Sanon ihan suoraan yhden asian: En ole päässyt vielä sisälle elämään. Viimeiset vuodet ovat olleet elämässäni niin järkyttäviä, etten muuta tee kuin ui itsesäälissä. En pysty tutustumaan sinuun. Tämä olisi minulle ihana mahdollisuus, mutta en kykene ottamaan sitä vastaan. Tiedän että tämä ei ole mikään kummoisempi juttu sinulle, koska sinähän pystyt tutustumaan kehen vain, mutta minulle tämä on "menetys". Meillä voisi ehkä olla jotakin puhuttavaa ja minä voisin ehkä tykästyä sinun seuraasi (rauhalliseen tyyliisi keskittyä ja fiksuihin kommentteihisi). Mutta ei.... En minä pysty sinun tutustumaan. Se on liian vaativa tehtävä. En pysty "heittäytymään" kenenkään vieraan ihmisen seurassa, etenkään noin älykkään ja puoleenvetävän kuin sinä olet. Pelkään koko ajan että sammakoita tulee suustani eikä minkäänlaista keskustelua tule aikaiseksi. Minä olen saanut traumoja, siinä kaikki.
Viesti sinulle
***-**
6810764
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 68
Vanhimmat
miehelle tarkoitettu vai naiselle?
kun ei siinä ole mitään tekemistä totuuden kanssa kuitenkaan
Jokainen sana oli totta!
Tänne uskallan jotenkin kutenkin kirjoittaa, mutta livenä en kykene edes ajattelemaan! En ainakaan sinun seurassasi .....
tuollaista nössöilyä kukaan jaksa katella...
ihme ruikutusta...
tämä oli niin ku suunnattu ...?
sitä mitä meidän välillä on.
Eihän meidän välillä ole vielä mitään, kun en ole tutustunut sinuun! Mutta haluaisin..
sillä mitä sanon ja kelle sanon ei välttämättä ole mitään väliä mutta se mitä tapahtuu hiljaisuuden aikana on mulle merkityksellistä, katseet ja värit ja kaikki.
jo nähty että millainen toinen on !! vähän ees.
Nämä taitavat olla jonkun ihan eri henkilön kirjoittamia.. tietysti!
Joo, nyt tajusin. Et ole hän.
tavattu vai?
itteni perään!
olen se mä!!!!!!!!!!!!!!!!! olen olen !!!!!!!!!!!
Hän ei kirjoita noin huonosti. Ei ainakaan tietääkseni.
kuka tämä salaperäinen hän on..
sä olet? Sano nimesi eka kirjain..
kirjoitan tahallaan puhekielellä, vai pitäisikö täällä kirjoittaa aina oikeaoppisella kirjakielellä?
juu nou..
mikä sullakin on..tossakin viestissä..
Aloittaja alkaa A:lla. Alkaako sunkin nimesi?
.............
Mitäs minä sanoin? Et ole hän. Arvasin sen.
Simsalapum! Katoa!
mies vai nainen..
?????????????????????
tavoitanko niinkään tällä viestilläni häntä... Ehkä tulin purkamaan oloani. Siinä kaikki.
Nainenpa nainen...
Siksi kun kaikkien miesten nimet eivät ala A:lla.
Hupsuihin kysymyksiin hupsu vastaus :)
niin...
Sulle käy ihan hyvin,tiedän.Älä ajattele taas asioita niin paljon.
mua???? se olet sä ja siis sanoit vaan taas noin.
tämä minulle.. yes yes..olisipa,ihan ratkean jännityksestä ...voi jee voi jee,käkääk ;)
mutta loppuu ....a
Ei tämä minulle ole, mutta miksi pilaisit mahdollisuuksiasi onnellisempaan elämään? Ota vain itseäsi niskasta kiinni ja lopeta tilaisuuksien tuhlaaminen. Kyllä itse kukin on saanut kolhuja ja on sen johdosta masentunut.
What comes around, goes around.
Näinhän tämä ympärivuotinen tivoli pyörii.
henkilö kirjottais mullekin tuolla lailla;) Mutt tuossa kohtaa meni aika pahasti ohi..."rauhallinen tyyli keskittyä ja fiksut kommentit" Hyviä jatkoja sulle "aloittaja". Pieni vinkki... Se ei ota jos se ei annakkaan;) Turha antaa syytä katua jälkeenpäin ettei uskaltanut...
mihin päin Suomea tämä viesti kohdistuu ...?
Etkö haluakaan tutustua? Vaikutelma kuulostaa väärältä. Kummastakin. Ja seuraapa onnellisia kaksikkoja. Ovat jotenkin täysin erilaisia keskenään ja yllätyksellinen yhdistelmä. Kannattaisi sinun.
Minkä ihmeen takia tämmöisiä täyskahjoja viestiket
juja ei poisteta.
älä ajattele liikaa. älä murehdi liikaa. anna virran viedä itsesi ja löydät vapauden...
...."mielenmuuttaja"...
minä pidän sinusta, lähtisitkö kahville, lenkille tai elokuviin seuraksi kun välillä kaipais seuraa.
Näin voit saavuttaa mitä vain...
Niin. Silloin jos vastaus on EI, ei epäröi. Yksi tapaaminen ja/tai puhelu ei haavoita eikä tapa.
En tiedä, haluanko häneen toisaalta ollenkaan tutustua, kun kateus on niin kova. Hänellä on itsevarmuutta tutustua keneen tahansa ihmiseen, ja se ottaa pattiin. Miksi haluaisin olla ihmisen seurassa, joka on täydellinen? Ymmärtää kaiken, uskaltaa kaiken... Entä sitten? Etsiköön kaltaistaan seuraa. Minä olen lapsenmielinen ja herkkä enkä halua olla liian erilaisten henkilöiden kanssa tekemisissä.
että tämän viestiketjun jatkaminen vie omalta osaltani ainoastaan voimia.
parikymppinen nainen ja viestini oli suunnattu suunnilleen ikäiselleni ihmiselle. Kyllä ihmeen moni jaksoi lukea, vaikkei ollut lainkaan itsestä kyse. No mitäpä siitä.. pääasia että erehtyjille tuli hyvä mieli. :)
viesti olla kuiteskin mulle :)
Hänen nimensä ei ala J:llä
Olet saanut minusta hyvin huomionkipeän kuvan, mutta voin kertoa, että normaalisti en ole sellainen. Viimeinen vuosi on ollut kerrassaan niin sekava, että olen käytökseltäni hieman taantunut. Hävettää ihan tajuttomasti se puhelu esimerkiksi! Olin kuin viisivuotias... Pystytkö uskomaan minua, että tämänhetkinen käytökseni on viime vuoden aikaansaannosta ja etten ole ollut koko ikääni sellainen? En voi pakottaa sinua uskomaan sitä, mutta se on kuitenkin totuus.
Enkä näe mitään syytä luovuttaa, jos voin saada SINUT. Sinä kieltämättä ärsytät minua täydellisyydelläsi (mikä on varmaankin vain näennäistä..?), mutta en silti halua jäädä vaille mahdollisuutta tutustua sinuun. En tiedä ollenkaan, miten tuon tutustumisen aloittaisin, mutta sen sanon, että sinua ajattelen yhä edelleen sairaanloisesti.
muistan puhelun, jonka jälkimainingeissa pakostakin joutuu ottamaan järjen äänen huomioon. Arvostan sinua, siksi jätän tunteeni ennemmin sivuun ja annan muille tilaa. Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä, että täytät mieleni sopukat.
Niin, olen jo hyväksynyt tilanteen tavallani. Jos joskus eteeni tulisit, kertoisin sinulle kaiken. Haluaisin olla sen ihmisen kanssa, jota olen oppinut tuntemaan. Hän on minulle erittäin tärkeä ja ainutkertainen.
Kyllä, haluaisin uskoa.
tulen eteesi? :)
paremmin kertoa siitä puhelusta... Siis sen, kuinka minä sen kaikessa huomionkipeydessäni silloin tulkitsin. En tulkinnut kaveriasi hulluksi enkä tylsäksi :D vaan aivan tavanomaiseksi tyypiksi. On niin harmi,että tällainen väärinkäsitys sattui. Se oli tietenkin minun ansiotani, koska en miettinyt sanomisiani (sinun kaverisi oli ensimmäinen ihminen kokonaiseen viikkoon, jonka kanssa PUHUIN. siksi en malttanut miettiä). Onko tosiaan niin, että tuo sinun kaverisi teki yhden puhelun perusteella lopulliset johtopäätöksensä siitä, minkälainen ihminen minä olen?
Ihan tosissaan, mieti tilanne: Annan vuoden ajan erään kaverini tallata päälleni. Haukkua, väheksyä ja viedä kaiken suunvuoron minulta. Olenko minä sinun mielestäsi huomionkipeä ihminen kun tällaisena näkymättömänä suostun hänelle olemaan? En oikein usko... Sitten siinä käy niin, että eristäydyn kesäloman ajaksi omiin oloihini, koska viimein tajuan etten voi tuollaista kaveria katsella (ja muitahan tuttuja minulla ei ole). Kun joku niin ystävällinen ihminen kuin se sinun kaverisi soittaa, tottakai puran huomionkipeyttäni siinä. Kaksi kuukautta yöyksin... kuka tahansa ihminen käyttäytyisi sen jälkeen omituisesti. Mutta vaikka teinkin itsestäni puhelimessa ihan pellen, kaduin kuitenkin enimmäkseen vain sitä että loukkasin kaveriasi. En yhtään tajunnut mitä sanoin, koska olin ollut niin kauan yksin. Pyydän anteeksi epäasiallisesta käytöksestäni. :(
vastaisit jotain.
...........................
tajuttoman suloinen! :)
En yritä iskeä, tuli äsken vain sellainen olo tuosta sinun kommentistasi..
Kerro muuten minulle, että pahastuiko se sinun kaverisi todella vai ottiko sittenkin sen puhelun huumorilla?
.................. naurattaa vähän..
että pistin kaveriasi halvalla. Se ei ole minun tapaistani. Kun olen tutustunut erääseen niin hirvittävään ihmiseen vuoden ajan (se minun eräs kaverini) ja viettänyt vieläpä sen päätteeksi kaksi kuukautta ontossa yksinäisyydessä, kyllähän siinä menee väkisin sekaisin... Se EI OIKEUTA minua käyttäytymään kenellekään puhelimessa röyhkeästi, mutta en tajunnut kun................................... Varmaankin ylireagoin tähän :/
susta niin paljon, että ymmärrän kaiken. uskotko etten mäkään kaikista kavereista niin paljon piittaa.......... susta vaan välitän......
Minä tarvitsen äitiäni, sinä H.S.:si.
Onkohan nyt mikään paras ajankohta tutustua toiseen, kun on niin paljon vailla jotakin? Sitä tässä mietin.
Tulee toisaalta epäilys, kirjoititko tuota viestiä ollenkaan. Yleensä et kirjoita noin paljoa slangia.
"Haluaisin olla sen ihmisen kanssa, jota olen oppinut tuntemaan. Hän on minulle erittäin tärkeä ja ainutkertainen"
Ikävä tuottaa pettymys, mutta minä en ole sellainen oikeasti.
minulle. Vaikka levittäisin sanat hänestä tänne musteena, ei minunkaan tarvitse enää käydä läpi tajuntaani ja sen alaotsakkeita. Lopultakin aika pintaraapaisu tänne päätynyt. Ja ihan hyvä, riittävä ja kohtuullisen rajoissa jotakuinkin pysynyt. Aika rajoilla kuitenkin, myönnettäköön.
Kannattaa olla varovainen rukouksissaan, poikkeuksellisuutta esiintyy vähiten sitä odottavissa elämän käänteissä. Ja vielä kun vähiten olet valmis sitä kohtaamaan, raakileena hänetkin kohtasin. Ajassa, jossa olisi pitänyt ymmärtää hiljentyä.
Paha sanoa, kuka olisi oikeastaan edes pettynyt. Tyrskyjä, tunteita ja äkkikäänteitä on kuulunut elämääni niin pajon, että vaati ainoastaan potkun persauksille, että kiire loppui ja pysähdyin lukemaan ja käyttämään valkoisenharmaan massan synapseja. Epäolennaisen alta intuitiolla löytää yhteensattumia, puhuttelevia ja tunteita koskettavia.
Näin sinut kanssaihmisenäni, sellaisena kuin olet. Sitä ei ole muuttanut yksittäinen sana, lause, eikä edes ketju. Se pitää minut pinnalla, järjissäni ja siitä saan otteen. Olet minulle olemassa olemalla oma itsesi. Turha puhua yhteyksistä, telepatiasta, muistoista, tunne-elämän vuoristoradasta, rakkaudesta, vihasta ja niin monesta muusta läpikäydystä.
Sinä olet, minä olen. Yksinkertaista, ei tarvetta järkeistää kummemmaksi. Tunnen edelleenkin, mutta elämä kutsuu ja minun pitää mennä. Jos minulle tärkeä ihminen, josta välitän suuresti olisi joskus vailla seuraani tai edes läsnäoloani. Tässä olen.
Kyllä, edelleen haluan uskoa.
Tarkoitin lauseella "Ikävä tuottaa pettymys, mutta minä en ole sellainen oikeasti" sitä, että olet saanut minusta väärän käsityksen. Tottakai tiedän, että jokainen ihminen on tärkeä ja ainutkertainen, en sitä siinä kiistä, vaan sanon sen että olen luonteeltani erilainen kuin mitä olen antanut sinun ymmärtää.
Viimeinen vuoteni meni hukkaan näillä palstoilla roikkumiseen, siksi en kirjoita yhtä ainoatakaan viestiä tänne enää.
epäonnistuin aikomuksessani :D
*****, SOITA MULLE. Tänään tai huomenna.
sinut, silloin minä........... menen lukkoon. Etkö voisi soittaa?
On inhottavaa, etten voi viettää aikaa kanssasi livenä, kun aloite on yhä tekemättä.
Näin pitkän ketjun aiheuttanut viesti saa yhä kummallisempia käänteitä!
Ei varmasti kukaan osaa soittaa kenellekään?
T.
Soittaisin, jos ...
Hei tää olis voinut olla vaikka minulle ;-)
- siispä kiitos kauniisti muotoillusta viestistä!
Neiti Etsivä