Mielisää?

vaihtavat mieluisamman säätyypinkin. Ennen kohtuullinen auringonpalvoja, nykyinen tummassa lempeässä illassa istuja. Silti rajuilma sisätiloista katseltuna herkkua.

Syksy saa kannatusta, vaikka sateesta ei niin väliä. Kirkas syyspäivä ja ruska metsässä, mikä sen hienompaa. Ja retki sienimetsään.

nousuvaihe ;D

lämmin ja aurinkoinen kesäpäivä, ei liian kuuma.
Toinen sää mistä tykkään on syksyn viieän kuulas aurinkoinen päivä...valoa olla pitää :)

Sellainen 15-20 astetta pilvipouta ja kevyt tuuli on ihana, varsinkin jos on vasta satanut. Luonto tuoksuu aivan mahtavalta, ei ole liian kylmä eikä liian kuuma ja tunnen voivani heittäytyä siihen raikkauteen. =)

Toisaalta, mulla ei ole mitään vastaan oikein mitään säätä kunhan eivät jatku loputtomiin. Aina välillä saisi sataa ja sitten taas aurinko voisi paistaa. Talvella ensimmäinen lumikerros, kun kadut ovat autioita ja katulamput valaisevat, on mieletön kokemus aina. Kaikki pehmenee, äänet ja silmien ärsykkeet. Silloin on vähän kuin nukkuisi. Toisaalta viileä syysilma kaupungissa, missä kadut ovat mustia ja heijastavat lamppujen valoja kosteudessaan, ilma on raikas ja enteilee muutosta ja maatuvat lehdet tuoksuvat - oi, se on mieletöntä.

Entä sitten kevään ensimmäiset lämpimät päivät? Niitä en vaihtaisi mihinkään. Mikä jännitys ja odotus! Ensimmäiset kukat ja perhoset. Kiurun laulu ja peipon soitto. Maa tuoksuu paljastuessaan lumen alta ja metsä herää vähitellen eloon. Miten ihanalta jopa lokkien huudot kuulostavat keväisin, kun ne kuulee pitkästä aikaa ja tietää että kevät on täällä..

Kaikenlaisia ilmoja. Olen elämäni aikana kohdannut monenlaisia säitä ja nautin niistä kaikista. Säästä nauttiminen riippuu mielialasta. Jos on hyvä olla niin kaikki on ihanaa. Tuo ulkona tihkuva sade tuo mieleeni rakkauden puron