Oikaisuvaatimus

Täytyy muistaa, että OAJ:n toimitsijat eivät itse hae näitä paikkoja. Minä ainakin ilmoitin liittoon eräästä epäkohdasta, joka ilmeni jo hakuilmoituksessa ja oli näin ollen helppo todistaa. Seuraavalla kerralla työpaikkailmoitus näytti siltä, että kyseinen työnantaja oli jopa lukaissut kouluhallinnon arvosanaankin sisältyvää kirjallisuutta.

Minulle arvostettu OAJ:n pääluottamusmies sanoi, että eipä kannata jutulle mitään tehdä. "Lähdet vain hakemaan noita sijaisuuksia. Jos metelin nostat, et saa ikinä töitä." Tällaisia neuvoja osaavat antaa 90-vuotiaat oikeistolaismummotkin, enkä kertakaikkiaan ymmärrä, miten luottamusmiehetkin JA OAJ:n lakimiehet (kokemusta on) käskevät vain pitää turvan tukossa. Turpa pitää pitää tukossa sen takia, että oikeuksiensa vaatiminen aiheuttaa vain lopullisen työttömyyden.

Mut hei, tätä tää on vain naisilla. Hallelujaa, että miesopettajat saavat sentään asianmukaisen (ja enemmänkin) kohtelun.

Kyllä rehtorilla TÄYTYY olla mahdollisuus palkata viranhaltija muillakin meriiteillä, kuin pelkällä muodollisella pätevyydellä. Sekin tottakai on tärkeää, muttei kuitenkaan kaikki mitä haetaan.

Voi vain kiittää luojaansa että meilläkin rehtori otti "ei niin pätevän" opettajan virkaan. Tämä pätevin hakija kun oli itseään täynnä oleva suupaltti, joka kävi mesoamassa opettajanhuoneessa jo keväällä. Pätevyyttä oli jos johonkin, mutta samalla kyllä paskamaista itsekeskeisyyttä ja ikääkin samalla mitalla...

Pärstäkertoimella muilla meriiteillä ne paikat yksityisellä sektorillakin jaetaan. Sama toimii myös kunnan virkasuhteissa. Ei tule vääriä henkilöitä valituksi niin helposti!

Eräs... kirjoitti:

Kyllä rehtorilla TÄYTYY olla mahdollisuus palkata viranhaltija muillakin meriiteillä, kuin pelkällä muodollisella pätevyydellä. Sekin tottakai on tärkeää, muttei kuitenkaan kaikki mitä haetaan.

Voi vain kiittää luojaansa että meilläkin rehtori otti "ei niin pätevän" opettajan virkaan. Tämä pätevin hakija kun oli itseään täynnä oleva suupaltti, joka kävi mesoamassa opettajanhuoneessa jo keväällä. Pätevyyttä oli jos johonkin, mutta samalla kyllä paskamaista itsekeskeisyyttä ja ikääkin samalla mitalla...

Pärstäkertoimella muilla meriiteillä ne paikat yksityisellä sektorillakin jaetaan. Sama toimii myös kunnan virkasuhteissa. Ei tule vääriä henkilöitä valituksi niin helposti!

Lue lisää

Virkoihinhan haetaan pätevintä OPETTAJAA. Kaipa olisi kuitenkin tärkeintä se sellainen seikka kuin opetustaito. Voi olla, että joku ihminen on opettajanhuoneessa miellyttävä ja kiva, mutta kun ne oppijat käsittääkseni ovat kuitenkin se pääasia. Vai kuinka?

Siinä vaiheessa, kun pätevyys ja kokemus ohitetaan ja luotetaan pärstäkertoimeen, liikutaan kyllä heikoilla jäillä. Luulen ja väitän, että nämä pärställä valitsevat reksit kuitenkin tekevät enemmän virhearviointeja kuin pätevyyteen ja työkokemukseen keskittyvät rehtorit. Jokin roti ja laillisuussapluuna pitäisi hommassa olla; menee muuten aivan villinlännen meiningiksi.

Ja toisekseen vielä; vertaan toimintaa liike-elämän toimintaan...Tuota, onkohan kaikki nykyliike-elämässä ihan terveellä ja moraalisella pohjalla? Jos alamme ottaa oppeja sieltä liike-elämän puolelta, niin siirtykäämme kokonaan yritystoimintaan. Yhtiöitetään koulut kernaasti. Siirrytään raha ratkaisee -periaatteeseen.

Mutta niin kauan kuin kouluja pyöritellään yhteisillä rahoilla, voidaan myöskin koulunjohtajilta odottaa laillista ja moraalista käytöstä. Myös virkaanvalitsemistilanteissa. Rehtori nimittäin palvelee tätä yhteiskuntaa eikä saa oman korvasyyhynsä pohjalta tehdä virkavalintoja. Äh, kun turhauttaa!

pyydä se, niin saat sen. Näin minä olen tehnyt aina.

Ja kanssasi olen tismalleen samaa mieltä: kyllä ne cumun tyypit tietty rekseille on niitä kaikkein kivoimpia. Ja siksi saavat paikat.

Ihmettelen, ettet edes miehenä ole saanut virkoja. Oma kokemukseni on se, että mies kiilaa heti jonon kärkeen valintatilanteessa. Mutta voihan olla, ettei se niin ole. Jos miehellä on muutakin korvien välissä kuin jääkiekkoa ja formulaa, niin voihan hyvin ollakin, että virkaa on vaikeeta saada.

Kusetettu ope

...mutta... kirjoitti:

pyydä se, niin saat sen. Näin minä olen tehnyt aina.

Ja kanssasi olen tismalleen samaa mieltä: kyllä ne cumun tyypit tietty rekseille on niitä kaikkein kivoimpia. Ja siksi saavat paikat.

Ihmettelen, ettet edes miehenä ole saanut virkoja. Oma kokemukseni on se, että mies kiilaa heti jonon kärkeen valintatilanteessa. Mutta voihan olla, ettei se niin ole. Jos miehellä on muutakin korvien välissä kuin jääkiekkoa ja formulaa, niin voihan hyvin ollakin, että virkaa on vaikeeta saada.

Kusetettu ope

Lue lisää

Valitus hallinto-oikeuteen ei maksa mitään ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen on myös maksuton.Vahingonkorvausta voi hakea käräjä-oikeudesta jossa taasen riski hävitä eli maksat vastapuolen kulut(kaupungin lakimies).
Työttömälle on hyvää aivojumppaa valitella näistä päätöksistä joissa 20:stä valitaan yksi tuttu ja muut saavat sossua maisterin papereilla tai muuta ihannestatusta työvoimapulasta kärsivässä maassa.

[email protected] kirjoitti:

Valitus hallinto-oikeuteen ei maksa mitään ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen on myös maksuton.Vahingonkorvausta voi hakea käräjä-oikeudesta jossa taasen riski hävitä eli maksat vastapuolen kulut(kaupungin lakimies).
Työttömälle on hyvää aivojumppaa valitella näistä päätöksistä joissa 20:stä valitaan yksi tuttu ja muut saavat sossua maisterin papereilla tai muuta ihannestatusta työvoimapulasta kärsivässä maassa.

Lue lisää

Mua henk.koht. kusetettiin todella rajusti viimeisimmässä työpaikassani. Olin totaalisen varma, että nyt teen valitukset vaikka sinne kho:een saakka. Mutta matka on niin tuskainen: luottamusmies ja oaj:n lakimies vannovat, että häviän jutun enkä enää ikinä töitä saa, mikäli oikeusjuttuja harrastan.

Totta on tietysti, että työttömyyspäivinä olisi kyllä aikaa hoitaa näitä juttuja. Enkä toisaalta enää edes hingu töihin noitten hölmöjen alaiseksi...

Miksihän tämä hommeli on vielä näin tsaarinaikaisen oloista??? Miten voikaan olla näin, että se pätevin jätetään rannalle ja se rehtorin siskon kaima saa viran? Tätä on jotenkin vaikee ymmärtää/sulattaa. No, life sucks and then you die.

Kusetettu opettaja kirjoitti:

Mua henk.koht. kusetettiin todella rajusti viimeisimmässä työpaikassani. Olin totaalisen varma, että nyt teen valitukset vaikka sinne kho:een saakka. Mutta matka on niin tuskainen: luottamusmies ja oaj:n lakimies vannovat, että häviän jutun enkä enää ikinä töitä saa, mikäli oikeusjuttuja harrastan.

Totta on tietysti, että työttömyyspäivinä olisi kyllä aikaa hoitaa näitä juttuja. Enkä toisaalta enää edes hingu töihin noitten hölmöjen alaiseksi...

Miksihän tämä hommeli on vielä näin tsaarinaikaisen oloista??? Miten voikaan olla näin, että se pätevin jätetään rannalle ja se rehtorin siskon kaima saa viran? Tätä on jotenkin vaikee ymmärtää/sulattaa. No, life sucks and then you die.

Lue lisää

Opettajia on kusetettu kautta aikojen, varsinkin nyt kun opettajista ei juuri pulaa ole.

Joissakin kunnissa laitetaan paikka auki "virallisesti" kunnan ilmoitustaululla ja jonnekin maitolaiturin seinälle. Taas voidaan valita vuodeksi se kunnanjohtajan merkonomivaimo, kun ei muita hakijoita ole.

Myös aineyhdistelmät voivat olla sellaisia, ettei päteviä hakijoita voi olla. Tehtävää hoitamaan valitaan paikkakunnan entinen urheilulupaus tai valtuuston puheenjohtajan ylioppilastyttö, kuten ennenkin, koska päteviä hakijoita ei ole.

Virkaa ei tarvitsisi laittaa edes auki, jos pätevä henkilö on hoitanut sitä tietyn aikaa. Osa tietyn kunnan/koulun viroista laitetaan julkisen hakuun ja osa täytetään suoraan virkaa hoitaneilla. Näin saadaan ainakin julkiseen hakuun laitettujen virkojen hakijat pysymään nöyrinä ainakin valintaan asti. Parhaimmillaan venkoillaan virkojen vakainaistamisien kanssa vuosikausia.

Monissa kunnissa yläasteen virkoihin valitaan alan pätevän maisterin sijasta aineopinnot suorittanut luokanopettaja, onhan hänen pätevyytensä paljon laajempaa.

Lektor kirjoitti:

Opettajia on kusetettu kautta aikojen, varsinkin nyt kun opettajista ei juuri pulaa ole.

Joissakin kunnissa laitetaan paikka auki "virallisesti" kunnan ilmoitustaululla ja jonnekin maitolaiturin seinälle. Taas voidaan valita vuodeksi se kunnanjohtajan merkonomivaimo, kun ei muita hakijoita ole.

Myös aineyhdistelmät voivat olla sellaisia, ettei päteviä hakijoita voi olla. Tehtävää hoitamaan valitaan paikkakunnan entinen urheilulupaus tai valtuuston puheenjohtajan ylioppilastyttö, kuten ennenkin, koska päteviä hakijoita ei ole.

Virkaa ei tarvitsisi laittaa edes auki, jos pätevä henkilö on hoitanut sitä tietyn aikaa. Osa tietyn kunnan/koulun viroista laitetaan julkisen hakuun ja osa täytetään suoraan virkaa hoitaneilla. Näin saadaan ainakin julkiseen hakuun laitettujen virkojen hakijat pysymään nöyrinä ainakin valintaan asti. Parhaimmillaan venkoillaan virkojen vakainaistamisien kanssa vuosikausia.

Monissa kunnissa yläasteen virkoihin valitaan alan pätevän maisterin sijasta aineopinnot suorittanut luokanopettaja, onhan hänen pätevyytensä paljon laajempaa.

Lue lisää

olla montaa mieltä.

"Monissa kunnissa yläasteen virkoihin valitaan alan pätevän maisterin sijasta aineopinnot suorittanut luokanopettaja, onhan hänen pätevyytensä paljon laajempaa."

Monet luokanopettajat tekevät laudaturopinnot sivuaineesta aivan kuten pääaineestakin, eli monesti luokanopettajalla on saman verran esim. vieraan kielen opintoja kuin sitä pääaineenaan lukeneellakin.

Ja monesti aineenopettaja on lukenut pääaineena vaikka englantia, ja lukenut 35 ov sivuainetta ruotsista, ja opettaa päätoimisena ruotin kieltä. Silloinhan 35:n ovarin sivuianeen tehnyt luokanopettaja on täysin samalla viivalla tässäkin.

Peruskoulun ongelma ei ole kaksoispätevien käyttö tai sivuaineen päätoiminen opettaminen, se on jotain ihan muuta.

voi... kirjoitti:

olla montaa mieltä.

"Monissa kunnissa yläasteen virkoihin valitaan alan pätevän maisterin sijasta aineopinnot suorittanut luokanopettaja, onhan hänen pätevyytensä paljon laajempaa."

Monet luokanopettajat tekevät laudaturopinnot sivuaineesta aivan kuten pääaineestakin, eli monesti luokanopettajalla on saman verran esim. vieraan kielen opintoja kuin sitä pääaineenaan lukeneellakin.

Ja monesti aineenopettaja on lukenut pääaineena vaikka englantia, ja lukenut 35 ov sivuainetta ruotsista, ja opettaa päätoimisena ruotin kieltä. Silloinhan 35:n ovarin sivuianeen tehnyt luokanopettaja on täysin samalla viivalla tässäkin.

Peruskoulun ongelma ei ole kaksoispätevien käyttö tai sivuaineen päätoiminen opettaminen, se on jotain ihan muuta.

Lue lisää

Minua ovat luokanopettajat puolustaneet peräti ala-asteen kielituntien suhteen. Samaa ei voi sanoa esim. koulutoimenjohtajasta, joka asettautui kielenkääntäjän puolelle mm. sillä perusteella, että onhan jonkun kielenkääntäjän opintoihin voinut sisältyä esim. oppimateriaaleihin liittyvää tutkimusta.

Kusetettu opettaja kirjoitti:

Mua henk.koht. kusetettiin todella rajusti viimeisimmässä työpaikassani. Olin totaalisen varma, että nyt teen valitukset vaikka sinne kho:een saakka. Mutta matka on niin tuskainen: luottamusmies ja oaj:n lakimies vannovat, että häviän jutun enkä enää ikinä töitä saa, mikäli oikeusjuttuja harrastan.

Totta on tietysti, että työttömyyspäivinä olisi kyllä aikaa hoitaa näitä juttuja. Enkä toisaalta enää edes hingu töihin noitten hölmöjen alaiseksi...

Miksihän tämä hommeli on vielä näin tsaarinaikaisen oloista??? Miten voikaan olla näin, että se pätevin jätetään rannalle ja se rehtorin siskon kaima saa viran? Tätä on jotenkin vaikee ymmärtää/sulattaa. No, life sucks and then you die.

Lue lisää

Keskustelu on ollut kuumaa ja asioista on puhuttu oikeilla nimillä. Ehkäpä tämä tieto lämmittää ja kannustaa joitakin keskustelijoita/työnhakijoita.

Mol.fi:ssä eräs koulu etsii kahden päivän ja 11 tunnin takia sijaista. Mielestäni aika yllättävää. Yleensä tuon mittaiset sijaisuudet tapaavat mennä lähimmälle kirkasotsaiselle. Ilmoituksessaan vieläpä kaipaavat alan koulutusta ja työkokemusta!

Enkä tiedä, voiko rehtoreita aina syyttää niin valtavasti näissä virantäytöissä. Onhan suuri osa heistäkin kuitenkin ensisijaisesti ollut aineenopettaja ja siitä tehtävästä siirtyneet reksin paikalle. (tämä siis huomioitavaa silloin, kun reksi voi itse valita sijaisen) En ymmärrä, miksi aineenopettajana olleet ja alan ongelmat hyvin tuntevina he haluaisivat jatkaa tätä traditiota, jossa kukaan ei hyödy?!

Miten paljon esimerkiksi rahalla on asiaan tekemistä? Joutuvatko/haluavatko rehtorit budjetin nimissä ottaa sen epäpätevän, jotta säästäisivät muutaman tonnin per opettaja vuodessa? Kuulostaa hieman raadolliselta.

aleksi-78 kirjoitti:

Keskustelu on ollut kuumaa ja asioista on puhuttu oikeilla nimillä. Ehkäpä tämä tieto lämmittää ja kannustaa joitakin keskustelijoita/työnhakijoita.

Mol.fi:ssä eräs koulu etsii kahden päivän ja 11 tunnin takia sijaista. Mielestäni aika yllättävää. Yleensä tuon mittaiset sijaisuudet tapaavat mennä lähimmälle kirkasotsaiselle. Ilmoituksessaan vieläpä kaipaavat alan koulutusta ja työkokemusta!

Enkä tiedä, voiko rehtoreita aina syyttää niin valtavasti näissä virantäytöissä. Onhan suuri osa heistäkin kuitenkin ensisijaisesti ollut aineenopettaja ja siitä tehtävästä siirtyneet reksin paikalle. (tämä siis huomioitavaa silloin, kun reksi voi itse valita sijaisen) En ymmärrä, miksi aineenopettajana olleet ja alan ongelmat hyvin tuntevina he haluaisivat jatkaa tätä traditiota, jossa kukaan ei hyödy?!

Miten paljon esimerkiksi rahalla on asiaan tekemistä? Joutuvatko/haluavatko rehtorit budjetin nimissä ottaa sen epäpätevän, jotta säästäisivät muutaman tonnin per opettaja vuodessa? Kuulostaa hieman raadolliselta.

Lue lisää

ovat tietenkin järjestään luokanopettajia, ja yläkouluissa ja lukioissa aineenopettajia. Alakoulun rehtorit ovat varmasti ihan samalla tavalla tietoisia alan pätkänormista nykyään.

Kunnilla on vähän rahaa, ja epäpätevälle ei tarvitse maksaa niin paljoa palkkaa, kuin pätevälle. Tähän se menee, säästön nimissä meidän lapsia ja nuoria opettaa yhä enemmän epäpätevät, ja pätevät jäävät nuolemaan näppejään (ja vaihtavat alaa..)

Surullista.

alakoulussa kirjoitti:

ovat tietenkin järjestään luokanopettajia, ja yläkouluissa ja lukioissa aineenopettajia. Alakoulun rehtorit ovat varmasti ihan samalla tavalla tietoisia alan pätkänormista nykyään.

Kunnilla on vähän rahaa, ja epäpätevälle ei tarvitse maksaa niin paljoa palkkaa, kuin pätevälle. Tähän se menee, säästön nimissä meidän lapsia ja nuoria opettaa yhä enemmän epäpätevät, ja pätevät jäävät nuolemaan näppejään (ja vaihtavat alaa..)

Surullista.

Lue lisää

Itse olen kusetustilanteissa ollut molemmilla puolilla: kusettajan puolella ja sitten siellä kusetettavan asemassa.

Itseäni on kusetettu tilanteessa, jossa olin selkeästi pätevämpi kuin toinen hakija, joka kuitenkin oli kunnanvaltuuston pj:n poika. Tämä poika oli juuri valmistunut OKL:sta; työkokemusta nolla päivää jne. Nuorena opena en edes tajunnut tilannetta, mutta mulle soitti eräs lautakunnan jäsen sanoakseen, että hän itse oli lautakunnassa ainoa, joka tulisi kokouksessa puoltamaan minun valintaani, koska olin selkeästi pätevämpi sekä papereideni että kokemukseni pohjalta. No, mitäpä se yksi papparainen mitään tilanteelle mahtoi, en siis saanut virkaa.

Tänä vuonna ohitseni valintatilanteessa meni ihminen, joka oli rehtorin vanha tuttu, vastavalmistunut hänkin. Ja ne valitun erikoistumisaineet olivat tod. mielenkiintoiset verrattuna viranaukijulistamisilmoitukseen (or whatever...)

Ymmärrän toki, että rehtorit ja koulutoimenjohtajat ovat ihmisiä, jotka tahtovat auttaa tuntemiaan opettajia. Mutta ikävältähän se tuntuu, kun itse joutuu sivuun tilanteessa, jossa ei välttämättä tarvitsisi joutua sivuun.

Mutta olin mä kerran ihan näkemässä sitäkin, kun minulle törkeästi paikkaa pedattiin. Luokanopettajana olin hakemassa erityisopen paikkaa. Hakijana oli myös täysin pätevä erityisopettaja, josta paikallinen sivistystoimenjohtaja ei pitänyt...syytä en tiedä. Niin vain se sivistystoimenjohtaja ilmoitti pätevälle hakijalle, ettei kyseistä erit.open virkaa perustetakaan. Ja parin viikon päästä virka julistettiin uudestaan auki pienellä lapulla kunnantalon ilm.taululla. Minulle tästä pikkulapusta tiedotettiin ja osasin tätä salaista virkaa sitten uudelleen hakea. Olin tällä toka kierroksella ainoa hakija (kummallista...) ja sen paikan sain seuraavaksi lukuvuodeksi. Sivistystoimenjohtaja vakuutti, että saisin erityisopen hommaa tehdä vuosikaudet; hän kyllä keplottelisi mulle sen viran tulevaisuudessakin. Tässä tapauksessa tiesin, etten ollut niiiiin hyvä ope, että sen takia minua virkaan haluttiin. Olinpahan vain sopivasti se ainoa kilpakumppani sille pätevälle, josta ei kunnassa tykätty.

Niin että näin se jostain syystä toimii. Voi olla, että itselläni on sanomattoman huono tuuri, kun kohtaan niin usein aika erikoisia koulu- ja sivistystoimenjohtajia sekä rehtoreita. Voi olla myös, että olen niin paska, etten koskaan saa niitä paikkoja. Tai sitten voi olla, että valta jollain tavoin saa rappiolle pomot niin, etteivät he kerta kaikkiaan kykene toimimaan oikeudenmukaisesti valintatilanteissa. Eivätkä suinkaan kaikki reksit&pomot ole tuollaisia. Olen tavannut paljon ihan normaalia porukkaa. Jopa sivistystoimenjohtajissakin.

voi... kirjoitti:

olla montaa mieltä.

"Monissa kunnissa yläasteen virkoihin valitaan alan pätevän maisterin sijasta aineopinnot suorittanut luokanopettaja, onhan hänen pätevyytensä paljon laajempaa."

Monet luokanopettajat tekevät laudaturopinnot sivuaineesta aivan kuten pääaineestakin, eli monesti luokanopettajalla on saman verran esim. vieraan kielen opintoja kuin sitä pääaineenaan lukeneellakin.

Ja monesti aineenopettaja on lukenut pääaineena vaikka englantia, ja lukenut 35 ov sivuainetta ruotsista, ja opettaa päätoimisena ruotin kieltä. Silloinhan 35:n ovarin sivuianeen tehnyt luokanopettaja on täysin samalla viivalla tässäkin.

Peruskoulun ongelma ei ole kaksoispätevien käyttö tai sivuaineen päätoiminen opettaminen, se on jotain ihan muuta.

Lue lisää

toista mieltä. Harvalla luokanopettajalla kuitenkaan on sitä laudaturia sivuaineesta ja se cum laudekin on kirjekurssilla suoritettu ja se ei toellakaan ole samaa tasoa kuin yliopisto-opiskellessa suoritettu. Tiedän myöskin, että virkanimikkeitä voidaan muutella, että saadaan yhden kielen lehtoriksi cum lauden suorittanut luokanope.

Myös alalla kirjoitti:

toista mieltä. Harvalla luokanopettajalla kuitenkaan on sitä laudaturia sivuaineesta ja se cum laudekin on kirjekurssilla suoritettu ja se ei toellakaan ole samaa tasoa kuin yliopisto-opiskellessa suoritettu. Tiedän myöskin, että virkanimikkeitä voidaan muutella, että saadaan yhden kielen lehtoriksi cum lauden suorittanut luokanope.

Lue lisää

Olen kanssasi samaa mieltä, edellinen kirjoittaja. Nykyisin on täysin normaalia kikkailla virkanimikkeillä, jotta opettajaksi voidaan ottaa se halvin tyyppi eli luokanopettaja. Tämä on mielestäni ensinnäkin moraalitonta ja toisekseen aivan järjetöntä. On aivan selvää, että oikea kieltenopettaja osaa opettaa ainettaan paremmin kuin se kirjekurssilla cumun suorittanut luokanopettaja.

Mutta kun raha ratkaisee, niin se ratkaisee. Mitäpä siihen voi riviopettaja mitään sanoa?

Terveisin, kusetettu luokanope, jolla on se kirjekurssilla suoritettu cumu saksasta (enkä osaa muuten saksaa yhtään)

aleksi-78 kirjoitti:

Keskustelu on ollut kuumaa ja asioista on puhuttu oikeilla nimillä. Ehkäpä tämä tieto lämmittää ja kannustaa joitakin keskustelijoita/työnhakijoita.

Mol.fi:ssä eräs koulu etsii kahden päivän ja 11 tunnin takia sijaista. Mielestäni aika yllättävää. Yleensä tuon mittaiset sijaisuudet tapaavat mennä lähimmälle kirkasotsaiselle. Ilmoituksessaan vieläpä kaipaavat alan koulutusta ja työkokemusta!

Enkä tiedä, voiko rehtoreita aina syyttää niin valtavasti näissä virantäytöissä. Onhan suuri osa heistäkin kuitenkin ensisijaisesti ollut aineenopettaja ja siitä tehtävästä siirtyneet reksin paikalle. (tämä siis huomioitavaa silloin, kun reksi voi itse valita sijaisen) En ymmärrä, miksi aineenopettajana olleet ja alan ongelmat hyvin tuntevina he haluaisivat jatkaa tätä traditiota, jossa kukaan ei hyödy?!

Miten paljon esimerkiksi rahalla on asiaan tekemistä? Joutuvatko/haluavatko rehtorit budjetin nimissä ottaa sen epäpätevän, jotta säästäisivät muutaman tonnin per opettaja vuodessa? Kuulostaa hieman raadolliselta.

Lue lisää

En ymmärrä, miksi aineenopettajana olleet ja alan ongelmat hyvin tuntevina he haluaisivat jatkaa tätä traditiota, jossa kukaan ei hyödy?!

Totta kai traditiota jatketaan, koska
a) valta sokeuttaa ja turmelee
b) näkökulma muuttuu: ennen se reksi oli aineenope ja katsoi asiaa työntekijän näkövinkkelistä, nyt se sama reksi on työnantajan puolella
c) kun kerran on saanut vallan, tottahan sitä haluaa omien kavereidensa, sukulaistensa ja kaimojensa hyväksi käyttää (vrt. kansanedustajien kotikuntien tiehankkeisiin saadut valtion rahat)

Kusetettu ope kirjoitti:

Olen kanssasi samaa mieltä, edellinen kirjoittaja. Nykyisin on täysin normaalia kikkailla virkanimikkeillä, jotta opettajaksi voidaan ottaa se halvin tyyppi eli luokanopettaja. Tämä on mielestäni ensinnäkin moraalitonta ja toisekseen aivan järjetöntä. On aivan selvää, että oikea kieltenopettaja osaa opettaa ainettaan paremmin kuin se kirjekurssilla cumun suorittanut luokanopettaja.

Mutta kun raha ratkaisee, niin se ratkaisee. Mitäpä siihen voi riviopettaja mitään sanoa?

Terveisin, kusetettu luokanope, jolla on se kirjekurssilla suoritettu cumu saksasta (enkä osaa muuten saksaa yhtään)

Lue lisää

Kertokaa hyvät ihmiset, missä noita kirjekursseja voi suorittaa?

Anna tietoa! kirjoitti:

Kertokaa hyvät ihmiset, missä noita kirjekursseja voi suorittaa?

Mitkä ihmeen kirjekurssit? Minä ainakin cumuni istuin ihan ainelaitoksella pääaineopiskelijoiden vierellä, samoin tekivät kurssikaverini OKL:ssä.

Puhutte ihan kuin luokanopettaja ei olisi edes opiskellut yliopistossa, verrattuna aineenopettajiin. Kummallista oman väen sohimista taas, onkohan tässä yksi syy miksi OAJ on niin epäyhtenäinen? FM:t ja KM:t, akateemiset naiset, tappelevat lapsellista "kumpi on parempi"- tappelua, kun olisi ihan oikeitakin ongelmia, joiden puolesta taistella?

???? kirjoitti:

Mitkä ihmeen kirjekurssit? Minä ainakin cumuni istuin ihan ainelaitoksella pääaineopiskelijoiden vierellä, samoin tekivät kurssikaverini OKL:ssä.

Puhutte ihan kuin luokanopettaja ei olisi edes opiskellut yliopistossa, verrattuna aineenopettajiin. Kummallista oman väen sohimista taas, onkohan tässä yksi syy miksi OAJ on niin epäyhtenäinen? FM:t ja KM:t, akateemiset naiset, tappelevat lapsellista "kumpi on parempi"- tappelua, kun olisi ihan oikeitakin ongelmia, joiden puolesta taistella?

Lue lisää

OAJ:lla on todella yhtenäinen linja: pidetään työnantajan puolta eikä puututa mihinkään niin naurettaviin yksityiskohtiin kuin esimerkiksi jäsenien huonoihin työolosuhteisiin.
Älä anna Ekin lafkasta väärää todistusta.

???? kirjoitti:

Mitkä ihmeen kirjekurssit? Minä ainakin cumuni istuin ihan ainelaitoksella pääaineopiskelijoiden vierellä, samoin tekivät kurssikaverini OKL:ssä.

Puhutte ihan kuin luokanopettaja ei olisi edes opiskellut yliopistossa, verrattuna aineenopettajiin. Kummallista oman väen sohimista taas, onkohan tässä yksi syy miksi OAJ on niin epäyhtenäinen? FM:t ja KM:t, akateemiset naiset, tappelevat lapsellista "kumpi on parempi"- tappelua, kun olisi ihan oikeitakin ongelmia, joiden puolesta taistella?

Lue lisää

OKL:N KURSSIT OVAT KAIKKI KIRJEKURSSEJA.

Opettajaaaaaaaaa kirjoitti:

OAJ:lla on todella yhtenäinen linja: pidetään työnantajan puolta eikä puututa mihinkään niin naurettaviin yksityiskohtiin kuin esimerkiksi jäsenien huonoihin työolosuhteisiin.
Älä anna Ekin lafkasta väärää todistusta.

Lue lisää

et olisi paremmin voinut sanoa.
Nimimerkillä yhdyn edelliseen.

???? kirjoitti:

Mitkä ihmeen kirjekurssit? Minä ainakin cumuni istuin ihan ainelaitoksella pääaineopiskelijoiden vierellä, samoin tekivät kurssikaverini OKL:ssä.

Puhutte ihan kuin luokanopettaja ei olisi edes opiskellut yliopistossa, verrattuna aineenopettajiin. Kummallista oman väen sohimista taas, onkohan tässä yksi syy miksi OAJ on niin epäyhtenäinen? FM:t ja KM:t, akateemiset naiset, tappelevat lapsellista "kumpi on parempi"- tappelua, kun olisi ihan oikeitakin ongelmia, joiden puolesta taistella?

Lue lisää

Niin, luokanopen ja aineenopen ammatit ovat niin erilaisia, että voisimme ihan hyvin olla vaikka eri liitoissa. Siitä se eripura!

ammatit kirjoitti:

Niin, luokanopen ja aineenopen ammatit ovat niin erilaisia, että voisimme ihan hyvin olla vaikka eri liitoissa. Siitä se eripura!

Työn perusteella sekä ao:t että lo:t voivat hyvin kuulua samaan liittoon mutta koulutuksen puolesta eivät. Ihan aikuisten oikeesti se on silleen, että OKL-opinnot eivät ole yliopistokamaa. Missään muualla kuin okl:ssa ei voi maisterin papereita saada kahviossa istumalla (kokemusta on). Mielestäni kaikkinainen sukankutominen, luistelu ja lauleskelu eivät kuulu kertakaikkiaan yliopistoon. Ja kasvatustiede on kyllä sellaista pseudotiedettä, että oksat pois! Kasvatustieteellinen totuus muuttuu joka viides vuosi ja opinnäytetyöt väitöskirjoihin asti ovat nollatutkimusta.

Mikäli okl-opintojen profiilia haluttais kohentaa, pitäisi koko opintosysteemiä muuttaa yleissivistävämmäksi: klassista kirjallisuutta, logiikkaa, kieliä, historiaa peliin. Opettajaopiskelijat pitäisi panna lukemaan kirjallisuuden klassikoita&kuuntelemaan taidemusan helmiä. Tällä tavoin saataisiin sivistystä alakouluihin. Ja tällainen opiskelu täyttäisi myös yliopisto-opintojen kriteerit.

Terkuin, luokanopettajanretale

olet oikeassa ainakin melkein. kirjoitti:

Työn perusteella sekä ao:t että lo:t voivat hyvin kuulua samaan liittoon mutta koulutuksen puolesta eivät. Ihan aikuisten oikeesti se on silleen, että OKL-opinnot eivät ole yliopistokamaa. Missään muualla kuin okl:ssa ei voi maisterin papereita saada kahviossa istumalla (kokemusta on). Mielestäni kaikkinainen sukankutominen, luistelu ja lauleskelu eivät kuulu kertakaikkiaan yliopistoon. Ja kasvatustiede on kyllä sellaista pseudotiedettä, että oksat pois! Kasvatustieteellinen totuus muuttuu joka viides vuosi ja opinnäytetyöt väitöskirjoihin asti ovat nollatutkimusta.

Mikäli okl-opintojen profiilia haluttais kohentaa, pitäisi koko opintosysteemiä muuttaa yleissivistävämmäksi: klassista kirjallisuutta, logiikkaa, kieliä, historiaa peliin. Opettajaopiskelijat pitäisi panna lukemaan kirjallisuuden klassikoita&kuuntelemaan taidemusan helmiä. Tällä tavoin saataisiin sivistystä alakouluihin. Ja tällainen opiskelu täyttäisi myös yliopisto-opintojen kriteerit.

Terkuin, luokanopettajanretale

Lue lisää

nämä, jotka aina ensin valehtelevat ja mollaavat luokanopettajakoulutusta, ja laittavat nimimerkiksi "luokanopettaja" tms. :D

OKL:ssä tehdään 35 opintoviikkoa peruskoulussa opetettavia monialaisia opintoja (POM), joihin kuuluu se, että opetellaan erilaisia lähestymistapoja, taitoja ja harjoituksia kyseisen aineen opettamiseen. Itsekään OKL-opiskelijana en tuntenut oloani kovin akateemiseksi, kun rämmin sateisessa metsässä suunnistuksen demolla. Mutta suurin osa POM-aineista on ihan tavallisia aineita (äidinkieli, matikka, historia, luonnontieto, uskonto, ET jne) joissa opiskellaan ihan normaalisti istumalla ja lukemalla eikä itse kokeilemalla. Se, että opettajakoulutuksessa pakotetaan kaikki oppimaan suunnistamaan tai uimaan on turvallisuuskysymyskin, puhumattakaan tulevien tuntien opetuksen tasosta.

Otetaan kuitenkin huomioon, että luokanopettajakoulutukseen kuuluu VAIN siis 35 ov näitä POM-opintoja, ja loput ovat kasvatustiedettä, sivuaineita (esim. kielet, matematiikka, musiikki, opetushallinto jne) sekä kieli-ja viestintäopintoja.

"Opettajaopiskelijat pitäisi panna lukemaan kirjallisuuden klassikoita&kuuntelemaan taidemusan helmiä"

Tämäkö on ratkaisusi? :D Eiköhän me L:n ylioppilaa t musiikkiopistotaustoinemme olla aika hyvin jyvällä jo noista?

Naurattaa tämä aineenopettajien hypetys omasta osaamisesta, mutta kukas sen kissan hännän....

Jo opiskelija-aines isoissa OKL:ssä on huomattavasti korkeatasoisempaa kuin muilla tieteenaloilla.

Tutkipa esim. luokanopettajien opetusohjelmaa esim. Helsingissä tai Jyväskylässä, vertaa sitä muiden käyttäytymistieteiden opinto-ohjelmiin ja tule sitten kirjoittamaan uudelleen mielipiteesi
OKL:n "yliopistokamana" olemisesta.

provot kirjoitti:

nämä, jotka aina ensin valehtelevat ja mollaavat luokanopettajakoulutusta, ja laittavat nimimerkiksi "luokanopettaja" tms. :D

OKL:ssä tehdään 35 opintoviikkoa peruskoulussa opetettavia monialaisia opintoja (POM), joihin kuuluu se, että opetellaan erilaisia lähestymistapoja, taitoja ja harjoituksia kyseisen aineen opettamiseen. Itsekään OKL-opiskelijana en tuntenut oloani kovin akateemiseksi, kun rämmin sateisessa metsässä suunnistuksen demolla. Mutta suurin osa POM-aineista on ihan tavallisia aineita (äidinkieli, matikka, historia, luonnontieto, uskonto, ET jne) joissa opiskellaan ihan normaalisti istumalla ja lukemalla eikä itse kokeilemalla. Se, että opettajakoulutuksessa pakotetaan kaikki oppimaan suunnistamaan tai uimaan on turvallisuuskysymyskin, puhumattakaan tulevien tuntien opetuksen tasosta.

Otetaan kuitenkin huomioon, että luokanopettajakoulutukseen kuuluu VAIN siis 35 ov näitä POM-opintoja, ja loput ovat kasvatustiedettä, sivuaineita (esim. kielet, matematiikka, musiikki, opetushallinto jne) sekä kieli-ja viestintäopintoja.

"Opettajaopiskelijat pitäisi panna lukemaan kirjallisuuden klassikoita&kuuntelemaan taidemusan helmiä"

Tämäkö on ratkaisusi? :D Eiköhän me L:n ylioppilaa t musiikkiopistotaustoinemme olla aika hyvin jyvällä jo noista?

Naurattaa tämä aineenopettajien hypetys omasta osaamisesta, mutta kukas sen kissan hännän....

Jo opiskelija-aines isoissa OKL:ssä on huomattavasti korkeatasoisempaa kuin muilla tieteenaloilla.

Tutkipa esim. luokanopettajien opetusohjelmaa esim. Helsingissä tai Jyväskylässä, vertaa sitä muiden käyttäytymistieteiden opinto-ohjelmiin ja tule sitten kirjoittamaan uudelleen mielipiteesi
OKL:n "yliopistokamana" olemisesta.

Lue lisää

Olet siis ällän ylioppilas musiikkiopistotaustoinesi. Oletko oikeasti lukenut kirjallisuuden klassikoita jo koulussa?Tunnet kirjallisuutta, tunnet taidemusiikkia ihan tarpeeksi pystyäksesi kutsumaan itseäsi sivistyneeksi ihmiseksi. Itse en kyllä tunne.

Minä uskon vakaasti, että paras opettaja on se, joka on lukenut ja elänyt kultturellia elämää (huono sana). Kasvatustiede on mielestäni pseudotiedettä puhtaimmillaan. Sen opiskelu voitaisiin korvata kirjallisuuden klassikoilla, taiteenhistorialla jne. Nykyisin sen OKL:n voi suorittaa bailabailameiningillä: luetaan täysin höyrypäistä kasvatustiedettä, kudotaan sukkaa, flirttaillaan kahviossa ja bailataan talvipäivillä. Mielestäni me okl:laiset olemme pinnallisia ja tyhmiä. Sen huomaa menemällä okl:n kahvioon/ruokalaan ja vertaamalla sitä meininkiä minkä tahansa muun tdk:n kahvio-/ruokalameininkiin.

En provoile, olen luokanopettaja. Täällä kentällä opetushommissa on miltei pelkästään pinnallisia ja tyhmiä idiootteja (including me). En ole ylpeä omasta ammattikunnastani enkä itsestäni. Eniten hävettää se, että tässä ollaan olevinamme jotain akateemisen alan ammattilaisia. Olen sitä mieltä, että kasvatustiede ja opettajakoulutus pitäisi siirtää ammattikorkeakouluun. AMK:n profiiliin me sopisimme hyvin, yliopistojen profiilissa me luokanopettajat (ja lastentarhanopettajat) olemme naurettavia tyhjännaurajia ja -jauhajia.

Terveisin, KM (luokanopettaja)

Ihan tasan tarkkaan luokano... kirjoitti:

Olet siis ällän ylioppilas musiikkiopistotaustoinesi. Oletko oikeasti lukenut kirjallisuuden klassikoita jo koulussa?Tunnet kirjallisuutta, tunnet taidemusiikkia ihan tarpeeksi pystyäksesi kutsumaan itseäsi sivistyneeksi ihmiseksi. Itse en kyllä tunne.

Minä uskon vakaasti, että paras opettaja on se, joka on lukenut ja elänyt kultturellia elämää (huono sana). Kasvatustiede on mielestäni pseudotiedettä puhtaimmillaan. Sen opiskelu voitaisiin korvata kirjallisuuden klassikoilla, taiteenhistorialla jne. Nykyisin sen OKL:n voi suorittaa bailabailameiningillä: luetaan täysin höyrypäistä kasvatustiedettä, kudotaan sukkaa, flirttaillaan kahviossa ja bailataan talvipäivillä. Mielestäni me okl:laiset olemme pinnallisia ja tyhmiä. Sen huomaa menemällä okl:n kahvioon/ruokalaan ja vertaamalla sitä meininkiä minkä tahansa muun tdk:n kahvio-/ruokalameininkiin.

En provoile, olen luokanopettaja. Täällä kentällä opetushommissa on miltei pelkästään pinnallisia ja tyhmiä idiootteja (including me). En ole ylpeä omasta ammattikunnastani enkä itsestäni. Eniten hävettää se, että tässä ollaan olevinamme jotain akateemisen alan ammattilaisia. Olen sitä mieltä, että kasvatustiede ja opettajakoulutus pitäisi siirtää ammattikorkeakouluun. AMK:n profiiliin me sopisimme hyvin, yliopistojen profiilissa me luokanopettajat (ja lastentarhanopettajat) olemme naurettavia tyhjännaurajia ja -jauhajia.

Terveisin, KM (luokanopettaja)

Lue lisää

tästä ammattikunnasta, jota olen yli 15 vuotta nyt tarkkaillut. Ilmeisesti pääsykoekriteerit ovat sellaiset, että juuri kuvaamasi tyyppistä ainesta valikoituu alalle.
Rehtorit ja sivistystoimenjohtajat ovat tyytyväisiä, kun alaiset tekee mitä tahansa temppuja miellyttääkseen. Välillä tuntuu, että se viimeinenkin itsekunnioitus on kadonnut. Ainoa asia, mikä osataan hyvin on sen nuolenta, mutta ehkäpä tähän saa parhaimmat opit koulutuksen aikana.

Ihan tasan tarkkaan luokano... kirjoitti:

Olet siis ällän ylioppilas musiikkiopistotaustoinesi. Oletko oikeasti lukenut kirjallisuuden klassikoita jo koulussa?Tunnet kirjallisuutta, tunnet taidemusiikkia ihan tarpeeksi pystyäksesi kutsumaan itseäsi sivistyneeksi ihmiseksi. Itse en kyllä tunne.

Minä uskon vakaasti, että paras opettaja on se, joka on lukenut ja elänyt kultturellia elämää (huono sana). Kasvatustiede on mielestäni pseudotiedettä puhtaimmillaan. Sen opiskelu voitaisiin korvata kirjallisuuden klassikoilla, taiteenhistorialla jne. Nykyisin sen OKL:n voi suorittaa bailabailameiningillä: luetaan täysin höyrypäistä kasvatustiedettä, kudotaan sukkaa, flirttaillaan kahviossa ja bailataan talvipäivillä. Mielestäni me okl:laiset olemme pinnallisia ja tyhmiä. Sen huomaa menemällä okl:n kahvioon/ruokalaan ja vertaamalla sitä meininkiä minkä tahansa muun tdk:n kahvio-/ruokalameininkiin.

En provoile, olen luokanopettaja. Täällä kentällä opetushommissa on miltei pelkästään pinnallisia ja tyhmiä idiootteja (including me). En ole ylpeä omasta ammattikunnastani enkä itsestäni. Eniten hävettää se, että tässä ollaan olevinamme jotain akateemisen alan ammattilaisia. Olen sitä mieltä, että kasvatustiede ja opettajakoulutus pitäisi siirtää ammattikorkeakouluun. AMK:n profiiliin me sopisimme hyvin, yliopistojen profiilissa me luokanopettajat (ja lastentarhanopettajat) olemme naurettavia tyhjännaurajia ja -jauhajia.

Terveisin, KM (luokanopettaja)

Lue lisää

Kyllä, olen käynyt musiikkiopiston tolppa 1. asti, olen keskiarvolta kylläkin vain eximian ylioppilas.

Olen lukenut erityislukiossani (ilmaisutaidon erityislukio) kirjallisuuden klassikoita yms ja harrastanut mainitsemiasi "kulturelleja" asiota. Minusta ensinnäkin määrityksesi sivistykselle on omituinen, tekeekö taidehistorian tai klassisen musiikin tunteminen ihmisestä automaattisesti sivistyneen? Sivistykseen kuuluu mielestäni paljon muutakin, eikä mikään korvaa varsinkaan opettajan työssä sitä, että vankka pedagoginen ajattelu sekä tarvittavat tiedot ja taidot hankittu opiskelemalla yliopistossa luokanopettajaksi.

En tiedä, missä itse olet opiskellut, mutta OKL:llä ei ole kyllä mitään "omaa kahviota", ja ne opiskelijat jotka tunnistan OKL- opiskelijoiksi kahviloissa, eivät eroa muista opiskelijoista mitenkään.
OKL on yliopistossamme laitos siinä missä muutkin, eikä tuollaista itsensä mollaamista meillä onneksi näy. Joskus kuulee fuksien puhuvan alussa ennen opintojen alkua että tultiin "leikkikouluun", mutta aika nopeasti loppuu sellaiset puheet kun opiskelu alkaa.

Mistä ihmeestä sinä olet valmistunut, kun opiskelusi on noin kovasti poikkeavaa? Kyllä menkin Talvipäivillä bailaamme, mutta minä en ole opintojeni aikana kutonut yhtäkään sukkaa enkä tule kutomaankaan.

Minusta kasvatustiede ei ole pseudotiedettä, harmi jos se sinusta on.

Mutta kuten sanottua, yliopistoissa on suuria eroja, se mikä toteutuu Jyväskylässä ei kuulemma todellakaan toteudu esim. Kajaanissa.

Tässä sinulle meidän opintotaulukkomme, yksittäisten kurssien nimiä siitä ei näe, mutta opintojemme sisällön yläaiheittain.

http://www.jyu.fi/edu/laitokset/okl/opiskelu/Ajoitustaulukko.pdf

rehellisesti kirjoitti:

Kyllä, olen käynyt musiikkiopiston tolppa 1. asti, olen keskiarvolta kylläkin vain eximian ylioppilas.

Olen lukenut erityislukiossani (ilmaisutaidon erityislukio) kirjallisuuden klassikoita yms ja harrastanut mainitsemiasi "kulturelleja" asiota. Minusta ensinnäkin määrityksesi sivistykselle on omituinen, tekeekö taidehistorian tai klassisen musiikin tunteminen ihmisestä automaattisesti sivistyneen? Sivistykseen kuuluu mielestäni paljon muutakin, eikä mikään korvaa varsinkaan opettajan työssä sitä, että vankka pedagoginen ajattelu sekä tarvittavat tiedot ja taidot hankittu opiskelemalla yliopistossa luokanopettajaksi.

En tiedä, missä itse olet opiskellut, mutta OKL:llä ei ole kyllä mitään "omaa kahviota", ja ne opiskelijat jotka tunnistan OKL- opiskelijoiksi kahviloissa, eivät eroa muista opiskelijoista mitenkään.
OKL on yliopistossamme laitos siinä missä muutkin, eikä tuollaista itsensä mollaamista meillä onneksi näy. Joskus kuulee fuksien puhuvan alussa ennen opintojen alkua että tultiin "leikkikouluun", mutta aika nopeasti loppuu sellaiset puheet kun opiskelu alkaa.

Mistä ihmeestä sinä olet valmistunut, kun opiskelusi on noin kovasti poikkeavaa? Kyllä menkin Talvipäivillä bailaamme, mutta minä en ole opintojeni aikana kutonut yhtäkään sukkaa enkä tule kutomaankaan.

Minusta kasvatustiede ei ole pseudotiedettä, harmi jos se sinusta on.

Mutta kuten sanottua, yliopistoissa on suuria eroja, se mikä toteutuu Jyväskylässä ei kuulemma todellakaan toteudu esim. Kajaanissa.

Tässä sinulle meidän opintotaulukkomme, yksittäisten kurssien nimiä siitä ei näe, mutta opintojemme sisällön yläaiheittain.

http://www.jyu.fi/edu/laitokset/okl/opiskelu/Ajoitustaulukko.pdf

Lue lisää

Väitän kyllä itsepintaisesti edelleen, ettei okl:n paikka olisi yliopistossa. Kasvatustiede sellaisena kuin sitä okl:ssa opiskellaan on vieläkin ja yhäti mielestäni valhetiedettä.
Olen kasvatustieteeni aikanani Joensuun okl:ssa opiskellut. Kylläpä sitä usein tuli ihmeteltyä kuinka moniin erivärisiin kääreisiin se sama paska on kääritty. Samaa jauhantaa approsta sinne laudaturopintoihin saakka.

Muistelen itse virkistyneeni paljon, kun opiskelin gradunteon yhteydessä tilastotiedettä, tieteenfilosofiaa ja tulevaisuudentutkimusta. Kun vertasin oman tieteenalani merkkiteoksia esim. tieteenfilosofian kurssikirjoihin, minua suorastaan nauratti. Ja se tieteenfilosofia oli oikeasti haasteellista kaiken sen naurettavan kasvatusfilosofian, oppiminen ja opetus -hömpötyksen ja didaktiikkapaskan jälkeen.

Jos meitä luokanopettajia todella haluttaisiin sivistää, meidät tulisi panna humanistiseen tdk:aan oikeasti opiskelemaan oikeita asioita.

näyttävät... kirjoitti:

Väitän kyllä itsepintaisesti edelleen, ettei okl:n paikka olisi yliopistossa. Kasvatustiede sellaisena kuin sitä okl:ssa opiskellaan on vieläkin ja yhäti mielestäni valhetiedettä.
Olen kasvatustieteeni aikanani Joensuun okl:ssa opiskellut. Kylläpä sitä usein tuli ihmeteltyä kuinka moniin erivärisiin kääreisiin se sama paska on kääritty. Samaa jauhantaa approsta sinne laudaturopintoihin saakka.

Muistelen itse virkistyneeni paljon, kun opiskelin gradunteon yhteydessä tilastotiedettä, tieteenfilosofiaa ja tulevaisuudentutkimusta. Kun vertasin oman tieteenalani merkkiteoksia esim. tieteenfilosofian kurssikirjoihin, minua suorastaan nauratti. Ja se tieteenfilosofia oli oikeasti haasteellista kaiken sen naurettavan kasvatusfilosofian, oppiminen ja opetus -hömpötyksen ja didaktiikkapaskan jälkeen.

Jos meitä luokanopettajia todella haluttaisiin sivistää, meidät tulisi panna humanistiseen tdk:aan oikeasti opiskelemaan oikeita asioita.

Lue lisää

... että jopa lastentarhanopettajia koulutetaan yliopistossa, siis sekin on yliopistotutkinto!! Hmmm, pistää vaan miettimään, että mitä hyvänsä voidaan nykyään sanoa akateemiseksi koulutukseksi.