Tulin vaan sanomaan, että...

...kylläpä tuo Paula Lehtomäki puhuu hyvää englantia, ja sujuvasti kuin äidinkieltään! Antoi juuri näytteen uutisissa (joku on kai nähnyt saman jo pääuutisissa, jotka minulta jäivät näkemättä).

Paulan kielitaito näkyy olevan kokonaan toista luokkaa kuin Vanhasen tai yhdenkään toisen nykyministerin Erkki Tuomiojaa lukuunottamatta, on myös selvästi parempi kuin komisaari Rehnin. Että tommosia tyttöjä(kin) sieltä Kainuusta tulee, ja tietääkseni ihan rajan pinnasta. Eikö hänen isänsä ollutkin rajajääkäri (vai rajavääpeli?).

Mutta mien se menikään se vanha sanonta yhdestä pääskystä...?

Kun lupaukseni mukaan koetan olla puhumatta pahaa kepusta ja kepulaisistakin (siis oikeista kepulaisista), niin eipä tässä muuta kuin

hyvää yötä!
421656
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 42

Vanhimmat

taas tuli tärkeää tietoa kepukansalle...
varmaan annatkin sille ensi yönä.....

Äänestä

Lisäksi Lehtomäki puhuu yhtä sujuvasti mm. Venäjää.

Äänestä

... ettei hän osaa kunnolla englantia. Mutta osaamattomuus ja tietämättönyys paljastuu karmeasti, kun ryhtyy arvostelemaan Rehnin englannnin osaamista. Rehn on sentään opiskellut Oxfordin yliopistossa ja suorittanut siellä tohtorin tutkinnon ja ollut europarlamentin jäsen ja komissaari Liikasen kabinettipäällikkö ja nyt pari vuotta itsekin komission jäsenenä.

Äänestä
  • Lehtomäki muuten puhuu parhaiten venäjää vieraista kielistä, hän on opiskellut Leningradin yliopistossa.

    Äänestä

  • oivahärkönen kirjoitti:

    Lehtomäki muuten puhuu parhaiten venäjää vieraista kielistä, hän on opiskellut Leningradin yliopistossa.

    ...

    Äänestä

  • oivahärkönen kirjoitti:

    Lehtomäki muuten puhuu parhaiten venäjää vieraista kielistä, hän on opiskellut Leningradin yliopistossa.

    Joko Lehtomäki ehti opiskella Leningradin yliopistossa? Vai onko Pietari sinulle edelleen Leningrad?

    En toki osaa mielestäni tarpeeksi hyvn englantiakaan, mutta olen minä siitä kyllä YK:n rauhanturvajoukkojen upseereille laaditun kielitutkinnon suorittanut, ja voin vakuuttaa, että ainakin foneettisesti minun englantini on parempaa kuin Olli Rehnin.

    1800-luvulla oli Iisalmen emäpitäjän kirkkoherrana rovasti Theodor Brofeldt, Juhani Ahon isä. Hänestä sanottiin, että hän puhuu ruotsiakin (ilmeisesti äidinkieltään) savon murteella. Minusta Olli Rehnin englannissa hänen savolaisuutensa kuuluu selvempänä kuin hänen suomen kielessään.

    En omaa kovin korkeita opintosaavutuksia, mutta kilelellisesti lahjakkaana minua on aina pidetty. Jo poikasena parissa vuodessa opin ruotsin kielen - jota sen jälkeen olen vain unohtanut - ja espanjankin opin vielä keski-ikäisenä sen verran hyvin, että kyllä minä silläkin pärjään espanjankielisessä maailmassa.

    Äänestä

  • Olli Rehnin puhe on erittäin kankeaa ja hän joutuu esiintyessään turvautumaan papereihin. Kielten opettajat olivat aiemmin huolestuneita Rehnin yksipuolisesta kieliopin käytöstä ja latteahkosta ilmaisuvoimasta.

    Kepulaisilla on omituinen tarve väittää mustaa valkoiseksi, niin kuin nyt tässä kielikysymyksessä. Minulle tosiasiat merkitsevät sen verran, että voin aivan rauhassa sanoa Pertti Salolaisen ja Kari Rajamäen englannin olevan kohtuullisen raskasta kuunneltavaa (uskoisin Salolaisen kuitenkin ymmärtävän kuulemaansa ja puhumaansa). Kekkonenkin puhui hyvää englantia. Kepulaiset suurmiehet ovat vähissä, joten mitä hyvänsä poliittisen prosessin huipulle nostamaa kepupoliitikkoa pitää ilmeisesti puolustaa kynsin hampain.

    Äänestä

  • individi kirjoitti:

    Olli Rehnin puhe on erittäin kankeaa ja hän joutuu esiintyessään turvautumaan papereihin. Kielten opettajat olivat aiemmin huolestuneita Rehnin yksipuolisesta kieliopin käytöstä ja latteahkosta ilmaisuvoimasta.

    Kepulaisilla on omituinen tarve väittää mustaa valkoiseksi, niin kuin nyt tässä kielikysymyksessä. Minulle tosiasiat merkitsevät sen verran, että voin aivan rauhassa sanoa Pertti Salolaisen ja Kari Rajamäen englannin olevan kohtuullisen raskasta kuunneltavaa (uskoisin Salolaisen kuitenkin ymmärtävän kuulemaansa ja puhumaansa). Kekkonenkin puhui hyvää englantia. Kepulaiset suurmiehet ovat vähissä, joten mitä hyvänsä poliittisen prosessin huipulle nostamaa kepupoliitikkoa pitää ilmeisesti puolustaa kynsin hampain.

    Ei siinä puoluetaustalla ole mitään tekemistä. Nythän suomalaisten kömpelöön ulosantiin vierailla kielillä ollaan viimenkin kouluissa tarttumassa. -Keskitytään entistä enemmän suulliseen esitykseen.

    Äänestä

  • veegouruum kirjoitti:

    Ei siinä puoluetaustalla ole mitään tekemistä. Nythän suomalaisten kömpelöön ulosantiin vierailla kielillä ollaan viimenkin kouluissa tarttumassa. -Keskitytään entistä enemmän suulliseen esitykseen.

    Omana kouluaikanani kielioppi oli kunniassa, kuten karttakeppikin. Elävä kieli vaatii heittäytymistä.

    Äänestä

  • individi kirjoitti:

    Olli Rehnin puhe on erittäin kankeaa ja hän joutuu esiintyessään turvautumaan papereihin. Kielten opettajat olivat aiemmin huolestuneita Rehnin yksipuolisesta kieliopin käytöstä ja latteahkosta ilmaisuvoimasta.

    Kepulaisilla on omituinen tarve väittää mustaa valkoiseksi, niin kuin nyt tässä kielikysymyksessä. Minulle tosiasiat merkitsevät sen verran, että voin aivan rauhassa sanoa Pertti Salolaisen ja Kari Rajamäen englannin olevan kohtuullisen raskasta kuunneltavaa (uskoisin Salolaisen kuitenkin ymmärtävän kuulemaansa ja puhumaansa). Kekkonenkin puhui hyvää englantia. Kepulaiset suurmiehet ovat vähissä, joten mitä hyvänsä poliittisen prosessin huipulle nostamaa kepupoliitikkoa pitää ilmeisesti puolustaa kynsin hampain.

    ...Ei ne kuitenkaan niin vähissä ole kuin muiden puolueiden suurmiehet!

    Äänestä

  • JormaKKorhonen kirjoitti:

    Joko Lehtomäki ehti opiskella Leningradin yliopistossa? Vai onko Pietari sinulle edelleen Leningrad?

    En toki osaa mielestäni tarpeeksi hyvn englantiakaan, mutta olen minä siitä kyllä YK:n rauhanturvajoukkojen upseereille laaditun kielitutkinnon suorittanut, ja voin vakuuttaa, että ainakin foneettisesti minun englantini on parempaa kuin Olli Rehnin.

    1800-luvulla oli Iisalmen emäpitäjän kirkkoherrana rovasti Theodor Brofeldt, Juhani Ahon isä. Hänestä sanottiin, että hän puhuu ruotsiakin (ilmeisesti äidinkieltään) savon murteella. Minusta Olli Rehnin englannissa hänen savolaisuutensa kuuluu selvempänä kuin hänen suomen kielessään.

    En omaa kovin korkeita opintosaavutuksia, mutta kilelellisesti lahjakkaana minua on aina pidetty. Jo poikasena parissa vuodessa opin ruotsin kielen - jota sen jälkeen olen vain unohtanut - ja espanjankin opin vielä keski-ikäisenä sen verran hyvin, että kyllä minä silläkin pärjään espanjankielisessä maailmassa.

    Ja osaat kaikkea paremmin kuin muut. Heh heh. Kirjoitit jopa työtodistukset itse. Heh heh.

    Äänestä

  • konttorirotaksi kirjoitti:

    Ja osaat kaikkea paremmin kuin muut. Heh heh. Kirjoitit jopa työtodistukset itse. Heh heh.

    Sotilasuralla kun aloitetaan aina kenttähommista, ja niistä sitten koulutuksen ja kokemuksen kautta edetään siisteimpiin sisätöihin.

    Niin minäkin. Jääkärikouluttajana komppaniassa ja aliupseerikoulussa urani aloitin. ja jatkoin vielä melko kauan kanta-aliupseerien vuoden mittaisen peruskurssin jälkeen, jonka kurssin selvitin linjani primuksena.

    Sitten kävin huoltokoulun ja siirryin huollon töihin, joissa etenin suuren varuskunnan muonittajaksi ja huoltoupseerin sijaiseksi.

    Sitten siirryin hallintopuolen esikuntatehtäviin, arvostettuun esikuntavääpelin tehtävään. Esikuntavääpeli on usein komentajan tärkeimpiä apulaisia. Mestarikurssin käytyäni nimikkeeni muuttui toimistopäälliköksi.

    Sitten kävin luutnanttikurssin ja sen priimuksena selvitetyäni jäin opinahjooni Esikuntakouluun henkilöstöhallinnon opettajaksi. Opetin ainetta nelisen vuotta monille henkilökunnan (upseerien, toimiupseerin ja siviilien) kursseille ja lopuksi toimin siellä mestarikurssin johtajana.

    Sitten siirryin Pääesikunnan komento-osastoon, sen henkilötoimistoon, jossa toimistoupseerina vastasin koko valtakunnan toimiupseerien (yli 5000 miestä) ylätason asioista (siirrot, komennutkset, ylennykset, nimitykset, virkaurasuunnittelu yms..)

    Niin, kun puolustusvoimat saivat ensimmäiset neljä kapteenin vakanssia toimiupseereille vuoden 1979 alussa, olin yksi ylennetyistä ja nimitetyistä.
    Sitä pitemmälle ei kukaan toimiupseeri ole koskaan päässyt.
    Että sellainen konttorirotta...

    Niin, siinä sivussa tein myös kolme pitkä YK:n rauhanturvaajareissua, Kyprokselle, Siinaille ja Golanille, yhteensä neljättä vuotta meni niissä.

    Ja kaikki edellä kerrottu on varmasti totta. Jospa sinäkin jo vihdoin painaisit sen mielesi, jottei sinun tarvitse enää yhdeksättäkymmentäkahdeksatta kertaa noita avuttomia herjojasi yritellä.

    Äänestä

Huonoin enklanninkielen taitaja mitä on ollut Suomen historiassa.

Äänestä
  • Eipä Rajamäki Suomea häpäissyt vaan itsensä ja ne henkilöt, jotka hänet ministeriksi valitsivat. Olisi todella ollut viisasta pitää mölyt mahassaan ja käyttää tulkkia kaikissa lausunnoissa eikä yrittää sellaista mitä ei osaa. Hämmästelen vain miten tällaiset tankerot pääsevät esiintymään. Lehtomäki ja Tuomioja ovat ilmeisesti ainoita, jotka jotain osaavat.

    Äänestä

  • ;----)))

    Äänestä

  • Otsikossa kysymys kirjoitti:

    ;----)))

    Mika Häkkinen saa ainakin magnacumlauden kielitaidostaan, jos häntä vertaa suurimpaan osaan meidän hallituksemme jäsenistä. Mikan mongerrus oli jollain lailla edes humoristista, kun näitä muita hyväkkäitä kuunnellessa (sikäli kun puhuvat mitään) tulee tuskan hiki. Odotankin milloin tulee "rajamäkivitsejä", vitsi tietty jo itsessään, hehheh.

    Äänestä

Vierailin näillä saiteilla ajankuluksi heti aamulla. Sallinet lisäyksen tietoihisi Paula Lehtomäestä. Hän on yksi parhaimmista kansanedustajista joka hallitsee täydellisen taidon monissa kielissä. Tällaisia tyttöjä kasvaa Vartiuksessa, kansakouluopettajan perheessä. Vartiuksen osaat paikallistaa.

Ministerien kielitaito on vähän niin ja näin, Heinäluoma osaa sujuvasti vain äidinkieltään. Mutta se että Rajamäki menee munaamaan itsensä yrittää puhua englantia osaamatta pätkän vertaa. Mitenkä sen saksan kielen laita lienee, jota Lipponenkin mainostaa tämän päivän iltalehdissä, olisi kiva kuulla. Rajamäestä sun muistakin kielitaidottomista ministereistä voi sanoa Intoa on puhua kieliä mutta taito puuttuu.

Äänestä
  • ...se Paula on? Olen tokí käynyt Vartiuksessa monastikin, jo aikoinaan Topografikunnan hommissa ollessani kartoituksen mittaustöissä Vuosangassa ja raja-alueellakin, jolloin nimenomaan Vartiuksesta haimme rajavyöhykkeellä liikkumisluvan. Muutama vuosi sitten viimeksi sotiemme Itä-Karjalan taistelupaikoille (Rukajärven suunnalle) tekemällämme retkellä menimme ja palasimme Vartiuksen kautta.

    Siis Paulan äiti ilmeisesti oli se opettaja. Eikö hänen isänsä ollutkin rajamiehiä?

    Tunnettu näyttelijänne, huippukomedienne Ulla Tapaninen on myös kuhmolaisen rajavääpelin tytär. Hänen isänsä, jo ammoin edesmenneen vääpeli Antti Tapanisen joskus nuorena mielehä tapasinkin jossain liittomme kokouksessa.

    Äänestä

  • JormaKKorhonen kirjoitti:

    ...se Paula on? Olen tokí käynyt Vartiuksessa monastikin, jo aikoinaan Topografikunnan hommissa ollessani kartoituksen mittaustöissä Vuosangassa ja raja-alueellakin, jolloin nimenomaan Vartiuksesta haimme rajavyöhykkeellä liikkumisluvan. Muutama vuosi sitten viimeksi sotiemme Itä-Karjalan taistelupaikoille (Rukajärven suunnalle) tekemällämme retkellä menimme ja palasimme Vartiuksen kautta.

    Siis Paulan äiti ilmeisesti oli se opettaja. Eikö hänen isänsä ollutkin rajamiehiä?

    Tunnettu näyttelijänne, huippukomedienne Ulla Tapaninen on myös kuhmolaisen rajavääpelin tytär. Hänen isänsä, jo ammoin edesmenneen vääpeli Antti Tapanisen joskus nuorena mielehä tapasinkin jossain liittomme kokouksessa.

    Kyllä Paulan isä oli saanut opettaja koulutuksen Kajaanin seminaarissa. Isä kuoli jo kauan sitten.
    Siitä rajamiehenä olemisesta en tiedä.

    Äänestä

  • JormaKKorhonen kirjoitti:

    ...se Paula on? Olen tokí käynyt Vartiuksessa monastikin, jo aikoinaan Topografikunnan hommissa ollessani kartoituksen mittaustöissä Vuosangassa ja raja-alueellakin, jolloin nimenomaan Vartiuksesta haimme rajavyöhykkeellä liikkumisluvan. Muutama vuosi sitten viimeksi sotiemme Itä-Karjalan taistelupaikoille (Rukajärven suunnalle) tekemällämme retkellä menimme ja palasimme Vartiuksen kautta.

    Siis Paulan äiti ilmeisesti oli se opettaja. Eikö hänen isänsä ollutkin rajamiehiä?

    Tunnettu näyttelijänne, huippukomedienne Ulla Tapaninen on myös kuhmolaisen rajavääpelin tytär. Hänen isänsä, jo ammoin edesmenneen vääpeli Antti Tapanisen joskus nuorena mielehä tapasinkin jossain liittomme kokouksessa.

    On se kumma kun kaikista sotilaiden lapsista tulee fiksuja ja ylen taitavia. Vaikka isä yleensä on täysi....
    Enkä oikein usko että sotilaiden vaimoiksi hakeutuisi erityisen lahjakkaita naisia joilta lasten geenit periytyisivät. Taitaa olla niin kuin olen arvellut, että sotilaiden lapsien isä on usein ihan joku muu kuin kuvitellaan....

    Äänestä

  • lapsista kirjoitti:

    On se kumma kun kaikista sotilaiden lapsista tulee fiksuja ja ylen taitavia. Vaikka isä yleensä on täysi....
    Enkä oikein usko että sotilaiden vaimoiksi hakeutuisi erityisen lahjakkaita naisia joilta lasten geenit periytyisivät. Taitaa olla niin kuin olen arvellut, että sotilaiden lapsien isä on usein ihan joku muu kuin kuvitellaan....

    ...sotilaiden lapsista nimittäin fiksuja. Kuten Ensio Siilasvuo (isä kenraaki Hjalmar Siilasvuo), Gustav Hägglund (isä kenraali Woldemar Hägglund), ja nykyinen puolustusvoimiemme komentaja Juhani Kaskeala (isä eversti Pauli Kaskeala), ja hyvin monta muuta.

    Myös siviilipuolella menestyneitä sotilaiden lapsia on liuta. Antero Jyränki, Pertti Torstila, Kari Heiskanen ... voi, omassa tuttavapiirissänikin useita, joita en viitsi tässä nimetä. No, onhan oma poikanikin suhteellisen hyvin menestynyt elämässään.

    Sotilaat ovat ilmeisesti olleet usein hyviä isiä ja kasvattajia myös lapsilleen. Noin se kai on nähtävä.


    Helsingin Sanomissa esitellään juuri ilmestyneet kenraali Gustav Hägglundin muistelmat. Unto Hämäläinen niistä toteaa mm. seuraavaa:

    "Jo esipuheessa kenraali tekee pelin selväksi. ””Elämäni on ollut mahtava. Se on ollut jännittävä kuin dekkari, kiehtova kuin romaani. soljuva kuin runo. Sen parhaat palat olen valinnut tähän kirjaan””.

    ””Aktiivinen muisti teki kirjoittamisesta kiehtovaa: se unohtaa erehdykset ja kultaa menestykset. Tätä nautintoa en halunnut pilata etsimällä objektiivista totuutta”” sanoo Hägglundin "Köpi".

    Hieman samassa hengessä minäkin vaatimattomat muistelmani kirjoittelin jo kahdeksan vuotta sitten. Ja nuo "Köpin" sanat itsestään ja elämästään kuulostavat kovin samanlaisilta kuin mitä täällä joskus on ystävällisesti sanottu minusta ja muisteluistani!

    Olen tuntenut ”Köpin” nuoresta siitä saakka, kun hän joskus 1960-luvun puolivälissä tuli nuorena yliluutnanttina – pian tosin kapteeniksi yleten – asumaan yläpuolelleni samassa talossa Santahaminassa. Ja olihan hän sitten jo everstinä vuoden komentajanani eli Suomen YK-pataljoonan komentajana Siinailla 1978-79. Hyvä komentaja olikin, ja tehtäväni – komentotoimiston toimistoupseeri – vuoksi kanssakäymisemme oli päivittäistä.

    Poikkeuksellinen ura Hägglundilla on ollut. Aina ensimmäisten joukossa ellei peräti ykkösenä mihin tahansa. Puolustusneuvoston pitkäaikaisena sihteerinä hän loi hyvät suhteet valtiojohtoomme ja poliitikoihimme. 81 vanhempaa everstiä ohittaen hänestä tuli kenraali jo 1980-luvun alkupuolella, ja pääsi taas Lähi-itään, nyt kaikkien maiden YK-joukkojen komentajaksi. Sitten pian puolustusvoimain komentajaksi. Ja vielä eläkeläisenä viideksi vuodeksi EU:n korkeimmaksi sotilasviranomaiseksi Brysseliin.

    Juttu on otsikoitu: ”Onnenpekka kenraalina. Gustav Hägglund kirjoitti omahyväiset muistelmat”. Mutta todetaan myös, että ”Menestykseen on luonnollinen selitys: hän on muita etevämpi!”.

    Hyllyssäni on yksi aiempi kirja Hägglundista, Jorma Marttalan kirjoittama ”Gustav Hägglund, onnekas kenraali”. Täytyypä hankkia tuokin, ja koetan saada sen Köpin omistuskirjoituksella varustettuna”.

    Hämäläinen ennustaa, että ”onnekkaalla kenraalilla” on edelleen onnea, eli kirjasta tulee bestseller.

    Äänestä

  • JormaKKorhonen kirjoitti:

    ...sotilaiden lapsista nimittäin fiksuja. Kuten Ensio Siilasvuo (isä kenraaki Hjalmar Siilasvuo), Gustav Hägglund (isä kenraali Woldemar Hägglund), ja nykyinen puolustusvoimiemme komentaja Juhani Kaskeala (isä eversti Pauli Kaskeala), ja hyvin monta muuta.

    Myös siviilipuolella menestyneitä sotilaiden lapsia on liuta. Antero Jyränki, Pertti Torstila, Kari Heiskanen ... voi, omassa tuttavapiirissänikin useita, joita en viitsi tässä nimetä. No, onhan oma poikanikin suhteellisen hyvin menestynyt elämässään.

    Sotilaat ovat ilmeisesti olleet usein hyviä isiä ja kasvattajia myös lapsilleen. Noin se kai on nähtävä.


    Helsingin Sanomissa esitellään juuri ilmestyneet kenraali Gustav Hägglundin muistelmat. Unto Hämäläinen niistä toteaa mm. seuraavaa:

    "Jo esipuheessa kenraali tekee pelin selväksi. ””Elämäni on ollut mahtava. Se on ollut jännittävä kuin dekkari, kiehtova kuin romaani. soljuva kuin runo. Sen parhaat palat olen valinnut tähän kirjaan””.

    ””Aktiivinen muisti teki kirjoittamisesta kiehtovaa: se unohtaa erehdykset ja kultaa menestykset. Tätä nautintoa en halunnut pilata etsimällä objektiivista totuutta”” sanoo Hägglundin "Köpi".

    Hieman samassa hengessä minäkin vaatimattomat muistelmani kirjoittelin jo kahdeksan vuotta sitten. Ja nuo "Köpin" sanat itsestään ja elämästään kuulostavat kovin samanlaisilta kuin mitä täällä joskus on ystävällisesti sanottu minusta ja muisteluistani!

    Olen tuntenut ”Köpin” nuoresta siitä saakka, kun hän joskus 1960-luvun puolivälissä tuli nuorena yliluutnanttina – pian tosin kapteeniksi yleten – asumaan yläpuolelleni samassa talossa Santahaminassa. Ja olihan hän sitten jo everstinä vuoden komentajanani eli Suomen YK-pataljoonan komentajana Siinailla 1978-79. Hyvä komentaja olikin, ja tehtäväni – komentotoimiston toimistoupseeri – vuoksi kanssakäymisemme oli päivittäistä.

    Poikkeuksellinen ura Hägglundilla on ollut. Aina ensimmäisten joukossa ellei peräti ykkösenä mihin tahansa. Puolustusneuvoston pitkäaikaisena sihteerinä hän loi hyvät suhteet valtiojohtoomme ja poliitikoihimme. 81 vanhempaa everstiä ohittaen hänestä tuli kenraali jo 1980-luvun alkupuolella, ja pääsi taas Lähi-itään, nyt kaikkien maiden YK-joukkojen komentajaksi. Sitten pian puolustusvoimain komentajaksi. Ja vielä eläkeläisenä viideksi vuodeksi EU:n korkeimmaksi sotilasviranomaiseksi Brysseliin.

    Juttu on otsikoitu: ”Onnenpekka kenraalina. Gustav Hägglund kirjoitti omahyväiset muistelmat”. Mutta todetaan myös, että ”Menestykseen on luonnollinen selitys: hän on muita etevämpi!”.

    Hyllyssäni on yksi aiempi kirja Hägglundista, Jorma Marttalan kirjoittama ”Gustav Hägglund, onnekas kenraali”. Täytyypä hankkia tuokin, ja koetan saada sen Köpin omistuskirjoituksella varustettuna”.

    Hämäläinen ennustaa, että ”onnekkaalla kenraalilla” on edelleen onnea, eli kirjasta tulee bestseller.

    Kun Hägglund 1980-luvun alussa opiskeli Harvardissa ja teki maineikkaan yliopiston vaatiman lopputyön, hän toteaa siitä seuraavaa:

    "Tutkielmani johtopäätöksenä totesin, että Neuvostoliitto tulee häviämään varustelukilvan, koska se ei pysty vastaamaan amerikkalaisten haasteeseen. Tässä olin rutkasti aikaani edellä, sillä muut, venäläiset mukaan lukien, huomasivat asiantilan vasta joskus 1980-luvun lopulla", sanoo "Köpi" vaatimattomaan tapaansa.

    Sanoo myös, että Suomen on lähetettävä nyt joukkoja Libanoniin."Kyllä sinne pitää mennä, kun EU on päättänyt lähettää joukkoja, ja olemme nyt EU:n puheenjohtaja. Hassuahan se olisi, jos ei mentäisi", sanoo hän. Ja on muuten sitä mieltä, että Hizbollahin aseis´ta riisuminen on utopiaa. Kuten varmaan onkin, Joten siis raketit alkavat taas lennellä Israeliin viimeisttän sitten heti, kun YK-joukot sieltä poistuvat.

    Äänestä

  • JormaKKorhonen kirjoitti:

    ...sotilaiden lapsista nimittäin fiksuja. Kuten Ensio Siilasvuo (isä kenraaki Hjalmar Siilasvuo), Gustav Hägglund (isä kenraali Woldemar Hägglund), ja nykyinen puolustusvoimiemme komentaja Juhani Kaskeala (isä eversti Pauli Kaskeala), ja hyvin monta muuta.

    Myös siviilipuolella menestyneitä sotilaiden lapsia on liuta. Antero Jyränki, Pertti Torstila, Kari Heiskanen ... voi, omassa tuttavapiirissänikin useita, joita en viitsi tässä nimetä. No, onhan oma poikanikin suhteellisen hyvin menestynyt elämässään.

    Sotilaat ovat ilmeisesti olleet usein hyviä isiä ja kasvattajia myös lapsilleen. Noin se kai on nähtävä.


    Helsingin Sanomissa esitellään juuri ilmestyneet kenraali Gustav Hägglundin muistelmat. Unto Hämäläinen niistä toteaa mm. seuraavaa:

    "Jo esipuheessa kenraali tekee pelin selväksi. ””Elämäni on ollut mahtava. Se on ollut jännittävä kuin dekkari, kiehtova kuin romaani. soljuva kuin runo. Sen parhaat palat olen valinnut tähän kirjaan””.

    ””Aktiivinen muisti teki kirjoittamisesta kiehtovaa: se unohtaa erehdykset ja kultaa menestykset. Tätä nautintoa en halunnut pilata etsimällä objektiivista totuutta”” sanoo Hägglundin "Köpi".

    Hieman samassa hengessä minäkin vaatimattomat muistelmani kirjoittelin jo kahdeksan vuotta sitten. Ja nuo "Köpin" sanat itsestään ja elämästään kuulostavat kovin samanlaisilta kuin mitä täällä joskus on ystävällisesti sanottu minusta ja muisteluistani!

    Olen tuntenut ”Köpin” nuoresta siitä saakka, kun hän joskus 1960-luvun puolivälissä tuli nuorena yliluutnanttina – pian tosin kapteeniksi yleten – asumaan yläpuolelleni samassa talossa Santahaminassa. Ja olihan hän sitten jo everstinä vuoden komentajanani eli Suomen YK-pataljoonan komentajana Siinailla 1978-79. Hyvä komentaja olikin, ja tehtäväni – komentotoimiston toimistoupseeri – vuoksi kanssakäymisemme oli päivittäistä.

    Poikkeuksellinen ura Hägglundilla on ollut. Aina ensimmäisten joukossa ellei peräti ykkösenä mihin tahansa. Puolustusneuvoston pitkäaikaisena sihteerinä hän loi hyvät suhteet valtiojohtoomme ja poliitikoihimme. 81 vanhempaa everstiä ohittaen hänestä tuli kenraali jo 1980-luvun alkupuolella, ja pääsi taas Lähi-itään, nyt kaikkien maiden YK-joukkojen komentajaksi. Sitten pian puolustusvoimain komentajaksi. Ja vielä eläkeläisenä viideksi vuodeksi EU:n korkeimmaksi sotilasviranomaiseksi Brysseliin.

    Juttu on otsikoitu: ”Onnenpekka kenraalina. Gustav Hägglund kirjoitti omahyväiset muistelmat”. Mutta todetaan myös, että ”Menestykseen on luonnollinen selitys: hän on muita etevämpi!”.

    Hyllyssäni on yksi aiempi kirja Hägglundista, Jorma Marttalan kirjoittama ”Gustav Hägglund, onnekas kenraali”. Täytyypä hankkia tuokin, ja koetan saada sen Köpin omistuskirjoituksella varustettuna”.

    Hämäläinen ennustaa, että ”onnekkaalla kenraalilla” on edelleen onnea, eli kirjasta tulee bestseller.

    Miten sinä olet voinut kasvattaa ja ohjata poikiasi kun hyvin varhaisessa vaiheessa poikien elämäntaipaletta sinut erotettiin tai erosit perheestä? Paras myöntää äiti hoiti ja ohjasi pojat elämäntielle......

    Äänestä

  • JormaKKorhonen kirjoitti:

    ...sotilaiden lapsista nimittäin fiksuja. Kuten Ensio Siilasvuo (isä kenraaki Hjalmar Siilasvuo), Gustav Hägglund (isä kenraali Woldemar Hägglund), ja nykyinen puolustusvoimiemme komentaja Juhani Kaskeala (isä eversti Pauli Kaskeala), ja hyvin monta muuta.

    Myös siviilipuolella menestyneitä sotilaiden lapsia on liuta. Antero Jyränki, Pertti Torstila, Kari Heiskanen ... voi, omassa tuttavapiirissänikin useita, joita en viitsi tässä nimetä. No, onhan oma poikanikin suhteellisen hyvin menestynyt elämässään.

    Sotilaat ovat ilmeisesti olleet usein hyviä isiä ja kasvattajia myös lapsilleen. Noin se kai on nähtävä.


    Helsingin Sanomissa esitellään juuri ilmestyneet kenraali Gustav Hägglundin muistelmat. Unto Hämäläinen niistä toteaa mm. seuraavaa:

    "Jo esipuheessa kenraali tekee pelin selväksi. ””Elämäni on ollut mahtava. Se on ollut jännittävä kuin dekkari, kiehtova kuin romaani. soljuva kuin runo. Sen parhaat palat olen valinnut tähän kirjaan””.

    ””Aktiivinen muisti teki kirjoittamisesta kiehtovaa: se unohtaa erehdykset ja kultaa menestykset. Tätä nautintoa en halunnut pilata etsimällä objektiivista totuutta”” sanoo Hägglundin "Köpi".

    Hieman samassa hengessä minäkin vaatimattomat muistelmani kirjoittelin jo kahdeksan vuotta sitten. Ja nuo "Köpin" sanat itsestään ja elämästään kuulostavat kovin samanlaisilta kuin mitä täällä joskus on ystävällisesti sanottu minusta ja muisteluistani!

    Olen tuntenut ”Köpin” nuoresta siitä saakka, kun hän joskus 1960-luvun puolivälissä tuli nuorena yliluutnanttina – pian tosin kapteeniksi yleten – asumaan yläpuolelleni samassa talossa Santahaminassa. Ja olihan hän sitten jo everstinä vuoden komentajanani eli Suomen YK-pataljoonan komentajana Siinailla 1978-79. Hyvä komentaja olikin, ja tehtäväni – komentotoimiston toimistoupseeri – vuoksi kanssakäymisemme oli päivittäistä.

    Poikkeuksellinen ura Hägglundilla on ollut. Aina ensimmäisten joukossa ellei peräti ykkösenä mihin tahansa. Puolustusneuvoston pitkäaikaisena sihteerinä hän loi hyvät suhteet valtiojohtoomme ja poliitikoihimme. 81 vanhempaa everstiä ohittaen hänestä tuli kenraali jo 1980-luvun alkupuolella, ja pääsi taas Lähi-itään, nyt kaikkien maiden YK-joukkojen komentajaksi. Sitten pian puolustusvoimain komentajaksi. Ja vielä eläkeläisenä viideksi vuodeksi EU:n korkeimmaksi sotilasviranomaiseksi Brysseliin.

    Juttu on otsikoitu: ”Onnenpekka kenraalina. Gustav Hägglund kirjoitti omahyväiset muistelmat”. Mutta todetaan myös, että ”Menestykseen on luonnollinen selitys: hän on muita etevämpi!”.

    Hyllyssäni on yksi aiempi kirja Hägglundista, Jorma Marttalan kirjoittama ”Gustav Hägglund, onnekas kenraali”. Täytyypä hankkia tuokin, ja koetan saada sen Köpin omistuskirjoituksella varustettuna”.

    Hämäläinen ennustaa, että ”onnekkaalla kenraalilla” on edelleen onnea, eli kirjasta tulee bestseller.

    ...kuinka saatoinkaan teidät unohtaa! Teistähän on tullut monia kuuluisuuksia niin politiikassa kuin muutenkin. Esim. vihreiden kaksi voimahahmoa Heidi Hautala ja Tarja Cronberg ovat upseeiren tyttöjä, samoin näyttelijä Rea Mauranen, noin vain muutaman äkkiä mieleeni tulevan mainitakseni. Missejäkin heistä on tullut, mutta nyt en saa millään mieleeni nimeä, joka jo joskus 1980-luvulla tuli Miss Suomeksi - vai Suomen neidoksi?

    Ali- ja toimiupseerien tyttäristä mieleeni tulee näyttelijä Ulla Tapaninen ja mahdollisesti tuohon kategoriaan kuulu´va ministeri Paula Lehtomäki - hänestä én ole varma; saattoi olla niin, että hänen isänsä oli rajajääkäri, ennen kuin kouluttautui kansakoulun opettajaksi.

    Eli kyllä sotilaat ovat osanneet kasvattaa paitsi poikiaan myös tyttäriään!

    Äänestä

Näkökulmasi joissakin kysymyksissä on kummallinen ja sanoisinko jopa kepulainen. Heilläkin on taipumusta tarkastella asioita kunnian ja häpeän -akselilla. Eikö nyt ole sentään aina sisältö ole tärkeämpi kuin se, miltä puhuja näyttää tai kuulostaa ulospäin. En oikein usko, että asian perille meno on koskaan olennaisesti jämähtänyt siihen, ettei puhuja pysty ilmaisemaan itseään hienoimmalla mahdollisella tavalla tai ole ulkoisesti edustuskelpoisen näköinen.

Pyörätuoliin sidottu Stephen Hawking on esimerkki ihmisestä, joka ei kykene kunnolla puhumaan edes omalla äidinkielellään eikä mies muutenkaan liene kystyimpiä vävypoikia. Silti sitä miestä kuunneellaan ja luetaan tarkasti ja hänen saamansa kunnioitus on einsteinilaisissa sfääreissä.

Äänestä
  • ...näkökulmani saattaa kuulostaa jotenkin kepulaiselta, kun olen viime päivinä koettanut olla niin paljon kepulaista kuin mahdollista. Eli kepulaisittain sanoen: niin paljon kuin voin. Mikä ei välttämättä ole kovin paljon.

    Ja onhan toki mukavampi kuulla kaunista kieltä kuin tankero-sellaista, varsinkin kun se tulee ihan mukavan näköisen mussukan suusta. Ehkä se asiassa vaikuutti paljonkin, mutta en sitä häpeä, sillä onhan myös niin, kuin Simo Penttilä sanoo romaanihenkilönsä kenraaliluutnantti T.J.A. Heikkilän suulla: "Niin kauan kuin miehen silmä ottaa naisen nilkan vilahduksen hameen helman alta, ei hänen otsaansa voida lyödä leimaa: MITÄTÖN.

    Stephen Hawkingista myös olen ihan samaa mieltä kanssasi. Olen melko paljon lukenut hänen ajatuksiaan mm. Tiede -lehdestä, joka minulle on tullut yli 20 vuotta. Ha on hyllyssänikin hänen kirjansa "Ajan lyhyt historia", uusi kuvitettu laitos.

    Äänestä

  • >> Eikö nyt ole sentään aina sisältö ole tärkeämpi kuin se, miltä puhuja näyttää tai kuulostaa ulospäin


    Myös toinen näkökulma on samansuuntainen. On nimittäin niin että mitä tärkeämpää asiaa joku mielessään muotoilee, sitä enemmän täytyy turvautua ihan omaan äidinkieleen. Luovaa ajattelua ei pysty tekemään kuin sillä käsitteenmuodostuksella mikä luonnollisresti opittuun kieleen sisältyy. Esim. maailmankirjallisuus tuntee vain muutamia - todella vain muutamia, koko historiassa - tekijöitä, jotka ovat kirjoittaneet teoksia muulla kuin omalla äidinkielellään. Eikä näiden muutamiankaan kohdalla varsinaisia huippuja ole näillä kieliharjoitelmilla saavutettu.

    Kun ajattelu on uutta luovaa, silloin se täytyy tehdä omalla äidinkielellä. Vierasta kieltä voidaan käyttää silloin kun ei tarvitse ottaa mihinkään kantaa eikä orientoitua uusiin asioihin ja tilanteisiin. Kysymys kielitaidosta voidaan siis asettaa myös seuraavasti:

    Onko poliitikko henkilö jonka tehtävä on ajatella, vai onko hän henkilö jonka tehtävä on seurustella? Jos poliitikko on ajattelija, silloin ei oikeastaan kannata kiinnittää huomiota vieraan kielen käyttövalmiuksiin. Jos poliitikko ensisijaisesti on vain seurustelija, eli edustaa seurapiirielämässä jotakin ulkokohtaista, silloin on olennaista miten höän pukeutuu, käyttäytyy, laittautuu tai harrastaa snobbalua aksenteilla.

    Äänestä

  • Nyt puhutaan mielestäni kahdesta eri asiasta. Asian sisällön saa varmaankin tunnetuksi, vaikka ei osaisi ainoatakaan kieltä kotimaisen lisäksi. Maassa on erinomaisia tulkkeja, jotka varmaankin osaavat vivahteita myöten asian kuulijoille välittää. Kun on kyse sellaisesta kielitaidottomuudesta, jota ministeri Rajamäki on osoittanut, pitäisi ehdottomasti käyttää tulkkia; jos näin ei tee, osoittaa se kyseisen henkilön arvostelukyvyssä olevan vakavia puutteita. Sitten on se toinen asia. Kaikki Suomen puolueet ovat innolla olleet ajamassa Suomea EU:n jäseneksi ja ns. kovaan ytimeen. Kova tavoite se kova ydin. Sitä varten tarvitaan ihmisiä, joilla on myös itsellään riittävä kommunikointikyky. Kaikki asiat valmistellaan yksityisissä keskusteluissa ennen niiden julkisuuteen saattamista. Olen varma, että samat asiat pätevät yhtä hyvin politiikassa kuin liike-elämässäkin. Kontaktin saavuttaminen vastapuoleen jää vajaaksi, jos keskusteluissa käytetään tulkkia(tietysti se on joskus välttämätöntä, kun on kyseessä jokin harvinaisempi kieli). Tästä syystä olisi aivan välttämätöntä, että ministerintasoiset ihmiset hallitsisivat edes yhden vieraan kielen suullisen esitystaidon. Näin ei tänään ole. En voi kuvitellakaan, että yksityinen yritys palkkaisi sellaisia kielipuolia ulkomaantehtäviin, joita meillä on ministereinä. Puhun kokemuksesta, uskokaa pois. Toivottavasti nuoremmassa polvessa löytyy parempaa osaamista - Paula Lehtomäki on kyllä hyvä esimerkki.

    Äänestä

  • alkeet kirjoitti:

    >> Eikö nyt ole sentään aina sisältö ole tärkeämpi kuin se, miltä puhuja näyttää tai kuulostaa ulospäin


    Myös toinen näkökulma on samansuuntainen. On nimittäin niin että mitä tärkeämpää asiaa joku mielessään muotoilee, sitä enemmän täytyy turvautua ihan omaan äidinkieleen. Luovaa ajattelua ei pysty tekemään kuin sillä käsitteenmuodostuksella mikä luonnollisresti opittuun kieleen sisältyy. Esim. maailmankirjallisuus tuntee vain muutamia - todella vain muutamia, koko historiassa - tekijöitä, jotka ovat kirjoittaneet teoksia muulla kuin omalla äidinkielellään. Eikä näiden muutamiankaan kohdalla varsinaisia huippuja ole näillä kieliharjoitelmilla saavutettu.

    Kun ajattelu on uutta luovaa, silloin se täytyy tehdä omalla äidinkielellä. Vierasta kieltä voidaan käyttää silloin kun ei tarvitse ottaa mihinkään kantaa eikä orientoitua uusiin asioihin ja tilanteisiin. Kysymys kielitaidosta voidaan siis asettaa myös seuraavasti:

    Onko poliitikko henkilö jonka tehtävä on ajatella, vai onko hän henkilö jonka tehtävä on seurustella? Jos poliitikko on ajattelija, silloin ei oikeastaan kannata kiinnittää huomiota vieraan kielen käyttövalmiuksiin. Jos poliitikko ensisijaisesti on vain seurustelija, eli edustaa seurapiirielämässä jotakin ulkokohtaista, silloin on olennaista miten höän pukeutuu, käyttäytyy, laittautuu tai harrastaa snobbalua aksenteilla.

    Ajatella voi omalla äidinkielellään mutta ajatukset pitää pystyä esittämään joskus vieraalla kielellä. Kansainvälisissä tehtävissä näin tapahtuu jatkuvasti. Ministerit joutuvat toimimaan kansainvälisesti, siksi ajatukset tulee kyetä saamaan muiden tietoon vähintäänkin englannin kielellä.

    Äänestä

  • esittämiseen kirjoitti:

    Ajatella voi omalla äidinkielellään mutta ajatukset pitää pystyä esittämään joskus vieraalla kielellä. Kansainvälisissä tehtävissä näin tapahtuu jatkuvasti. Ministerit joutuvat toimimaan kansainvälisesti, siksi ajatukset tulee kyetä saamaan muiden tietoon vähintäänkin englannin kielellä.

    Ei se ole niin että ensin ajatellaan ja sitten esitetään. Höpöhöpö. Sitä ajattelua nimenomaan on erilaatuista. Jos ajattelussa tapahtuu luovaa arvonmuodostusta, ei sitä sitten niin vaan "esitetä" edes äidinkielellä. Jos taas on kyseessä poliittisten fraasien lätkiminen, se vo tapahtua ihan millä kielellä vaan. Varsinainen ongelma on kuitenkin se minkänlaatuista ajattelua poliitikolta edellytetään. Onko oltava ajattelija vai valmiiden ajatusten edustaja.

    Ja sitten olet tietysti väärässä tuossa mitä poliitikkojen yleiseen kielitaitoon tulee. Esimerkiksi englantia puhutaan kaikialla maailmassa, mutta niin monin eri tavoin ja monella tasolla, että mitä kansainvälisemmissä kokouksissa liikutaan sitä vähemmän kukaan kiinnittää huomiota jonkun tapaan puhua. No, aina tietysti on näitä jotka eivät taas varsinaisista asioista mitään ymmärrä mutta joille on tärkeää miten joku on pukeutunut, miten käyttäytyy tai miten artikuloi.

    usein he ovat toimittajia. Joskus jopa päivälehtien toimittajia joilla ei ole muuta jutun aihetta. Mutta useimmiten kuitenkin naisten- ja juorulehtien toimittajia. Pitäisikö heitä miellyttää? Vai pitäisikö ennemmin keskittyä varsinaisiin asiasubstansseihin?

    Äänestä

älkää ostako enää dollareita

USAn luhistuminen näkyy kasvavana taloudellisena riippuvuutena muusta maailmasta
Emmanuel Todd kirjoitta kirajassa (best seller) Imperiumin jälkeen että maan kauppataseen vajaus vain kasvaa... ja dollarin arvo laskee
pahinta ei ole kuitenkaan koko ajan huononeva talouden tilanne vaan ideologinen ja diplomaattinen rappio: maailma on lipsumassa usan otteesta, maasta, joka ei noudattanut kansainvälistä lakia vaan lähti mafiamaisesti sotaan Irakia vastaan omin päin ja omin valtuuksin..kansainvälisestä mielipiteestä piittaamatta
militaristinen, psykopaattinen, levoton, epävarma ja ahdistunut USA heijastaa oman epäjärjestyksensä kaikkialle maailmaan ja menettää näin vähitellen asemiaan..
Bush ja kumpp. jäävät historiaan miehinä jotka lopullisesti luhistivat USAn
----- kovaa tekstiä mieheltä joka vuoden tarkkuudella ennusti NL n luhistumisen 1970 luvulla.
Lue kirja niin tiedät enemmän!

Äänestä

Lipponen tuomitsee toimittajien arvosteluja nimenomaan tuossa kyseissä kieliasiassa, kun Rajamäen englannin kielen käyttöä arvioitiin.
Kuinka kielitaitoinen olet itse?
En toki väheksy Paula Lehtomäen taitoa, mutta ihmettelen sinun tarvettasi "tulla vaan sanomaan"?
Tai ehkäpä se johtuu Kainuusta ja rajajääkäreistä/ -vääpeleistä tarve korostaa asiaa, vai kuinka?
Sanonta, jota käytät, lienee sinulle tuntematon, kun aloitit sen tavalla joka ei ole oikein.
Eipä tässä muuta, kuin koeta päästä pois tuosta omahyväisyydestäsi, joka on suorastaan... en kirjoita sitä.
T: Kainuusta minäkin

Äänestä

kuvitettuna, koska silloin ei ymmärrä asian ydintä.

Äänestä
  • Kun joku kertoo lukeneensa ko. kirjan kuvitettuna tulee lähinnä mieleen tapa, hauki on kala, hauki on kala, hauki on kala....

    Äänestä




  • enkä viina juo kirjoitti:

    Näihän se menee vai mitä.:)

    ...itse asiassa tuo renkutus on vanhempaa, jo sodan aikaista perua, ja se kertoi Enskan isästä kenraali Hjalmar Siilasvuosta.

    Tuo säe kuului näin:

    Minä olen Jalmari Siilasvuo,
    enkä minä koskaan viinaa juo.
    Ja jos minä joskus juon,
    niin en ole siilasvuo.

    Vitsi on sanassa siilas, joka on saamen kieltä ja tarkoittaa selvää, kirkasta. Lapin ystävä ja siellä vaikuttanut Hjalmar Strömberg oli ottanut nimensä Siilasvuo hyvin tietäen tuon sanan merkityksen. Kuten tiesi myös tuon rallin laatija.

    Äänestä

  • JormaKKorhonen kirjoitti:

    ...itse asiassa tuo renkutus on vanhempaa, jo sodan aikaista perua, ja se kertoi Enskan isästä kenraali Hjalmar Siilasvuosta.

    Tuo säe kuului näin:

    Minä olen Jalmari Siilasvuo,
    enkä minä koskaan viinaa juo.
    Ja jos minä joskus juon,
    niin en ole siilasvuo.

    Vitsi on sanassa siilas, joka on saamen kieltä ja tarkoittaa selvää, kirkasta. Lapin ystävä ja siellä vaikuttanut Hjalmar Strömberg oli ottanut nimensä Siilasvuo hyvin tietäen tuon sanan merkityksen. Kuten tiesi myös tuon rallin laatija.

    Mutta kyllä me Siinailla laulettiin samaa Ensio Siilasvuosta. Etkö sinä laulanut?

    Pois se, että epäilisin tietojasi!

    Äänestä

  • JormaKKorhonen kirjoitti:

    ...itse asiassa tuo renkutus on vanhempaa, jo sodan aikaista perua, ja se kertoi Enskan isästä kenraali Hjalmar Siilasvuosta.

    Tuo säe kuului näin:

    Minä olen Jalmari Siilasvuo,
    enkä minä koskaan viinaa juo.
    Ja jos minä joskus juon,
    niin en ole siilasvuo.

    Vitsi on sanassa siilas, joka on saamen kieltä ja tarkoittaa selvää, kirkasta. Lapin ystävä ja siellä vaikuttanut Hjalmar Strömberg oli ottanut nimensä Siilasvuo hyvin tietäen tuon sanan merkityksen. Kuten tiesi myös tuon rallin laatija.

    En epäile tietojasi, epäile sínä minun:DDD

    Äänestä

  • "naurattaa" kirjoitti:

    En epäile tietojasi, epäile sínä minun:DDD

    ...molemmat olemme oikeassa? Kun tuossa vaitteritoverini Siinailta myös vahvistaa tuon asian esille nostaneen olevan oikeassa. Minä en todellakaan Siinailla tai muuallakaan ole tuota versiota kuullut, mutta tunnen sen vanhastaan, kun olen näin vanha. Ja historian harrastaja!

    Mitä muuten tarkoittaa tuo DDD viestisi lopussa? Olen sen nähnyt joskus ennenkin, mutta sen tarkoitus - mahdollinen symboliikka - ei ole minulle selvinnyt. Voitko kertoa, please!

    Äänestä

  • JormaKKorhonen kirjoitti:

    ...molemmat olemme oikeassa? Kun tuossa vaitteritoverini Siinailta myös vahvistaa tuon asian esille nostaneen olevan oikeassa. Minä en todellakaan Siinailla tai muuallakaan ole tuota versiota kuullut, mutta tunnen sen vanhastaan, kun olen näin vanha. Ja historian harrastaja!

    Mitä muuten tarkoittaa tuo DDD viestisi lopussa? Olen sen nähnyt joskus ennenkin, mutta sen tarkoitus - mahdollinen symboliikka - ei ole minulle selvinnyt. Voitko kertoa, please!

    Voisiko olla vaikka kuppikoko tai sitten, vaikka jotain muuta hauskaa:)

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


JormaKKorhonen kirjoitti:

...kylläpä tuo Paula Lehtomäki puhuu hyvää englantia, ja sujuvasti kuin äidinkieltään! Antoi juuri näytteen uutisissa (joku on kai nähnyt saman jo pääuutisissa, jotka minulta jäivät näkemättä).

Paulan kielitaito näkyy olevan kokonaan toista luokkaa kuin Vanhasen tai yhdenkään toisen nykyministerin Erkki Tuomiojaa lukuunottamatta, on myös selvästi parempi kuin komisaari Rehnin. Että tommosia tyttöjä(kin) sieltä Kainuusta tulee, ja tietääkseni ihan rajan pinnasta. Eikö hänen isänsä ollutkin rajajääkäri (vai rajavääpeli?).

Mutta mien se menikään se vanha sanonta yhdestä pääskystä...?

Kun lupaukseni mukaan koetan olla puhumatta pahaa kepusta ja kepulaisistakin (siis oikeista kepulaisista), niin eipä tässä muuta kuin

hyvää yötä!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu