Onko tuossa mitään mikä ei istu loogisesti erillissodan käsitteen kuvaukseen?
""""Saksalainen 163.D osallistui ensin Norjan valtaukseen (Oslo, Kristiansand, Arendal, Stavanger), miehitysjoukkoina Norjassa kesäkuuhun 1941 saakka, jonka jälkeen siirrettiin Suomeen ja alistettiin Mannerheimille. Siirrettiin pohjoiseen kantalahden suuntaan helmikuussa 1942, vetäytyi muiden mukana Norjaan syksyllä 1944. Siirrettiin takaisin Saksaan alkuvuodesta 1945, reservinä Berliinissä ja neuvostojoukot tuhosivat sen Pommerissa.
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/Infant eriedivisionen/163ID-R.htm """""""""
""""Saksalainen 163.D osallistui ensin Norjan valtaukseen (Oslo, Kristiansand, Arendal, Stavanger), miehitysjoukkoina Norjassa kesäkuuhun 1941 saakka, jonka jälkeen siirrettiin Suomeen ja alistettiin Mannerheimille. Siirrettiin pohjoiseen kantalahden suuntaan helmikuussa 1942, vetäytyi muiden mukana Norjaan syksyllä 1944. Siirrettiin takaisin Saksaan alkuvuodesta 1945, reservinä Berliinissä ja neuvostojoukot tuhosivat sen Pommerissa.
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Gliederungen/Infant eriedivisionen/163ID-R.htm """""""""
Vastaukset 12
Vanhimmat
eikä historiaa...
Presidentti Tarja Halonen (Pariisi 1.3.2005): "Meille maailmansota merkitsi erillissotaa NL:a vastaan. Me emme joutuneet kiitollisuudenvelkaan kenellekään."
Tämä lyhyt maininta presidentti Halosen Ranskan ulkopoliittisessa instituutissa pitämässä esitelmässä alkoi kaihertaa Venäjää, joka ulkoministeriönsä internet-sivuilla reagoi puheeseen.
Myös pääministeri Matti Vanhanen korosti viime elokuussa Ilomantsissa pitämässään puheessa Suomen käyneen erillissotaa NL:a vastaan.
Tähän Vanhasen muotoiluun ei Venäjä millään tavalla reagoinut.
Parhaimmillaan saksalaisia sotilaita oli pohjoisessa Suomessa noin 220 000 eli enemmän kuin alueen alkuperäisiä asukkaita. Itärajasta 500 kilometriä oli saksalaisten vastuulla. Seikka, joka tuskin ainakaan vahvistaa erillissotaväittämän uskottavuutta.
Ja entä sitten hätäavuksi Saksalta kesällä -44 saadut saksalaiset lentäjät ja heidän Stuka-syöksypommittajansa? Mannerheimin pyynnöstä Suomeen tulleella lento-osasto Kuhlmeylla oli ratkaiseva osuus NL:n suurhyökkäyksen torjumisessa.
Lisäksi Suomen sotaponnisteluja edesauttoi merkittävästi Hitlerin päätös roikkua kynsin hampain kiinni Narvan rintamassa Baltiassa. Näin puna-armeija ei voinut edes kesäkuun suurhyökkäyksen aikana iskeä kaikella voimallaan Suomen kimppuun.
Erillissodan puolesta tuskin puhuu sekään, että Suomi luovutti natsi-Saksalle ainakin 8 juutalaista -todennäköisesti enemmän.
Tai se, että Suomen sodankäynti, teollisuustuotanto ja elintarvikehuolto olivat riippuvaisia Saksasta. Suomella oli Saksan viennissä erikoisasema, jota ilman sen taistelu olisi käynyt hyvin vaikeaksi, ellei jopa mahdottomaksi. Vailla merkitystä ei liene ollut sekään, että sankka joukko suomalaisia SS-miehiä palveli Saksan komennossa.
Toimittaja: "Olivatko Suomi ja natsi-Saksa de facto liittolaisia?"
Jokisipilä: "Kyllä.
asiaa viruttaa ja vanuttaa.
Eiköhän se "erillissota" ole ratkaistu liittolaisvaltioissa. Neuvostoliitossa, USA:ssa, Britanniassa ja Rankassa, sekä muutamissa pienemmissä valtioissa jo aikoja sitten.
Ja me itkemme vielä täällä ja yritämme kirjoittaa historiaa uudestaan.
Miksi?
Kyllä hävettää suomalaisten puolesta.
Hävettää täällä palstoilla lymyilevien suomensyöjien puolesta. Kuvottavia paskiaisia.
kirjoittaa uudestaan.
Miksi ei tunnusteta, että hävittiin sota rikollisten puolella?
Erillissota on niin kotikutoinen keksintö kuin olla ja voi. Ulkomainen historiankirjoitus ei sitä tunnusta.
Nyt voidaan taas huutaa että se on voittajien historiankirjoitusta!!! Niin se on ja se kertoo mitä siellä meidän veljeilyistä sakujen kanssa yleisesti ajateltiin.
Sodan jälkeen skriivaillut suomipojan historiankirjat imi sodan ajan poliitikkojen erillissotateesin lähes täysin kritiikittömästi. Sitä ei vaivauduttu tai edes haluttu lähteä tikulla sen syvemmältä tonkimaan ;) Kriittisiä ääniä teesiä vastaan ei aivan nykypäivää poislukien ole juuri kuulunut.
Kuitenkin erillisotateesi rukattiin pelkästään propagandistisiin tarkoituksiin ja oikeuttamaan hypoteettisesti myöhemmin tehtyjä ratkaisuja.
Luin jostain (ja pistin ylös) Tutkija Ilkka Herlinin mainion yhteenvedon suomen sisäänpäin lämpiävästä erillissota historiankirjoituksesta :
Suomalainen historiankirjoitus on myynyt jatkosodan samassa puolustustaistelupaketissa talvisodan kanssa ja ilman sotasyyllisyysoikeudenkäynnin puolustuspuheiden ja suomalaisen historiankirjoituksen myöhemmin antamaa tekohengitystä erillissotateesi olisi haudattu jo kauan sitten. Muodollisen liittosopimuksen puuttuminen ja jatkosodan valtaosin kansalliset tavoitteet ovat tässä yhteydessä täysin epäolennaisia, sillä ilman Saksaa ja sen tukea Suomen taistelu olisi ollut sula mahdottomuus. Suomi kävi jatkosotaansa koordinoidusti Saksan kanssa ja noudatti sotatoimissaan pilkuntarkasti yhteisten sotilasvaltuuskuntaneuvottelujen pöytäkirjoja.
Lyhyesti ja osuvasti kiteytetty ;)
Sergei Katko (lystikäs nimimerkii muuten)tiivisti asian luonteen tuossa siteerauksessaan. Käsite erillissota on mitään tarkastelua täysin kestämätön; ikään kuin Suomi ja Saksa ihan sattumanvaraisesti olisivat sotineet samaa vihollista vastaan samaan aikaan.
Meillä on tapana pyhittää eräitä sotiimme liittyviä asioita ulkopuolelle hyväksytyn keskustelun. Yksi kipupiste on se, että Suomi sotiessaan konkludenttisessa liittosuhteessa Saksan kanssa samalla oli paitsi edistämässä omia intressejään myös Saksan sotilaallisia intressejä.
Emmekö voisi rehellisesti myöntää sotineemme Saksan rinnalla, koska se ratkaisu oli nähtävissä olleista ratkaisuista käyttökelpoisin.
Käyttäisin liittosuhteesta ilmaisua konkludenttinen, mikä parhaiten kuvaa liittosuhteen laatua.
on minulle tuttavia.
Nuoruudenhuimia suomalaisia, nyt jo yli 80-vuotiaita.
Onkohan kukaan kirjoittanut Saksan itärintamaman sotareissuista muistelmia aivan viime vuosina?
Hiukan ennen kuolemaansa?
Kaunokirjallisena esityksenä muistan Niilo Lauttamuksen "Vieraan kypärän alla", joka ilmeisimminkin perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin SS-joukoissa. Kirja ei ole dokumentti vaan fiktiota.
Laitoit ainakin mun korville uuden termin liittolaissuhteelle ;)
Konkludenttinen tarkoitti mun muistaakseni jotensakin olosuhteista ja käyttäytymisestä johdettua liittoa? Mä voin kyllä muistaa väärinkin ;) Koalitiosuhde on mun muistaakseni ainakin Mauno Jokipiin käyttämä termi sakujen kanssa hääräämiselle ;)
Keskustelun ulkopuolelle pyhittämisestä voisi jo hipi hiljaa päästä eroon. Onhan sitä jo yli 60 vuotta taaperrettu sodan jälkeen ja sodan nähneet ja kokeneet rupeaa olemaan manan majoilla.
Tulisiko se vapautuminen sitten sodan sukupolven poistumisen myötä vai jääkö erillissota elämään politisoituna asiana tai isänmaallisuuden merkkinä tms.?
itärajalla ja eikös niillä ollut itsenäistäkin rintamavastuuta?
""miehitysjoukkoina Norjassa kesäkuuhun 1941 saakka, jonka jälkeen siirrettiin Suomeen ja alistettiin Mannerheimille."""