Tuhatvuotiskausi kuuluu erottamattomasti lopputapahtumiin. Vain yksi ainoa luku Raamatussa, Ilmestyskirjan 20. luku, puhuu suorastaan tuhatvuotiskaudesta. Tästä syystä ei pitäisi olla perin vaikeata päästä selville tuhatvuotiskauden luonteesta ja siihen liittyvistä tapahtumista, sillä edellytyksellä, että tarkkaan eritellään ja pitäydytään Ilmestyskirjan 20. lukuun.
Meidän aikanamme on tullut yhä yleisemmäksi käsitys, että tuhatvuotiskausi on erikoinen kääntymisen aika maailmalle, vieläpä uskotaan, että menneitten sukupolvien ihmiset nousevat sarjoittaen ylös ja heillekin annetaan uusi koetusaika. Jos Jumalan sana kertoo tästä meille selvästi, on asia sillä ratkaistu. Mitä sanoo Raamattu?
Tutkiessamme tuhatvuotiskautta meidän on otettava seuraavat näkökohdat huomioon:
Mikään sellainen tulkinta ei voi olla oikea, joka joutuu ristiriitaan ainoan varsinaisesti tätä aikakautta käsittelevän kohdan, Ilmestyskirjan 20:nnen luvun kanssa.
Emme saa sekoittaa toisiinsa tuhatvuotiskautta ja uuden maan aikakautta. Tämä erehdys on yksi kaikkein tavallisimpia. Ilmestyskirja erottaa nämä aikakaudet selvästi toisistaan. Uusi maa on vasta tuhatvuotiskauden jälkeen. Se on ennalleen asetettu kirkastettu maa, joka tulee olemaan iankaikkisesti pyhien perintönä ja asuinpaikkana. Uudessa maassa ei ole syntiä eikä kuolemaa. Siellä kaikki rakastavat toisiaan. Tästä uudesta maasta profeetat puhuvat paljon. He kertovat tulevasta rauhanvaltakunnasta, uudesta luomakunnasta ja kaiken ennalleen asettamisesta.
Tehdään mitä suurin erehdys, kun näitä uutta maata koskevia ennustuksia sovelletaan ilman muuta tuhatvuotiskauteen, joka on Ilmestyskirjassa aikakausi ennen uuden maan aikaa. Se on Kristuksen välivaltakunta ennen lopullista tuomiota, tulijärveä eli toista kuolemaa ja kaiken ennalleen asettamista. Miten usein viitataankaan Vanhan testamentin uutta maata koskeviin ennustuksiin ja sovelletaan niitä erehdyttävästi tuhatvuotiskauteen. Niin ei tulisi tehdä.
Professori Tiililä sanoi aikanaan: ”Aivan oman kysymyksensä muodostaa se, onko Vanhan testamentin messiaanisissa ennustuksissa varsinaista välitila-ajatusta, joka on kiliasmin peruspiirteitä. Ennustukset näyttävät yleensä pysähtyvän vain historian päätöksessä toteutuvaan onnen aikaan”.
On vielä kolmas huomioonotettava seikka: Jeesus ja Paavali eivät puhu tuhatvuotiskaudesta suoraan mitään, vaikka siitä puhuttiin juutalaisten parissa. Paavalin sanoista voimme löytää viittauksia siihen ja samoin Kristuksen sanoista ajatuksia, jotka voidaan soveltaa tähän aikaan, mutta ei mitään selvää ja epäämätöntä sanaa. Eikö tämän vaiteliaisuuden pitäisi puhua meille? Monet tietävät tästä valtakunnasta paljon enemmän kuin Raamattu. Monet puhuvat siitä paljon enemmän kuin Vapahtajamme.
Kehotamme lukijaamme tutkimaan tarkasti Ilmestyskirjan 20:nnen luvun. Ja tulos on oleva hämmästyttävä! Hän ei löydä sanaakaan niistä suurenmoisista ja ihanista asioista, joista saa lukea ja kuulla aikanamme. Puhutaanko tässä luvussa sanallakaan suurista kääntymyksistä? Ei sanallakaan. Kerrotaanko, että juutalaiset ovat Palestiinassa ja johtavat maailman käännyttämistä? Ei kerrota sanallakaan. Kirjoitetaanko, että maa on ihana kuin paratiisi ja ennalleen asetettu? Ei riviäkään siitä.
Tämä kehottaa meitä varovaisuuteen. Jos nämä rohkeat tulkinnat tuhatvuotiskauden ihanuudesta ja pelastusajasta ovat totta, miksi siitä ei puhuta sanallakaan tässä ainoassa sitä aikaa koskevassa luvussa? Kuinka me voimme kertoa tämänkaltaisista asioista, kun Johannes ei niistä mitään kerro?
Ainoa varma menettelytapa on tämän luvun tarkka erittely. Se ei olekaan vaikea, sillä tämän luvun tapahtumat ovat tavattoman selväpiirteiset. Ne voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: Tapahtumat tuhannen vuoden alkaessa, sen aikana ja sen päättyessä.
Meidän aikanamme on tullut yhä yleisemmäksi käsitys, että tuhatvuotiskausi on erikoinen kääntymisen aika maailmalle, vieläpä uskotaan, että menneitten sukupolvien ihmiset nousevat sarjoittaen ylös ja heillekin annetaan uusi koetusaika. Jos Jumalan sana kertoo tästä meille selvästi, on asia sillä ratkaistu. Mitä sanoo Raamattu?
Tutkiessamme tuhatvuotiskautta meidän on otettava seuraavat näkökohdat huomioon:
Mikään sellainen tulkinta ei voi olla oikea, joka joutuu ristiriitaan ainoan varsinaisesti tätä aikakautta käsittelevän kohdan, Ilmestyskirjan 20:nnen luvun kanssa.
Emme saa sekoittaa toisiinsa tuhatvuotiskautta ja uuden maan aikakautta. Tämä erehdys on yksi kaikkein tavallisimpia. Ilmestyskirja erottaa nämä aikakaudet selvästi toisistaan. Uusi maa on vasta tuhatvuotiskauden jälkeen. Se on ennalleen asetettu kirkastettu maa, joka tulee olemaan iankaikkisesti pyhien perintönä ja asuinpaikkana. Uudessa maassa ei ole syntiä eikä kuolemaa. Siellä kaikki rakastavat toisiaan. Tästä uudesta maasta profeetat puhuvat paljon. He kertovat tulevasta rauhanvaltakunnasta, uudesta luomakunnasta ja kaiken ennalleen asettamisesta.
Tehdään mitä suurin erehdys, kun näitä uutta maata koskevia ennustuksia sovelletaan ilman muuta tuhatvuotiskauteen, joka on Ilmestyskirjassa aikakausi ennen uuden maan aikaa. Se on Kristuksen välivaltakunta ennen lopullista tuomiota, tulijärveä eli toista kuolemaa ja kaiken ennalleen asettamista. Miten usein viitataankaan Vanhan testamentin uutta maata koskeviin ennustuksiin ja sovelletaan niitä erehdyttävästi tuhatvuotiskauteen. Niin ei tulisi tehdä.
Professori Tiililä sanoi aikanaan: ”Aivan oman kysymyksensä muodostaa se, onko Vanhan testamentin messiaanisissa ennustuksissa varsinaista välitila-ajatusta, joka on kiliasmin peruspiirteitä. Ennustukset näyttävät yleensä pysähtyvän vain historian päätöksessä toteutuvaan onnen aikaan”.
On vielä kolmas huomioonotettava seikka: Jeesus ja Paavali eivät puhu tuhatvuotiskaudesta suoraan mitään, vaikka siitä puhuttiin juutalaisten parissa. Paavalin sanoista voimme löytää viittauksia siihen ja samoin Kristuksen sanoista ajatuksia, jotka voidaan soveltaa tähän aikaan, mutta ei mitään selvää ja epäämätöntä sanaa. Eikö tämän vaiteliaisuuden pitäisi puhua meille? Monet tietävät tästä valtakunnasta paljon enemmän kuin Raamattu. Monet puhuvat siitä paljon enemmän kuin Vapahtajamme.
Kehotamme lukijaamme tutkimaan tarkasti Ilmestyskirjan 20:nnen luvun. Ja tulos on oleva hämmästyttävä! Hän ei löydä sanaakaan niistä suurenmoisista ja ihanista asioista, joista saa lukea ja kuulla aikanamme. Puhutaanko tässä luvussa sanallakaan suurista kääntymyksistä? Ei sanallakaan. Kerrotaanko, että juutalaiset ovat Palestiinassa ja johtavat maailman käännyttämistä? Ei kerrota sanallakaan. Kirjoitetaanko, että maa on ihana kuin paratiisi ja ennalleen asetettu? Ei riviäkään siitä.
Tämä kehottaa meitä varovaisuuteen. Jos nämä rohkeat tulkinnat tuhatvuotiskauden ihanuudesta ja pelastusajasta ovat totta, miksi siitä ei puhuta sanallakaan tässä ainoassa sitä aikaa koskevassa luvussa? Kuinka me voimme kertoa tämänkaltaisista asioista, kun Johannes ei niistä mitään kerro?
Ainoa varma menettelytapa on tämän luvun tarkka erittely. Se ei olekaan vaikea, sillä tämän luvun tapahtumat ovat tavattoman selväpiirteiset. Ne voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: Tapahtumat tuhannen vuoden alkaessa, sen aikana ja sen päättyessä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tekstisi alku,lähes loppuun asti on ihan OK,olen samaa mieltä.
Mutta kyllä löydämme vääjäämätöntä totuutta tuhatvuotisen valtakunnan olemuksesta.
Muutamia Raamatun kohtia jotka epäämättömästi puhuvat juuri tuhatvuotisesta valtakunnasta ja sen sisäisestä tilasta.
Ensinnäkin tuhatvuotinen valtakunta perustetaan kun Jeesus tulee Israelille,silloin pelastuu koko Israelin kansa. (jatkossa tuhatvuotinen valtakunta =TuVa)
Tästä hetkestä alkaa uusi aika ,ensin Israelille,ja sitten myös koko maailmalle.
""Sak14:4. Hänen jalkansa seisovat sinä päivänä Öljymäellä, joka on Jerusalemin edustalla itää kohti. Ja Öljymäki halkeaa kahtia idästä länteen hyvin suureksi laaksoksi: toinen puoli mäkeä siirtyy pohjoiseen ja toinen puoli etelään päin.
5. Ja te pakenette minun mäkieni väliseen laaksoon, sillä mäkien välinen laakso on ulottuva Asaliin asti. Te pakenette, niinkuin pakenitte maanjäristystä Ussian, Juudan kuninkaan, päivinä. Ja Herra, minun Jumalani, tulee; kaikki pyhät sinun kanssasi.""
Tämä on ennustettu myös Uudessatestamentissä.
Juud 14 ""Katso,Herra tulee kymmenientuhansien pyhiensä kanssa".
""Sak 11:1. Sinä päivänä on Daavidin suvulla ja Jerusalemin asukkailla oleva
avoin lähde syntiä ja saastaisuutta vastaan.""
TuVa on oleva vanhurskauden ja rauhan valtakunta,siellä ei enää opetella sotimaan,asearsenaali ja koko armeijaoiden kalusto taotaan työkaluiksi.
Siellä eläimet ja ihmiset käyvät täydellisessä sovussa. Jes 11:6-8 65:17.
TuVa evankeliumi saatetaan koko maailman tietoon,silloin kaikki pakanakansat palvelevat Herraa.Hab 2:14
""maa on oleva täynnä Herran kunnian tuntemusta,niikuin vedet peittävät meren.""
Kaikki pakana kansat palvelevat Herraa yhdessä Israelin kanssa. Jes 2:3,mm:ssa
TuVa:aa hallitsee Jeesus Kristus yhdessä niiden kanssa jotka ovat kuolleet märttyri kuoleman antikristusen toimesta,kun eivät kumartaneet petoa eikä sen kuvaa,eivätkä ottaneet pedon lukua oikeaan käten tahi otsaansa,heidät herätetään kuolliseta hallitsemaan Kristuksen ja Hänen seurakuntansa,sekä Israelin kanssa.
Mutta ennen tätä kaikkea tapahtumaa.on tietenkin tapahtunut seurakunnan ylösotto.
TuVa:ta perustetaan Raamatun mukaan antikristusen vainojen ja sen valtaijan keskivaiheilla.voidaan sanoa,n. 3.5 vuoden kuluttua siitä,kun seurakunta on temmattu taivaaseen.
Mikäli on "kysyntää",jatketaan tarvittaessa keskustelua TuVa:an aiheesta.
ja mielenkiinnosta, esitit hyvin tuttuja asioita ja löydämme ne Raamatusta, eri asia on sitten se, missä järjestyksessä sovellamme niitä niin kuin artikkelissa halusin tuoda esiin. Tärkeintähän on, että asiat ja tapahtumat ovat sopusoinnussa Raamatun kanssa. Siinä tapauksessa vaihtoehtoja ei lopuksi jää kuin yksi ainoa. Viittasit myös teksteihin jotka kertovat Jeesuksen tulosta. Siinä on toinen mielenkiintoinen aihe ja ne liittyvät toisiinsa. Aion tuhatvuotiskauden käsittelyn jälkeen ottaa seuraavaksi esille sen.
Sen voin sanoa että Raamatun tuhatvuotiskausi ja Kristuksen tulemus ovat täydellisesti sopusoinnussa keskenään. Myös oppi tuhatvuotisesta valtakunnasta sovellutus, ja oppi Kristuksen kaksivaiheisesta tulemuksesta on ainakin pyritty saamaan sopusointuun keskenään. Raamattu paljastaa, ettei se yritys ole täysin onnistunut, mutta se on onnistunut siinä, että siitä on tullut kristikunnassa ja myös helluntaiseurakunnissa yksi suosituimpia oppeja. Palaan kyllä aiheeseen.
Teksti ei ollut omasi. Oliko se rovasti O. Peltolan sivulta? Jos oli, miksi laitoit sen omanasi? Lainauksissa mainitaan aina lähde, muista se!
O. Peltolan sivulta. Mutta hyvin kiinnostava on havaintosi. Onko sinulla hänen sivujensa osoite? Muuten vastaavanlaisia artikkeleita löytyy paljon ja varsinkin kielitaitoisille, jos ei nyt sanasta sanaan niin suurin piirtein asiat kyllä. Yritän muistaa neuvosi vaikka hajamielinen olenkin ”säästösyistä”.
mitään. Kommentoisin yhtä kohtaa, joka on yksi kristittyjen suurimmista harhoista.
Synnitöntä paikkaa, jossa siis on ihmisiä, ei voi olla olemassa.
Miksikö?
Siksi, että synti on suhteellinen käsite. Vaikka koolla on joukko synnittömiä, ns, pyhiä ihmisiä, niin aina joukosta löytyy vielä parempia ja hiukan huonompia. Ihmisellä on taipumus luokitella/lajitelle toisensa susiin ja lampaisiin. Ei ihminen siitä ominaisuudesta mihinkään pääse.
Tuhatvuotisessa valtakunnassa on kaikki uskossa,ei ihmiset silti ole luonnoltaan synnittmiä,he ovat edelleenkin Aadamin jälkeläisiä,ja hänen syntinä seuraamus on yhä olemassa,ishiset vaan ovat evankeliumin voimasta muuttuneet.
Ja kun kaikki,koko maailma uskoo Jeesukseen,niin kaikki muuttuu,kirous joka on kalvanut tätä maata,poistuu,siunaus tulee tilalle,eläimet alkaa syödä ruhoa,jotka ennen tappoivat toisiaan saadakseen ravintoa,käärmeetkin kesyyntyy,eivätkä pure myrkkyhampaillaan,jos niinllä sitä enää onkaan.
Jumalan tunteminen,ja vanhurskaus =oikeamielisyys/oikeudenmukainen valmius.peittää koko maan.
Ei ole sotia,kukaan ei enää edes opettele sotimaan,se on rauhan ja rakkauden valtakunta jota hallitsee itse Rauhan Ruhtinas,Jeesus Kristus.
ettei täällä maanpäällä ole synnitöntä paikkaa eikä ihmistä nyt. Mutta synti tullaan kerran totaallisesti hävittämään kun sen mitta on täynnä ja jokainen on lopullisen valintansa tehnyt. Silloin Jumala ei enää hetkeäkään viivyttele. Tee siis valintasi tänään.
Raamattua kuin paikkapaikoin?
Kyllä tuhtat vuotinen valtakunta on ihan todellinen,siellä vaan on kaikkiarmahdettuja syntisiä,se ei ole vielä lopullinen Jumalan valtakunta,johan nimikin sanoo,että se on TUHATVUOTINN ,kestoltaan,sen jälkeen tulee lopullinen tuomio mistä mainitsit,silloin Jumala "kutsuu" kaikki ihmiset ketä maailmaan on siihen mennessä syntynyt,sillä meri antoi kuolleensa,ja samoin maa,kaikki nousevat toiseen ylösnousemukseen,ne jotka eivät ottaneet Jeesusta aikanaan vastaan välimiehekseen Jumalan ja itsensä välille.
Tähän ylösnousemukseen ei kuitenkaan enää kristuksen seurakunnan tarvitse osallistua,sillä Kristuksen morsiamella oli osa ensimmäisessä vanhurskasten ylösnousemuksessa,johon kuolemalla ei ollut valtaa.
"Sillä ei ole mitään kadotustuomiota niillä,jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat"!
Olen pääosin samaa mieltä kanssasi 1000-vuotisen valtakunnan ihmisistä. Mutta silloin ihmiset elävät silti normaalia elämää. Tosi olot ovat mahtavat, ei saasteita, täydellistä. Mutta ihmiset saavat lapsia ja lapsista, jotka siis syntyvät tässä 1000-vuotisessa valtakunnassa, kaikki eivät välttämättä halua seurata Jeesusta. Meillähän on viite Sanassa siitä, että kun saatana vielä päästetään vapaaksi 1000-vvuotisen valtakunnan lopussa, niin ihmiset villiintyvät ja menevät tähän pahuuden houkutuksiin mukaan. Eli uskon, että on syntisiäkin ihmisiä tässä valtakunnassa. Mutta oli miten oli, niin se valtakunnan aika on ikäänkuin siirtymävaihe lopulliseen ikuiseen taivaselämään. :)
Siunausta!
Valen
tuhatvuotisen valtakunnan odottajille, että Jeesuksen ajan fariseukset tarkoittivat varmasti juuri siitä kertovaa ihanaa aikaa, kun
20. ... "kysyivät Jeesukselta milloin Jumalan valtakunta oli tuleva?" Ja Jeesus vastasi heille ja sanoi: "EI JUMALAN VALTAKUNTA TULE NÄHTÄVÄLLÄ TAVALLA,
21. eikä voida sanoa, Katso, »täällä se on» tahi »tuolla»: sillä katso: Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä." (Luuk. 17:20,21).
Mutta ettehän te millään suostu uskomaan, Jeesuksen opetusta, vaikka teille kuinka huutaisi, koska Vilho Hartonen ja useat muut Jeesusta suuremmat herrat ovat toisin opettaneet!
Jesajassa mainituille susille, kyykäärmeille ja vohlan vieressä makaaville panttereille löytyy Jumalan sanasta hengellinenkin merkitys, mutta kun se ei mene kuitenkaan perille, niin olkoon esittättä!
Alkuperäisen, Mooseksen kautta annetun tuhatvuotisen aikajakson pituus saattaa olla muuten niinkin lyhyt kuin "eilinen päivä" tahi "öinen vartiohetki", (Ps.90:4), vaikka se saattaa tuhannelta vuodelta tuntuakin!