Naisasialiike, feministit ja lesbot ovat tehneet todellisen karhunpalveluksen naisille ja tasa-arvolle.
Ennen kannatin miesten ja naisten tasa-arvoa ja jopa äänestin monesti naisia. Vaan enpä enää. Seksinostokieltolaki ja prostituution kriminalisointi ei sinänsä vaikuta minun elämääni mitenkään (ainakaan tällä hetkellä), mutta se kiihko ja raivo, vääristellyt ja suorastaan valheelliset argumentit millä asiaa on ajettu, on saanut minut seuraamaan asian tiimoilta käytyä keskustelua.
Kukaan ei ole vielä pystynyt perustelemaan seksinostokieltolain tarpeellisuutta muuten kuin kiusantekona miehiä ja miehille suopeita naisia kohtaan. Ansaitsevatko tällaiset fanaatikot tasa-arvon, varsinkin kun heidän mielestään tasa-arvoa on se, että miehiä saa potkia munille ja miesten paikka on koirankopissa tai vankiloissa? Eivät ansaitse.
Jo pelkkä "kiusantekolakien" näpertely samaan aikaan kun tulot jakaantuvat entistä epätasaisemmin, työttömyys ja köyhyys lisääntyy ja väkivalta raaistuu, osoittaa ettei näistä naisista ole johtavaan eikä päättävään asemaan, olkoon heidän kirjaviisautensa ja flirttailemalla saatu oppiarvonsa mikä tahansa.
Joka tapauksessa olen ainakin itse tullut entistä kriittisemmäksi ns. tasa-arvoa, feministejä ja lesboja kohtaan. Hesarin ja muiden feministien äänenkannattajien tilaamisen lopetin jo keväällä, SDP:ä ja naisia en enää äänestä missään asiassa, ja pikkuhiljaa vahvistunut käsitykseni on, että naisen paikka on hellan ääressä, hoitsuna tai Alepan kassana. Ja tietenkin sängyssä jalat levällään.
Ennen kannatin miesten ja naisten tasa-arvoa ja jopa äänestin monesti naisia. Vaan enpä enää. Seksinostokieltolaki ja prostituution kriminalisointi ei sinänsä vaikuta minun elämääni mitenkään (ainakaan tällä hetkellä), mutta se kiihko ja raivo, vääristellyt ja suorastaan valheelliset argumentit millä asiaa on ajettu, on saanut minut seuraamaan asian tiimoilta käytyä keskustelua.
Kukaan ei ole vielä pystynyt perustelemaan seksinostokieltolain tarpeellisuutta muuten kuin kiusantekona miehiä ja miehille suopeita naisia kohtaan. Ansaitsevatko tällaiset fanaatikot tasa-arvon, varsinkin kun heidän mielestään tasa-arvoa on se, että miehiä saa potkia munille ja miesten paikka on koirankopissa tai vankiloissa? Eivät ansaitse.
Jo pelkkä "kiusantekolakien" näpertely samaan aikaan kun tulot jakaantuvat entistä epätasaisemmin, työttömyys ja köyhyys lisääntyy ja väkivalta raaistuu, osoittaa ettei näistä naisista ole johtavaan eikä päättävään asemaan, olkoon heidän kirjaviisautensa ja flirttailemalla saatu oppiarvonsa mikä tahansa.
Joka tapauksessa olen ainakin itse tullut entistä kriittisemmäksi ns. tasa-arvoa, feministejä ja lesboja kohtaan. Hesarin ja muiden feministien äänenkannattajien tilaamisen lopetin jo keväällä, SDP:ä ja naisia en enää äänestä missään asiassa, ja pikkuhiljaa vahvistunut käsitykseni on, että naisen paikka on hellan ääressä, hoitsuna tai Alepan kassana. Ja tietenkin sängyssä jalat levällään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Katsos homma on oikeasti niin, että feministeihin liittyi 70-luvulla niin paljon lesboja, että feminismi on oikeastaan lesbojen oma vapautusjärjestö. Lesbot eivät koskaan perustaneet omaa vapautusjärjestöä, niin kuin gay-miehet, vaan he valitsivat toimimisen feministijärjestöissä, koska he halusivat toimia lesbojen syrjinnän poistamiseksi, mutta eivät kuitenkaan halunneet tulla ulos kaapista.
Eihän naisten ja miesten tasa-arvo oikeastaan mihinkään seksuaaliseen suuntautumiseen liity, mutta lesbot kuitenkin haluavat jäädä feministijärjestöihin eivätkä perustaa omaa järjestöä, ja siksi heidän pitää perustella miksi lesbojen pitää nimenomaan kuulua feministijärjestöihin ja olla töissä valtiolla tai kunnalla tasa-arvo-virkailijan nimikkeellä.
Tätä he perustelevat sillä, että miesten ja naisten erot tasa-arvossa perustuvat seksin avulla tapahtuvaan sortamiseen, ja siksi feministit tarvitsevat välttämättä lesbojen apua, koska lesbot voivat taistella paremmin miesten sortoa vastaan eläessään täysin riippumattomina miehistä.
Aiemmin lesbot vastustivat feminismin nimissä lähinnä pornoa (kaikki jo nauroivat), mutta viime vuosina kun monet vastuuntuntoiset journalistit toivat jutuissaan esiin epäkohdat, sosialismin romahdettua idästä länteen räjähtäneen muuttoaallon johon liittyi myös prostituutiota ja ihmiskauppaa. Journalistien tarkoituksena oli saada aikaan lainsäädäntöä ihmiskauppaa vastaan ja poliisitoimia ihmiskauppaa vastaan, koska vielä muutama vuosi sitten kaikki ihmiskauppaa kieltävät lait puuttuivat kaikista maista, koska sitä ei aikaisemmin juuri ollut. Tästä lesbot sitten äkkäsivät, että nostetaan tästä metakkaa, ja todistetaan taas, että vain lesbot voivat taistella oikein ihmiskauppaa vastaan, ja nostamalla mahdollisimman paljon kohua, voisivat lesbot väittää, että heidän paikkansa on edelleen feministisen liikkeen johdossa ja tasa-arvo-työpaikat kuuluvat heille.
Viimeksi pari päivää sitten Helsingin Sanomat antoi taas puheenvuoron Marianne Laxenille, joka vaati Suomeen lisää julkisia työpaikkoja lesboille, koska täällä ei tajuta seksin asemaa naisten sortamisessa niin kuin Ruotsissa.