Hyviä perusteluja telille ??

Hehheh, jopa tuli tarinaa - mutta aika ristiriitaista. Keinuteli nääs on käytännösä yksiakselinen kärry jossa on neljä pyörää. Kun aisasta irroitat ottees niin maahan se rojahtaa. Kahdella erillisellä akselilla varustettu vaunu kyllä pysyy tasapainossa hiukan paremmin, ja jopa armahtaa kuormausvirheiden kohdalla, mitä keinuteli ei tee, ei tasan varmasti.

Mutta näitä ei voi olla nauramatta näitä kuoppien puolittumisia ja kantojen lyhenemisiä. Ihan saman syvyisiksi ne kupat jäävät, ja kannot entisen korkuisiksi keinutelin yliajonkin jäljiltä.

No joo, ymmärrän kyllä idean, mutta ideassa on yksi oikein huono puoli, jonka keinutelihiipparit unohtavat: kun etummainen pyörä painuu kuoppaan niin takimmainen vaati yläpuolelleen enemmän tilaa kuin kahden erillisen akselin syteemissä. Oikein hienosti toimivan keinutelivaunun lavakorkeus on muhkea.

Keinuteli on paikallaan maastoajoneuvoissa, kuten metsäperävaunuissa. Niin, milloinkahan joku keksii että ympäripyörivä teli pitää siihen jarruttomaan harrastetoosaankin saada?

Telin puolustajien jutuista paistaa läpi vakaa aikomus rikkoa lakia, sen näkee tuosta kuormankantokyvyllä pullistelusta. Useimpien autojen suurin sallittu kytkentämassa jää reippaasti alle 750 kg:n, joten telistä ei todellakaan ole kuin haittaa. Yksiakselisen teoreettisen kantavuuden moittiminen siis tässä yhteydessä on höpöhöpöä.

Jos välttämättä haluaa lukeutua niihin suunnilleen puoleen miljoonaan hassuttelijaan, joilla jarruton kärri on kaikki kaikessa (siis ettei sitä tarvitse pittää kunnosa) niin onhan toki yksiakselinen pajon miellyttävämpi käytössä. Joo, ja kaiken lisäksi halvempi.

Myyntimiehet ovat tosiaan onnistuneet, ja vastuuton lainsäätäjä on ollut apuna. Meillä Suomessa pitää aina olla jotain ihmeeellisiä poikkeussääntöjä ja siirtymäkausia.

Taitaa se teli olla sellainen lapsuuden haave! 50.000 - 100.000 euron maasturi, ja jarruton telikärri perässä. Soon miesten meininkiä se, eikä siinä lakipykäliä ajatella, saatikka noudateta.

Hehhehheh...

Humboug kirjoitti:

Hehheh, jopa tuli tarinaa - mutta aika ristiriitaista. Keinuteli nääs on käytännösä yksiakselinen kärry jossa on neljä pyörää. Kun aisasta irroitat ottees niin maahan se rojahtaa. Kahdella erillisellä akselilla varustettu vaunu kyllä pysyy tasapainossa hiukan paremmin, ja jopa armahtaa kuormausvirheiden kohdalla, mitä keinuteli ei tee, ei tasan varmasti.

Mutta näitä ei voi olla nauramatta näitä kuoppien puolittumisia ja kantojen lyhenemisiä. Ihan saman syvyisiksi ne kupat jäävät, ja kannot entisen korkuisiksi keinutelin yliajonkin jäljiltä.

No joo, ymmärrän kyllä idean, mutta ideassa on yksi oikein huono puoli, jonka keinutelihiipparit unohtavat: kun etummainen pyörä painuu kuoppaan niin takimmainen vaati yläpuolelleen enemmän tilaa kuin kahden erillisen akselin syteemissä. Oikein hienosti toimivan keinutelivaunun lavakorkeus on muhkea.

Keinuteli on paikallaan maastoajoneuvoissa, kuten metsäperävaunuissa. Niin, milloinkahan joku keksii että ympäripyörivä teli pitää siihen jarruttomaan harrastetoosaankin saada?

Telin puolustajien jutuista paistaa läpi vakaa aikomus rikkoa lakia, sen näkee tuosta kuormankantokyvyllä pullistelusta. Useimpien autojen suurin sallittu kytkentämassa jää reippaasti alle 750 kg:n, joten telistä ei todellakaan ole kuin haittaa. Yksiakselisen teoreettisen kantavuuden moittiminen siis tässä yhteydessä on höpöhöpöä.

Jos välttämättä haluaa lukeutua niihin suunnilleen puoleen miljoonaan hassuttelijaan, joilla jarruton kärri on kaikki kaikessa (siis ettei sitä tarvitse pittää kunnosa) niin onhan toki yksiakselinen pajon miellyttävämpi käytössä. Joo, ja kaiken lisäksi halvempi.

Myyntimiehet ovat tosiaan onnistuneet, ja vastuuton lainsäätäjä on ollut apuna. Meillä Suomessa pitää aina olla jotain ihmeeellisiä poikkeussääntöjä ja siirtymäkausia.

Taitaa se teli olla sellainen lapsuuden haave! 50.000 - 100.000 euron maasturi, ja jarruton telikärri perässä. Soon miesten meininkiä se, eikä siinä lakipykäliä ajatella, saatikka noudateta.

Hehhehheh...

Lue lisää

"Telin puolustajien jutuista paistaa läpi vakaa aikomus rikkoa lakia, sen näkee tuosta kuormankantokyvyllä pullistelusta. Useimpien autojen suurin sallittu kytkentämassa jää reippaasti alle 750 kg:n, joten telistä ei todellakaan ole kuin haittaa."

--
kun laittaa ylikuormaa ja varsinkin vielä pienen aisapainon kera,

aina joskus alkaa jopa kaupunkunopeudellakin sellainen heijaus joka vie ojaan,
ei auta "kolme riskiä miestä" takapenkillä painoksi.

Paljon vai vähän, yli yli 100 ajaa pellolle ylipainon tai vähäisen aisapainon johdosta joka vuosi
ja jokainen ulosajo on aivan turhaan.

Humboug kirjoitti:

Hehheh, jopa tuli tarinaa - mutta aika ristiriitaista. Keinuteli nääs on käytännösä yksiakselinen kärry jossa on neljä pyörää. Kun aisasta irroitat ottees niin maahan se rojahtaa. Kahdella erillisellä akselilla varustettu vaunu kyllä pysyy tasapainossa hiukan paremmin, ja jopa armahtaa kuormausvirheiden kohdalla, mitä keinuteli ei tee, ei tasan varmasti.

Mutta näitä ei voi olla nauramatta näitä kuoppien puolittumisia ja kantojen lyhenemisiä. Ihan saman syvyisiksi ne kupat jäävät, ja kannot entisen korkuisiksi keinutelin yliajonkin jäljiltä.

No joo, ymmärrän kyllä idean, mutta ideassa on yksi oikein huono puoli, jonka keinutelihiipparit unohtavat: kun etummainen pyörä painuu kuoppaan niin takimmainen vaati yläpuolelleen enemmän tilaa kuin kahden erillisen akselin syteemissä. Oikein hienosti toimivan keinutelivaunun lavakorkeus on muhkea.

Keinuteli on paikallaan maastoajoneuvoissa, kuten metsäperävaunuissa. Niin, milloinkahan joku keksii että ympäripyörivä teli pitää siihen jarruttomaan harrastetoosaankin saada?

Telin puolustajien jutuista paistaa läpi vakaa aikomus rikkoa lakia, sen näkee tuosta kuormankantokyvyllä pullistelusta. Useimpien autojen suurin sallittu kytkentämassa jää reippaasti alle 750 kg:n, joten telistä ei todellakaan ole kuin haittaa. Yksiakselisen teoreettisen kantavuuden moittiminen siis tässä yhteydessä on höpöhöpöä.

Jos välttämättä haluaa lukeutua niihin suunnilleen puoleen miljoonaan hassuttelijaan, joilla jarruton kärri on kaikki kaikessa (siis ettei sitä tarvitse pittää kunnosa) niin onhan toki yksiakselinen pajon miellyttävämpi käytössä. Joo, ja kaiken lisäksi halvempi.

Myyntimiehet ovat tosiaan onnistuneet, ja vastuuton lainsäätäjä on ollut apuna. Meillä Suomessa pitää aina olla jotain ihmeeellisiä poikkeussääntöjä ja siirtymäkausia.

Taitaa se teli olla sellainen lapsuuden haave! 50.000 - 100.000 euron maasturi, ja jarruton telikärri perässä. Soon miesten meininkiä se, eikä siinä lakipykäliä ajatella, saatikka noudateta.

Hehhehheh...

Lue lisää

pari kommenttia tuohon edelliseen:
-pitää paikkansa: keinuteli on ikään kuin yksiakselinen mutta kahdella pyörällä/puoli. Ja juuri siitä syystä se toimii niin hyvin.
-tasapainossa keinuteli kyllä pysyy ilman nokkapyörääkin, näköharhasta ei ole kysymys. Aisan saa maahan, kun painaa tarpeeksi. Samoin aisan saa korkealle ylös, jos nostaa kovasti. On hyvä irrottaa koukusta ensin, niin menee helpommin :) Käytännössä raja tulee telin keinuvarassa vastaan, eli teli ei keinu ihan määrättömästi.
-kuormausta keinuteli helpottaa, koska kärryn keskikohta pyörien päällä on yhden rengasparin verran pidempi (ks. eka ranskalainen viiva). Ja aina yhden pyöräparin verran pidempi kuin vastaavan mittaisella yksiakselisella kärryllä, joten kärry on aina paremmin tasapainossa. Tästä syystä myös kärryn nokkapainoiseksi kuormaaminen ei kasvata vetoauton koukulle tulevaa painoa tolkuttomasti (usein sallitut koukkupainot ovat vain muutaman kymmenen kiloa!). Käytännössä kärry kuitenkin kuormataan melkein aina etulaidasta alkaen (tai lautakuorma niin eteen kuin vetoautoa kolhimatta on mahdollista).
-kun etummainen pyörä painuu kuoppaan, niin toinen pyörä pysyy kuopan ulkopuolella. Ainakaan minulla se ei hyppää kuopan syvyyttä vastaavaa määrää ilmaan. Ilman painovoimaa voisi käydä silläkin tavalla, että toinen pyörä nousisi saman verran ilmaan (jos siis eka pyörä jostain syystä painuisi kuoppaan, kun painovoimaa ei olisi; jatkuvuuden lain mukaan kaiketi kärryn suurin massa pyrkisi pysymään paikoillaan ja pyörät liikkuisivat ylös alas), mutta minä olen käyttänyt kärryäni ainoastaan maan pinnalla (en esim. avaruudessa) ja maan pinnalla keinuteli kyllä ihan oikeasti ja käytännössä puolittaa kuopan (tai möykyn, esim. kannon/kiven tms.). Joustovara lokasuojan sisällä riittää mainiosti myös ääriasennoissa.
-lakia ei saa yllyttää rikkomaan, eikä rikkoa. Minulla vain ei ole aina vaakaa mukana, kun kuormaan kärryyn esim. koivuklapeja, jotka märkinä ovat yllättävän painavia mutta kuivina sama kuutiotilavuus painaa alle puolet. Kuormaan laitetaan sitten sen verran kuin metsän laidassa laskelmoimalla tuntuu sopivalta ja jos epäilyttää niin ejetaan pieni koelenkki ennen matkaan lähtöä. Toisaalta niin täydellä kuin vajaalla kuormalla telikärryn ajettavuus on parempi kuin yksiakselisen, mikä johtuu kärryn suuntavakavuudesta ja kuoppien pienemmästä tuntumisesta sekä paremmasta kuormattavuudesta.
-vetoauton kytkentämassa lukee rekisteriotteessa. Jokainen laittakoon autonsa perään sellaisen kärryn kuin haluaa kytkentämassan puitteissa. Sellaisiakin autoja on, joilla saa vetää 750 kg. Ovat vieläpä melko yleisiä. Itse en ainakaan osta perheen ykkösautoksi sellaista, jonka pytkentämassa jää alle 750 kg.
-kokonaan eri asia on sitten ihan oikeat kuormat: minulla ainakin on iso kärry niitä varten. Mutta siinä ei ole keinuteliä (vaan teli vääntövarsin, joka kuorma päällä toimii suht´ hyvin mutta tyhjänä pompottaa kärryä), joten otan pikkukuormille mieluummin pikkukärryn, jota on leppoisa vetää. Ja kunnossa sen kärryn pitää olla, jotta miellyttävyys säilyy: valot pitää toimia ja renkaat olla tasapainossa. Niinhän ne on isommissakin kärryissä, vaikkei niissäkään siksi, että ne pitää joka toinen vuosi käyttää konttorilla. On lain vastaista vetää epäkuntoista kärryä, piti sitä katsastaa tai ei.

Ja niitä peräkärryjä on varmaan ihmisillä siksi, että niille on tarvetta. Ja mikä ettei; näppäriä kuormata ja vaivattomia käyttää.

Alkuperäinen kysymys oli, että miksi telikärry olisi parempi kuin yksiakselinen. Ja on se. Mutta jokainen olkoon uskossaan, minä olen tässä uskossa sen vuoksi, että olen vetänyt molempia riittävän määrän (s.o. yli 10.000 km/vuosi), jotta asia on selvinnyt.

näköharha sitten kirjoitti:

pari kommenttia tuohon edelliseen:
-pitää paikkansa: keinuteli on ikään kuin yksiakselinen mutta kahdella pyörällä/puoli. Ja juuri siitä syystä se toimii niin hyvin.
-tasapainossa keinuteli kyllä pysyy ilman nokkapyörääkin, näköharhasta ei ole kysymys. Aisan saa maahan, kun painaa tarpeeksi. Samoin aisan saa korkealle ylös, jos nostaa kovasti. On hyvä irrottaa koukusta ensin, niin menee helpommin :) Käytännössä raja tulee telin keinuvarassa vastaan, eli teli ei keinu ihan määrättömästi.
-kuormausta keinuteli helpottaa, koska kärryn keskikohta pyörien päällä on yhden rengasparin verran pidempi (ks. eka ranskalainen viiva). Ja aina yhden pyöräparin verran pidempi kuin vastaavan mittaisella yksiakselisella kärryllä, joten kärry on aina paremmin tasapainossa. Tästä syystä myös kärryn nokkapainoiseksi kuormaaminen ei kasvata vetoauton koukulle tulevaa painoa tolkuttomasti (usein sallitut koukkupainot ovat vain muutaman kymmenen kiloa!). Käytännössä kärry kuitenkin kuormataan melkein aina etulaidasta alkaen (tai lautakuorma niin eteen kuin vetoautoa kolhimatta on mahdollista).
-kun etummainen pyörä painuu kuoppaan, niin toinen pyörä pysyy kuopan ulkopuolella. Ainakaan minulla se ei hyppää kuopan syvyyttä vastaavaa määrää ilmaan. Ilman painovoimaa voisi käydä silläkin tavalla, että toinen pyörä nousisi saman verran ilmaan (jos siis eka pyörä jostain syystä painuisi kuoppaan, kun painovoimaa ei olisi; jatkuvuuden lain mukaan kaiketi kärryn suurin massa pyrkisi pysymään paikoillaan ja pyörät liikkuisivat ylös alas), mutta minä olen käyttänyt kärryäni ainoastaan maan pinnalla (en esim. avaruudessa) ja maan pinnalla keinuteli kyllä ihan oikeasti ja käytännössä puolittaa kuopan (tai möykyn, esim. kannon/kiven tms.). Joustovara lokasuojan sisällä riittää mainiosti myös ääriasennoissa.
-lakia ei saa yllyttää rikkomaan, eikä rikkoa. Minulla vain ei ole aina vaakaa mukana, kun kuormaan kärryyn esim. koivuklapeja, jotka märkinä ovat yllättävän painavia mutta kuivina sama kuutiotilavuus painaa alle puolet. Kuormaan laitetaan sitten sen verran kuin metsän laidassa laskelmoimalla tuntuu sopivalta ja jos epäilyttää niin ejetaan pieni koelenkki ennen matkaan lähtöä. Toisaalta niin täydellä kuin vajaalla kuormalla telikärryn ajettavuus on parempi kuin yksiakselisen, mikä johtuu kärryn suuntavakavuudesta ja kuoppien pienemmästä tuntumisesta sekä paremmasta kuormattavuudesta.
-vetoauton kytkentämassa lukee rekisteriotteessa. Jokainen laittakoon autonsa perään sellaisen kärryn kuin haluaa kytkentämassan puitteissa. Sellaisiakin autoja on, joilla saa vetää 750 kg. Ovat vieläpä melko yleisiä. Itse en ainakaan osta perheen ykkösautoksi sellaista, jonka pytkentämassa jää alle 750 kg.
-kokonaan eri asia on sitten ihan oikeat kuormat: minulla ainakin on iso kärry niitä varten. Mutta siinä ei ole keinuteliä (vaan teli vääntövarsin, joka kuorma päällä toimii suht´ hyvin mutta tyhjänä pompottaa kärryä), joten otan pikkukuormille mieluummin pikkukärryn, jota on leppoisa vetää. Ja kunnossa sen kärryn pitää olla, jotta miellyttävyys säilyy: valot pitää toimia ja renkaat olla tasapainossa. Niinhän ne on isommissakin kärryissä, vaikkei niissäkään siksi, että ne pitää joka toinen vuosi käyttää konttorilla. On lain vastaista vetää epäkuntoista kärryä, piti sitä katsastaa tai ei.

Ja niitä peräkärryjä on varmaan ihmisillä siksi, että niille on tarvetta. Ja mikä ettei; näppäriä kuormata ja vaivattomia käyttää.

Alkuperäinen kysymys oli, että miksi telikärry olisi parempi kuin yksiakselinen. Ja on se. Mutta jokainen olkoon uskossaan, minä olen tässä uskossa sen vuoksi, että olen vetänyt molempia riittävän määrän (s.o. yli 10.000 km/vuosi), jotta asia on selvinnyt.

Lue lisää

Keinuvipu on keinuvipu: kun toinen pää painuu alas, nousee toinen pää ylös. Se on ehdottoman varma juttu. Jokainen voi itse kokeilla asian kiikkulaudalla, jos muistaa lapsuudesta millainen se on.

Ei siihen avaruutta tarvitse sekoittaa! Fakta juttu kun on että keinuteli tarvitsee enemmän tilaa pyöriensä päälle kuin yksiakselinen vaunu tai kahdella erillisellä akselilla varustettu vaunu.

Olen tästä nähnyt vakuutavan esimerkin: erittäin taitava suunnittelija, suuren konepajan omistaja, halusi rakentaa 3,5-tonnisen perävaunu, kaksiakselisen, mutta ehdottomasti keinutelisenä.

Tyylikäs ja vankka vaunu siitä tuli. Ikävä kyllä lavan korkeus maasta oli yli metrin, ja siten suunniteltuun käyttötarkoitukseen kelvoton. Kaveri hankki samnalasisen vaunun, mutta kahdella erillisellä akselilla varustetun. Lavakorkeus putosi merkittävästi ja käyttötarkoitus täyttyi.

Eikä kannata kenenkään yrittää väittää että hankaluudet johtuivat vaunun kokonaismassasta. Keinuvipu on keinuvipu missä tahansa painoluokassa.

En ole juurikan näiden kevytkärryjen kanssa touhannut, mutta muutama kevyt keinutelivaunu on käsieni läpi kuitenkin mennyt. Kaikki olivat kotimaisia. Näistä kaksi oli erittäin jumputtavan inhottavaa vedettävää ja tuntuivat jopa maasturin perässä raskaammilta kuin huomattavsti suurempi jarrullinen vaunu. Molemmat myös olivat rakenteeltaan sellaisia, että kun koukusta irroitti niin aisa paukahti maahan. Siis jysähti. Tunnettuja merkkejä...

Näissä kahdessa molemmista pyöräkulmat olivat päin honkkelia, vaikka toinen oli melkein uusi, ja toinen vuoden ikäinen.

Kolmas vaunu oli liki kymmenen vuoden ikäinen, ja siinä pyörät olivat suorassa. Mutta aisa siitäkin kolahti maahan.

Tuota en kykene sisäistämään että keinutelivaunussa kärryn keskikohta olisi yhden pyöräparin (?) verran pitempi. Pyörien lukumäärä tai akseleiden lukumäärä ei muuta vaunun keskikohtaa ( tai painopistettä) senttiäkään mihinkään suuntaan. Erillisin akselein varustettu vaunu pyrki kyllä keinuteliä paremmin antamaan muutamat sentit kuormauksessa anteeksi, mutta kärryn keskikohta kyllä pysyy ihan ennallaan.

750 kg kokonaismassaisessa kärryssä teli on tarpeeton, ja keinuteli vielä tarpeettomampi. Yksiakselinen on lyömätön veto-ominaisuuksiltaan.

Kukin tulee uskossaan autuaaksi. Hieman enemmän perävaunuja, ja hieman isompia vedelleenä heitän esimerkin: jopa hevoskuljetusvaunu, jossa on elävä ja liikkuva kuorma, on yksiakselisena miellyttävämpi vedettävä kuin kaksiakselisena. Pisimmät keikat allekirjoittaneella tuollaisilla vaunuilla ovat olleet 3000 - 5000 km luokkaa. Perävaunujen vedosta en ole kirjaa pitänyt, mutta puhutaan kyllä huomattavasti suuremmista vuotuisista kilometrimääristä kuin edellisen kirjoittajan saavuttamat 10 000 km. Noin 40 vuoden aikana ammattimaisessa liikenteessä kertynyttä kokemusta tässä jaan. Siis nimenomaan ale 3,5-tonnisten perävaunujen vedossa.

On luonnollista, että jokainen tekee omat valintansa omien mieltymystensä mukaan. Ei kuitenkaan kannattaisi mieltymyksistään yrittää rakentaa jopa keivuvivun toiminnan kumoavia teorioita.

Kokeilkaapa kiikkulaudalla: kun toinen pää painuu alas, nousee toinen pää ylös. Voiko joku muuta väittää?

näköharha sitten kirjoitti:

pari kommenttia tuohon edelliseen:
-pitää paikkansa: keinuteli on ikään kuin yksiakselinen mutta kahdella pyörällä/puoli. Ja juuri siitä syystä se toimii niin hyvin.
-tasapainossa keinuteli kyllä pysyy ilman nokkapyörääkin, näköharhasta ei ole kysymys. Aisan saa maahan, kun painaa tarpeeksi. Samoin aisan saa korkealle ylös, jos nostaa kovasti. On hyvä irrottaa koukusta ensin, niin menee helpommin :) Käytännössä raja tulee telin keinuvarassa vastaan, eli teli ei keinu ihan määrättömästi.
-kuormausta keinuteli helpottaa, koska kärryn keskikohta pyörien päällä on yhden rengasparin verran pidempi (ks. eka ranskalainen viiva). Ja aina yhden pyöräparin verran pidempi kuin vastaavan mittaisella yksiakselisella kärryllä, joten kärry on aina paremmin tasapainossa. Tästä syystä myös kärryn nokkapainoiseksi kuormaaminen ei kasvata vetoauton koukulle tulevaa painoa tolkuttomasti (usein sallitut koukkupainot ovat vain muutaman kymmenen kiloa!). Käytännössä kärry kuitenkin kuormataan melkein aina etulaidasta alkaen (tai lautakuorma niin eteen kuin vetoautoa kolhimatta on mahdollista).
-kun etummainen pyörä painuu kuoppaan, niin toinen pyörä pysyy kuopan ulkopuolella. Ainakaan minulla se ei hyppää kuopan syvyyttä vastaavaa määrää ilmaan. Ilman painovoimaa voisi käydä silläkin tavalla, että toinen pyörä nousisi saman verran ilmaan (jos siis eka pyörä jostain syystä painuisi kuoppaan, kun painovoimaa ei olisi; jatkuvuuden lain mukaan kaiketi kärryn suurin massa pyrkisi pysymään paikoillaan ja pyörät liikkuisivat ylös alas), mutta minä olen käyttänyt kärryäni ainoastaan maan pinnalla (en esim. avaruudessa) ja maan pinnalla keinuteli kyllä ihan oikeasti ja käytännössä puolittaa kuopan (tai möykyn, esim. kannon/kiven tms.). Joustovara lokasuojan sisällä riittää mainiosti myös ääriasennoissa.
-lakia ei saa yllyttää rikkomaan, eikä rikkoa. Minulla vain ei ole aina vaakaa mukana, kun kuormaan kärryyn esim. koivuklapeja, jotka märkinä ovat yllättävän painavia mutta kuivina sama kuutiotilavuus painaa alle puolet. Kuormaan laitetaan sitten sen verran kuin metsän laidassa laskelmoimalla tuntuu sopivalta ja jos epäilyttää niin ejetaan pieni koelenkki ennen matkaan lähtöä. Toisaalta niin täydellä kuin vajaalla kuormalla telikärryn ajettavuus on parempi kuin yksiakselisen, mikä johtuu kärryn suuntavakavuudesta ja kuoppien pienemmästä tuntumisesta sekä paremmasta kuormattavuudesta.
-vetoauton kytkentämassa lukee rekisteriotteessa. Jokainen laittakoon autonsa perään sellaisen kärryn kuin haluaa kytkentämassan puitteissa. Sellaisiakin autoja on, joilla saa vetää 750 kg. Ovat vieläpä melko yleisiä. Itse en ainakaan osta perheen ykkösautoksi sellaista, jonka pytkentämassa jää alle 750 kg.
-kokonaan eri asia on sitten ihan oikeat kuormat: minulla ainakin on iso kärry niitä varten. Mutta siinä ei ole keinuteliä (vaan teli vääntövarsin, joka kuorma päällä toimii suht´ hyvin mutta tyhjänä pompottaa kärryä), joten otan pikkukuormille mieluummin pikkukärryn, jota on leppoisa vetää. Ja kunnossa sen kärryn pitää olla, jotta miellyttävyys säilyy: valot pitää toimia ja renkaat olla tasapainossa. Niinhän ne on isommissakin kärryissä, vaikkei niissäkään siksi, että ne pitää joka toinen vuosi käyttää konttorilla. On lain vastaista vetää epäkuntoista kärryä, piti sitä katsastaa tai ei.

Ja niitä peräkärryjä on varmaan ihmisillä siksi, että niille on tarvetta. Ja mikä ettei; näppäriä kuormata ja vaivattomia käyttää.

Alkuperäinen kysymys oli, että miksi telikärry olisi parempi kuin yksiakselinen. Ja on se. Mutta jokainen olkoon uskossaan, minä olen tässä uskossa sen vuoksi, että olen vetänyt molempia riittävän määrän (s.o. yli 10.000 km/vuosi), jotta asia on selvinnyt.

Lue lisää

olen omistanut 40 vuoden aikana kymmenkunta kärryä ja vetänyt niitä yli 10000 joka vuosi, mielestäni telikärry on suorastaan vaarallinen ja renkaita ja laakereita kuluu. olen lopulta älynnyt tehdä itselleni jarrullisen kärryn kantavuus 1500, yksi akseli, omapaino 240 kg. saan laillisesti kuormata kun auto on golf variant 1060 kg. ajotietokone näyttää täydellä kuormalla noin 7 litraa sadalla. telikärryllä kulutus on huimasti suurempi eikä kuormaa saa kuin puolet.jos panen volkkarin prään jarruttoman telikärryn saan panna siihen korkeintaan 300 kg kuormaa polttoainetta kuluu enemmän ja kärry repii autoa kuin piru kerjäläistä. olen nyt ajanut tällä yksiakselisella 4 vuotta enkä varmasti hanki telikärryä.

vaihe kirjoitti:

olen omistanut 40 vuoden aikana kymmenkunta kärryä ja vetänyt niitä yli 10000 joka vuosi, mielestäni telikärry on suorastaan vaarallinen ja renkaita ja laakereita kuluu. olen lopulta älynnyt tehdä itselleni jarrullisen kärryn kantavuus 1500, yksi akseli, omapaino 240 kg. saan laillisesti kuormata kun auto on golf variant 1060 kg. ajotietokone näyttää täydellä kuormalla noin 7 litraa sadalla. telikärryllä kulutus on huimasti suurempi eikä kuormaa saa kuin puolet.jos panen volkkarin prään jarruttoman telikärryn saan panna siihen korkeintaan 300 kg kuormaa polttoainetta kuluu enemmän ja kärry repii autoa kuin piru kerjäläistä. olen nyt ajanut tällä yksiakselisella 4 vuotta enkä varmasti hanki telikärryä.

Lue lisää

Esim. veneenkuljetukseen on mielenvikaista hankkia telikärri, oli se sitten jarruton tai jarrullinen. Tämän sanon satoja veneitä ammatikseni kuljettaneena. Tietenkin jos veneen paino vaatii useampia akseleita on tilanne toinen. Vetoautona on tällöin oltava kuorma-auto.

110 cm lavakorkeutta kirjoitti:

Keinuvipu on keinuvipu: kun toinen pää painuu alas, nousee toinen pää ylös. Se on ehdottoman varma juttu. Jokainen voi itse kokeilla asian kiikkulaudalla, jos muistaa lapsuudesta millainen se on.

Ei siihen avaruutta tarvitse sekoittaa! Fakta juttu kun on että keinuteli tarvitsee enemmän tilaa pyöriensä päälle kuin yksiakselinen vaunu tai kahdella erillisellä akselilla varustettu vaunu.

Olen tästä nähnyt vakuutavan esimerkin: erittäin taitava suunnittelija, suuren konepajan omistaja, halusi rakentaa 3,5-tonnisen perävaunu, kaksiakselisen, mutta ehdottomasti keinutelisenä.

Tyylikäs ja vankka vaunu siitä tuli. Ikävä kyllä lavan korkeus maasta oli yli metrin, ja siten suunniteltuun käyttötarkoitukseen kelvoton. Kaveri hankki samnalasisen vaunun, mutta kahdella erillisellä akselilla varustetun. Lavakorkeus putosi merkittävästi ja käyttötarkoitus täyttyi.

Eikä kannata kenenkään yrittää väittää että hankaluudet johtuivat vaunun kokonaismassasta. Keinuvipu on keinuvipu missä tahansa painoluokassa.

En ole juurikan näiden kevytkärryjen kanssa touhannut, mutta muutama kevyt keinutelivaunu on käsieni läpi kuitenkin mennyt. Kaikki olivat kotimaisia. Näistä kaksi oli erittäin jumputtavan inhottavaa vedettävää ja tuntuivat jopa maasturin perässä raskaammilta kuin huomattavsti suurempi jarrullinen vaunu. Molemmat myös olivat rakenteeltaan sellaisia, että kun koukusta irroitti niin aisa paukahti maahan. Siis jysähti. Tunnettuja merkkejä...

Näissä kahdessa molemmista pyöräkulmat olivat päin honkkelia, vaikka toinen oli melkein uusi, ja toinen vuoden ikäinen.

Kolmas vaunu oli liki kymmenen vuoden ikäinen, ja siinä pyörät olivat suorassa. Mutta aisa siitäkin kolahti maahan.

Tuota en kykene sisäistämään että keinutelivaunussa kärryn keskikohta olisi yhden pyöräparin (?) verran pitempi. Pyörien lukumäärä tai akseleiden lukumäärä ei muuta vaunun keskikohtaa ( tai painopistettä) senttiäkään mihinkään suuntaan. Erillisin akselein varustettu vaunu pyrki kyllä keinuteliä paremmin antamaan muutamat sentit kuormauksessa anteeksi, mutta kärryn keskikohta kyllä pysyy ihan ennallaan.

750 kg kokonaismassaisessa kärryssä teli on tarpeeton, ja keinuteli vielä tarpeettomampi. Yksiakselinen on lyömätön veto-ominaisuuksiltaan.

Kukin tulee uskossaan autuaaksi. Hieman enemmän perävaunuja, ja hieman isompia vedelleenä heitän esimerkin: jopa hevoskuljetusvaunu, jossa on elävä ja liikkuva kuorma, on yksiakselisena miellyttävämpi vedettävä kuin kaksiakselisena. Pisimmät keikat allekirjoittaneella tuollaisilla vaunuilla ovat olleet 3000 - 5000 km luokkaa. Perävaunujen vedosta en ole kirjaa pitänyt, mutta puhutaan kyllä huomattavasti suuremmista vuotuisista kilometrimääristä kuin edellisen kirjoittajan saavuttamat 10 000 km. Noin 40 vuoden aikana ammattimaisessa liikenteessä kertynyttä kokemusta tässä jaan. Siis nimenomaan ale 3,5-tonnisten perävaunujen vedossa.

On luonnollista, että jokainen tekee omat valintansa omien mieltymystensä mukaan. Ei kuitenkaan kannattaisi mieltymyksistään yrittää rakentaa jopa keivuvivun toiminnan kumoavia teorioita.

Kokeilkaapa kiikkulaudalla: kun toinen pää painuu alas, nousee toinen pää ylös. Voiko joku muuta väittää?

Lue lisää

Kiikkulauta on kiikkulauta. Teli (siis keinuviputeli) taas kulkee tien pintaa pitkin, jolloin kun pyörä on kuopan pohjalla, niin toinen pyörä on tien pinnassa eikä ilmassa. Siksi keinuteli 0-*-0 ikäänkuin puolittaa, epätasaisuudet perävaunun ja tien välillä, koska keinuakseli on renkaiden puolivälissä. Se kannattaa vaikka testata, mutta tulos on 100% varnma. Se toki on hankalampi työnnellä pihassa, mutta sitä varten minun autossani on ratti ja vaihteet, ettei kärryä tarvitse työnnellä. Renkaat on 12" ja lavan korkeus on useimmiten puolivälissä renkaita eli siis nostokorkeus on matala.

Itelläkin on siis keinuteli, 20 v lähes eikä yksikään laakeri ole mennyt, renkaat alkaa jo olla lopussa ja yllätys! kaikissa on yhtä vähän kulutuspintaa. Samaa vaunua saa yksiakselisenakin ja yhtä korkeana, joten väitteesi eivät pidä alkuunkaan paikkaansa. Hatusta vedettyjä, kuten niin monen muunkin kirjoittajan. Tasaisesti vedettävä on kärryni, toisin kuin pomoni yksiakselinen ja sama merkki. Se pomppii ja jymistää niin, että naapurusto kuulee kyllä menon.

Vaunun keskikohta on kyllä sama, vaikka siinä olisi kolme tai enemmänkin pyöräpareja, siinä olet oikeassa. Se ei muutu miksikään.

Minun telivaununi ainakin jää aisa irti maasta, jos sen irrottaa tyhjänä koukusta. Johtunee siitä, että siinä on ollut aina tuki seisontavaiheessa. Joustokumit eivät pääse väsähtämään, mistä johtuu juuri tuo aisan maahan putoaminen.

Mutta jokainen tykkää omastaan ja sitten vielä kateellisena katselee toisten omaa.

Jokainen tietysti valitsee, minkä tahtoo, mutta itse en vetäisi yksiakselista pitkään, jo pelkkä keinuteli on parempi, vaikka sekin on kärryn runkoon kiinnittyneenä ikäänkuin yksiakselinen, koska siinä ei ole erillisinä kahta akseliparia.

Kaksiakselinen, jousin ja iskarein varustettu on tietysti parempi kulkemaan, mutta rakenne syö kantavuutta.

venemies.. kirjoitti:

Esim. veneenkuljetukseen on mielenvikaista hankkia telikärri, oli se sitten jarruton tai jarrullinen. Tämän sanon satoja veneitä ammatikseni kuljettaneena. Tietenkin jos veneen paino vaatii useampia akseleita on tilanne toinen. Vetoautona on tällöin oltava kuorma-auto.

Lue lisää

Venetraileri kyllä on parempi teliversiona.
Nimittäin minulla oli aikaisemmin yksiakselinen
Farmi V13 ja vaihdoin sen Farmi V16 telivaunuun.
Vene on sama Silver Eagle Cabin joka painaa 140 hp moottorilla 1200 Kg. Nyt kun on telivaunu pystyn helposti vetämään veneen ylös merestä kun se ei enää uppoa pohjamutaan kun pitapainetta on paljon vähemmän. Samoin minulta meni kesällä rengas ja otin sen vain pois ja pääsin kotiin muuten vene olisi jäänyt tienposkeen.

110 cm lavakorkeutta kirjoitti:

Keinuvipu on keinuvipu: kun toinen pää painuu alas, nousee toinen pää ylös. Se on ehdottoman varma juttu. Jokainen voi itse kokeilla asian kiikkulaudalla, jos muistaa lapsuudesta millainen se on.

Ei siihen avaruutta tarvitse sekoittaa! Fakta juttu kun on että keinuteli tarvitsee enemmän tilaa pyöriensä päälle kuin yksiakselinen vaunu tai kahdella erillisellä akselilla varustettu vaunu.

Olen tästä nähnyt vakuutavan esimerkin: erittäin taitava suunnittelija, suuren konepajan omistaja, halusi rakentaa 3,5-tonnisen perävaunu, kaksiakselisen, mutta ehdottomasti keinutelisenä.

Tyylikäs ja vankka vaunu siitä tuli. Ikävä kyllä lavan korkeus maasta oli yli metrin, ja siten suunniteltuun käyttötarkoitukseen kelvoton. Kaveri hankki samnalasisen vaunun, mutta kahdella erillisellä akselilla varustetun. Lavakorkeus putosi merkittävästi ja käyttötarkoitus täyttyi.

Eikä kannata kenenkään yrittää väittää että hankaluudet johtuivat vaunun kokonaismassasta. Keinuvipu on keinuvipu missä tahansa painoluokassa.

En ole juurikan näiden kevytkärryjen kanssa touhannut, mutta muutama kevyt keinutelivaunu on käsieni läpi kuitenkin mennyt. Kaikki olivat kotimaisia. Näistä kaksi oli erittäin jumputtavan inhottavaa vedettävää ja tuntuivat jopa maasturin perässä raskaammilta kuin huomattavsti suurempi jarrullinen vaunu. Molemmat myös olivat rakenteeltaan sellaisia, että kun koukusta irroitti niin aisa paukahti maahan. Siis jysähti. Tunnettuja merkkejä...

Näissä kahdessa molemmista pyöräkulmat olivat päin honkkelia, vaikka toinen oli melkein uusi, ja toinen vuoden ikäinen.

Kolmas vaunu oli liki kymmenen vuoden ikäinen, ja siinä pyörät olivat suorassa. Mutta aisa siitäkin kolahti maahan.

Tuota en kykene sisäistämään että keinutelivaunussa kärryn keskikohta olisi yhden pyöräparin (?) verran pitempi. Pyörien lukumäärä tai akseleiden lukumäärä ei muuta vaunun keskikohtaa ( tai painopistettä) senttiäkään mihinkään suuntaan. Erillisin akselein varustettu vaunu pyrki kyllä keinuteliä paremmin antamaan muutamat sentit kuormauksessa anteeksi, mutta kärryn keskikohta kyllä pysyy ihan ennallaan.

750 kg kokonaismassaisessa kärryssä teli on tarpeeton, ja keinuteli vielä tarpeettomampi. Yksiakselinen on lyömätön veto-ominaisuuksiltaan.

Kukin tulee uskossaan autuaaksi. Hieman enemmän perävaunuja, ja hieman isompia vedelleenä heitän esimerkin: jopa hevoskuljetusvaunu, jossa on elävä ja liikkuva kuorma, on yksiakselisena miellyttävämpi vedettävä kuin kaksiakselisena. Pisimmät keikat allekirjoittaneella tuollaisilla vaunuilla ovat olleet 3000 - 5000 km luokkaa. Perävaunujen vedosta en ole kirjaa pitänyt, mutta puhutaan kyllä huomattavasti suuremmista vuotuisista kilometrimääristä kuin edellisen kirjoittajan saavuttamat 10 000 km. Noin 40 vuoden aikana ammattimaisessa liikenteessä kertynyttä kokemusta tässä jaan. Siis nimenomaan ale 3,5-tonnisten perävaunujen vedossa.

On luonnollista, että jokainen tekee omat valintansa omien mieltymystensä mukaan. Ei kuitenkaan kannattaisi mieltymyksistään yrittää rakentaa jopa keivuvivun toiminnan kumoavia teorioita.

Kokeilkaapa kiikkulaudalla: kun toinen pää painuu alas, nousee toinen pää ylös. Voiko joku muuta väittää?

Lue lisää

"Keinuvipu on keinuvipu: kun toinen pää painuu alas, nousee toinen pää ylös."

Keinulauta on tuettu maahan laudan keskeltä. Teliä pitää sen sijaan verrata lautaan, joka on tuettu maahan molemmista päistä (molemmat pyörät maassa). Jos laudan toisen pään tukea madalletaan (pyörä putoaa kuoppaan), ei toinen pää nouse ilmaan, vaan on edelleen saman tuen päällä.

ainoat kokemuksesi telikärryistä on vissiin jostain 1800-luvulta milloin oli vielä puurenkaat eikä mitään jousitusta..

tai sitten muuten vaan puhut mitä mieleen juolahtaa.

traktorinkärryä sä oot hinannu

telikärrillisen trailerin runko väsyy nopeasti jos ei ole todella vahvasti tehty (=painava).