Suomessa on erityisesti kaksi ihmisryhmää, joiden mielestä kristinusko ei sovi maahamme, koska se perustuu "Lähi-Idän paimentolaiskansan, juutalaisten, uskontoon" eikä ole suomalainen.
Nämä ryhmät ovat kiihkokansallismieliset uusnatsit sekä muinaissuomalaista uskoa kannattavat pakanat, jotka toistelevat mielellään väitettään paimentolaiskansasta.
Sillä he haluavat luoda väheksyvän miellehtymän sivistymättömästä kansasta, jolla ei olisi ollut kulttuuria, vakituisia asuntoja tai yhteiskuntajärjestystä ja joka olisi elänyt teltoissa siirtäen karjaansa laiduntamaan paikasta toiseen pitkin aavikkoa. Kuinka paimentolaista juutalaisuus sitten todella oli Vanhan tastamentin aikana? Katsotaan.
Ensiksikin on tehtävä ero juutalaisen KANSAN ja juutalaisen USKON välillä. Juutalaisuus kansana alkaa Aabrahamista mutta uskontona vasta myöhemmin Mooseksesta. Ne kolme sukupolvea, jotka alkaen Aabrahamista asuivat Palestiinan alueella ennen muuttoa Egyptiin OLIVAT paimentolaisia - mutta näiden sukupolvien tarina kattaa vain pienen osan Vanhan testamentin alusta, eikä Jumala vielä tuona aikana ilmoittanut heille kuin pienen osan tahdostaan.
Patriarkkojen ajan paimentolaisuuteen emme siis voi juutalaista uskontoa liittää, sillä tuo aika oli vasta kansan syntymisen aikaa, jolloin ainoa opinkappale oli usko yksijumalaisuuteen. Siksi sen ajan kertomuksista ei Raamatusta vielä käykään ilmi, mikä juutalaisuudessa on erityistä. Laajana oppijärjestelmänä Jumala ilmoitti sen vasta Moosekselle.
Mooseksen tuodessa kansaansa Egyptistä luvattuun maahan Jumala ilmoitti lakinsa, ja siitä alkaen koko Vanhan testamentin loppuosa selventää, mitä juutalainen usko käytännössä tarkoitti ja kuinka sitä sovellettiin. Siis se, mitä juutalainen usko on, selviää vasta Vanhan testamentin koko siitä osasta, joka alkaa Mooseksen historiasta, ei sitä edeltäneestä lyhyestä paimentolaiskaudesta.
Kuinka paimentolaista elämä Mooseksen ajasta asti sitten oli? Kun Israelin kansa valloitti Kanaanin maan, he olivat jo koko sitä edeltäneen ajan Egyptissä tottuneet elämään kiinteissä kaupunkilaisasunnoissa. Kanaanissa he asuttivat edellisiltä asukkailta valloitetut talot, aloittivat mittavan uudisrakentamisen ja loivat nopeasti yhteiskunnallisen järjestyksen.
Heillä oli alusta alkaen monia ammatteja: paimen, viljelijä, karjankasvattaja, kalastaja, leipuri, rakentaja, vaatturi, seppä, kutoja, parturi, savenvalaja jne. - yksityisyritteliäisyyttä ja käsityöläisyyttä aivan kuin muuten Suomessakin vielä tänä päivänä. 3000 v. sitten eläneiden juutalaisten sanominen paimentolaisiksi on aivan yhtä "oikein" kuin nykysuomalaisten sanominen paimentolaisiksi!
Lisäksi he kehittivät Jumalan lakien perusteella sosiaaliturvan, yhteiskunnallisen lainsäädännön, kulttuurin, kirjallisuuden ja koulutusjärjestelmän. Paimentolaistako? Ei, vaan aikansa erään korkeakulttuurin taidonnäyte, eikä meillä ole mitään syytä väittää, että kristinusko perustuisi "alkeellisen juutalaisen paimentolaiskansan" uskontoon!
Nämä ryhmät ovat kiihkokansallismieliset uusnatsit sekä muinaissuomalaista uskoa kannattavat pakanat, jotka toistelevat mielellään väitettään paimentolaiskansasta.
Sillä he haluavat luoda väheksyvän miellehtymän sivistymättömästä kansasta, jolla ei olisi ollut kulttuuria, vakituisia asuntoja tai yhteiskuntajärjestystä ja joka olisi elänyt teltoissa siirtäen karjaansa laiduntamaan paikasta toiseen pitkin aavikkoa. Kuinka paimentolaista juutalaisuus sitten todella oli Vanhan tastamentin aikana? Katsotaan.
Ensiksikin on tehtävä ero juutalaisen KANSAN ja juutalaisen USKON välillä. Juutalaisuus kansana alkaa Aabrahamista mutta uskontona vasta myöhemmin Mooseksesta. Ne kolme sukupolvea, jotka alkaen Aabrahamista asuivat Palestiinan alueella ennen muuttoa Egyptiin OLIVAT paimentolaisia - mutta näiden sukupolvien tarina kattaa vain pienen osan Vanhan testamentin alusta, eikä Jumala vielä tuona aikana ilmoittanut heille kuin pienen osan tahdostaan.
Patriarkkojen ajan paimentolaisuuteen emme siis voi juutalaista uskontoa liittää, sillä tuo aika oli vasta kansan syntymisen aikaa, jolloin ainoa opinkappale oli usko yksijumalaisuuteen. Siksi sen ajan kertomuksista ei Raamatusta vielä käykään ilmi, mikä juutalaisuudessa on erityistä. Laajana oppijärjestelmänä Jumala ilmoitti sen vasta Moosekselle.
Mooseksen tuodessa kansaansa Egyptistä luvattuun maahan Jumala ilmoitti lakinsa, ja siitä alkaen koko Vanhan testamentin loppuosa selventää, mitä juutalainen usko käytännössä tarkoitti ja kuinka sitä sovellettiin. Siis se, mitä juutalainen usko on, selviää vasta Vanhan testamentin koko siitä osasta, joka alkaa Mooseksen historiasta, ei sitä edeltäneestä lyhyestä paimentolaiskaudesta.
Kuinka paimentolaista elämä Mooseksen ajasta asti sitten oli? Kun Israelin kansa valloitti Kanaanin maan, he olivat jo koko sitä edeltäneen ajan Egyptissä tottuneet elämään kiinteissä kaupunkilaisasunnoissa. Kanaanissa he asuttivat edellisiltä asukkailta valloitetut talot, aloittivat mittavan uudisrakentamisen ja loivat nopeasti yhteiskunnallisen järjestyksen.
Heillä oli alusta alkaen monia ammatteja: paimen, viljelijä, karjankasvattaja, kalastaja, leipuri, rakentaja, vaatturi, seppä, kutoja, parturi, savenvalaja jne. - yksityisyritteliäisyyttä ja käsityöläisyyttä aivan kuin muuten Suomessakin vielä tänä päivänä. 3000 v. sitten eläneiden juutalaisten sanominen paimentolaisiksi on aivan yhtä "oikein" kuin nykysuomalaisten sanominen paimentolaisiksi!
Lisäksi he kehittivät Jumalan lakien perusteella sosiaaliturvan, yhteiskunnallisen lainsäädännön, kulttuurin, kirjallisuuden ja koulutusjärjestelmän. Paimentolaistako? Ei, vaan aikansa erään korkeakulttuurin taidonnäyte, eikä meillä ole mitään syytä väittää, että kristinusko perustuisi "alkeellisen juutalaisen paimentolaiskansan" uskontoon!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Erittäin hyvä, ja aiheellinen kirjoitus.
Siunausta. :)
Niin, halusin vain oikaista yhden (tahallisen) väärinkäsityksen, hyvä jos olit samaa mieltä!
Aivan, puhuminen "primitiivisestä aavikkokansasta" ei ole tosiasioihin perustuvaa kritiikkiä, vaan jäänne länsimaisesta antisemitismistä (kohdistuu sekä juutalaisiin että arabeihin). Ja kun puhutaan "aidosta" suomalaisesta uskonnosta tai kulttuurista, ei oteta huomioon sitä että kaikki muuttuu jatkuvasti. Kaikki niiden piirteet on keksitty jossain vaiheessa paikallisesti tai tuotu muualta. Vanhat tavat ovat unohtuneet tai muuttuneet ja uusia on omaksuttu. Elämässä muutos on välttämätöntä, ja perinteidenkin tulisi palvella ihmisten tarpeita eikä ihmisten perinteiden tarpeita.
Hyvä että kirjoitit tästä.
Heikki
Nykyään eivät.
Tulipa kerralla baskerin kieli kunnolla ruskeaksi.
Parempi olla ruskeakielinen totuuden suuntaan kuin teidän antisemiittien suuntaan.
Käsittääkseni on myös olemassa kolmas ryhmä: omilla aivoillaan ajattelevat ihmiset.