulkuvälineiden käyttökustannuksia huomattavasti, sillä suuret joukot liikkuvat töihin Helsinkiin ja toisin päin, jolloin myös helsinkiläiset säästäisivät. On oletettavaa nykyenergiasaannolla, että pitkällä tähtäyksellä julkiset kulkuvälineet yleistyvät yksityisautoilun vähentyessä.
Valtakunnallinen sanomalehti on epäilyttävän suurieleisesti jopa kopeasti ja tarkoitushakuisesti uutisoinut Helsingin itäistä elintilan valloitusta ilman kysymystä, mitä toinen osapuoli tahtoisi. Tämä tyylisuunta on asialähestymistä aivan väärästä päästä. Sipoon metsät, rannat ja saaret eivät ratkaise Helsingin ongelmia. Vantaan ja Helsingin kaupunkiliitos tuo ratkaisun avaimia ja tästä valtakunnallinen sanomalehti on ollut hiljaa, tosin HS-gallup pääkaupunkiseudun asukastyytyväisyydestä kunnallispolitiikkaansa oli jo esialkua keskustelun siirtymisestä itse asiaan eikä sen viereen.
Vantaalaiset haluavat ja Helsinki tarvitsee, on yhteinen pitkä maaraja ja logistiikan keskittymät, satama ja lentokenttä. Vantaalla on tilaa ja Vantaa haluaa olla suurempi ja sen haasteet tarvitsevat Helsingin rahaa. Yhtälö on kaunis ja toteutuskelpoinen. Suoritetaan tarvittavat kansalaisäänestykset ja hoidetaan homma, nettiin on avattu jo valmiiksi kansalaisadressi. Pääkaupunkistatuksella on lisäksi identiteettiä hyväilevä merkitys.
Lopuksi valtiovallalle annetaan kotitehtävä oikeasti miettiä, kuinka suomalaiset saisivat asua siellä, missä he todella haluavat. Nyt muutetaan työn perässä ja tunnetusti tihentymät houkuttelevat työtä ja ihmisiä. Maaseutu autioituu ja haaveet juurista jäävät eläkeikään. On todennnäköistä, että osa suuresta ikäluokasta suuntaa muuttonsa ainakin puoliksi kotiseuduilleen vähintään talviasuttavan mökin saadessa yöpymisvuorokausia tuntuvasti lisää.
Niin kokeneita, kuin nuoriakin innostavat halvat asunnot, kun Helsingin kerrostalokolmiot vaihtuvat rivitaloasuntoihin/omakotitaloihin ja lähelle luontoa. Osa aktiiviväestöstäkin lähtisi "maalle", jos työ ja valtio joustaisivat. Valtiollamme on loistava keino antaa uuden kotiseutukodin avaimet. Valtiovarainministeriöllä on verovalta ja siellä on keinoja, jolla voidaan kannustaa paluumuuttoon tai haluun olla väljyydessä ilman ruuhkia.
Kynnys- ja muuttorahat pätkätöihin ovat vain kosmetiikkaa verrattuna todellisiin päämääriin saada kansalaisille kyky ja mahdollisuus olla siellä, missä halutaan. Tulisikin keskittyä puoluepolitiikan hoidosta kansalaispolitiikkaan, sillä äänestävät ihmiset maksavat tämän yhteiskunnan kulut. Tuottavaa työtä voidaan tehdä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, silti me tarvitsemme oman näyteikkunan Eurooppaan ja muualle maailmaan.
Suomi on yksi Euroopan suurimmista maista, meillä on kaupunkeja, niin suuria kuin pieniä, tilaa, rauhaa ja luontoa vetten äärillä ihmisten asua siellä, missä elämisenlaatu on kullekin omimmillaan varojensa puitteissa. Hajautuminen on vaihtoehto tihentymille.
Ilkka Luoma
Kansalaisadressi netissä liittymisen puolesta:
http://www.adressit.com/helsinkivantaa
Vantaan kehitys käy Helsinkiin liittymisen kautta
Helsinki on rakentanut asumiseen kelpaavan maan miltei täyteen, sillä myös viheralueita on viisasta jättää asukkaiden iloksi. Jäljellä oleva rakentamaton asumiseen tarkoitettu kerrosneliömetrimäärä ei kerro kaikkea. Vantaa on onnistunut kehittämään itselleen näyttävän käyntikortin lentokentän ympäristöön niin työpaikkoina kuin asumisalueena. Vantaalla on vireä kehityksen suunta, vaikka omiin poliitikkoihin ei ollakkaan niin tyytyväisiä. Helsinki ja Vantaa täydentävät toinen toisensa.
Suomella on eurooppalaisittain, puhumattakaan maapallollisesti, pieni, idyllinen ja siisti pääkaupunki, jonka isät haluavat sen olevan uljaampi, sikiävämpi ja väestöpulleampi. Suomessa on menossa sisäinen maassamuutto kohti asutustihentymiä ja nyt uskotaan, että ylihuomennakin Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle riittää tulijoita. Helsingin on siis kasvettava pinta-alallisesti. Luonnollinen tie käy Vantaalle, sillä täytyyhän jo ainoan suuren lentokenttämme olla pääkaupungissa. Lentokenttä ja uusi satama Vuosaaressa muodostavat kaupallisen ja logistisen kokonaisuuden, jota pitää kehittää yhdessä, ei erikseen.
Kun vantaalaiset eivät ole tutkimusten mukaan (HS-Gallup) tyytyväisiä enemmistöltään kunnallispolitiikkaansa, niin yhdistymisen jälkeen seuraavat kunnallisvaalit saavat vantaalaisittain aivan uusia vereksiä äänestettäviä myös nykyisen Helsingin alueelta. Vantaalaiset ovat toisen tutkimuksen mukaan uteliaita ja jopa halukkaita kaupunkiliitokseen. Helsinkiläiset ovat vielä neutraaleja, mutta hyväilisi heitäkin oma pääkaupunki, joka lähenee Ruotsin omaa ylpeyttä Tukholmaa.
Vantaalaisista asuu n. 100.000 ihmistä vain muutamien kilometrin säteellä Helsingin rajasta. Vantaalla on paljon kaavoitettavaa asumiseen kelpaavaa aluetta, eikä tarvitse edes piukkaan rakentaa ja voidaan lentokentän melutkin enemmälti vältellä, jos se nyt on merkittävästi mahdollista muutoinkaan. Elintaso ja sen nostattamismentaliteetti tuovat mukanaan myös jokapäiväisiä haittoja, mm. meluna. Vantaalaiset ovat sanoneet, että meluunkin voi tottua.
Metron luonnollinen kulku johtaa Vantaalle ja lentokentälle. Metroradan välille ja vaikutuspiiriin jäävät luontevasti suuret asutuskeskittymät Pakkala, Tikkurila, Hakunila ja monet muut. Kaupunkien yhdistäminen laskisi jo pelkästään nykyvantaalaisten julkisten kulkuvälineiden käyttökustannuksia huomattavasti, sillä suuret joukot liikkuvat töihin Helsinkiin ja toisin päin, jolloin myös helsinkiläiset säästäisivät. On oletettavaa nykyenergiasaannolla, että pitkällä tähtäyksellä julkiset kulkuvälineet yleistyvät yksityisautoilun vähentyessä.
Valtakunnallinen sanomalehti on epäilyttävän suurieleisesti jopa kopeasti ja tarkoitushakuisesti uutisoinut Helsingin itäistä elintilan valloitusta ilman kysymystä, mitä toinen osapuoli tahtoisi. Tämä tyylisuunta on asialähestymistä aivan väärästä päästä. Sipoon metsät, rannat ja saaret eivät ratkaise Helsingin ongelmia. Vantaan ja Helsingin kaupunkiliitos tuo ratkaisun avaimia ja tästä valtakunnallinen sanomalehti on ollut hiljaa, tosin HS-gallup pääkaupunkiseudun asukastyytyväisyydestä kunnallispolitiikkaansa oli jo esialkua keskustelun siirtymisestä itse asiaan eikä sen viereen.
Vantaalaiset haluavat ja Helsinki tarvitsee, on yhteinen pitkä maaraja ja logistiikan keskittymät, satama ja lentokenttä. Vantaalla on tilaa ja Vantaa haluaa olla suurempi ja sen haasteet tarvitsevat Helsingin rahaa. Yhtälö on kaunis ja toteutuskelpoinen. Suoritetaan tarvittavat kansalaisäänestykset ja hoidetaan homma, nettiin on avattu jo valmiiksi kansalaisadressi. Pääkaupunkistatuksella on lisäksi identiteettiä hyväilevä merkitys.
Lopuksi valtiovallalle annetaan kotitehtävä oikeasti miettiä, kuinka suomalaiset saisivat asua siellä, missä he todella haluavat. Nyt muutetaan työn perässä ja tunnetusti tihentymät houkuttelevat työtä ja ihmisiä. Maaseutu autioituu ja haaveet juurista jäävät eläkeikään. On todennnäköistä, että osa suuresta ikäluokasta suuntaa muuttonsa ainakin puoliksi kotiseuduilleen vähintään talviasuttavan mökin saadessa yöpymisvuorokausia tuntuvasti lisää.
Niin kokeneita, kuin nuoriakin innostavat halvat asunnot, kun Helsingin kerrostalokolmiot vaihtuvat rivitaloasuntoihin/omakotitaloihin ja lähelle luontoa. Osa aktiiviväestöstäkin lähtisi "maalle", jos työ ja valtio joustaisivat. Valtiollamme on loistava keino antaa uuden kotiseutukodin avaimet. Valtiovarainministeriöllä on verovalta ja siellä on keinoja, jolla voidaan kannustaa paluumuuttoon tai haluun olla väljyydessä ilman ruuhkia.
Kynnys- ja muuttorahat pätkätöihin ovat vain kosmetiikkaa verrattuna todellisiin päämääriin saada kansalaisille kyky ja mahdollisuus olla siellä, missä halutaan. Tulisikin keskittyä puoluepolitiikan hoidosta kansalaispolitiikkaan, sillä äänestävät ihmiset maksavat tämän yhteiskunnan kulut. Tuottavaa työtä voidaan tehdä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, silti me tarvitsemme oman näyteikkunan Eurooppaan ja muualle maailmaan.
Suomi on yksi Euroopan suurimmista maista, meillä on kaupunkeja, niin suuria kuin pieniä, tilaa, rauhaa ja luontoa vetten äärillä ihmisten asua siellä, missä elämisenlaatu on kullekin omimmillaan varojensa puitteissa. Hajautuminen on vaihtoehto tihentymille.
Ilkka Luoma
Kansalaisadressi netissä liittymisen puolesta:
http://www.adressit.com/helsinkivantaa
Vastaukset 3
Vanhimmat
No Vantaanjoen itäpuolisen alueen voitte liittää - se on jo henkisesti Vantaata kuitenkin. Mutta Helsinki pysyköön helsinkiläisillä. Ratkaiskaa omat ongelmanne.
Sehän nähtiin jo, kun puhuttiin mahdollisista aluevaihdoista Helsingin ja Vantaan kesken, että Ala-Tikkurilassa asuvat hesalaiset kammoksuivat Vantaaseen liittämistä kuin ruttoa.
Olisikohan tässä takana nk. 'Lebensraum'-ajattelu, jota aikoinaan on harrastettu Euroopassa. Helsingille varmasti kelpaa kehä III:n dynaaminen teollisuusalue, sinnehän siirtyy yksi kerrallaan isoja firmoja Helsingistä. Luulisi herra Pajuselle riittävän se, että saa myytyä omistamansa Malmin lentokentän läheiset tontit kaavoitukseen, vai eikö riitä. Ei riittänyt aikoinaan Aatullekaan.
Fiksuin juttu näistä asioista aikoihin. Lentokentälle pitää päästä Helsingin sisäisenä liikenteenä. Nyt sinne mennään lähinnä autoilla.
Kun kerran Stadi on Helsingin maalaiskunnalta aikoinaan jo vienyt Malmin ja Vuosaaren ja jäljellä on luonnottomasti lentokentän jakama kaksiosainen "Vantaa", olisi luonnollista liittää se tynkä-maalaiskunta Helsinkiin. Vastustajina taitavat olla Vantaan vasemmisto ja stadin oikeisto - luonnollisesti kun tietää Vantaan punavärin.