Olen koonnut otteita dosentti Jouko Tolosen esitelmästä, jonka aiheena on lestadiolaisuuden hajaannukset.
Sata vuotta sitten alkaneen hajaantumiskehityksen tuloksena voimme uuden vuosituhannen alussa erottaa 17 eri lestadiolaisryhmää, jotka kukin edustavat liikkeen yhteistä,1800-luvun perinnettä omalla painoarvollaan. Kuitenkin on muistettava, että todellista merkitystä on Suomessa viidellä osaryhmällä (SRK-vanhoillisuus,
esikoislestadiolaisuus, Rauhan sanan ryhmä, uusiheräys, Elämän sanan ryhmä).
1800- ja 1900 -taitteeseen osunut ns. suuri hajaannus jakoi liikkeen kolmeen osaryhmään; uuteenheräykseen, esikoislestadiolaisuuteen ja vanhoillislestadiolaisuuteen. Kittilästä liikkeelle lähtenyt uusiheräys halusi palata liikkeen alkuvaiheen voimakkaisiin pietistisiin korostuksiin ja vieroksui liian ”avaraa” evankeliumin julistusta. Uusiheräys torjui lestadiolaisyhteisön ainutlaatuisuuden merkityksen korostamisen ja halusi ottaa etäisyyttä rajattuun seurakuntakäsitykseen. Samalla se suuntautui pakanalähetystyöhön yhteistyössä Suomen lähetysseuran kanssa. Esikoiset halusivat painottaa Lapin ”vanhinten” auktoriteettia ja tehdä pesäeroa ”maailmaan” nimenomaan tapakulttuuriin liittyvissä asioissa.
Vanhoillislestadiolaisuus, joka lopulta järjestäytyi Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistykseksi (SRK) 1914, painotti ”vapaan” ja ”avaran” evankeliumin julistusta. Suunnan seurakuntakäsitys muotoutui eksklusiiviseksi.
Vuoden 1911 sovintokokoukseen osallistuivat vanhoillislestadiolaiset, uusheränneet ja esikoiset. Kokous oli pääosin vanhoillisten ja uusheränneiden välien selvittelyä, ja se päättyi tuloksettomana. 1920-luvulla alussa uudenheräyksen piirissä tehtiin aloitteita eri ryhmien sovinnon aikaansaamiseksi. Tuloksia ei ollut.
Kokonaisuudessaan esitelmän voit lukea osoitteesta: http://www.teolinst.fi/luennot/jt000308.html
Sata vuotta sitten alkaneen hajaantumiskehityksen tuloksena voimme uuden vuosituhannen alussa erottaa 17 eri lestadiolaisryhmää, jotka kukin edustavat liikkeen yhteistä,1800-luvun perinnettä omalla painoarvollaan. Kuitenkin on muistettava, että todellista merkitystä on Suomessa viidellä osaryhmällä (SRK-vanhoillisuus,
esikoislestadiolaisuus, Rauhan sanan ryhmä, uusiheräys, Elämän sanan ryhmä).
1800- ja 1900 -taitteeseen osunut ns. suuri hajaannus jakoi liikkeen kolmeen osaryhmään; uuteenheräykseen, esikoislestadiolaisuuteen ja vanhoillislestadiolaisuuteen. Kittilästä liikkeelle lähtenyt uusiheräys halusi palata liikkeen alkuvaiheen voimakkaisiin pietistisiin korostuksiin ja vieroksui liian ”avaraa” evankeliumin julistusta. Uusiheräys torjui lestadiolaisyhteisön ainutlaatuisuuden merkityksen korostamisen ja halusi ottaa etäisyyttä rajattuun seurakuntakäsitykseen. Samalla se suuntautui pakanalähetystyöhön yhteistyössä Suomen lähetysseuran kanssa. Esikoiset halusivat painottaa Lapin ”vanhinten” auktoriteettia ja tehdä pesäeroa ”maailmaan” nimenomaan tapakulttuuriin liittyvissä asioissa.
Vanhoillislestadiolaisuus, joka lopulta järjestäytyi Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistykseksi (SRK) 1914, painotti ”vapaan” ja ”avaran” evankeliumin julistusta. Suunnan seurakuntakäsitys muotoutui eksklusiiviseksi.
Vuoden 1911 sovintokokoukseen osallistuivat vanhoillislestadiolaiset, uusheränneet ja esikoiset. Kokous oli pääosin vanhoillisten ja uusheränneiden välien selvittelyä, ja se päättyi tuloksettomana. 1920-luvulla alussa uudenheräyksen piirissä tehtiin aloitteita eri ryhmien sovinnon aikaansaamiseksi. Tuloksia ei ollut.
Kokonaisuudessaan esitelmän voit lukea osoitteesta: http://www.teolinst.fi/luennot/jt000308.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sentään asiallisiakin avauksia vaihteeksi.
Iso kiitos. L on kiinnostava jo ilmiönäkin.
mutta jostain on syntynyt kuva, ettei esikoiset olleet siinä mukana.1911. Mutta jos SRK: arkistot niin kertoo, pakko lie uskoa.
Esikoislestadiolaiset olivat käsittääkseni mukana, mutta hyvin vähäväkisesti (oululaiset saarnaaja(t)), koska Pohjois-Ruotsin saarnaajilta oli saatu suositus olla osallistumatta.
ollut mitään valtakirjaa sanoa mitään, koska direktiivi oli annettu. Miksiköhän muuten ne kielsi menemästä, oliko silloinkin epäluottamus niin syvä????