”Menestyvä liikemies ei saa olla kovin paljon asiakkaitaan älykkäämpi, muuten hän ei ymmärrä niitä hämäriä pohjavirtoja jotka panee kuluttajat liikkeelle”. En muista kenen viisaus tämä on, mutta vaikuttaa uskottavalta teorialta.
Maailman menoa tarkkaillessani olen päätynyt uskomaan että sama viisaus pätee politiikkaan, viisas poliitikko ei saa ääniä. Ei siis kannata ihmetellä sitä että tyyppi joka pärjää hyvin politiikassa, ei välttämättä tee hyvää politiikkaa.
Maailman menoa -palstan lukeminen taas on hyvin valaiseva kokemus, tunnelma on aina yhtä epätodellinen, Kafkamainen. Näppylänaamat näkevät punakoneita kaikkialla, Kokoomuksessa, USA:n hallituksessa ja luultavasti Hitlerkin oli näiden älyn jättiläisten mielestä kommunistien agentti. Kaiken hyvän lisäksi suuri osa väestöstä pysyy henkisenä näppylänaamana hautaan asti. Unohtumattomin valintakriteeri mitä olen kuullut, pääsi eräältä mummolta. Kun haastattelija kysyi kuka olisi paras presidentti, niin mummo siihen intoa täynnä: Kyllä Koivisto on kaikkein komein.
Ja nämä ruudinkeksijät valitsevat meille taas hallitsijat kuudeksi vuodeksi: estraditaiteilijat, missukat, urheilusankarit ja mitä kaikkia hallitsemisen saloihin perehtyneitä hallitsijoita meillä nyt onkaan.
Oikeastaan on ihme että maailma ontuu edes jotenkuten johonkin päin. Suunnalla ei ole niin väliä sillä itse Koivisto sanoi, sikäli kuin muistan oikein, että ”Tärkeintä ei ole suunta vaan päätön kohellus”. Ja Koivisto oli viisas miäs.
Hee he hee heeh ehhh köh köh, no mikäs sinne kurkkuun nyt meni.
Maailman menoa tarkkaillessani olen päätynyt uskomaan että sama viisaus pätee politiikkaan, viisas poliitikko ei saa ääniä. Ei siis kannata ihmetellä sitä että tyyppi joka pärjää hyvin politiikassa, ei välttämättä tee hyvää politiikkaa.
Maailman menoa -palstan lukeminen taas on hyvin valaiseva kokemus, tunnelma on aina yhtä epätodellinen, Kafkamainen. Näppylänaamat näkevät punakoneita kaikkialla, Kokoomuksessa, USA:n hallituksessa ja luultavasti Hitlerkin oli näiden älyn jättiläisten mielestä kommunistien agentti. Kaiken hyvän lisäksi suuri osa väestöstä pysyy henkisenä näppylänaamana hautaan asti. Unohtumattomin valintakriteeri mitä olen kuullut, pääsi eräältä mummolta. Kun haastattelija kysyi kuka olisi paras presidentti, niin mummo siihen intoa täynnä: Kyllä Koivisto on kaikkein komein.
Ja nämä ruudinkeksijät valitsevat meille taas hallitsijat kuudeksi vuodeksi: estraditaiteilijat, missukat, urheilusankarit ja mitä kaikkia hallitsemisen saloihin perehtyneitä hallitsijoita meillä nyt onkaan.
Oikeastaan on ihme että maailma ontuu edes jotenkuten johonkin päin. Suunnalla ei ole niin väliä sillä itse Koivisto sanoi, sikäli kuin muistan oikein, että ”Tärkeintä ei ole suunta vaan päätön kohellus”. Ja Koivisto oli viisas miäs.
Hee he hee heeh ehhh köh köh, no mikäs sinne kurkkuun nyt meni.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pitäisikö perustaa presidenttikoulu, jossa opiskellaan presidentiksi, jossa olisi vaikka 2 vuoden pakollinen työharjoittelu?
Oikeastaan ainoa keino olisi muuttaa äänestäjät älykkäiksi. Yritä sinä, minä en osaa.
mahdottomammaksi menee. Olen huomannut kyllä saman, että ihmiset hairahtuvat äänestämään ihmisiä vain sen takia että ne on jossain asiassa kansan suosikkeja, mutta eivät välttämättä poliittisesti lahjakkaita. Riittää, ett on missi, urheilija, näyttelijä, laulaja tai joku muu julkkis. Harmi vaan, ettei se tosissaan takaa sitä, että olisi politiikka hallussa.
Pitäisikö siis eduskuntaan pyrkijä pakottaa esimerkiksi lukemaan cum lauden verran valtio-oppia avoimessa yliopistossa sekä sosiologiaa saman verran? Olisi varmasti hyötyä.
Niin kuin varmaan huomasit, minun käsitykseni mukaan varsinainen ongelma on äänestäjät. Äänestysikää pitäisikin nostaa eikä laskea, mieluimmin reilusti.
Ei sekään kaikkea korjaa, mutta ehkä jokunen viidemössöttäjä jäisi valitsematta ja jokunen asioihin paremmin perehtynyt tulisi valituksi.
Olen samaa mieltä tossa. Ei missään nimessä saa laskea äänestysikää. Sen voisi nostaa vaikka 20 ikävuoteen.
Tai johonkin.
Tämä on hyvä keskustelun päätös.
Kun se Koiviston haamu hyppäsi siihen väliin, niin eduskuntavaalikausi muuttui kuudeksi vuodeksi. Neljä vuottahan se on, ellei sasi&jaakonsaari ole muuttanut sitäkin.
Tunnettu tosiasia on, että ensimmäinen laiton perustuslain muutos on kaikkein vaikein, seuraavat käy jo rutiinilla.