Heips,
Olen varmaan lukenut kuolemanrajakokemuksestasi eräällä toisella keskustelupalstalla. Itseasiassa sinun ansiostasi olenkin tutustunut niihin perinpohjin ja itse uskon niiden olevan totta 100 %.
Kysymyksiä, joita haluaisin tässä esittää:
1) Rukous. Mikä on tämän tarkoitus ja toteuttaako Jumala näissä esitettyjä pyyntöjä?
2) Kaste. Onko tällä merkitystä?
3) Onko välttämätöntä noudattaa rakkauden kaksoiskäskyä joka tilanteessa? Ihminen tuskin pystyy siihen täysipainoisesti, eli reputtavatko kaikki elämän koulun?
Tässä näin alkuun muutama. :)
Olen varmaan lukenut kuolemanrajakokemuksestasi eräällä toisella keskustelupalstalla. Itseasiassa sinun ansiostasi olenkin tutustunut niihin perinpohjin ja itse uskon niiden olevan totta 100 %.
Kysymyksiä, joita haluaisin tässä esittää:
1) Rukous. Mikä on tämän tarkoitus ja toteuttaako Jumala näissä esitettyjä pyyntöjä?
2) Kaste. Onko tällä merkitystä?
3) Onko välttämätöntä noudattaa rakkauden kaksoiskäskyä joka tilanteessa? Ihminen tuskin pystyy siihen täysipainoisesti, eli reputtavatko kaikki elämän koulun?
Tässä näin alkuun muutama. :)
Vastaukset 14
Vanhimmat
1) Rukous on puhetta Jumalalle. Rukouksen tarkoitus on kertoa Taivaan Isälle, miten voit, miten tunnet, mitä haluat ja kiittää häntä - sanalla sanoen purkaa sydäntäsi.
Rukouksen käänteismuoto on meditointi. Meditoinnissa tarkotuksena on kuunnella Jumalan ääntä sisälläsi. Molemmat ovat tärkeitä. Itse olen huomannut saunan (miedolla lämmöllä!) hyväksi paikaksi meditioda.
2) Psykodraama. Kaste on eräänlainen rukouksen muoto. Koska Jumala on meille kaikille yhteinen, me olemme Hänen lapsiaan ilman kastettakin - mutta kasteesta ei taatusti ole kenellekään haittaakaan! Varmasti se on terveellisempi tapa ottaa lapsi yhteisöön kuin vaikkapa ympärileikkaus.
3) Kyllä ja ei. Olennaista on, että ainakin _yrittää_ elää sen mukaisesti, eikä _tietoisesti_ riko sitä vastaan. Juutalaisilla on erikseen termit synnille silloin, kun se tapahtuu vahingossa, kun se tapahtuu tunteiden vallassa ja silloin, kun se tehdään tietoisesti tarkoituksena rikkoa Jumalaa vastaan. Yllätys yllätys, tuo kolmoskohta on kaikkein vakavin.
Perinteisen kristillisen käsityksen mukaan Jumala on tahallisesti asettanut riman niin korkealle, ettei kukaan kykene synnittömään elämään ja että Jumala saisi tästä tekosyyn tuomita kaikki ihmiset iankaikkiseen kidutukseen Helvettiin, paitsi tietysti ne, jotka suostuvat palvomaan syyttömänä rangaistua Jeesusta. Tämä käsitys on väärä. Kun tulimme tänne, "lankesimme syntiin", Jumala tiesi, että emme kykenisi noudattamaan rakkauden kaksoiskäskyä joka tilanteessa (no, ehkä joku Äiti Teresa), mutta Hänellä on kyllä suhteellisuudentajua ja Hän rakastaa meitä kaikkia. Olennaisempaa kuin olla täydellinen on edes _yrittää_ olla täydellinen ja edes _yrittää_ noudattaa tuota käskyä niin hyvin kuin pystyy ja välttää rikkomasta sitä tahallisesti. Siitä, kuinka hyvin olemme kyenneet siihen ja edes _yrittäneet_, ratkeaa se, olemmeko selvittäneet elämän koulun vai onko meidän uusittava se oppimäärä.
Kiitos paljon nopeasta vastauksesta. :)
"Rukouksen tarkoitus on kertoa Taivaan Isälle, miten voit, miten tunnet, mitä haluat ja kiittää häntä - sanalla sanoen purkaa sydäntäsi. "
Eli olisiko tästä tehtävä johtopäätös, että Jumala kyllä kuulee kaikki rukoukset, mutta hänen päätettäväkseen jää toteuttaako rukouspyyntö vai ei?
Itse olen rukoillut itselleni puolisoa, että minulla olisi joku, jota rakastaa. Kohta kaksi vuotta olen rukoillut. Missä siis mättää? Onko pyyntöni liian itsekäs?
Vielä kysymyksiä:
1) Millä varmuudella voimme sanoa kuolemakokemuksien olevan Jumalasta? Joskus on itseäni epäillyttänyt, josko nämä kaikki ovatkin vain harhaa tai niillä ei ole mitään tekemistä Jumalan kanssa.
2) Raamattu ja muut uskontojen pyhät kirjat. Edustavatko nämä koko totuutta?
3) Onko uskolla merkitystä?
4) Mikä oli Jeesuksen ristikuoleman tarkoitus?
Kiitän jo etukäteen vastauksista. :)
Meditaation tarkoitus on kaiken sisäisen pelon voittaminen,opin mukaisesti.Muussa tapauksessa tarinoit omiasi,joten tais mennä metsään koko uskottavuutesi.Meditaation ja Jumala opin yhdistämisyritys paljastaa idiootin.Loppuun viety meditaatio mahdollistaa pääsyn "jumalaisen tiedon haltijaksi",löytyy buddhalaisuuden historiasta.Veteen saa kaataa happoa,happoon ei saa kaataa vettä,tulee silmille ,opetettiin koulussa.Kirjanoppinut nuija tietää? olevansa kokeneempi kuin buddhalainen historia.
ja kuolisit itse ensin, ja tulisit sitten vasta tilittämään näistä asioista minulle?
Täsmälleen noin. Joka ainoa rukous kuullaan, Isukin kädessä on, miten hän vastaa niihin - jotkut toteutuvat, toiset eivät, ja jotkut toteutuvat sellaisella tavalla ja sellaisena ajankohtana, mitä emme odota.
Pyyntösi on hyvä. Se ei ole missään tapauksessa itsekäs, eikä huono, ja se on taatusti kuultu. Mutta muista, että tällaisessa tilanteessa myös omalla aktiivisuudella on merkitystä. Yksinäisyys on nykypäivänä valtava ongelma.
Sitten:
1) Hedelmistään puu tunnetaan. Hyvä puu tuottaa hyviä hedelmiä ja paha pahoja. Jumala on absoluutti Rakkaus - tai sellaisena minä hänet itse koin. Juuri täsmälleen kuin UT:ssa kuvataan.
2) Ne edustavat totuutta, mutta eivät _koko_ totuutta, ja totuus on niissä usein kryptisessä muodossa. Mutta tarvitsemmeko muuta totuutta kuin Rakkauden?
3) Kyllä ja ei. Usko pitää meidät yhteydessä Jumalaan (ja estää eron ja joutumisen kadotukseen, jos onnistumme kämmeltämään oikein pahasti), mutta uskon ulkonaisilla menoilla, palvonnalla, tunnustuksella jne ei ole merkitystä.
4) Tarjota meille toivo ja kiinnekohta johon tarttua ja turvata, jos olemme tavalla tai toisella kämmeltäneet ja onnistuneet järjestämään itsemme eroon Jumalasta.
Loppuun viety meditaatio päättyy nirvanaan.Nde kokemukset ovat pahasti keskeneräistä kokemusta.Munkit on "asunu" vuosituhansia siellä missä sinulla on vain hetken epämäärainen putki/tunneli /valo kokemus.Timanttipolku.Vedä päähäs nirvana ja lopeta meditaation likaaminen,se on puhdas oppi.Älä sekoita puuroa ja velliä,se ei onnistu.
Loppuun viety meditaatio ei vie nirvanaan, vaan muuntuneeseen tajunnan tilaan.
http://www.cs.cmu.edu/~dst/Secrets/TR/sutphen.html
"The second thought stopping technique is MEDITATION. If you spend an hour to an hour and a half a day in meditation, after a few weeks, there is a great probability that you will not return to full beta consciousness. You will remain in a fixed state of alpha for as long as you continue to meditate. I'm not saying this is bad--if you do it yourself. It may be very beneficial. But it is a fact that you are causing your mind to go flat. I've worked with meditators on an EEG machine and the results are conclusive: the more you meditate, the flatter your mind becomes until, eventually and especially if used to excess or in combination with decognition, all thought ceases. Some spiritual groups see this as nirvana--which is bullshit. It is simply a predictable physiological result. And if heaven on earth is non-thinking and non-involvement, I really question why we are here."
Munkit eivät ole kurkistaneet kuoleman verhon toiselle puolelle, vaan he yksinkertaisesti ovat sulkeneet aivojensa aktiivin toiminnan ja pysäyttäneet beta-aallot. Tämä on helposti nähtävissä EEG:stä ja käppyrän muodosta. Mutta niin on kuolemakin - EEG näyttää suoraa viivaa.
Eli kyse on puhtaasta neuropsykologiasta. Sinun nirvanasi ei ole mitään muuta kuin pelkkä muuntunut tietoisuuden tila. Sinä et ole kuollut kertaakaan, joten sinä et pysty sanomaan asiasta yhtään mitään.
Muuntunut tajunnatila on sama kuin nirvana.valaistumisen ihanne.
pääsee ottamalla happoa. Ja vähemmällä vaivalla. "And if heaven on earth is non-thinking and non-involvement, I really question why we are here."
Argumentum ad traditionem ei ole hyvä keskustelutekniikka. Minun puolestani traditiota voi olla vaikka 2,5 miljardia vuotta, mutta se ei mitenkään tee argumentista validia.
Meinaat mennä merta edemmäs kalaan?Tiedollinen pätemisen tarve paljastaa idiootin.Jaettu kokemus on viisautta.
Mikä oli pointtisi? Jos samaan muuntuneeseen tietoisuuden tilaan pääsee LSD:llä tai muilla tajusteilla tai jos siihen pääsee ankaralla meditoinnilla, niin tyhmäähän se on silloin kiduttaa itseään. On paljon mielekkäämpää silloin käyttää happoa. Sama tulos vähemmällä vaivalla.
Vai mitenkä se Timothy Leary sanoikaan LSD:stä: Tune in, turn off, drop out?
Anteeksi, että en ole ehtinyt katsella tätä palstaa viime aikoina.
Olen vain muutamina päivinä pohtinut universaalia pelastusta.
http://www.near-death.com/experiences/origen021.html
Olen kuullut lukuisia vastaväitteitä tuon linkin esittämälle. Millä varmuudella voit itse sanoa, että se on tosi? Itseäni pelottaa hieman, olen aina uskonut sen olevan totta...
Toivottavasti ymmärsit ajatukseni. :)
Minä olen kysellyt samantapaisia kysymyksiä. Nimimerkki "..." on siinä mielessä erittäin kiva tapaus täällä, että hän kirjoittaa asiallisesti. On mukavaa, että tällaisella "sotkupalstalla" voi lukea välillä hyvin perusteltujakin viestejä.
Minua on kuitenkin ajoittain häirinnyt nimimerkki "...":n tapa kritisoida kristinuskoa, koska minulle kristinusko on näyttäynyt erittäin myönteisesti ja pidän sitä ns. "pyhänä". Ymmärrän kuitenkin sen, että kaikilla ihmisillä ei ole samanlaisia kokemuksia. Kristinuskolla on verinen historia, jota ei voida kieltää. Omalta osaltani näen silti kristinuskon sanoman tärkeänä.
Luulen, että olen omalla uskonpolullani kehittymässä kohti henkisempää ymmärtämistä. Tällä hetkellä minua ärsyttää kaikki kristittyjen väliset opilliset tappelut. Niissä kuvastuu vain ihmisten raadollisuus (syntisyys): oma ego pullistelee ja koittaa dominoida toisia. En usko, että Jeesus tahtoi tällaista.
Kristinuskossa tärkeää on rakkaus. Rakkauden pitäisi olla ehdotonta, siis täysin ehdotonta. Välillä tuntuu siltä, että rakkaus kantaa tasan niin pitkälle kun ollaan samaa mieltä joistakin opinkohdista. Näin ei pitäisi olla. Ja jos pitäisi, niin miksi kummassa on niin monta erilaista tulkintaa Raamatusta ja kristinuskosta? Tilanne on se mikä on.
Kristinuskon ongelma ei ole sen oletettu verinen historia. Itse asiassa kristinusko on varsin rauhanomainen uskonto jopa historiallisessa perspektiivissä.
Kristinuskon ongelma on sen epäloogisuus, irrationaalisuus ja älyllinen epärehellisyys.
Kristinuskon lähtökohta voidaan tiivistää pähkinänkuoreen: Jumala vihaa omia lapsiaan. Tämä on se peruslähtökohta, josta kristinusko lähtee ja jolle kaikki selitysmallit poikivat. Kristinusko samoin kiistää ihmisarvon täysin - kristinuskossa ihminen edustaa täydellistä turmelusta, pahuutta ja elämän tarkoitus on vain tuottaa polttoainetta Helvettiin, ja sen epä-älyllisyyttä vain korostaa dualismi - Jumala-Saatana -vastakkainasettelu. Kristinusko on itse asiassa vulgaarimuodossaan tetrateistinen uskonto: sen jumaluuksia ovat Isä, Poika, Pyhä Henki ja Paholainen.
Kristinusko on auttamatta älyllisissä vaikeuksissa tarkasteltaessa sen oppeja filosofis-kriittisesti. Kuitenkin se on _kategorisesti oikea_ uskonto: sen Jumala on Rakkaus.
Kristinusko meni metsään 400-luvulla pelagiolaisriidan seurauksena, ja sen jälkeen virheitä on vain pyritty paikkaamaan entistä pahemmilla virheillä. Viimeiset 1600 vuotta kristinuskon historiassa on ollut pääsääntöisesti terroria, laupeudentöitä, sosiaalista vastuuntuntoa ja älyllistä suossa rämpimistä.
Kristityt tarvitsisivat oman Talmudinsa.