Pelastusarmeijan teetupatoimintaa pyörittäneenä, pari kristillistä opistoa käyneenä ja useiden herätyskristillisten ryhmien toiminnassa käyneenä olen huomannut, että herätyskristillisissä piireissä liikkuu yllättävän paljon psyykkisesti sairaita. Mistä tämä voi johtua? Ateistit HUOM! En väitä, että uskovat ovat mielisairaita. Lukekaa teksti uudestaan, ajatuksella.
Mielisairaat ja kristinusko.
Basker
391213
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
porukoisassa ja annetaan itsetuntoa kohentavaa hyväksyntää, lisäksi Pyhän Hengen läsnäolo parantaa.
Uskonasiat alkaneet elää vähän liikaa eräässä uskovaisessa, kun hän ei enää jaksa mennä töihin vaan pysyttelee mieluummin kotona ja nostaa sosiaaliavustuksia, sillä "Jeesus kuitenkin tulee pian, joten mikään ei enää kannata".
Henkilö on hyvin melankolinen ja ahdistunut. Oman elämän hallinta hukassa.
edellinen vastauksena aloitukseen.
Ajattelen niin, että työnteko on ihmisen perusvelvollisuus. Mikä tahansa työ, jos sitä on tarjolla. Laakereillaan lepääminen on täysin väärä johtopäätös lopun ajoista.
perusvelvollisuudesta tai yleensäkään mistään velvollisuudesta. Kuka meitä voi misään asiasa velvoittaa kovinkaan pitkälle jos ollenkaan?
Puhuisin ennemmin itseämme aktivoivasta toiminnasta: työ, opiskeleminen, urheileminen jne. Rahan tienaaminenkaan ei ole mikään itseisarvo. Ruokaa, vaatetusta ja muita perustarpeita pitää kuitenkin olla ja usein raha on vain helpottava keino niiden hankkimiseen.
Itsemme aktivointi. Meissä on jokin sellainen ominaisuus, että itsensä aktivoiminen - tavalla tai toisella - pitää myös pääkopan kunnosa.
Tiedät varmaan, että psyykkisesti sairaillakin on omat lahjansa ja erääksi niistä vois monelle sanoa olevan, että he tuntevat melko tarkaan, ovatko he tervetulleita ja esitetäänkö heille "teatteria".
Meille kursituksen alkuun jo opetettiin, että jos et ole oma itsesi, niin turha teeskennellä heille, siis ehkäpä yksi syy on, että tuollasiin yhteis tilaisuuksiin, he kokevat itsensä tervetulleiksi.
Noihin opistoihin tuleminen, taasen saattaapi olla jonkun kriisinkin vaikutuksesta, täytynee taas miettiä miksi, mutta ehkäpä sinulla itselläsi on jo selkeä vastaus.
En ole vastausautomaatti. Tarkoitin lähinnä, että usein psyykkisesti sairaat fiksoituvat profetioihin, mysteereihin ja numerologiaan. He löytävät hengenheimolaisia herätyskristillisistä piireistä. Tämä on teoria, ei vastaus.
Eikös voi tuumia tai todeta, että LSD: n käyttäjät "samaistuvat" idän uskontojen kanssa pitkälti.
PSYYKEN MAAILMA ON VIELÄKIN, JOPA LÄÄKÄREIDEN MIELESTÄ, pitkälle "tuntematonta" ja kun tarpeeksi itseään tutkii tai naapuria seuraa, niin tuskimpa tervettä löydät.
Asiat mutkistuvat vielä entisestään, kun sekoitetaan tutkintaan eri maiden kultuuri ja lait, eikä helpota kun tuohon muiden maiden ja maan-osien eri uskontoja säväytetään.
Mikä meille on normaali, voi jo muutamien mailien päässä, olla hulluutta.
Ei kai kannibaali lapsikaan ymmärrä, jos sille kertoo, että teet syntiä, kun toisen ihmisen lihaa syöt
Totta, LSD -trippejä nappailevia hippejä on tullut tunnettua. He löysivät yhteyden 'jumaluuteen' hapon ja hindulaisuuden kautta. Ikävä yllätys odotettavissa hipeille...
oma itsesi ja kehtaatkin sanoa itseäsi uskovaksi
käyttäytymisesi on häpeä Jumalan nimelle
Se välillä on hyvä sinun kertoa ja kirjoittaa listaa ketkä saavat armosta Jumalan lapsina kulkea.
Kyl ne fariseuksetkin vikoja löysivät, jopa Vapahtajastamme, niiku apostoleistakin, et tokihan minusta niitä "hajuja" vielä tuhahtaa.
Eli älä turhaan tyrmisty, kirjoittelet vain raamatullisesti jatkossakin, niin on itseäsi helpompi tutkiskella.
Toisaalta parhaan todistuksen annan, kun todistan, mitä Kristus minulle on armossaan antanut ja siitähän näet miten änkyrä olen ollut, kun kasvun varaa vielä on näin rajusti.
Muiden uskosta ja tekemisistä ei niin varmaksi voi todistaa, joten tällänen taapertaja minä oon.
Aikoinaan kun kuuluin helluntaiseurakuntaan, totesin että siellä kävi myös paljon psykiatrisesti sairaita ihmisiä.
Esim. helluntaiseurakunnassa on tiukka kuri ja varmasti selkeät rajat on yksi syy, miksi myös monet psykiatrisesti sairaat etsiytyvät tällaisiin hengellisiin tilaisuuksiin. Selkeät rajat antavat turvallisuuden tunnetta.
Ihmeparantumisen mahdollisuus antaa jonkinlaista toivon kipinää vaikeastikin sairaalle... Rukoillaanhan kaikenlaisista sairauksista parantumista ja periaattessahan on mahdollista parantua, vaikka kukaan ei osaa selittääkään, miksi joku parantuu ja toinen ei kun heidän puolestaan rukoillaan.
Muistan helluntailaisuuden ajaltani pari tuttavaa, joilla oli paljon näkyjä, ilmestyksiä ym. hengellisiä kokemuksia. En tiedä, oliko heidän diagnooseillaan tekemistä näiden kokemusten kanssa vai olivatko he vain muuten herkkiä tällaisille kokemuksille. En väitä että tarvitsisi olla psykiatrisesti sairas kokeakseen näkyjä ja ilmestyksiä, toiset niitä kokevat ja toiset eivät, mutta ehkä on mahdollista että jonkun psykiatrinen sairaus antaa enemmän herkkyyttää tällaisille kokemuksille?
Jotkut psykiatrisesti sairaat hakevat sellaista ihmistä, jonka niskaan voisi kaataa kaikki ongelmansa ja toisaalta salakavalasti alkaa määräilemään. Jonkun diagnoosin omaava, kenties laitoksessa tai kuntoutuskodissa asuva psykiatrisesti sairas on käytännössä menettänyt "määräysvaltansa" ja rakkauden ja uskovaisuuden nimissä voi alkaa yrittää ottaa sitä takaisin seurakunnallisin keinoin. En tiedä, osasinko nyt oikein selittää mitä yritin sanoa...
Psykiatrista sairautta on monenlaista, enemmän tai vähemmän näkyvää, kenties jostakin ihmisestä sitä ei ollenkaan havaitse. Myös jokainen psykiatrisesti sairas on tervetullut Jeesuksen luo, mutta voimakkaasti ihmiseen vaikuttavat hengelliset tilaisuudet - eivät välttämättä aina ole hyväksi hyvin vaikeasti psykiatrisesti sairaalle? Ainakin voi monenlaisia reaktioita ilmetä, joita sitten kauhistellaan ja ei tiedetä miten menetellään niiden kanssa.
lapsuuden neuroosiin...
Lentävien lauseiden kirjasta lainatuilla fraaseilla vastailu on verrattavissa itsenäisen ajattelun puutteeseen.
on ulkoisesti läpäisemätön järjellisille todisteille. Se mitä tällaiselle mielelle enemmillään saa aikaan on heikentää sitä korvaamalla illuusio toisella, toinen toisensa jälkeen. Se kieltä kaikki suorat todisteet kieroina...
-jos uskova on avoin ei se estä häntä ajattelemasta aivan kuten muutkin, ihmiset..mailmassa on tosin uskovia ja uskontoja joissa harrastetaan ns. järkiuskoa joka on niin tehokkaasti aivopesty ihmisen päähän että sinne ei sitten mitään muuta ajatusta, mahdu !
-mutta kuten Raamattu sanoo, sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella, pelastutaan !
helvettiin!
"suun tunnustuksella, pelastutaan ! "
että sydämen tehtävä on pumpata verta meidän eläinten verenkierrossa.
Tuskin se sydän mihinkään uskoo.
sitä verta pumppaavaa fyysistä elintä, vaan ihmisen sisintä.
Maksaa, munuaista,pernaa, mahalaukkua...????
Napa on ainakin keskellä ihmistä.
Oletko koskaan kuullut gospelmuusikko Jouko Mäki-lohiluoman laulua "Ruumiinavaus"? Korutonta kuvausta ruumiinavauksesta ja sen herättämistä ajatuksista yksinkertaisella kantripoljennolla. Tuli vain jotenkin mieleeni tekstistäsi...
Näin se on. Psyykkisesti sairaita on uskovissa paljon. Joidenkin kohdalla se saattaa olla hyvinkin piilevää niin, että se tulee esiin vasta paremmin tutustuessa. Tarkoitan nyt sairautta, joka selvästi vaikuttaa henkilön persoonallisuuteen. Kuka meistä sitten on terve siitä voidaan toki olla montaa mieltä. Mieleltään sairaita on kaikissa uskonliikkeissä, joissa kynnys on matala ja oviaukko avara. Näillä sivuillakin sen hyvin huomaa. Netissä, kun kenenkään ei tarvitse kertoa itsestään muuta kuin sen minkä itse haluaa. Aihe on arka monelle, enkä halua ketään vilpitöntä uskovaa kommentillani loukata, sillä harvemmin sairaudet ovat itse aiheutettuja.
ja toivottavasti liikkuisi myös muitakin särkyneitä ja rikki menneitä matkalaisia.
mikäli nykyinen psykiatria-hoidon alasajo jatkuu, on omissa oloissaan harhailevia psyyken potilaita keskuudessamme yhä enemmän. uskovat ovat kutsuttuja tuuppaamaan myös heitä "eteenpäin elämän merellä".
Niin paljon käynyt hellareiden kokouksissa ja nähnyt näitä psyykkisesti sairaita mutta yhdenkään en ole nähnyt parantuneen. Jonkun olen nähnyt vietävän kyllä hoitoon.
Onko se henkinen vai hengellinen kokemus jos otan kuukauden"lärvit" ja sitten näen pikku-ukkoja ja keskustelen heidän kanssaan. Miten on?
Minusta uskovat eivät saa olla sen enempää kutsuttuja tuohon tarttumaan kuin muut: asiahan kuuluu kaikille. Omassa tuttavapiirissäni on ikävä esimerkki siitä, miten uskisten - sattumalta muuten hellarien - "apu" on vain pahentanut asiaa. Mielenterveyskuntoutuja on kääntynyt omia lähimpiään vastaan, koska seurakunnassa on opetettu mm. semmoista, että lesbous on synti ja että siitä tulee eheytyä. Kun sitten tervejärkiset läheiset eivät tuota mielekään ja suostu yhtä muista lähimmistä hylkimään lesbouden takia, potilas on erakoittanut itsensä sillä perusteella, että suku on saatanan oma ja helvettiin menossa.
Tuo tilanne voi tulla vastaan varmasti muunkin kuin hellarin käännyttelyn uhrille. Mutta: minusta uskis ei ole sikäli parasta mahdollista seuraa heikoilla olevalle, että uskis ei ole pyytettön: hänhän levittää omaa oppiaan kaikin keinoin, kuten useaan kertaan olemmme palstalla huomanneet. Apu on tarpeen, mutta siihen EI SAA LIITTYÄ mitään Jeesuskesta kertomisia muka "pelastusken" tarjoamsiena ja hyvää hyvyyttään "auttamisena". Uskontoa markkinoitakoon sitten, kun mieli on tasapainossa.
Ihmismieli on levoton ja ahdistunut kunnes se löytää levon Hänessä, joka yksin on totinen Jumala.
Jumala"?
Rakastavasta, armollisesta, vihaavasta, laupiaasta, ankarasta jne, Jumalasta olen jo kuullutkin juttuja.
että jos ihminen on esim.skitsofreenikko hän useimmiten pärjää hyvin sairautensa kanssa kunhan syö lääkkeensä säännöllisesti, kuten kuuluukin, mutta jos jostakin syystä jää lääkkeet pois niin sitten voi pahimmillaan joutua psykoosiin..
-em.mielessä ajateltuna esim.puhuttaessa sairauden paranemisesta voimakkaasti, kokouksissa voi tällainen henkilö saada kokemuksen jonka mukaan hän on parantunut, sairaudestaan..kun on kyse mielen alueen sairaudesta tässä voidaan joutua ojasta allikkoon, sikäli kun parantumista ei olekkaan tapahtunut!
-mielenterveysongelmaisten ihmisten kanssa olisi oltava hyvin varovainen heille suunnattavan paranemisjulistuksen kanssa, sillä em, syistä johtuen potilas voi jättää, lääkityksensä poies ja seuraukset voivat olla jopa kohtalokkaat, joissakin tapauksissa..onneksi kuitenkin virheen tapahtuessa saadaan sairaalahoidossa, monetkin palaamaan ennalleen..
-fyysinen sairaus on tietenkin sikäli helppo asia että sen voi todeta heti onko parantunut eli ei
-mutta eihän se estä uskomasta ja olemasta uskossa vaikka mielenalueenkin, sairautta olisi ja on, tarkoitan vain että maalaisjärkeä tarvittaisiin tässäkin asiassa paljon, kun puhutaan sairauksien paranemisesta!
-niin sittenhän sen tiedät, mitä se on..
-tosin me jotka olemme aikoinaan niitä ottaneet niin tiedämme senkin että mitään hyvää ei siitä seuraa !
-joskus oli kyllä mielenkiintoista kuulla kaverien kertovan kun oli nähneet pieniä vihreepäisiä pikku-ukkoja, ja joku kehui ampuneensa kiväärillä sarvikuonoa wc:stä käsin kun sielä rupes oleen tunkua, jne, joillekkin on ruvennut jääkaappi puhelemaan sekä kylpyamme jne jne..
-On suurta kun ihminen saa tulla uskoon oikealla tavalla sekä raitistua huumeista ja viinaksista ja siitä koko elämänmenosta, myöskin terveydellisellä rintamalla, voidaan kokea, paranemista, mutta ei pidä väheksyä sen paremmin fyysistä kuin psyykkistäkään puolta, hoitavia lääkäreitä, näissä asioissa !
Niin: ja MITEN fraasisi liittyy siihen, mistä minä kirjoitin?
tarkoitin kirjoituksellani sitä, että myös psyykkisesti sairailla pitäisi olla mahdollisuus kokea olevansa tervetullut ihmisten joukkoon seurakunnassa. olla siellä ihminen ihmiselle ja sitä rataa.
Mutta, jos on päässynnä unohtumaan, niin kerron sulle, että se tarkoittaa "todellista". Taisit heittäytyä työmieheilemään.
Miten sinä täällä vielä pyörit, kun et ole löytänyt tuota tasapainoisuutta.
Kristus tosin tulikin sairaita ja epäonnistunieta varten, koska terveet eivät tarvitse parantajaa, tais sulle jo seljetä???
kun saat provosoida poikalapsen tekemisiä. Olisiko kiva jos sinua joku kiusaisi vaikkapa työpaikalla!?
Jos kirjoitan, että Kristuksessa löytyy tasapainoinen elämä ja jopa elämän tarkoitus.
Ehkäpä sinäkin kaipaat Kristuksen armoa elämääsi.
Eihän se hauskalta tunnu, jos työpaikalla mopattas uskon takia, mutta sitäkin tapahtuu ja on syytä tarkailla itseäänkin, olisiko vika minussakin, vai oliko syy ulkopuolinen.
Synti tosin on syntiä loppuun asti ja Jumalan sana pysyy muuttumattomana iäti.
tarvitsevat parantajaa? Vuosikymmenet on tehty työtä elämänsä haaksirrikossa olevien keskuudessa, joten eiköhän se Jumalan työnä kanna myös hedelmää? Vai mitä? Tutustu sinäkin hulluihin. Ovat ihan mukavia ihmisiä.
Et sitten ymmärtänyt, että kyselin vain syytä ilmiölle, arvottamatta asiaa? Et myöskään ymmärtänyt, että olen tuntenut mielisairaita jo kauan (jo ennen kuin sinä synnyitkään), joten minun ei tarvitse heihin erikseen tutustua? Mielestäni asia tuli selväksi jo aloituksessa.
olisi sinun pitänyt ymmärtää, että Jumala on tullut ennen kaikkea niitä varten, joilla on asiat huoniosti ja juuri he, jotka kärsivät, vastaavat mielellään Jumalan kutsuun.
Mistä päättelet, että en ymmärtänyt? Älä lue teksteistäni sitä mitä niissä ei ole.