Demareille oma seksuaalivähemmistöjen yhdistys
Suomen ensimmäinen puoluepoliittinen seksuaalivähemmistöyhdistys nojaa sosialidemokraattiseen tasa-arvoajatteluun.
Jani Ryhänen, Susanna Rahkonen ja Anssi Pirttijärvi ovat lauantaina perustettavan Pinkkiruusun aktiiveja.
Jaakko Kilpeläinen
Uutispäivä Demari
Suomi astuu askeleen kohti tasa-arvoisempaa ja suvaitsevampaa yhteiskuntaa tämän viikon lauantaina, jolloin pidetään Pinkkiruusu ry:n perustamiskokous. Pinkkiruusu on Suomen ensimmäinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita ajava yhdistys, joka toimii poliittisen puolueen sisällä.
Pohjatyötä on tehty yhdistyksen eteen kolmisen vuotta. Pinkkiruusun perustajajäsen ja todennäköinen puheenjohtaja Jani Ryhänen liittyi opiskelijademareihin 2003 ja huomasi pian, että puolueesta puuttuu foorumi, jossa HLBT-ryhmän asioista voisi keskustella.
HLBT-ryhmällä tarkoitetaan homoja, lesboja, biseksuaaleja ja transsukupuolisia ihmisiä. Homot, lesbot ja biseksuaalit ovat seksuaalivähemmistöjä; transsukupuoliset luetaan sukupuolivähemmistöksi.
- Pinkkiruusun pohja muodostui, kun järjestöstä löytyi muutama muu samoja asioita miettivä opiskelija. Meitä oli aluksi vain neljä, ja kaikki kuuluivat seksuaalivähemmistöön. Viime vuoden puoluekokouksessa sai alkunsa sosiaalidemokraattinen HLBT-verkosto, johon kuuluu sekä nuoria että vanhoja, homoja ja heteroita, Ryhänen kertoo.
Verkostoon kuuluu muun muassa kansanedustaja Susanna Rahkonen, joka myös istuu Pinkkiruusu ry:n hallituksessa.
- Olen lakivaliokunnan varapuheenjohtajana ollut käsittelemässä parisuhde- ja hedelmöityshoitolakia. Seksuaalivähemmistöjen kysymykset ovat sitä kautta tulleet tutuiksi. Sdp on ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolue, jonka kuuluu turvata myös seksuaalisten vähemmistöjen asema, Rahkonen sanoo.
Tiedolla vaikutetaan asenteisiin
Opiskelija Anssi Pirttijärvi on ollut Pinkkiruusun perustamisessa mukana Ryhäsen lailla alusta asti.
- On tärkeää, että puolueessa voidaan jakaa oikeaa tietoa vähemmistöistä. Tiedolla voidaan vaikuttaa asenteisiin, Pirttijärvi toteaa.
Homojen adoptio-oikeutta kannattava Rahkonen tyrmää yleisen kannanoton, että homojen lapset joutuvat herkästi kiusatuiksi.
- Voisimme yhtä hyvin sanoa, etteivät lihavat ihmiset saisi hankkia lapsia, koska näitä saatettaisiin kiusata, Rahkonen sanoo.
- Erilaiset perhemallit tulisi hyväksyä. Tärkeintä on, että lapsella on rakastava koti, Jani Ryhänen toteaa.
Rahkonen huomauttaa, että hedelmöityshoito on vaativa prosessi, jonka läpi käyneille pareille ei ainakaan tule vahinkolapsia.
Suomi HLBT
-asioissa jälkijunassa
Pirttijärvi ja Ryhänen toivovat, että muutamien vuosien kuluttua HLBT-ryhmää ei enää pidettäisi vähemmistönä vaan osana valtavirtaa.
- Olisi hyvä, jos jokainen voisi elää omaa elämäänsä rehellisesti eikä homoja eroteltaisi heteroista. Oras Tynkkynen sanoi juuri aamu-tv:ssä osuvasti, että hän haluaisi nähdä haastattelun, jossa Paavo Lipposelta kysyttäisiin, kuinka hän on heteropoliitikkona edistänyt asioita, Ryhänen sanoo.
Poliittiset HLBT-liikkeet ovat monissa Euroopan maissa Suomea pidemmällä. Esimerkiksi Ruotsissa on toiminut sosiaalidemokraattinen HLBT-yhdistys vuodesta 1988.
Myös Suomessa monet demarit, muun muassa presidentti Tarja Halonen, ovat ajaneet seksuaalivähemmistöjen oikeuksia jo kymmeniä vuosia.
28.06. 09:42
Suomen ensimmäinen puoluepoliittinen seksuaalivähemmistöyhdistys nojaa sosialidemokraattiseen tasa-arvoajatteluun.
Jani Ryhänen, Susanna Rahkonen ja Anssi Pirttijärvi ovat lauantaina perustettavan Pinkkiruusun aktiiveja.
Jaakko Kilpeläinen
Uutispäivä Demari
Suomi astuu askeleen kohti tasa-arvoisempaa ja suvaitsevampaa yhteiskuntaa tämän viikon lauantaina, jolloin pidetään Pinkkiruusu ry:n perustamiskokous. Pinkkiruusu on Suomen ensimmäinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita ajava yhdistys, joka toimii poliittisen puolueen sisällä.
Pohjatyötä on tehty yhdistyksen eteen kolmisen vuotta. Pinkkiruusun perustajajäsen ja todennäköinen puheenjohtaja Jani Ryhänen liittyi opiskelijademareihin 2003 ja huomasi pian, että puolueesta puuttuu foorumi, jossa HLBT-ryhmän asioista voisi keskustella.
HLBT-ryhmällä tarkoitetaan homoja, lesboja, biseksuaaleja ja transsukupuolisia ihmisiä. Homot, lesbot ja biseksuaalit ovat seksuaalivähemmistöjä; transsukupuoliset luetaan sukupuolivähemmistöksi.
- Pinkkiruusun pohja muodostui, kun järjestöstä löytyi muutama muu samoja asioita miettivä opiskelija. Meitä oli aluksi vain neljä, ja kaikki kuuluivat seksuaalivähemmistöön. Viime vuoden puoluekokouksessa sai alkunsa sosiaalidemokraattinen HLBT-verkosto, johon kuuluu sekä nuoria että vanhoja, homoja ja heteroita, Ryhänen kertoo.
Verkostoon kuuluu muun muassa kansanedustaja Susanna Rahkonen, joka myös istuu Pinkkiruusu ry:n hallituksessa.
- Olen lakivaliokunnan varapuheenjohtajana ollut käsittelemässä parisuhde- ja hedelmöityshoitolakia. Seksuaalivähemmistöjen kysymykset ovat sitä kautta tulleet tutuiksi. Sdp on ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolue, jonka kuuluu turvata myös seksuaalisten vähemmistöjen asema, Rahkonen sanoo.
Tiedolla vaikutetaan asenteisiin
Opiskelija Anssi Pirttijärvi on ollut Pinkkiruusun perustamisessa mukana Ryhäsen lailla alusta asti.
- On tärkeää, että puolueessa voidaan jakaa oikeaa tietoa vähemmistöistä. Tiedolla voidaan vaikuttaa asenteisiin, Pirttijärvi toteaa.
Homojen adoptio-oikeutta kannattava Rahkonen tyrmää yleisen kannanoton, että homojen lapset joutuvat herkästi kiusatuiksi.
- Voisimme yhtä hyvin sanoa, etteivät lihavat ihmiset saisi hankkia lapsia, koska näitä saatettaisiin kiusata, Rahkonen sanoo.
- Erilaiset perhemallit tulisi hyväksyä. Tärkeintä on, että lapsella on rakastava koti, Jani Ryhänen toteaa.
Rahkonen huomauttaa, että hedelmöityshoito on vaativa prosessi, jonka läpi käyneille pareille ei ainakaan tule vahinkolapsia.
Suomi HLBT
-asioissa jälkijunassa
Pirttijärvi ja Ryhänen toivovat, että muutamien vuosien kuluttua HLBT-ryhmää ei enää pidettäisi vähemmistönä vaan osana valtavirtaa.
- Olisi hyvä, jos jokainen voisi elää omaa elämäänsä rehellisesti eikä homoja eroteltaisi heteroista. Oras Tynkkynen sanoi juuri aamu-tv:ssä osuvasti, että hän haluaisi nähdä haastattelun, jossa Paavo Lipposelta kysyttäisiin, kuinka hän on heteropoliitikkona edistänyt asioita, Ryhänen sanoo.
Poliittiset HLBT-liikkeet ovat monissa Euroopan maissa Suomea pidemmällä. Esimerkiksi Ruotsissa on toiminut sosiaalidemokraattinen HLBT-yhdistys vuodesta 1988.
Myös Suomessa monet demarit, muun muassa presidentti Tarja Halonen, ovat ajaneet seksuaalivähemmistöjen oikeuksia jo kymmeniä vuosia.
28.06. 09:42
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.