Tyhmiä kysymyksiä

En ole koskaan ollut ortodoksisessa Jumalanpalveluksessa, kiinnostaisi mennä.

Lähinnä olen ajatellut Helsingissä Uspenskin katedraalia. Tarvisisin ihan perustietoja, etten töpeksi...

Pitääkö paikkansa että miehet ja naiset ovat eri puolilla kirkkoa? Jumalanpalveluksen aikana seistään? Pitäisikö naisen olla pukeutunut hameeseen vai voiko mennä housuasussa, onko pukeutumisella väliä jos on siististi pukeutunut?
Osaanko käyttäytyä asiallisesti jos vain katson mallia muusta seurakunnasta?

Kiitos asiallisista vastauksista.
312622
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 31

Vanhimmat

Periaatteessa naiset vasemmalla ja miehet oikealla. Kaikki eivät tätä ohjetta kuitenkaan noudata.
Hihat niin että peittävät kyynärpäät (tai vähintään ainakin olkapäät). Hame tai housut käyvät, ei kuitenkaan minihame. Mielellään naisella pää peitettynä (esim. huivi tms), mutta monet suomalaiset ortodoksit eivät noudata tätä ohjetta.
Palveluksen aikana seistään. Muutamia tuoleja on esim. raskaana oleville, vanhuksille, sairaille tms.
Voit - mikäli haluat - kirkkoon tullessasi ostaa muutaman esim. 1-3 tuohusta. Sen jälkeen käyt (mikäli haluat) suutelemassa kirkon keskelle kannettua ikonia tehden ristinmerkin ja kumarruksen (ortodoksit tekevät ristinmerkin otsa-rinta-oik.olka-vas. olka, peukalo, etusormi ja keskisormi yhteen liitettyinä - usko kolmiyhteiseen Jumalaan - ja nimetön ja pikkurilli kämmeneen painuneina - Kristuksen kaksi luontoa) ja sytytät tuohuksen. Ostamasi tuohukset voit sytyttää juuri niiden ikonien edessä kuin haluat - usein ainakin yksi kuitenkin Jumalanäidin ikonin edessä. Ristiinnaulittun Kristuksen edessä on pöytä, jossa yleensä palaa runsaasti tuohuksia. Ne ovat tarkoitetut rukouksille vainajien edestä.
Tuohuksen sytytettyäsi voit hetken antaa toisen pään "sulaa" toisen tuohuksen liekissä, jolloin tuohus on helpompi asettaa paikoilleen ilman, että se kaatuu.
(Luostarikirkoissa saatetaan olla tarkempia siitä, miten kirkossa käyttäydytään: käydään suutelemassa "kaikkia" ikoneja ja vielä kumarretaan seurakunnalle, mutta tätä käytäntöä en ole nähnyt ainakaan Helsingin kirkoissa. Luostarikirkoissa saatetaan myös vaatia naisella olevan huivi ja pitkä hame.)
Kun astelet kirkon keskilinjan yli eli ikonostaasin ovien edestä on hyvä tehdä ristinmerkki ja kumarrus alttariin päin. Myös evankeliumikirjaa esiintuotaessa kumarretaan. Papin suitsuttaessa kumarretaan papille - katso mitä muut tekevät. Moneen muuhunkin kumarrukseen neuvoisin: katso mitä seurakuntalaiset tekevät.
Mikäli tunnet itsellesi vieraaksi ei-ortoksina tehdä näitä kaikkia kumarruksia ja ristinmerkkejä, voit seurata palvelusta hiljaa sivusta. Muista vain antaa papille tilaa hänen suitsuttaessaan...
Uspenskissa palvelukset ovat suomenkielisiä ja ne ovat gregoriaanisen kalenterin mukaisia. Pyhän Nikolauksen kirkossa (Juutalainen hautausmaa) palvelukset ovat kirkkoslaaviksi ja ne ovat juliaanisen kalenterin - eli perinteisen ortodoksisen kalenterin - mukaan.

Äänestä
  • Mutta minua järkytti puheet "vainajien puolesta rukoilemisesta" ja "ikonien suutelemisesta", "kumartelemisista". Taidanpa vielä harkita ortodoksiseen Jumalanpalvelukseen osallistumistani.

    Äänestä

  • -tiedonhaluinen- kirjoitti:

    Mutta minua järkytti puheet "vainajien puolesta rukoilemisesta" ja "ikonien suutelemisesta", "kumartelemisista". Taidanpa vielä harkita ortodoksiseen Jumalanpalvelukseen osallistumistani.

    vaan tule katsomaan! Ei toisuskoiselta kirkossa kävijältä edellytetä mitään!

    Äänestä

  • P Nikolaoksen srk kirkko ei ole juutalaisella hautausmaalla!

    Juliaaninen kalenteri on muinaismuisto, ei perinteinen ortodoksinen kalenteri.

    Äänestä

  • cccp kirjoitti:

    P Nikolaoksen srk kirkko ei ole juutalaisella hautausmaalla!

    Juliaaninen kalenteri on muinaismuisto, ei perinteinen ortodoksinen kalenteri.

    Ei kannattaisi olla näsäviisas tai turhantarkka. Mikäli tietää, missä juutalainen hautausmaa on, löytää myös P.Nikolaoksen kirkon.

    Juliaaninen kalenteri ei ole muinaismuisto, ei ainakaan miljoonien ortodoksien mielestä.

    Äänestä

  • jotain ohjeeksi kirjoitti:

    Ei kannattaisi olla näsäviisas tai turhantarkka. Mikäli tietää, missä juutalainen hautausmaa on, löytää myös P.Nikolaoksen kirkon.

    Juliaaninen kalenteri ei ole muinaismuisto, ei ainakaan miljoonien ortodoksien mielestä.

    Kaikki eivät tiedä missä on juutalainen hautausmaa. Krematorion tietävät useimmat, voisi sanoa: Hietaniemen krematoriaon takana!

    Miljoona voivat olla väärässä tai heidät on johdettu harhaan.

    Äänestä

  • cccp kirjoitti:

    Kaikki eivät tiedä missä on juutalainen hautausmaa. Krematorion tietävät useimmat, voisi sanoa: Hietaniemen krematoriaon takana!

    Miljoona voivat olla väärässä tai heidät on johdettu harhaan.

    ... sinut on johdettu harhaan.

    Äänestä

  • -tiedonhaluinen- kirjoitti:

    Mutta minua järkytti puheet "vainajien puolesta rukoilemisesta" ja "ikonien suutelemisesta", "kumartelemisista". Taidanpa vielä harkita ortodoksiseen Jumalanpalvelukseen osallistumistani.

    Miksi mainitsemasi asiat järkyttivät sinua?

    Äänestä

  • miksi? kirjoitti:

    Miksi mainitsemasi asiat järkyttivät sinua?

    Kuolleen ihmisen puolesta voi rukoilla kerran ja jättää hänen kohtalonsa Jumalan hyviin käsiin. Enemmät rukoukset kuolleen puolesta ovat Jumalan kiusaamista. Vainajan puolesta rukoileminen on turhaakin, sielun pelastusasiasta täytyy pitää huolta elämän aikana, kuoleman jälkeen se on myöhäistä.

    Ikonien suutelu ja kumartelemiset; mikä arvo ikoneilla on? Eivät kai ole jotakin epäjumalia? Miksi niitä suudellaan? Miksi jotakin henkilöä kumarretaan? Eikö Jumalan pitäisi olla ainoa jota kumarretaan?

    Äänestä

  • aloittaja kirjoitti:

    Kuolleen ihmisen puolesta voi rukoilla kerran ja jättää hänen kohtalonsa Jumalan hyviin käsiin. Enemmät rukoukset kuolleen puolesta ovat Jumalan kiusaamista. Vainajan puolesta rukoileminen on turhaakin, sielun pelastusasiasta täytyy pitää huolta elämän aikana, kuoleman jälkeen se on myöhäistä.

    Ikonien suutelu ja kumartelemiset; mikä arvo ikoneilla on? Eivät kai ole jotakin epäjumalia? Miksi niitä suudellaan? Miksi jotakin henkilöä kumarretaan? Eikö Jumalan pitäisi olla ainoa jota kumarretaan?

    >>>Kuolleen ihmisen puolesta voi rukoilla kerran ja jättää hänen kohtalonsa Jumalan hyviin käsiin. Enemmät rukoukset kuolleen puolesta ovat Jumalan kiusaamista. Vainajan puolesta rukoileminen on turhaakin, sielun pelastusasiasta täytyy pitää huolta elämän aikana, kuoleman jälkeen se on myöhäistä.>Ikonien suutelu ja kumartelemiset; mikä arvo ikoneilla on?

    Äänestä

  • aloittaja kirjoitti:

    Kuolleen ihmisen puolesta voi rukoilla kerran ja jättää hänen kohtalonsa Jumalan hyviin käsiin. Enemmät rukoukset kuolleen puolesta ovat Jumalan kiusaamista. Vainajan puolesta rukoileminen on turhaakin, sielun pelastusasiasta täytyy pitää huolta elämän aikana, kuoleman jälkeen se on myöhäistä.

    Ikonien suutelu ja kumartelemiset; mikä arvo ikoneilla on? Eivät kai ole jotakin epäjumalia? Miksi niitä suudellaan? Miksi jotakin henkilöä kumarretaan? Eikö Jumalan pitäisi olla ainoa jota kumarretaan?

    En tiedä, mihin mielipiteesi kuolleiden puolesta rukoilemisesta pohjautuu. Jeesus itse kertoi tarinan väärämielisestä tuomarista kuvaten naisen sinnikkyyttä pyynnöissään ja näin kehoittaen kaikkia rukoilemaan sinnikkäästi. Jumala sentään on oikeamielinen tuomari ja kuulee hartaat rukoukset paljon tuota väärämielistä tuomaria varmemmin - näin ajattelen. Miten siis toistuvat rukoukset jonkin asian puolesta olisivat Jumalan kiusaamista - ei Jeesus ainakaan niin opettanut. Vainajan puolesta rukoileminen ei ole turhaa. Toivottavasti osaat englantia: Otin seuraavat kohdat sivulta http://www.theologic.com/oflweb/inhome/prydead.htm

    "When we remember our deceased family members and friends in prayer, we act on our belief in God's promise of resurrection and eternal life for them and for us. In James 5:16 we read: "Pray for one another... The prayer of a righteous man has great power." Is this prayer only for the living? Given that death does not disrupt the unity of Christ's body, that is, those of us still struggling in this world and those who have already received their reward in the next, the answer is "No.""

    "The prayer of the righteous can help to obtain forgiveness for a sinner, even if he is already dead. By praying for the dead we hope that God will be merciful and grant them pardon of their sins. In II Maccabees 12:44-45 we read about a sin offering made by Judas Maccabeus on behalf of his dead soldiers: "For if he were not expecting that those who had fallen would rise again, it would have been superfluous and foolish to pray for the dead. But if he was looking to the splendid reward that is laid up for those who fall asleep in godliness, it was a holy and pious thought. Therefore he made atonement for the dead, that they might be delivered from their sin.""

    Tiedän, että osa protestanttisista kirkoista pitää ikoneja ja ikonien suutelemista herjana. Herra kuitenkin itse tuli ihmiseksi ja näin kuvattavaksi. Tässä yhteydessä huomauttaisin, että ei kunnioituksen osoittaminen toista ihmistä kohtaan kumarruksella tai suudelmalla (käden suuteleminen, poskisuudelmat) ole vierasta ihmisten kanssakäymiselle maallisessakaan elämässä - eikä tämä toisen ihmisen kunnioitus ole koskaan katsottu olevan epäjumalanpalvontaa. Kun suutelemme ikonia tai kumarramme ikonia, osoitamme rakkautemme ja kunnioituksemme sille pyhälle henkilölle, jota ikoni esittää. Ikonit eivät ole epäjumalia. Ikonoklasteja (niitä, jotka vihaavat ikoneja ja tuhoavat niitä) on historiassa esiintynyt, mutta heidät on tuomittu harhaoppisiksi ja kirkonkiroukseen (en muista mistä ekumeenisesta kirkolliskokouksesta on kyse).
    Kyllä itse suutelen ikonia rakkaudesta Kristukseen, kun haluaisin suudella Hänen pyhää kättänsä saaden Häneltä siunauksen. Täällä maan päällä meillä on kuitenkin vain uskon silmät ja vasta tulevassa elämässä saamme nähdä Hänen kasvoista kasvoihin.
    Papin kättä suudellaan kunnioituksen osoituksena, koska hänellä on Kristukelta saatu oikeus siunata ja antaa syntejä anteeksi (katumuksen sakramentti). Kristus itsehän on ylimmäinen pappi.

    Kumarruksista en taida tähän hätään pitemmin vastata - vastaukseni on jo liian pitkä. Katson, jos saan aikaiseksi vastauksen myöhemmin.

    Äänestä

  • miksi? kirjoitti:

    En tiedä, mihin mielipiteesi kuolleiden puolesta rukoilemisesta pohjautuu. Jeesus itse kertoi tarinan väärämielisestä tuomarista kuvaten naisen sinnikkyyttä pyynnöissään ja näin kehoittaen kaikkia rukoilemaan sinnikkäästi. Jumala sentään on oikeamielinen tuomari ja kuulee hartaat rukoukset paljon tuota väärämielistä tuomaria varmemmin - näin ajattelen. Miten siis toistuvat rukoukset jonkin asian puolesta olisivat Jumalan kiusaamista - ei Jeesus ainakaan niin opettanut. Vainajan puolesta rukoileminen ei ole turhaa. Toivottavasti osaat englantia: Otin seuraavat kohdat sivulta http://www.theologic.com/oflweb/inhome/prydead.htm

    "When we remember our deceased family members and friends in prayer, we act on our belief in God's promise of resurrection and eternal life for them and for us. In James 5:16 we read: "Pray for one another... The prayer of a righteous man has great power." Is this prayer only for the living? Given that death does not disrupt the unity of Christ's body, that is, those of us still struggling in this world and those who have already received their reward in the next, the answer is "No.""

    "The prayer of the righteous can help to obtain forgiveness for a sinner, even if he is already dead. By praying for the dead we hope that God will be merciful and grant them pardon of their sins. In II Maccabees 12:44-45 we read about a sin offering made by Judas Maccabeus on behalf of his dead soldiers: "For if he were not expecting that those who had fallen would rise again, it would have been superfluous and foolish to pray for the dead. But if he was looking to the splendid reward that is laid up for those who fall asleep in godliness, it was a holy and pious thought. Therefore he made atonement for the dead, that they might be delivered from their sin.""

    Tiedän, että osa protestanttisista kirkoista pitää ikoneja ja ikonien suutelemista herjana. Herra kuitenkin itse tuli ihmiseksi ja näin kuvattavaksi. Tässä yhteydessä huomauttaisin, että ei kunnioituksen osoittaminen toista ihmistä kohtaan kumarruksella tai suudelmalla (käden suuteleminen, poskisuudelmat) ole vierasta ihmisten kanssakäymiselle maallisessakaan elämässä - eikä tämä toisen ihmisen kunnioitus ole koskaan katsottu olevan epäjumalanpalvontaa. Kun suutelemme ikonia tai kumarramme ikonia, osoitamme rakkautemme ja kunnioituksemme sille pyhälle henkilölle, jota ikoni esittää. Ikonit eivät ole epäjumalia. Ikonoklasteja (niitä, jotka vihaavat ikoneja ja tuhoavat niitä) on historiassa esiintynyt, mutta heidät on tuomittu harhaoppisiksi ja kirkonkiroukseen (en muista mistä ekumeenisesta kirkolliskokouksesta on kyse).
    Kyllä itse suutelen ikonia rakkaudesta Kristukseen, kun haluaisin suudella Hänen pyhää kättänsä saaden Häneltä siunauksen. Täällä maan päällä meillä on kuitenkin vain uskon silmät ja vasta tulevassa elämässä saamme nähdä Hänen kasvoista kasvoihin.
    Papin kättä suudellaan kunnioituksen osoituksena, koska hänellä on Kristukelta saatu oikeus siunata ja antaa syntejä anteeksi (katumuksen sakramentti). Kristus itsehän on ylimmäinen pappi.

    Kumarruksista en taida tähän hätään pitemmin vastata - vastaukseni on jo liian pitkä. Katson, jos saan aikaiseksi vastauksen myöhemmin.

    muistaakseni II:ssa Makkabilaiskirjassa kehotetaan rukoilemaan edesmenneitten puolesta. Jo Jeesuksen aikana juutalaisilla oli tapana rukoilla edesmenneitten puolesta ns Kaddish-rukous. Alkukristityille tämä oli itsestään selvyys, samoin kuin se, että rajan toiselle puolelle siirtyneet rukoilevat siellä meidän puolestamme.

    Luther rupesi vastustamaan vainajien puolesta rukoilemista, koska roomalaiskatolisessa kirkossa siitä oli tehty bisnestä. "Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu kiirastulesta pois vilahtaa", kaupitteli joku anekauppias palveluksiaan Lutherin aikana. Sen tähden Luther sanoi, että on parempi rukoilla vainajan puolesta vain yhden kerran.

    Ortodoksisessa kirkossa me emme usko kiirastuleen, emmekä aneisiin, eikä uskoomme ole koskaan liittynyt kaupallista puolta. Vainajien puolesta rukoileminen on hyödyksi edesmenneille ja lohdutukseksi jälkeenjääneille, eikä siinä ole mitään pelättävää.

    Äänestä

  • cccp kirjoitti:

    Kaikki eivät tiedä missä on juutalainen hautausmaa. Krematorion tietävät useimmat, voisi sanoa: Hietaniemen krematoriaon takana!

    Miljoona voivat olla väärässä tai heidät on johdettu harhaan.

    Pitkästä aikaa viisautta näkyy..

    Äänestä

  • Serafima kirjoitti:

    muistaakseni II:ssa Makkabilaiskirjassa kehotetaan rukoilemaan edesmenneitten puolesta. Jo Jeesuksen aikana juutalaisilla oli tapana rukoilla edesmenneitten puolesta ns Kaddish-rukous. Alkukristityille tämä oli itsestään selvyys, samoin kuin se, että rajan toiselle puolelle siirtyneet rukoilevat siellä meidän puolestamme.

    Luther rupesi vastustamaan vainajien puolesta rukoilemista, koska roomalaiskatolisessa kirkossa siitä oli tehty bisnestä. "Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu kiirastulesta pois vilahtaa", kaupitteli joku anekauppias palveluksiaan Lutherin aikana. Sen tähden Luther sanoi, että on parempi rukoilla vainajan puolesta vain yhden kerran.

    Ortodoksisessa kirkossa me emme usko kiirastuleen, emmekä aneisiin, eikä uskoomme ole koskaan liittynyt kaupallista puolta. Vainajien puolesta rukoileminen on hyödyksi edesmenneille ja lohdutukseksi jälkeenjääneille, eikä siinä ole mitään pelättävää.

    Kirjoitat:

    "Alkukristityille tämä oli itsestään selvyys, samoin kuin se, että rajan toiselle puolelle siirtyneet rukoilevat siellä meidän puolestamme."

    Olisiko sinulla jotain lähdettä jossa väite on perusteltu?

    Äänestä

  • UPDATE_6818060 kirjoitti:

    Kirjoitat:

    "Alkukristityille tämä oli itsestään selvyys, samoin kuin se, että rajan toiselle puolelle siirtyneet rukoilevat siellä meidän puolestamme."

    Olisiko sinulla jotain lähdettä jossa väite on perusteltu?

    Kirjallisuutta luultavasti tarkoitat? Minulla ei juuri ole kirjoja kotonani, enkä rupea näitä keskusteluja varten mitään hankkimaankaan.

    Mutta onhan yleisesti tunnettua, että kun 1920-luvulla ruvettiin tutkimaan maanalaista Roomaa, katakombialuetta, sieltä paljastui paljon alkukristillisiä kuvia ja piirtokirjoituksia, joista mm ilmenee, että alkukristityt ovat rukoilleet vainajiensa puolesta ja pyytäneet näiden esirukouksia. (Surakka, Aari: Ortodoksinen ikoni).

    Samaten sieltä on löytynyt hautakirjoituksia, joista kiistattomasti ilmenee, että varhaiskristityillä oli tapana kastaa pikkulapsia. Mutta mitkään arkeologian tai kirkkohistorian todistukset eivät tietenkään koskaan riitä protestanteille, jotka härkäpäisesti pitävät kiinni omasta "totuudestaan".

    Äänestä

  • Serafima kirjoitti:

    Kirjallisuutta luultavasti tarkoitat? Minulla ei juuri ole kirjoja kotonani, enkä rupea näitä keskusteluja varten mitään hankkimaankaan.

    Mutta onhan yleisesti tunnettua, että kun 1920-luvulla ruvettiin tutkimaan maanalaista Roomaa, katakombialuetta, sieltä paljastui paljon alkukristillisiä kuvia ja piirtokirjoituksia, joista mm ilmenee, että alkukristityt ovat rukoilleet vainajiensa puolesta ja pyytäneet näiden esirukouksia. (Surakka, Aari: Ortodoksinen ikoni).

    Samaten sieltä on löytynyt hautakirjoituksia, joista kiistattomasti ilmenee, että varhaiskristityillä oli tapana kastaa pikkulapsia. Mutta mitkään arkeologian tai kirkkohistorian todistukset eivät tietenkään koskaan riitä protestanteille, jotka härkäpäisesti pitävät kiinni omasta "totuudestaan".

    Ei ole tarvetta alkaa ostamaan mitään kirjoja minua varten, lähinnä nettisivuja kaipailin. En vain oikein luota persoonattomiin lähteisiin kuten "on yleisesti tunnettua".

    Minä etsin totuutta, en ole puolustamassa mitään uskon suuntaa. Itseasiassa vihaan niitä tuhansia nimikkeitä joita kristityille on aikojen saatossa annettu. Paljon mieluummin olen vain "Jumalan lapsi", "Jeesuksen opetuslapsi" tai joku muu tuon kaltainen.

    Harmillista kun heti tulee leimatuksi "protestantiksi, joka härkäpäisesti pitää kiinni omasta totuudestaan".

    Hyvää jatkoa sinulle ja Jumalan siunausta.

    Äänestä

  • UPDATE_6818060 kirjoitti:

    Ei ole tarvetta alkaa ostamaan mitään kirjoja minua varten, lähinnä nettisivuja kaipailin. En vain oikein luota persoonattomiin lähteisiin kuten "on yleisesti tunnettua".

    Minä etsin totuutta, en ole puolustamassa mitään uskon suuntaa. Itseasiassa vihaan niitä tuhansia nimikkeitä joita kristityille on aikojen saatossa annettu. Paljon mieluummin olen vain "Jumalan lapsi", "Jeesuksen opetuslapsi" tai joku muu tuon kaltainen.

    Harmillista kun heti tulee leimatuksi "protestantiksi, joka härkäpäisesti pitää kiinni omasta totuudestaan".

    Hyvää jatkoa sinulle ja Jumalan siunausta.

    Aari Surakan kirjan yhtenä "lähteenä". Muita kirjoja, joissa puhuttisiin tästä aiheesta minulla ei nyt satu olemaan kotona.

    Lähteillähän yleensä tarkoitetaan tutkittavan ajan kirjoituksia yms, kaikki nykyaikana kirjoitettu taas on kirjallisuutta. Kirjallisuudesta lähinnä tieteellinen kirjallisuus on luotettavaa, mutta siihenkin tietysti pitää suhtautua kriittisesti. Internettiin taas ei kannata luottaa yhtään. Sinne voi kuka hyvänsä panna mitä hyvänsä, niin kuin olet varmasti huomannut. Ei edes Wikipedia ole luotettava.

    Valitettavasti kristitty on aina jonkun kirkkokunnan jäsen. Petät itseäsi, jos kuvittelet voivasi olla vain "Jumalan lapsi" tai "Jeesuksen opetuslapsi". Se onnistuu vain lapsilta ja kaikkein yksinkertaisimmilta ihmisiltä, -ja pahasti pelkään, että olet sen vaiheen jo sivuuttanut.

    Äänestä

  • Serafima kirjoitti:

    Aari Surakan kirjan yhtenä "lähteenä". Muita kirjoja, joissa puhuttisiin tästä aiheesta minulla ei nyt satu olemaan kotona.

    Lähteillähän yleensä tarkoitetaan tutkittavan ajan kirjoituksia yms, kaikki nykyaikana kirjoitettu taas on kirjallisuutta. Kirjallisuudesta lähinnä tieteellinen kirjallisuus on luotettavaa, mutta siihenkin tietysti pitää suhtautua kriittisesti. Internettiin taas ei kannata luottaa yhtään. Sinne voi kuka hyvänsä panna mitä hyvänsä, niin kuin olet varmasti huomannut. Ei edes Wikipedia ole luotettava.

    Valitettavasti kristitty on aina jonkun kirkkokunnan jäsen. Petät itseäsi, jos kuvittelet voivasi olla vain "Jumalan lapsi" tai "Jeesuksen opetuslapsi". Se onnistuu vain lapsilta ja kaikkein yksinkertaisimmilta ihmisiltä, -ja pahasti pelkään, että olet sen vaiheen jo sivuuttanut.

    Eiköhän tuo löydy kirjastosta. Täytyypä käydä lainaamassa.

    En ole aivan varma sanan "lähde" määritelmästä, mutta mielestäni myös myöhemmät kirjoitukset jostain tietystä aiheesta luetaan "lähteiksi". Niiden luotettavuudesta tietenkin voidaan olla montaa mieltä.

    Wikipedia nyt viimeksi on luotettava kun sitä pystyy kuka tahansa muokkaamaan. Ei niin tärkeän tiedon hakemiseen se on kuitenkin hyödyllinen :)

    Nuorena idealistina toivon, että voisin olla mahdollisimman riippumaton, ja luottaa yksin Jumalaan ja Hänen armoonsa. Ehkä se ei ole realistista, mutta kuka estää näin toivomasta? :)

    Tärkeintähän on se, että olemme Kristuksen kirkon, Hänen ruumiinsa jäseniä - että nimemme on kirjoitettuna Elämän kirjaan.

    Siunausta sinulle Serafima.

    Äänestä

  • UPDATE_6818060 kirjoitti:

    Eiköhän tuo löydy kirjastosta. Täytyypä käydä lainaamassa.

    En ole aivan varma sanan "lähde" määritelmästä, mutta mielestäni myös myöhemmät kirjoitukset jostain tietystä aiheesta luetaan "lähteiksi". Niiden luotettavuudesta tietenkin voidaan olla montaa mieltä.

    Wikipedia nyt viimeksi on luotettava kun sitä pystyy kuka tahansa muokkaamaan. Ei niin tärkeän tiedon hakemiseen se on kuitenkin hyödyllinen :)

    Nuorena idealistina toivon, että voisin olla mahdollisimman riippumaton, ja luottaa yksin Jumalaan ja Hänen armoonsa. Ehkä se ei ole realistista, mutta kuka estää näin toivomasta? :)

    Tärkeintähän on se, että olemme Kristuksen kirkon, Hänen ruumiinsa jäseniä - että nimemme on kirjoitettuna Elämän kirjaan.

    Siunausta sinulle Serafima.

    Kysymyksessä on jo aika päiviä sitten loppuunmyyty kirjaharvinaisuus. Minulla vain sattuu olemaan se.

    Epätieteellisessä kielenkäytössä "lähteiksi" voidaan nimittää jostain asiasta tehtyä kirjallisuuttakin.

    Käsityksesi, että kaikki, jotka sanovat uskovansa Kristukseen, olisivat Kristuksen ruumiin jäseniä, on hyvin epäortodoksinen, tyypillinen protestanttinen käsitys.

    Äänestä

  • UPDATE_6818060 kirjoitti:

    Eiköhän tuo löydy kirjastosta. Täytyypä käydä lainaamassa.

    En ole aivan varma sanan "lähde" määritelmästä, mutta mielestäni myös myöhemmät kirjoitukset jostain tietystä aiheesta luetaan "lähteiksi". Niiden luotettavuudesta tietenkin voidaan olla montaa mieltä.

    Wikipedia nyt viimeksi on luotettava kun sitä pystyy kuka tahansa muokkaamaan. Ei niin tärkeän tiedon hakemiseen se on kuitenkin hyödyllinen :)

    Nuorena idealistina toivon, että voisin olla mahdollisimman riippumaton, ja luottaa yksin Jumalaan ja Hänen armoonsa. Ehkä se ei ole realistista, mutta kuka estää näin toivomasta? :)

    Tärkeintähän on se, että olemme Kristuksen kirkon, Hänen ruumiinsa jäseniä - että nimemme on kirjoitettuna Elämän kirjaan.

    Siunausta sinulle Serafima.

    Olen samaa mieltä kuin Serafima. Ortodoksit eivät ajattele tuolla tavoin, että kuka tahansa Jeesukseen uskova missä tahansa kirkkokunnassa olisi Kristuksen ruumiin jäsen. Tämä jos mikä on ekumeenista harhaa ja estää ihmisiä löytämästä tiensä todelliseen Kristuksen kirkkoon. Siksi olisi tärkeää, ettei ortodoksinen kirkko olisi niin näkyvästi esillä ekumeniassa. Sehän antaa sen kuvan, että tällainen ajattelu on OK.

    Äänestä

  • --- kirjoitti:

    Olen samaa mieltä kuin Serafima. Ortodoksit eivät ajattele tuolla tavoin, että kuka tahansa Jeesukseen uskova missä tahansa kirkkokunnassa olisi Kristuksen ruumiin jäsen. Tämä jos mikä on ekumeenista harhaa ja estää ihmisiä löytämästä tiensä todelliseen Kristuksen kirkkoon. Siksi olisi tärkeää, ettei ortodoksinen kirkko olisi niin näkyvästi esillä ekumeniassa. Sehän antaa sen kuvan, että tällainen ajattelu on OK.

    ---, vedit nyt kyllä mutkat suoriksi. Nimittäin ekumeenista työtä ei tee mikään yksimielinen tasapäistävä taho vaan kirkkojen yhteistyöelin, joka muodostuu eri kirkkokunnista ja yhteisöistä. Näitä tahoja ovat mm. paitsi protestanttiset kirkot ja yhteisöt, myös ortodoksit eri paikalliskirkoista, katolinen kirkko, orientaaliortodoksit yms. Näkökulmat esimerkiksi kirkkokäsityksistä vaihtelevat osapuolten kesken, kuten varmaan itsekin ymmärrät.

    Äänestä

  • Serafima kirjoitti:

    Kysymyksessä on jo aika päiviä sitten loppuunmyyty kirjaharvinaisuus. Minulla vain sattuu olemaan se.

    Epätieteellisessä kielenkäytössä "lähteiksi" voidaan nimittää jostain asiasta tehtyä kirjallisuuttakin.

    Käsityksesi, että kaikki, jotka sanovat uskovansa Kristukseen, olisivat Kristuksen ruumiin jäseniä, on hyvin epäortodoksinen, tyypillinen protestanttinen käsitys.

    Onneksi ortodokseilla ei ole Kristusta..

    Äänestä

  • Serafima kirjoitti:

    Kysymyksessä on jo aika päiviä sitten loppuunmyyty kirjaharvinaisuus. Minulla vain sattuu olemaan se.

    Epätieteellisessä kielenkäytössä "lähteiksi" voidaan nimittää jostain asiasta tehtyä kirjallisuuttakin.

    Käsityksesi, että kaikki, jotka sanovat uskovansa Kristukseen, olisivat Kristuksen ruumiin jäseniä, on hyvin epäortodoksinen, tyypillinen protestanttinen käsitys.

    En väittänyt, että kaikki jotka SANOVAT uskovansa Kristukseen olisivat Kristuksen ruumiin jäseniä. Sinulla on vain niin vahvat ennakko-oletukset protestantteja kohtaan, että tunnut tietävän ajatukseni läpikotaisin ;) Ei millään pahalla, mutta tyypillistä ortodokseille ja katolilaisille.

    Jumalalla on valta armahtaa tai tuomita. Jumalan käsissä on kuka on todellinen Jumalan lapsi ja kuka ei. Ihmisellä ei ole mitään päätösvaltaa asiassa. Kaikki kulminoituu Kristuksessa ja Hän on kaiken keskipiste. Tyypillinen protestanttinen ihmiskeskeisyys on aika pitkälti harhaa. Miksi tuijottaa pieneen ja saastaiseen ihmiseen, kun voi kohottaa katseen maailman luojaan, Kuningasten Kuninkaaseen, itseensä Kristukseen? Niinpä niin.

    Mutta en halua "häiriköidä" enempää. Ehkä voisit ehdottaa jotain ortodoksista palstaa, jossa voisi vaihtaa ajatuksia halukkaiden ortodoksien kanssa?

    Äänestä

  • --- kirjoitti:

    Olen samaa mieltä kuin Serafima. Ortodoksit eivät ajattele tuolla tavoin, että kuka tahansa Jeesukseen uskova missä tahansa kirkkokunnassa olisi Kristuksen ruumiin jäsen. Tämä jos mikä on ekumeenista harhaa ja estää ihmisiä löytämästä tiensä todelliseen Kristuksen kirkkoon. Siksi olisi tärkeää, ettei ortodoksinen kirkko olisi niin näkyvästi esillä ekumeniassa. Sehän antaa sen kuvan, että tällainen ajattelu on OK.

    Oikaisinkin jo Serafimalle käsitystä. Minäkään en kannata organisatorista/teologista ekumeniaa. Sen sijaan kannatan Kristittyjen yhteyttä Pyhässä Hengessä ja rakkaudessa.

    Hyvää jatkoa sinullekin "---" ja siunausta :)

    Äänestä

että naiset seisovat jumalanpalveluksessa vasemmalla, miehet taas oikealla puolella.

Käytännössä kuitenkin vaimot, jotka käyvät miestensä kanssa kirkossa, seisovat näiden kanssa oikealla puolella, sillä miesten puolella on aina tilaa. Naisten puolella voi olla täyttä. Saa istua välillä, koko ajan ei tarvitse seistä. Uspenskissa on tuoleja sitä varten.

Jumalanpalvelukseen tullaan tavallisissa siisteissä vaatteissa, ei kuitenkaan minihameessa tai sortseissa tai hihattomissa kesäpaidoissa. (Tämän sanon siksi, koska nyt on kesä ja kuuma.) Pitkät housut käyvät ihan hyvin, ei tarvitse käyttää hametta.

Kukaan ei odota sinulta mitään erityistä käytöstä, mutta tietysti voit nousta seisomaan, kun muutkin nousevat. Tapana on, että kaikki seisovat kun luetaan evankeliumia ja isä meidän rukousta, sekä kun liturgiassa eli ehtoollisjumalanpalveluksessa pyhitetään ehtoollista. Ortodoksisessa kirkossa vain ortodoksit voivat mennä ehtoolliselle, mutta muuten voi täysin osallistua palveluksiin. Uspenskissa kuulee parhaiten, jos menee eteen.

Ehdottaisin, että ensin kävisit, jos mahdollista, lauantai-iltana klo 18 alkavassa vigiliassa. Se on hyvin kaunis palvelus, jossa on paljon laulua. Uspenski-katedraalissa on erinomainen kuoro. Voit olla jonkin aikaa palveluksessa ja lähteä sitten hiljaa pois. Ortodoksiseen kirkkoon voi tulla myös kesken jumalanpalveluksen ja lähteä kesken palvelusta pois. Tervetuloa kirkkoon!

Äänestä
  • Mutta kuten vastasin tuossa edellä, taidan vielä harkita tätä ortodoksiseen Jumalanpalvelukseen osallistumistani. Varmasti kaunis tilaisuus, olen katsellut joskus TV-Jumalanpalveluksia pääsiäisyönä.

    Äänestä

jos esittää ne vilpittömällä sydämmellä, tiedon haluisena.

Olet saanut jo paljon tietoa "käyttäytymissäännöistä" kirkossamme sen jumalanpalveluksissa. Minua on iät ja ajat suuresti ihmetyttänyt kirkkomme kynnyksen korkeus. Miksi se on niin korkea? Miksi ihmiset pelkäävät astua armon valtakuntaan? Miksi sinne missä on tyvensatama, rauhan tyyssija, on niin mahdottoman vaikea astua sisään, niin ortodoksin, kuin toisinuskovan. Ei Kristus näin halua. Itse me teemme kynnyksemme. Itse me itsemme rajoitamme. Itse me itseltämme kiellämme suurimman rikkautemme.

Näillä sanoilla haluan rohkaista jokaista Kristusta janoavaa astumaan kirkkomme sisälle Jumalanpalveluksiimme, niin ortodoksit kuin toisuskoiset.

Äänestä
  • Sinähän Vallu alat kullostamaan: "hihhuleilta" kun rakkautta näin tarjoilet?

    Äänestä

  • Isä Camillo kirjoitti:

    Sinähän Vallu alat kullostamaan: "hihhuleilta" kun rakkautta näin tarjoilet?

    "Sinähän Vallu alat kullostamaan: "hihhuleilta" kun rakkautta näin tarjoilet?"

    Mikä on Vallun ja hihhulin ero?

    Vallu peräänkuuluttaa alkuperäisen ortodoksisen kirkon askeesissa ja leijonien avonaisten suiden edessä henkensä antaneiden marttyyriemme laatimien opetusten noudattamisen ja kunnioittamisen kautta omaksuttua "rakkaus käsitettä".

    Hihhuli peräänkuuluttaa alkuperäisen hurmosunen nähnyttä missisipijoen laakson suurta profeettaa, tai riippuen synnyinpaikastaan jota kuta niistä profeetoista ja niiden enne unistaan.

    Rakkaudella ja rakkaudella, jopa Kristukseen on eroja kuin yöllä ja päivällä, sanoo Vallesmanni.

    Äänestä

  • teuvomartiskainen kirjoitti:

    "Sinähän Vallu alat kullostamaan: "hihhuleilta" kun rakkautta näin tarjoilet?"

    Mikä on Vallun ja hihhulin ero?

    Vallu peräänkuuluttaa alkuperäisen ortodoksisen kirkon askeesissa ja leijonien avonaisten suiden edessä henkensä antaneiden marttyyriemme laatimien opetusten noudattamisen ja kunnioittamisen kautta omaksuttua "rakkaus käsitettä".

    Hihhuli peräänkuuluttaa alkuperäisen hurmosunen nähnyttä missisipijoen laakson suurta profeettaa, tai riippuen synnyinpaikastaan jota kuta niistä profeetoista ja niiden enne unistaan.

    Rakkaudella ja rakkaudella, jopa Kristukseen on eroja kuin yöllä ja päivällä, sanoo Vallesmanni.

    Mulle et ole luvannut mitään; itsellesi ehkä.
    Kirkkosi on bysantissa ja alkujuuresi ämmäin taruissa.

    Äänestä

En halunnut antaa sellaisia ohjeita, jotka saavat sinut jäämään pois palveluksesta. Mieheni, joka ei kuulu kirkkoon, ei koskaan kumarra, tee ristinmerkkiä tai yleensä mitään muutakaan kirkossa, mikäli hän kirkkoon jostain syystä tulee.
Voit tehdä myös näin. Kuten edellä sanoin, ainoa asia, mitä sinun on todella muistettava, on, että annat papille tilaa, kun hän kiertää suitsuttamassa.
Ei kannata pelätä ortodoksiseen kirkkoon tuloa. Kaikki keskittyvät omiin rukouksiinsa eivätkä kiinnitä sinuun sen kummemmin huomiota. Jos joku ajattelisikin jotain tuomitsevaa, on se sen ajattelijan synti, ei sinun...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


-tiedonhaluinen- kirjoitti:

En ole koskaan ollut ortodoksisessa Jumalanpalveluksessa, kiinnostaisi mennä.

Lähinnä olen ajatellut Helsingissä Uspenskin katedraalia. Tarvisisin ihan perustietoja, etten töpeksi...

Pitääkö paikkansa että miehet ja naiset ovat eri puolilla kirkkoa? Jumalanpalveluksen aikana seistään? Pitäisikö naisen olla pukeutunut hameeseen vai voiko mennä housuasussa, onko pukeutumisella väliä jos on siististi pukeutunut?
Osaanko käyttäytyä asiallisesti jos vain katson mallia muusta seurakunnasta?

Kiitos asiallisista vastauksista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu