mitä mieltä ootte itsarista? itse olen sitä mieltä että se on väärin...mutta entä te muut kiinnosta niinku tiätää....
mielipiteitä itsemurhasta
jokulaku
17658
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
... Tehty tappo on väärin, lisäksi myös Syntiä.
lahkolaisen ongelma, ei normaalin ihmisen.
Synti on ihmisten ongelma ... ehkä se päteminen loppuu? ;)
Kyllä se on VÄÄRIN itseä ja muita kohtaan.
Täällä meilläpäin nuori teki sen, ja nyt se kummittelee 8-tiellä,sen koti on 8-tien laidassa yksinäisellä paikalla, ja siinä se tyttö on nähty,
eräs auto väisti sitä ja kamalaa jälkeä synty, mutta kuka uskoo että siinä väistettiin tyttöä jota ei oo "enään"
uskovat kuin sinä.
Bill Myersin kirjasarjaa Kielletyillä ovilla? jos et niin kannattaa (mikäli uskallat...) ku ku yhessä kirjassa (oisko 2) niin on just vähä samanlaista juttua ku tossa että nähään joku kuollu kummittelemassa jossain talossa jonne se oli tapettu......siinä selitys on se että koska ihmiset menevät kuoleman jälkeen taivaaseen tai helvettiin niin ne ei voi jäädä kummittelemaan vaan se kummittelija on yksi demoneista (saatanan palvelija...eli entinen enkeli) sillä demonit näkevät ja tietävät meidän elämästä asioita (kuten enkelitkin) ja voivat näin ilmoitella myös menneitä...ja tulevia asioita....ja ne voi tosiaan muuttaa olomuotoaan...esim nyt tässä tapauksessa varmaanki siksi tytöksi joka oli nähty siellä tiellä....
ellei sitten kyseessä ole itselle tehty eutanasia.
Varsinkin uskonnollisista syistä tehdyt itsarit tuntuvatniin turhilta.
Koska Jasuliini lopettaa sen pätemisen? ;)
Tarvitseeko tuomita?
Jos missä, niin itsemurhan tehneen tapauksessa lienee tarpeetonta tuomita. Henkilöhän on siirtynyt kaiken inhimillisen tuomiovallan tavoittamattomiin. Ajattelisin jokaisen terveen ihmisen haluavan elää. Eikö elämänhalu kuulu terveyteen? Tästä jontuu päättelemään, että oman elämänsä lopettaneen täytyy olla jotenkin sairas.
Itsemurhaa harkitsevan pitäisi mennä ajoissa ammattiauttajan luo. Hänen elämässään tulee vaihe, jolloin hän ei enää kykene hakeutumaan hoitoon. Meidän ihmisten pitäisi ymmärtää ajoissa
arvioida tilanteemme. Elävänä meillä on kaikki mahdollisuudet. Kuolleena olemme ne menettäneet lopullisesti. Itsemurhaa harkitsevan tulisi ajatella (rakastaa) sen verran itseään, että huomioisi (rakastaisi) myös niitä, joille läheisen itsemurha on aina kohtuuton isku ja suru.
Itsemurhasta ei ole viime kädessä vastuussa kukaan muu kuin sen tekijä. Häntä on kuitenkin myöhäistä tuomita, sen jälkeen kun hän on tuominnut itsensä.
Kaurniemi
"tsemurhasta ei ole viime kädessä vastuussa kukaan muu kuin sen tekijä."
Saattaa olla noinkin, toisaalta nimenomaan ympäristöstä imetyt vaikutteet usein johtavat tuohon päätökseen.
Toinen tilanne on tietysti esim. lessujen joukossa tapahtuneet äitien itsemurhat, joissa yhteisö on selkeästi syyllinen siihen että ajoivatyksilön itsemurhaan.
Ei kukaan muu
En voi hyväksyä vastuun siirtämistä toiselle.
Tuskin moni muukaan. Ja ilmaisuni "viime kädessä" tarkoittaa juuri sitä, että viimekäden ratkaisu on tekijällä itsellään.
Ajatus kostosta (sitten näkevät, mitä ovat aikaan saaneet) on mahdollinen. Viha ja anteeksiantamattomuus ovat todella kuin ottaisi
myrkkyä ja sitten odottaisi jonkun muun kuolevan siihen. Katkeruus ja anteeksiantamattomuus ovat tuhoavia ja tappavat ajanoloon. En voi hyväksyä ajatusta, että voisi lopettaa elämänsä ja syyttää siitä jotakuta toista. Ajatus lähtee sairaasta mielestä, joten terapia olisi tarpeellista.
Antakaa anteeksi, jos olen väärässä! Kaurniemi.
Huomaa "viime kädessä"!
Toivon, että ilmaisuni "viime kädessä" huomioidaan
tässä. Itsemurhan toimeenpano on tekijän omassa
päätöksessä ja teossa. Sitä ei voi asettaa jonkun toisen syyksi.
Tällä tavalla kuollutta on turha enää tuomita.
Joka vielä elää ja harkitsee vaikkapa ajatellen:
Kyllä minä niille vielä näytän. Sittenpähän näkevät jne. Vihan ja katkeruuden mielessään helliminen on jo hidasta itsensä tuhoamista.
Kuka onkaan sanonut, että anteeksiantamattomuus on kuin ottaisi myrkkyä ja sitten odottaisi jonkun muun kuolevan siitä? Olen sitä mieltä, että ensimmäisenkin itsetuhon ajatuksen ilmaanuttua on parasta kääntyä hyvän terapeutin ja vaikkapa sielunhoitajankin puoleen.
Kaurniemi.
yksipuolinen.
Kyseessä ei varmaankaan aina ole "kosto".
Kyseessä saattaa olla pelkkä puhdas pakeneminen.
Tai pahimmillaan uskonnollisiin satuihin perustuva luulo siitä että kuoleman jälkeen on jotain jota siinä hetkessä haluaa.
Toki päätös on yksilön. Manipuloijallakin on vastuunsa, siitä huolimatta.
Koska Jasuliini lopettaa sen pätemisen? ;)
Henkilö, joka ajautuu tilanteeseen jolloin ainoa ulospääsytie on itsemurha, on äärimmäisessä hädässä. Tavallisen kanssaihmisen resurssit eivät ymmärtääkseni riitä umpikujassa olevan lähimäisen riittävään auttamiseen.
Osin on myös ns. sokeutta, eikä selviä ennusmerkkejä osata tai haluta ymmärtää.
Ne henkilöt jotka lähipiirissäni ovat tehneet itsemurhan ovat jättäneet jälkeensä surua ja murhetta, itsesyytöksiä ja voimattomuutta.
Mutta toisaalta myös tunteen siitä, ettei valinta ollut yllättävä. Kaikki eivät jaksa sen taakan alla jonka elämä kulloinkin antaa kannettavaksi.
Tuomisteminen lienee aiheetonta. Jos velkavankeuteen tietentahtoen joutunut pieten lasten isä tai äiti päättää päivänsä ja jätää pesueensa puille paljaille voidaan tietysti perustellusti myös arvostella ratkaisua.
Lopullisuudessaan kuolema on asia joka pysäyttää tulipa se sitten viikatemiehen tai hirvikiväärin muodossa.
Että silleen...
Eutanasia on ok, jos potilas itse oikeasti tahtoo sitä. Myös jonkin asian puolesta uhrautuminen on minusta hyväksyttävää (noh, tietysti riippuu asiasta), mutta muuten itsemurha on huono juttu. Aina kerkiää kuolla, nauttikaa elämästänne kun vielä voitte! (ja minä en nyt kehoita rällästämään, öykkärikuluttamaan tai muuten rietasta elämää viettämään)
Itsemurha on pahin synti, mitä ihminen voi tehdä. Ei ole oikeutta ottaa oman käden kautta henkeänsä. Eikä tarvetta.
terveisin. ei vl