ADRESSI TAKKUAA PAHASTI

Vapaasana;
Tasavallan presidentin virka ei ole häkki, jonka ovea ei saa auki ennen kuuden vuoden umpeutumista. Hyvästä syystä presidentti voi erota kesken kauden. Hänet voidaan teoriassa erottaakin, jos hän virkatoimissaan syyllistyisi lainvastaisuuteen. Presidentin toimia valvoo oikeuskansleri yhdessä hallituksen kanssa.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.), uuden perustuslain mukaan valtakunnan tärkein vallan käyttäjä, kuulutti presidentinvaalien aikaan pitävänsä presidentin virkaa valtakunnan ykköspaikkana. Maan protokolla-asiantuntijat ovat samaa mieltä: valtakunnan arvojärjestys ei ole huomioinut presidentin vallan vähenemistä.

Ulkoasiainministeriön protokollaosaston apulaisosastopäällikkö Hannele Harju sanoo, että valtiollisissa seremonioissa presidentti on yhä ykkönen. Istuvan presidentin jälkeen tulevat entiset presidentit siten, että arvojärjestyksessä kakkosena on presidentti Mauno Koivisto, jota seuraa presidentti Martti Ahtisaari. Seuraavana on eduskunnan puhemies, jota seuraa pääministerin johdolla hallitus.

Protokolla on vain muodollinen arvojärjestys. Valtahierarkia määrittelee, kuka vastaa kenelle ja kuka valvoo presidentin toimia.

Suoralla kansanvaalilla valitulla presidentillä ei ole "esimiestä", mutta hänen toimiensa lainmukaisuutta valvotaan kuten hallituksenkin.
- Presidentti vastaa toimistaan vain äänestäjilleen, kiteyttää valtiosääntöoikeuden professori Mikael Hidén Helsingin yliopistosta.

Kuitenkin virkatehtävien hoidon lainmukaisuutta valvoo oikeuskansleri, joka voi huomauttaa asiasta ja tarvittaessa sanella valtioneuvoston istunnossa pöytäkirjaan kantansa, jos presidentti tekisi jotain lainvastaista. Silloin olisi hallituksen tai oikeuskanslerin pääteltävänä, olisiko aihetta joihinkin toimenpiteisiin, esimerkiksi syytteen nostamiseen. Asiasta päättäisi eduskunta. Hidén pitää kuitenkin teoreettisena, että sellaista tapahtuisi.

Presidentin syytemahdollisuus on aktualisoitunut Suomessa vain kerran: sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Hidén korostaa, että valvonta Suomessa tapahtuu etukäteiskonsultointina: oikeuskansleri ja virkamiehet ennakoivat valmisteluissaan mahdolliset tilanteet.
- Virkamiehet ovat käytännössä vahvimmin vastuussa, painottaa Hidén.


Presidentin aura himmentynyt

Presidentin sijainen hänen estyessään virkatoimiensa hoitamisesta esimerkiksi vakavan sairauden tai onnettomuuden takia on pääministeri. Hidénin mukaan on avoin kysymys, kuka määrittää presidentin sairauden vakavuuden. On ehdotettu mm. eräänlaista lääkäripaneelia, mutta hän pitää sellaista käytännölle vieraana.

- Julkisuuden kautta tulee nykyisin kuitenkin asioiden tila hyvin tietoon, Hidén uskoo, vaikka vielä Kekkosen aikana näin ei täysin käynytkään.

- Tässä suhteessa on kuljettu askel avoimempaan suuntaan eikä presidentilläkään ole enää sellaista "auraa", ettei uskallettaisi puhua asioista suoraan kontrollin pelossa, hän sanoo.

- Toisaalta presidentin valtaoikeuksien kutistuminen on vienyt asialta merkitystä eikä presidentin sijais- tai seuraajakysymykselläkään ole ehkä vahvaa poliittista latinkia, sanoo Hidén.

Sairastumisesta perustuslaki ei mainitse mitään. Kekkosen loppuaikana asiasta oli tiettyä epäselvyyttä ja silloin oikeuskanslerin, oikeusministerin ja lääkärikollegion muodostama ryhmä oli seuraamassa tilannetta ja lopulta presidentti saatiin jättämään eroanomus.

Entä nykyisin, jos vakava sairaus tai onnettomuus kohtaisi presidenttiä?
- Mitä, missä tahdissa ja minkälaisessa päätöksentekojärjestyksessä jotain tehdään, on valtioneuvoston asia, sanoo Hidén. Hän pitää hyvänä, ettei siitä ole tarkemmin laissa säädetty.


Presidentti voi erota

Voiko presidentti luopua kesken kuusivuotiskautensa?

- Tasavallan presidentti valitaan vahvalla olettamuksella, että hän istuu kautensa loppuun asti, vaikka perustuslaissa ei ole eroamiskieltoa tai -normia, korostaa Hidén. Toki presidentti voisi saada vapautuksen virasta aidon pyynnön jälkeen ja hyväksyttävästä syystä ja valtioneuvosto voisi vapautuksen myöntää.

Hidén ei osaa sanoa, mikä olisi hyväksyttävä syy, mutta oudoksuisi, jos presidentti pyytäisi eroa muun kuin todella merkittävän syyn takia. Se, että homma alkaisi presidenttiä tympiä, ei hänestä riitä perusteluksi.

- Sen sijaan esimerkiksi todella tärkeisiin kansainvälisiin tehtäviin siirtyminen virkakauden loppupuolella olisi hyväksyttävä syy etenkin, jos tehtävä olisi sopusoinnussa Suomen etujen kanssa, hän puntaroi.


Kansanedustaja sidotumpi

Eduskunnassa kansanedustajan vahva sitouttaminen koko vaalikaudeksi lähtee Hidénin mukaan ajatuksesta, että edustajanpaikoista pelaaminen on haluttu sulkea pois.

Kansanedustajien on perusteltava hyväksyttävästi luopumistaan edustajanpaikastaan kesken kauden. Näin houkutus käyttää vaaleissa "ääniharavia" vetämään toisia puolueen edustajia sisään eduskuntaan, pyritään eliminoimaan.

- Samoin voidaan välttää painostus, jossa valittu edustaja voitaisiin kammeta ulos, jos vaikka puolueen puheenjohtaja on sattunut jäämään varamiespaikalle, valistaa Hidén.

Eipä taitaisi tulla
Kim Jong Il.nkään
eroadressiin montakaan nimeä

ilot.

Tommoset adressit voi työntää vaikka nukkepoika hanuriinsa!