Toivon, että tämä teksti ei loukkaa ketään, se ei ole niin tarkoitettu. Jos se kuitenkin jotakuta loukkaa, pyydän syvästi anteeksi ja toivon, että voisitte asuttua asemaani. Kysyn ja pohdin, koska en tiedä.
1. Mitä enemmän Raamattua luen ja yritän ymmärtää, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että jos Raamattua ei olisi, kaikki olisi paremmin ja ihmiset olisivat suvaitsevampia.
2. Mitä enemmän uskovaisia kuuntelen, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että he (ainakin osa) kuvittelevat olevansa parempia kuin ateistit, kuvittelevat olevansa niitä, joilla on oikeus tuomita ihmiset, jotka eivät ajattele heidän tavallaan. Olenko kuunnellut vääriä ihmisiä? Mielestäni olemme kaikki samanarvoisia.
3. Olen iloinen, että joku on onnellinen löytäessään Jumalan armon. Mutta minä olen onnellinen myös ilman Jumalaa, en koe tarvitsevani Häntä. Miksi minun olisi tärkeää ottaa vastaan Jumala (jos Hän niin soisi), kun en ole hänen läsnäoloaan koskaan tuntenut?
4. Pidän mielen avoimena, mutta jos Jumala on olemassa miksi Hän antaa hirveyksien tapahtua? Tiedän kyllä sananparren "Tutkimattomia ovat Jumalan tiet", mutta kysymys oli miksi? Miksi pitäisi luottaa siihen, että Jumala tekee vain oikeita ratkaisuja?
5. Pääseekö taivaaseen vain se, joka on Jumalan eläämäänsä ottanut? Eräs lähetystyöntekijä (vai mikä se sana onkaan) sanoi, että jos isäni ei kuoleman hetkellä pyytänyt Jumalan armoa, hän on luultavasti helvetissä. Kuinka voi olla helvetti, jos ei usko edes taivaaseen? Pääseekö taivaaseen vain uskomalla, että taivas ja paratiisi ovat olemassa?
6. Entä jos ei halua ikuista elämää? Ei helvetissä, ei taivaassa eikä maan päällä. Kun olen matkani maan päällä tehnyt, tahtoisin sammua kuin lamppu. En halua taivaaseen ja ikuista elämää. Ikuisuus on todella pitkä aika ja koko elämä maapallollakin loppuu jo 5 miljardin vuoden päästä. Vai onko taivas paikka, jossa ei tylsisty, vaikka siellä ikuisuuden olisikin? Ja eikö siellä ole ruuhkaa vai loisinko minä oman yksityisen taivaan, jos sinne joutuisin/pääsisin?
7. Miksi jotkut uskovaiset ovat niin homoseksuaaleja vastaan?
- Toiset sanovat homouden olevan luonnotonta. Olen lesbo ja onnellinen tyttöystäväni kanssa. Minun mielestäni se ei ole luonnotonta. Ei myöskään heterous. Mielipiteitä on monia, pitääkö minun uskoa tätä uskovaista, vai seurata omia tuntemuksiani? Kuvittelin, että uskovaiset ovat suvaitsevaisia; jouduin pettymään.
- Toiset sanovat, että homous on Raamatussa kielletty. Totta, olen lukenut 3. Mooseksen kirjan. Raamattu sanoo myös, että polttouhri ja syntiuhri Herralle on hyväksyttävää, ehkä jopa toivottavaa? Raamatussa on myös säädös synnyttäjän puhdistautumisesta. On myös säädös, jossa sanotaan, että äitiänsä ja isäänsä on pelättävä (??). Mikä minun lesboudessani on näitä edellä mainittuja asioita kamalampaa? Kuinka moni noudattaa Raamattua kirjaimellisesti?
8. Mitä hyvää oli ristiretkissä, jotka toivat paljon tuhoa ja ahneutta mukanaan? Oliko tämä Jeesuksen ja Jumalan nimeen hyväksyttävää, ja jos oli, kuka sen päätti?
Kiitos, jos jaksoit lukea loppuun, kysymyksiä olisi ollut vielä paljon. Korostan vielä, että tarkoitus ei ollut loukata ketään.
1. Mitä enemmän Raamattua luen ja yritän ymmärtää, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että jos Raamattua ei olisi, kaikki olisi paremmin ja ihmiset olisivat suvaitsevampia.
2. Mitä enemmän uskovaisia kuuntelen, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että he (ainakin osa) kuvittelevat olevansa parempia kuin ateistit, kuvittelevat olevansa niitä, joilla on oikeus tuomita ihmiset, jotka eivät ajattele heidän tavallaan. Olenko kuunnellut vääriä ihmisiä? Mielestäni olemme kaikki samanarvoisia.
3. Olen iloinen, että joku on onnellinen löytäessään Jumalan armon. Mutta minä olen onnellinen myös ilman Jumalaa, en koe tarvitsevani Häntä. Miksi minun olisi tärkeää ottaa vastaan Jumala (jos Hän niin soisi), kun en ole hänen läsnäoloaan koskaan tuntenut?
4. Pidän mielen avoimena, mutta jos Jumala on olemassa miksi Hän antaa hirveyksien tapahtua? Tiedän kyllä sananparren "Tutkimattomia ovat Jumalan tiet", mutta kysymys oli miksi? Miksi pitäisi luottaa siihen, että Jumala tekee vain oikeita ratkaisuja?
5. Pääseekö taivaaseen vain se, joka on Jumalan eläämäänsä ottanut? Eräs lähetystyöntekijä (vai mikä se sana onkaan) sanoi, että jos isäni ei kuoleman hetkellä pyytänyt Jumalan armoa, hän on luultavasti helvetissä. Kuinka voi olla helvetti, jos ei usko edes taivaaseen? Pääseekö taivaaseen vain uskomalla, että taivas ja paratiisi ovat olemassa?
6. Entä jos ei halua ikuista elämää? Ei helvetissä, ei taivaassa eikä maan päällä. Kun olen matkani maan päällä tehnyt, tahtoisin sammua kuin lamppu. En halua taivaaseen ja ikuista elämää. Ikuisuus on todella pitkä aika ja koko elämä maapallollakin loppuu jo 5 miljardin vuoden päästä. Vai onko taivas paikka, jossa ei tylsisty, vaikka siellä ikuisuuden olisikin? Ja eikö siellä ole ruuhkaa vai loisinko minä oman yksityisen taivaan, jos sinne joutuisin/pääsisin?
7. Miksi jotkut uskovaiset ovat niin homoseksuaaleja vastaan?
- Toiset sanovat homouden olevan luonnotonta. Olen lesbo ja onnellinen tyttöystäväni kanssa. Minun mielestäni se ei ole luonnotonta. Ei myöskään heterous. Mielipiteitä on monia, pitääkö minun uskoa tätä uskovaista, vai seurata omia tuntemuksiani? Kuvittelin, että uskovaiset ovat suvaitsevaisia; jouduin pettymään.
- Toiset sanovat, että homous on Raamatussa kielletty. Totta, olen lukenut 3. Mooseksen kirjan. Raamattu sanoo myös, että polttouhri ja syntiuhri Herralle on hyväksyttävää, ehkä jopa toivottavaa? Raamatussa on myös säädös synnyttäjän puhdistautumisesta. On myös säädös, jossa sanotaan, että äitiänsä ja isäänsä on pelättävä (??). Mikä minun lesboudessani on näitä edellä mainittuja asioita kamalampaa? Kuinka moni noudattaa Raamattua kirjaimellisesti?
8. Mitä hyvää oli ristiretkissä, jotka toivat paljon tuhoa ja ahneutta mukanaan? Oliko tämä Jeesuksen ja Jumalan nimeen hyväksyttävää, ja jos oli, kuka sen päätti?
Kiitos, jos jaksoit lukea loppuun, kysymyksiä olisi ollut vielä paljon. Korostan vielä, että tarkoitus ei ollut loukata ketään.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hyviä kysymyksiä, enkä usko että kukaan ajatuksistasi loukkaantuu. En ole alan asiantuntija mutta vastaanpa vain mitä mieleeni tuli kysymyksiäsi lukiessa. Korjatkoon joku viisaampi jos haluaa.
1. Jos haluat tietää minkälainen maailma olisi ilman Raamattua, niin se käy helposti. Katsele maita joissa ei lueta Raamattua eli jossa valtauskonto on joku muu. Ei kunnollista lainsäädäntöä, ei tasa-arvoa, ei kunnollista terveydenhuoltojärjestelmää, köyhyyttä, kurjuutta...
2 Vastaat itse kysymykseesi viimeisessä lauseessa.
3 Hankala kysymys, mutta tulee vain mieleeni että jotain ehkä sisimmässäsi "olet vailla" kun kerran mietit näitä asioita ja tännekkin kirjoitat ajatuksiasi?
4 Jostain syystä Jumala sallii hirveitä asioita, myös uskoville. Ehkä joskus sekin asia selviää, viimeistään taivaassa.
5 Kukaan ei voi sanoa sinulle, onko isäsi taivaassa vai ei. Taivaaseen päästään uskomalla Jeesukseen. Ja uskon saat laittamalla kädet ristiin ja pyytämällä sitä. Lue uutta testamenttia.
6. Ei taida olla valinnanvaraa. Sehän se kamalaa onkin kun tajuaa että jompaan kumpaan on mentävä eikä se kuuma paikka ainakaan mua houkuttele. Siksi mulle aikoinaan hätä tulikin kun tajusin että on mentävä toiseen niistä ja hoksasin senkin että omilla ansioillani en ikinä taivaaseen pääse. Silloin tarvitsin sitä armoa ja sain.
7. Olen itsekin monesti miettinyt miksi se homous on NIIIN kauhea synti vaikka periaatteessa sen ei pitäisi olla sen suurempi kuin muutkaan...Eli seurakunnassa suvaitaan mielummin juoppo naistenhakkaaja kuin homo.
8. Ristiretkien taustalla oli paljon muutakin kuin uskon vieminen ei-kristittyihin maihin. Vertaisin sitä vaikka Amerikkalaisten tämän hetkiseen "ristiretkeen" Irakissa.
Siunausta sinulle. Toivottavasti löydät vastauksia mieltäsi painaviin kysymyksiin.
5
Tuohon sävyyn jos useampi täällä kirjoittaisi, ilmapiiri paranisi huomattavasti!
1. Enpä tiedä. Esim. Jeesuksen ympärillä pyöri ihmisiä monista piireistä. Kun Jeesus heidät hyväksyi, hekin sopivat yhteen, mitä ei muuten olisi tapahtunut. Vaikkapa Efesolaiskirje puhuu siitä, miten Jeesuksen vaikutuksesta ihmisiä erottavat raja-aidat kaatuvat. Herätysten aikoina tätä on koettu. Tästä esimerkkinä helluntaiherätyksen syntyaikoina alkanut rotuerottelun murtuminen seurakunnasta alkaen.
2. Monet kuvittelevat. Ja ovat äänekkäitä.
3. Siksi että Jumala on olemassaolon ydin. Se mikä tekee meidät onnellisiksi on hänestä lähtöisin, eikä pysy ilman häntä. Mutta tietysti tarvitset kokemuksen hänestä, ei asia muuten aukea.
4. Niinpä. Kun hiukan tuntee Jumalan persoonaa ja on kokenut hänen hyvyyttään (keskipisteenä tässä taas Ristiinnaulittu), oppii luottamaan tuohon. Hän on hyvä ja tekee vain hyvää. Mutta maailmassa on muita toimijoita, joiden hyvyys on kyseenalaista.
5. Taivaaseen pääsee uskomalla Jeesukseen. Sen tiedon hän on meille antanut. Henkilökohtaisesti pidän mahdollisena, että hän voi pelastaa myös vaikkapa ihmisen, joka ei ole kohdannut ja torjunut hänen kutsuaan.
6. Aika on fysikaalinen suure, sitä ei ole universumimme ulkopuolella (jo kirkkoisä Augustinus oivalsi tämän). Moniin asioihin voisi kyllästyä lopulta ilman Jumalan läsnäoloa.
7. Moni ei-kristitty pitää myös heteroseksiä luonnollisena, eikä homoseksiä. Esim. antiikissa - ennen kristinuskoa - homous oli yleisesti hyväksytty, mutta sitä myös kritisoitiin. Raamatun kanta on tietysti selvä, mutta Kirjaan ei voi luottaa jos ei tunne Jumalaa ja luota häneen. Sitten tunteet muuttuvat toisenlaisiksi. ps. Raamattu on monitasoinen kirja, Mooseksen laki koski vain juutalaisia.
8. Ehkä alkuperäinen intentio suojella kristittyjä mahdollisilta muslimien aggressioilta oli positiivinen; perustuiko sitten tosiasioihin on toinen juttu. Toiminta sitten oli perin kaukana Jeesuksen ja hänen Isänsä tahdosta.
Toivottavasti minäkään en loukannut sinua. Sille nyt ei voi mitään että jossain kohdin olen toisella kannalla. Tsemiä sinulle!
Kiitos vastauksista. Kaipaisin vielä lisää näkemyksiä. Ilmeisesti mitään yksiselitteistä vastausta ei ole, joten kaikki asialliset mielipiteet ovat tervetulleita :)
Kohta viitosesi käynnisti minussa vastaamisen.
Kyllä aivan oikein. Iankaikkisesta kuolemasta ihminen välttyy vain ottamalla vastaan Jeesuksen Kristuksen.
Tämä kuullosti vaaralliselta, itseasiassa silloin kun ihminen kokee herätyksessä Jeesusoivalluksen, hän ei koe asiaa lakina vaan ainoana päämääränä jonka hän haluaa saavuttaa. Jumalan Henki vaikuttaa niin.
Sinun lesboutesi ei sitten ole pelastuksen este. Me olemme täällä kaikki paratiisin langenneita jälkeläsiä ja perisynnin alla. Henkilökohtainen ratkaisu Jeesuksen puoleen, ei aina tuo täydellistä terveyttä, mutta täydellisen elämän iankaikkisuudessa se tuo. Jeesuksen puoleen olet aina tervetullut. Itseasiassa se että olet lukenut näitä uskontopalstoja ei ole mikään outo sattuma, vaan osoitus siitä että iankaikkisuusasiat kiinnostavat sinua. Ystäväni se on hyvä merkki se.
Eräs viisas on kerran kirjoittanut, että jos vertaat itseäsi muihin tulet joko ylpeäksi tai masentuneeksi, sillä aina on olemassa parempia ja huonompia ihmisiä kuin sinä. Heh se on auttanut minua aika paljon Telluksella.
Kerroit että olet onnellinen ilman Jumalan armoakin. Ihan varmaan niin minäkin olin ennen. Sen jälkeen, kun koet Jeesuksen kutsun ja vastaat siihen kyllällä, alat nähdä syvemmin ja sydämeesi nousee sääli ihmisiä kohtaan jotka tunnottomina ja ymmärtämättöminä ovat menossa kohti loppuaan. Tämän kirjoitin, kannustaakseni sinua sillä hetkellä kun Herra kutsuu sinua, ottamaan tuon kutsun vastaan. Maailma on kummallisempi paikka kuin voimme kuvitellakaan.
Pohdit vielä tuota entä ellei haluakaan ikuista elämää eikä helvettiä, miten sitten? Uskoon tulosi jälkeen se asia tulee sinulle kristallin kirkkaaksi.
Lopuksi haluan vakuuttaa sinulle, että ei pelon kautta, vaan rakkauden. Jumala on rakkaus ja yhteys ihmiseen. Sinulla alkaa olla mielenkiintoa Jumalan puoleen. Ala jutella Jeesukselle.
Sinua siunaten Jósette
Kiitos paljon vastauksestasi! Kriittinen kuin olenkin, ainakin uskovaisia kohtaan olen nyt myönteisempi vastaustenne myötä, kiitos.
En halua lannistaa sinua, mutta ehkäpä olet ymmärtänyt minut väärin (?):
Toki iänkaikkisuusasiat kiinnostavat minua, olenhan tiedonhaluinen ihminen. Ne kiinnostavat kuitenkin aivan yhtä paljon kuin mikä tahansa muu asia, esim. suhteellisuusteoria, henkiasiat, salaliittoteoriat yms.
Pohjimmiltani suhtaudun äärimmäisen kriittisesti sekä Raamattuun että uskontoihin. Jos janoaa tietoa on suhtauduttavakin kriittisesti, eikä sokeana uskoa kaikkea mitä sanotaan.
"Sen jälkeen, kun koet Jeesuksen kutsun ja vastaat siihen kyllällä, alat nähdä syvemmin ja sydämeesi nousee sääli ihmisiä kohtaan jotka tunnottomina ja ymmärtämättöminä ovat menossa kohti loppuaan. Tämän kirjoitin, kannustaakseni sinua sillä hetkellä kun Herra kutsuu sinua, ottamaan tuon kutsun vastaan."
- En tahtoisi sääliä näitä ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan tunne sääliä tarvitsevansa. Maailmassa on muutenkin niin paljon pahaa, että tuskin jaksan kantaa edes tämän määrän sääliä. Tietämättömiä ovat autuaat (vai miten se menikään?).
- Joka puolella näen uskonnon huonoja vaikutuksia: Ihmisiä tapetaan uskonnon nimeen ja niin on aina ollut. Hyvänä puolena olen uskossa olemisesta olen huomannut, että pääsee taivaaseen (jos semmoinen on olemassa). Pidin tätä aluksi huonona puolena, koska en tahdo elää ikuisesti, mutta kiitos ylläolevalle vastaajalle, joka muistutti, että aika on suhteellinen käsite. Taivaaseen "pääsy" ei kuulosta enää niin kamalalta. Uskovaisilla on myöskin sisäinen rauha (?), tosin olen poikkeuksiakin nähnyt: Ihmisiä, jotka kantavat kasan uskonkirjoituksia mukanaan lukien niitä koko ajan, tuskin pahemmin edes syövät tai peseytyvät. Bussissa he saattavat alkaa huutamaan Jumalan sanaa, ehkä kuvittelevat, että tämä bussillinen ihmisiä on pelastuksen tarpeessa. Sairaaloissakin heitä näkee. Miksi Jumala tekee näistä, uskovaisista, niin sairaalloisia? Kun uskovainen säälii meitä ymmärtämättöminä loppuaan kohti meneviä, minä säälin heitä, samoin kuin tunsin sääliä Waltarin Feliks Onnellisen päähenkilöä kohtaan.
Mistä minä edes tietäisin mikä on minulle oikea uskonto? Ovatko kaikki uskonnot oikeita vai pääseekö vain kristinuskoiset taivaaseen?
Miksi Raamatussa on erikseen lakeja juutalaisille? Eivätkö he ole samanlaisia ihmisiä kuin me kaikki muutkin?
Kiitos kaikille asiallisille vastaajille. Helpotatte paljon nuoren tyttölapsen tiedonjanoista elämää :).
- Lähtisin itse ehkä sinun tilanteessasi tutkimaan muutamaa polkua joita ihmiset ovat kulkeneet uskon kysymykset mielessään. Juutalaisuus ja sen pohjalta syntynyt kristinusko, näiden molempien vaikutteita sisältävä islam, idän hindulaisuus ja buddhalaisuus varmaan kärkiniminä. Miksei muitakin. Etsivä löytää.
- Juutalaiset ovat samanlaisia kuin muutkin, mutta heidän kanssaan Jumala Vanhan Testamentin mukaan teki liittosopimuksen, jossa oli tiettyjä, vain heitä koskevia pykäliä - yleisaspätevän eettisen opetuksen lisäksi.
- uskonnon nimissä on myös lopetettu orjuus (William Wilberforce), ja lapsityövoiman käyttö (Englannissa sekin), huolehdittu vähäosaisista ja kärsivistä (kristinuskon alusta asti; tärkeä syy läpimurtoon Rooman valtakunnassa) jne. Oleellinen kysymys: millainen toiminta on sopusoinnussa ko. ideologian periaatteiden kanssa.
- Felix Onnelliset varmaan yrittävät noudattaa Jeesuksen lähetyskäskyä, mutta toisaalta Jeesus kehotti lähtemään liikkeelle vasta kun sisäisesti on siihen kypsä ja elämässä Jumalan armollista läsnäoloa.
... taas ymmärrykseni parantamisesta :).
http://www.uskoontulo.net/uskoontulo.htm
Kiitos linkistä.
"Uskoontulo on sitä, että ihminen löytää yhteyden Jumalaan Jeesuksen kautta, ottaa vastaan syntien anteeksiannon ja Jeesuksen elämänsä johtoon."
- Ehkäpä ajatusmaailmani on hieman kieroutunut, mutta olen aina ollut sitä mieltä, että vastaan synneistäni itse. Itse aiheutettu, itse niistä maksan. En kokisi itseäni onnelliseksi, jos antaisin taakkani jollekin muulle, ehkäpä varsinkaan Jeesukselle. Muistutan vielä, että tämä lause, ja muukin sanomani, ei ole tarkoitettu loukkaamaan ketään.
"Ihminen on iankaikkisuusolento, elämä jatkuu kuoleman jälkeen. Jeesus on kärsinyt ristillä jokaisen puolesta syntien rangaistuksen, niin ettei kenenkään tarvitsisi kärsiä tätä rangaistusta iankaikkisessa kadotuksessa. Ilman omakohtaista uskoa Jeesukseen ja kääntymistä Hänen puoleensa tämä ei kuitenkaan astu voimaan."
- Jos on synti olla uskomatta Jumalaan ja Jeesukseen, ja Jeesus on jo hyvittänyt kaikkien synnit, eikö kaikilla olisi silloin vapaapääsy taivaaseen?
"Pyydä Jeesukselta syntisi anteeksi ja kutsu Hänet elämääsi. Kaikki tulee täysin Jumalan lahjana ilman omia ponnisteluja. Riittää, että uskot ja otat tämän lahjan vastaan."
- Viittaus ensimmäiseen vastaukseen. Voiko Hänet ottaa elämäänsä myös pyytämällä, että voi syntinsä maksaa itse?
"Jeesus saa uskoontulleessa ihmisessä aikaan sisäistä muuttumista. Jumalan mielen vastaiset asiat lakkaavat kuin itsestään kiinnostamasta ja viehättämästä, ja ihminen vapautuu riippuvuuksista ja painolasteista. Muutoksen nopeus ja luonne vaihtelevat riippuen kunkin ihmisten tilanteesta."
- Entä jos Jumala pitää lesboutta syntinä? En voisi elää ilman tyttöystävääni, enkä varsinkaan sen asian kanssa, että särkisin hänen sydämensä.
Kiitos vastauksistasi. :)
Jumalalla ei ole erillis-suunnitelmaa sinua varten. Jeesus on maksanut sinunkin synneistäsi täyden hinnan, ja Jumala ei ota niistä maksua kahteen kertaan.
Sinulla on ristiriita, jota minä en osaa ratkaista, mutta Jumala osaa. Hän osaa nimittäin ihan mitä tahansa.
Vaikutat vilpittömältä totuuden etsijältä. Jumala rakastaa jokaista ihmistä, --- erityisesti sinunlaistasi etsijää.
Oletko kertonut tyttöystävällesi, että olet kiinnostunut Jumalasta? Jos olet, niin olisiko mahdollista, että rukoilisitte vastausta Jumalalta yhdessä? Jos et ole kertonut, niin minusta sinä voisit rukoilla Jumalaa myös tyttöystäväsi puolesta. Minulla ei ole valtuuksia "luvata" sinulle mitään Jumalan puolesta, mutta sen tiedän, että jos vilpittömästi tahdot Hänet löytää, niin Hän vastaa sinulle ja ratkaisee "ongelmasi". Se ei ole ongelma Jumalalle. Hän on ratkaissut suurempiakin. Tässä vaiheessa sinun ei tarvitse miettiä "ENTÄ SITTEN, JOS"-alkuisia asioita. Jätä kaikki Jeesukselle.
Mitä menetettävää sinulla on? Jumala ei pakota sinua mihinkään, ei edes kääntymään Hänen puoleensa, mutta Hän toivoo sitä, --- todella paljon.
ja kannanpa oman korteni kekoon tähän keskusteluun joidenkin ajatusten siivittämänä;
Kastelin tässä eräänä päivänä oman pihani puita ja pensaita, kun huomasin kuivan maan synnyttämän halkeaman. Ajattelinpa testata halkeaman suuruutta laskemalla siihen vettä ja odottamalla, miten nopeasti se täyttyisi vedestä. Ulkopuolelta käsin sen syvyyttä ei tietystikään pystynyt mittaamaan. Vettä sai lorotella halkeamaan monen minuutin ajan ennen kuin se alkoi täyttyä ja vaikka se täyttyikin, niin samalla se myös tyhjeni.
Kuiva maa kuvaa mielestäni myös ihmistä ilman Jumalaa. Tämä halkeama huutaa olemassaolollaan elämän virvoittavaa vettä ja se odottaa, että joku tulisi ja antaisi sitä. Tämä on ihmisen kaipuuta Luojansa puoleen. Näkyvää tai piilossa olevaa, mutta kaipuuta kumminkin. Johanneksen evankeliumissa (4:13-14) Jeesus vastaa samarialaiselle naiselle Jaakobin kaivon äärellä: ”Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.” Hesekielin kirjan (36: 26-27) mukaan ”Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. Minä annan henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan.”
Luonnossa ja ihmissydämessä on sellainen yhtäläisyys, että kummassakaan ei synny tyhjiötä. Eli tyhjä tila pyrkii luonnollisesti täyttymään. Kuivaan halkeamaan voi kaataa myös muutakin kuin sen kaipaamaa vettä. Sitä voi täyttää erilaisilla asioilla, jopa hienojakoisella hiekalla, mutta elämän virvoittavaa vaikutusta hiekalla ei ole. Halkeama kyllä täyttyy, mutta se muuttuu entistäkin kovemmaksi. Esimerkiksi viha ja katkeruus käyttäytyvät tällä tavoin, ne kyllä valuvat hiekan tavoin helposti sisälle sydämeen, mutta eivät pehmennä tai ravitse sitä. Sitä vastoin ne sulkevat sydämen ulkopuoliselta vaikutukselta. Sydämen halkeamaan voi kaataa myös jotain muutakin nestemäistä kuin ikuisen elämän vettä. Se ehkä käyttäytyy aluksi kuin vesi, virvoittaa hetkellisesti kuivuuden keskellä, mutta ei pysyvästi. Siinä on epäpuhtauksia, jotka likaavat sydäntä ja sitä huomaa tarvitsevansa aina vaan lisää. Tällaisia epäpuhtauksia ovat opetukset siitä, että Jumalan pelastavaan evankeliumiin tarvitsee lisätä jotain ihmisestä lähtöisin olevaa tai siitä pitäisi jättää pois jotain, joka ei sovi yleiseen mielipiteeseen ja näin herättää pahennusta.
Tärkeintä on kuitenkin kääntyä Jeesuksen puoleen, ei siinä ainakaan mitään häviä.
Siunausta elämääsi!