Maanviljelijä syö pöydässäsi
Suomen valtion budjetissa suora tuki maataloudelle on noin 2 miljardia euroa. Summaan eivät sisälly monet erityistuet, kuten lomitustoiminta, maatalousyrittäjäeläkkeet, maaseudun kehittäminen jne, joita on yhteensä vajaa miljardi. Kun otetaan huomioon vielä valtava byrokratia ja tukien tuottama tehottomuus, saadaan Suomen maataloustuen hinnaksi noin kolme miljardia euroa vuodessa - 7,5% koko valtion budjetista! Suomen bruttokansantuotteesta maatalouden osuus on kuitenkin vain 1,5%. On korostettava, että tukien moninaisuuden vuoksi tarkkaa kokonaisuummaa on kutakuinkin mahdotonta laskea. Lisäksi Eduskunta päätti 16.6.2006 suuressa viisaudessaan, että tilakohtaiset tukisummat pysyvät tulevaisuudessakin veronmaksajilta salaisina. Summat voivat hyvin olla esitettyjä suurempiakin. Esimerkiksi tullimuurien tuomia kustannuksia voi vain arvioida.
Suomalainen kotitalous käyttää elintarvikkeisiin 3397€ vuodessa. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa myytävistä elintarvikkeista noin 15% on ulkomaalaisia, joten suomalaisiin elintarvikkeisiin käytetään 2900€/kotitalous/vuosi. Suomessa on 2,5 miljoonaa kotitaloutta, ja yhdessä nämä ihmiset maksavat kolmen miljardin euron maataloustuen; keskimäärin 1200€ kotitaloutta kohti vuodessa. Suomalainen 2,14 hengen kotitalous käyttää vuodessa suomalaisiin elintarvikkeisiin yhteensä 4100€, minkä pitäisi rittää kolmen ihmisen ruokkimiseen. Kutsumattomana vieraana jokaisen kotitalouden ruokapöydässä istuu maanviljelijä, joka syö 1200€ arvosta vuosittain.
Maatalous ei ole ihan tavallista yritystoimintaa. Maatilan perustamiseen saadaan nuorten viljelijöiden aloitustukea tai sukupolvenvaihdostukea. Kun yritystoiminta käynnistyy, tulee valtaosa maatilan tuloista suoraan hehtaariperusteisena maataloustukena, jolla ei ole mitään tekemistä tilan tuottavuuden tai muiden talouslukujen kanssa. Jos tuotto kärsii esimerkiksi epäsuotuisan sään vuoksi, saadaan tukea satovahinkojen korvaamiseen. Jos omaan liiketoimintaan sijoitetaan rahaa, saadaan maatalouden investointukea. Ulkomaille viemistä edistävät EU:n kautta maksettava vientituki (poistumassa) tai tuki markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen. Jos seutu on maanviljelyn kannalta hankalaa, haetaan luonnonhaittakorvausta, joka tarkoittaa korvausta siitä, että luonnosta on haittaa maataloudelle. Kun tilanpitäjä lomailee, maksaa valtio hänelle lomittajan. Jos peltotöissä joutuu onnettomuuteen, tulee hätiin valtion maksama tapaturmavakuutus. Ja jos maatilatoiminta lopetetaan, on siihen tarjolla lopettamistukea tai luopumistukea, jonka jälkeen valtio maksaa vielä maatalousyrittäjäeläkkeen. Mainittujen lisäksi on muitakin tukia, kuten laatujärjestelmien kehittäminen, maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki, valtionapu maaseudeun elinkeinojen kehittämiseen, maaseudun kehittämistuki ja erilaiset aluetuet. Maatalous on yksi suurimmista ympäristön kuormittajista, etenkin vesistöjen osalta. Yleensä ympäristövahingon aiheuttaja on korvausvelvollinen aiheuttamistaan vahingosta. Maataloudessa korvausvelvollisuus on käännetty ympäri ja muutettu maatalouden ympäristötueksi.
Maataloudesta saa pääsiallisen toimeentulonsa 107 000 suomalaista. Tasan jaettuna tukisumma tarkoittaisi siis yli 32000€/maanviljelijä/vuosi. Tätä he eivät tietenkään näe suoraan rahana, vaikka tuon verran veronmaksajat ovatkin tukea maksaneet. Kuukautta kohti summa on 2700€. Vertailun vuoksi mainittakoon, että suomalaisten keskipalkka vuonna 2005 oli 2500€. Valtio voisi siis palkata kaikki 107 000 maanviljelijää hyvällä palkalla töihin ilman että valtion menot lisääntyisivät tai kukaan jäisi työttömäksi.
Joskus tukien puolesta kuulee esitettävän väitteen, että niiden ansiosta ruoka on edullista. Ruoka ei ole Suomessa edullista: se on 22% kalliimpaa kuin EU:ssa keskimäärin. Ja ennenkaikkea: mistä ihmeestä se kolme miljardia on ilmestynyt? Ilmestyneet taivaan lahjana, kuten melkein kaikki suomalaisessa maataloudessa? Maataloustuki huomioiden maataloustuotteiden hinnat ovat 41% korkeammat kuin mitä hintalapussa lukee. Toisin sanoen, maataloustuki on jo kolmasosa suomalaisen kotitalouden ruokamenoista. Suomen valtio käyttää 7,5% tuloistaan tukemaan maataloutta, jonka tuloksena suomalaiset syövät 22% kalliimpaa ruokaa kuin muualla.
Ruoka on EU-aikana halventunut selvästi. Se on kuitenkin EU-kilpailun tulosta, sillä Suomen suhteellinen sijoitus EU:n sisällä ei ole merkittävästi vaihtunut. Esimerkiksi norjalaiset, islantilaiset ja sveitsiläiset maksavat noin 20% lisähintaa ruuastaan koska ne eivät ole EU:n jäseniä.
Milloin uskalletaan edes ehdottaa maataloustukien rajua vähentämistä tai lopettamista? Uudessa-Seelannissa niin tehtiin jo ja sekä viljelijät että muu väestö ovat tyytyväisiä tuloksiin. Suomessa porvaripuolueeksi itseään nimittävä Keskusta ei varmasti tule hyväksymään mitään järkeistämisajatusta eikä tingi saavutetusta edustaan käydä meidän lompakollamme.
Toistaiseksi maaseudun ongelmiin on ollut yksi ainoa ratkaisu: valtion tuki. Tuki on jo 7,5% rahoistamme, mutta ongelmat ovat koko ajan pahentuneet.
-Aapo Puskala, 17.06.2006
http://www.lintukoto.net/kirjoituksia/index.php?kirjoitusid=249
Suomen valtion budjetissa suora tuki maataloudelle on noin 2 miljardia euroa. Summaan eivät sisälly monet erityistuet, kuten lomitustoiminta, maatalousyrittäjäeläkkeet, maaseudun kehittäminen jne, joita on yhteensä vajaa miljardi. Kun otetaan huomioon vielä valtava byrokratia ja tukien tuottama tehottomuus, saadaan Suomen maataloustuen hinnaksi noin kolme miljardia euroa vuodessa - 7,5% koko valtion budjetista! Suomen bruttokansantuotteesta maatalouden osuus on kuitenkin vain 1,5%. On korostettava, että tukien moninaisuuden vuoksi tarkkaa kokonaisuummaa on kutakuinkin mahdotonta laskea. Lisäksi Eduskunta päätti 16.6.2006 suuressa viisaudessaan, että tilakohtaiset tukisummat pysyvät tulevaisuudessakin veronmaksajilta salaisina. Summat voivat hyvin olla esitettyjä suurempiakin. Esimerkiksi tullimuurien tuomia kustannuksia voi vain arvioida.
Suomalainen kotitalous käyttää elintarvikkeisiin 3397€ vuodessa. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa myytävistä elintarvikkeista noin 15% on ulkomaalaisia, joten suomalaisiin elintarvikkeisiin käytetään 2900€/kotitalous/vuosi. Suomessa on 2,5 miljoonaa kotitaloutta, ja yhdessä nämä ihmiset maksavat kolmen miljardin euron maataloustuen; keskimäärin 1200€ kotitaloutta kohti vuodessa. Suomalainen 2,14 hengen kotitalous käyttää vuodessa suomalaisiin elintarvikkeisiin yhteensä 4100€, minkä pitäisi rittää kolmen ihmisen ruokkimiseen. Kutsumattomana vieraana jokaisen kotitalouden ruokapöydässä istuu maanviljelijä, joka syö 1200€ arvosta vuosittain.
Maatalous ei ole ihan tavallista yritystoimintaa. Maatilan perustamiseen saadaan nuorten viljelijöiden aloitustukea tai sukupolvenvaihdostukea. Kun yritystoiminta käynnistyy, tulee valtaosa maatilan tuloista suoraan hehtaariperusteisena maataloustukena, jolla ei ole mitään tekemistä tilan tuottavuuden tai muiden talouslukujen kanssa. Jos tuotto kärsii esimerkiksi epäsuotuisan sään vuoksi, saadaan tukea satovahinkojen korvaamiseen. Jos omaan liiketoimintaan sijoitetaan rahaa, saadaan maatalouden investointukea. Ulkomaille viemistä edistävät EU:n kautta maksettava vientituki (poistumassa) tai tuki markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen. Jos seutu on maanviljelyn kannalta hankalaa, haetaan luonnonhaittakorvausta, joka tarkoittaa korvausta siitä, että luonnosta on haittaa maataloudelle. Kun tilanpitäjä lomailee, maksaa valtio hänelle lomittajan. Jos peltotöissä joutuu onnettomuuteen, tulee hätiin valtion maksama tapaturmavakuutus. Ja jos maatilatoiminta lopetetaan, on siihen tarjolla lopettamistukea tai luopumistukea, jonka jälkeen valtio maksaa vielä maatalousyrittäjäeläkkeen. Mainittujen lisäksi on muitakin tukia, kuten laatujärjestelmien kehittäminen, maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki, valtionapu maaseudeun elinkeinojen kehittämiseen, maaseudun kehittämistuki ja erilaiset aluetuet. Maatalous on yksi suurimmista ympäristön kuormittajista, etenkin vesistöjen osalta. Yleensä ympäristövahingon aiheuttaja on korvausvelvollinen aiheuttamistaan vahingosta. Maataloudessa korvausvelvollisuus on käännetty ympäri ja muutettu maatalouden ympäristötueksi.
Maataloudesta saa pääsiallisen toimeentulonsa 107 000 suomalaista. Tasan jaettuna tukisumma tarkoittaisi siis yli 32000€/maanviljelijä/vuosi. Tätä he eivät tietenkään näe suoraan rahana, vaikka tuon verran veronmaksajat ovatkin tukea maksaneet. Kuukautta kohti summa on 2700€. Vertailun vuoksi mainittakoon, että suomalaisten keskipalkka vuonna 2005 oli 2500€. Valtio voisi siis palkata kaikki 107 000 maanviljelijää hyvällä palkalla töihin ilman että valtion menot lisääntyisivät tai kukaan jäisi työttömäksi.
Joskus tukien puolesta kuulee esitettävän väitteen, että niiden ansiosta ruoka on edullista. Ruoka ei ole Suomessa edullista: se on 22% kalliimpaa kuin EU:ssa keskimäärin. Ja ennenkaikkea: mistä ihmeestä se kolme miljardia on ilmestynyt? Ilmestyneet taivaan lahjana, kuten melkein kaikki suomalaisessa maataloudessa? Maataloustuki huomioiden maataloustuotteiden hinnat ovat 41% korkeammat kuin mitä hintalapussa lukee. Toisin sanoen, maataloustuki on jo kolmasosa suomalaisen kotitalouden ruokamenoista. Suomen valtio käyttää 7,5% tuloistaan tukemaan maataloutta, jonka tuloksena suomalaiset syövät 22% kalliimpaa ruokaa kuin muualla.
Ruoka on EU-aikana halventunut selvästi. Se on kuitenkin EU-kilpailun tulosta, sillä Suomen suhteellinen sijoitus EU:n sisällä ei ole merkittävästi vaihtunut. Esimerkiksi norjalaiset, islantilaiset ja sveitsiläiset maksavat noin 20% lisähintaa ruuastaan koska ne eivät ole EU:n jäseniä.
Milloin uskalletaan edes ehdottaa maataloustukien rajua vähentämistä tai lopettamista? Uudessa-Seelannissa niin tehtiin jo ja sekä viljelijät että muu väestö ovat tyytyväisiä tuloksiin. Suomessa porvaripuolueeksi itseään nimittävä Keskusta ei varmasti tule hyväksymään mitään järkeistämisajatusta eikä tingi saavutetusta edustaan käydä meidän lompakollamme.
Toistaiseksi maaseudun ongelmiin on ollut yksi ainoa ratkaisu: valtion tuki. Tuki on jo 7,5% rahoistamme, mutta ongelmat ovat koko ajan pahentuneet.
-Aapo Puskala, 17.06.2006
http://www.lintukoto.net/kirjoituksia/index.php?kirjoitusid=249
Vastaukset 36
Vanhimmat
Israelin hävittäjät ulvovat Libanonin taivaalla
Israel ei neuvottele Syyrian kanssa. Israel lopetti Tiekartaksi kutsutun rauhansuunnitelman toteuttamisen palestiinan kysymyksessä. Sharon heitti koomat kehiin juuri kun kipeitä toimia alettiin toteuttaa.
että sinun ollessasi "töissä", joku peräkamarin poika käy kiksauttamassa muijaasi.
Ja mikä parasta, vähentää matkakulut verotuksesta.
🚜🚜🚜🚜🚜🚜
Maataloustuki keskimäärin normaalilla 2 h tilalla noin 150 000 e. Verotonta ja vastikkeetonta sosiaalie etuutta
Jonka yksin duunari veronmaksajat lahjoittaa
Äänestä
Olisiko niin että kun demareilla on "kaupunkilaisbyrokratia" näpeissään pitää keskustallakin olla omansa,
"maaseutubyrokratia".
Olen maallikko maatalousasioissa mutta kaksi periaatetta on tarttunut korvaan : elintarvikeomavaraisuus ja viljelijän tulotason vastaavuus kaupunkilaisveljeensä nähden. Tästä puurosta tuo tukivelli on kai syntynyt. Jota vielä EUkin on tullut hämmentämään.
Ja ihan vain omana kaupunkilaishavaintona, eivät ne viljelijät joita olen telkkarissa nähnyt, kovin varakkailta ole vaikuttaneet.
Maanviljelijä syö duunarin pöydästä ruuan ja bäittä.että hän tuottaa suunareille ilmasta halpaa ruokaa
Teollisuus on että hän vie sinäkin ruuan itselleen pelto autoista pojille jatyttäeileen ja mersuineen
... ruuan hinnat laskeneet, sillä maataloustukien määrä on ainakin Suomessa kaksinkertaistunut. Tuethan ovat elintarvikkeiden vähittäismyyntihintojen subventoitia. Kyse ei suinkaan ole siitä, että maanviljelijä syö pöydässäsi, vaan, että valtio maksaa osan pöytäsi antimista.
Ei Norjassa, Sveitsissä eikä Islannissa voi ruuan hinta olla 20 % kalliimpaa siksi, että eivät nauti unionin korkeampia tukiaisia. Tuet kohdistuvat ruuan raaka-aineisiin ja niiden osuus ruuan hinnasta on varsin pieni. Esimerkiksi viljelijä saa leipäviljasta tukineen noin 0,15 € per kilo, mutta leipä maksaa esimerkiksi 3 € per kilo, jolloin tuetun raaka-aineen osuus on 5 %. Eli vaikka valtio maksaisi kokoviljan tuottajahinnan, sen alentaisi ruokaa vain 5 %.
Myöskään Suomessa ei ruoka voi maksaa 22 % enemmän kuin muissa EU-maissa. Maiden välillä noudatetaan samoja sääntöjä tukiaisissa ja kauppa unionin sisällä on täysin vapaata. Ainoastaan arvonlisävero on meillä 17 %, kun se muualla on paljon pienempi.
Siinä sitä riittää välikäsiä ennenkuin pellolla kasvava tähkä on muuttunut leiväksi pöydällesi. Viljelijä - mylläri - leipomo - kauppias (usein sekä tukku- että vähittäis).
Leivoin aikoinaan itse omat leipäni. Silloin 2 kg:n jauhopussi maksoi kolmanneksen siitä mitä höyhenenkevyestä ranskanleivästä piti pulittaa. Ja vaikka piti ostaa hiivat ja suolat itse niin hintaero oli muistaakseni kymmenkertainen.
Kaikella tällä yritän sanoa, että ahneudesta voi syyttää suurtakin joukkoa. Ja jos haluaa elää halvalla pitää tehdä itse omat ruokansa eikä ostaa niitä valmiina.
kun puskala kirjoituksessaan kertoo elintarvikkeiden olevan 22% kalliimpaa kuin muualla, niin sama lähde joka tuon kertoo, kertoo hintatason yleisesti olevan 30% kalliimpaa kuin muualla.
Onko kyseessä tietoinen unohdus? sitä sopii kysyä
Kirjoittaa Alpo Puskala,ja se on täyttä asiaa.Viljelijäväestöllä oli niin helvetin hyvä edusmies,nimittäin Esa Härmälä.Aina kun tulopoliittiset neuvottelut käynnistyivät,nousi Härmälä parrikaaneille lausuen,ei kaikkea voida sälyttää viljelijäväestön maksettavaksi,Näin ollen Härmälä neuvotteluissa veti hallitusnevottelijoita,kölin alta mennen tullen
Näille sosiaaliviljelijöille ei kuitenkaan mikään riittänyt,jotenka Härmälä väsyi ja jätti tämän riitaisan porukan.Muuten kaikki nämä avustuskiemurat ovat Härmälän käsialaa,niistä ei itse pirukaan ota selvää,kuten on monelta taholta todettu.Olen jostain lukenut,että Härmälän älykkyysosamäärä on huippukorkea,että sillälailla.
Maajussit ovat ahneita paskiaisia.
Ansaitsee noston.
Kuolleen maatalouden verukkeella suurmaanomistajille maksetut vastikkeettomat tukiaiset ovat suomalaisen korruption muoto.
Oli erittäin asiallinen aloitus, kiitos siitä. Missään kohtaa ei ollut liioittelun vivahdettakaan, pikemminkin päinvastoin, Itse käyttäisin isompia lukuja maatalouden tukien suhteen, koska esimerkiksi ne tulisi laskea tilaa kohti, eikä tiloilla maanviljelijöiksi ilmottaneiden ihmisten määrän suhteen. Silloin 50 000 tilaa kohti laskettuna tuet ovat tilaa kohti kaksinkertaiset määrältään.
Lisäksi kun ottaa huomioon, että viljelijät eivät maksa käytännöllisesti katsoen lainkaan verjoja verratuina palkansaajiin, Verottomuus syntyy monella tapaa, joka on pitkä selostus, eikä sovi nyt asian käsittelyyn. Kuitenkin verotilaistoistoista tarkastamalla viljelijöitten veromäärät paljastuvat ja hämmästys voi olla shokeeraava.
Mitä ajattelit tehdä asialle?
Moneskohan tuhannes vuodatus asiasta. Kukaan edustaja ei ole kiinnostunut asiasta joten turhaa itkua.
Oliko avauksen arviossa maataloustukien kokonaismäärästä mukana myös maataloustukieläkkeet, jotka käytännössä lankeavat enimmäkseen veronmaksajien maksettavaksi? Summa taitaa olla kohta jo lähellä miljardia?
Kepu syö lapsiperheen pöydässä - kutsumattomana rohmuna.
Jaaha ja mitä se tänään on pöytään katettu,kiva tietää kun,tulen syömään.....
vastahan tuota pistit,
pöytäsi koreeks,
tuunari taskusta kourituilla rahoilla,
ei ole nettosaaja pummin,
ahneudella rajoja...
Hyvä muistuttaa aiheesta palstalaisia aika ajoin
Ainahan voi syödä ulkomaalaista ruokaa. Asun Uudellamaalla ja rahaa on. Siksi syön kotimaista ruokaa.
Viljelijä nostaa tukia kehdosta hautaan
Moni kyllä kadehtii niitä, paitsi hyvin tienaavat Helsinkiläiset joka naputtaa tietokonetta aamusta iltapäivään. Eikä koskaan olla likaisia työn ansiosta.
Ja kaiken tämän jälkeen puhuvat maataloustuotteiden viennistä Kiinaan saakka! Olemmeko aivan hölmöjä?
Kummallisia nuo Helsinkiläiset.
Täysin mätä aloitus.
Tuet tuo ruuan hintaa alas.
Jos tukia ei olisi ruoka maksaisi helposti puolet enemmän kuin nyt vapaasti hinnoiteltuna.
Köyhä kansanosa olisi nälässä.
Tuet on vähentyneet tuotantojen tehostuessa .Tuet on maailmanlaajuinen käytäntö joka kutistuu sitä mukaa kun markkinat pystyy itsenäisinä pitämään hinnat kohtuullisena.
Tukiverkosto on ollut hyödyllinen satovahinkojen hintojen nousun estämisessä.
On myös näkyvissä ,että ilmastonmuutos on lisäämässä valtavia satomenetyksiä ympäri maailmaa.
Tilamäärä vähenee, mutta maitomäärä on pysynyt alkuvuonna 2024 ennallaan
Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana maitoa on tuotettu noin 540 miljoonaa litraa. Maitotilojen määrä on vuodessa laskenut noin 360 kappaleella.
Tuottajat vähenevät merkittävästi mutta maitomäärä ennallaan..
Miksi noille lopettaneille tiloille ylipäätään on maksettu maataloustukia?
Ja sinä syöt mitä maanviljeliät tuottaa.
Reilu diili, eikö.
Yli tuhat tilaa lopetta vuosittain.
Eikö ole ihmeellistä, kun kerran on noin hyvätuloista ja helppoa hommaa. Ryhdy siis sinäkin viljelijäksi.
Suomessa ob paljon maatiloja jotka käytännössä ovat olemassa vain tukien nostamista varten
Ruotsissa ei noita ongelmia ole ja siellä syödään paremmin ja edullisemmin.
Ruotsissa vakavia ongelmia.
Sosiaalitukia ei ole Ruotsissa purramaisesti leikattu eikä velkaannuta purramaiseen tahtiin.
...purra ja purra ... aloitukseen viitaten : kansalla on oltava mitä purra niin sodan kuin rauhan aikana ... mitä taas Ruotsiin tulee , miksikähän tuo oma "kansallinen vähemmistömme" joka takavuosina siirtyi parempien etuuksien perässä länteen , palaa nyt "nokka poskella" takaisin ?
kuinka tyhmä saa olla että irti pidetään ?
Mitä on pöytään katettu, näin pyhäpäiväksi.....