Milloin kirkon kieli vaihtui latinasta johonkin muuhun ja mihin Suomessa?
Milloin keski-aikaisten kivikirkkojen upeat seinämaalaukset sekä alkuperäiset ristit ym. peitettiin tai tuhottiin?
Tuhosiko Ev.Lut kotimaisen kirkollishistorian ja kirjoitti sen uusiksi?
Milloin keski-aikaisten kivikirkkojen upeat seinämaalaukset sekä alkuperäiset ristit ym. peitettiin tai tuhottiin?
Tuhosiko Ev.Lut kotimaisen kirkollishistorian ja kirjoitti sen uusiksi?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suomessa kirkon kieli muuttui latinasta suomeksi uskonpuhdistuksen aikoihin 1500-luvulla. Jonkin verran oli saarnattu suomeksi myös katolisen kirkon aikana.
Seinämaalaukset kalkittiin piiloon puhdasoppisuuden aikoihin 1600-luvulla, jolloin tavoitteena oli pitää luterilainen oppi puhtaana katolisesta vaikutuksesta.
Ev. lut. kirkko ei tuhonnut Suomen kirkkohistoriaa eikä kirjoittanut sitä uusiksi vaan myös ev.lut. -kirkon vaiheet ovat osa Suomen kirkkohistoriaa.
"Ev. lut. kirkko ei tuhonnut Suomen kirkkohistoriaa eikä kirjoittanut sitä uusiksi vaan myös ev.lut. -kirkon vaiheet ovat osa Suomen kirkkohistoriaa."
Tarkoitatko että tuhoaminen oli osa kirkkohistoriaa kuten seinämaalausten kalkitseminen, vai ettei tuhottu?
paljon puhuta nykyään miten hienoja kirkot Suomessa joskus olivat ja miten hommassa taisi olla ASENNETTA kuten miekka tukena.
Siis kaikissa Suomen kirkoissa puhuttiin suomea 1500-luvulla?
Eikös maan kieli ollut ruotsi tai kaupungeissa myös saksa?
Ev.Lut siis toteutti uskonpuhdistuksen Suomessa saksalaisen mallin mukaan?
puhtaana pitäminen toimi käytännössä ja miten se on vaikuttanut Suomen sisäiseen ja kansainväliseen kehitykseen sekä suomalaiseen kansan luonteeseen?
perää, että ev.lutti olisi kieltänyt näyttämästä kansalle miltä kirkot ennen näyttivät?
Maalauksethan ovat monissa kirkoissa yhä olemassa sen kamalan laitosvalkean alla...
Katolisen kirkon liturginen kieli, jolla messut toimitettiin oli latina. Kristinopin opetusta annettiin kansankielelllä ja ilmeisesti ns. saarna oli kansankielinen. Muutoinhan ei kuulijakunta, olivatpa säätyläisiä tai rahvasta, tajunnut menoista sen hölkäsen pölähtämää. Keskiaikaisissa kirkoissa kirkkomaalaukset liittyivät uskonnolliseen viestintään, jossa kuvattiin eri aihepiirejä maalauksilla, niin profeetoista ja apostoleista aina helvetin kiroihin ja taivaan iloihin asti. Näitä maalauksia kalkittiin ajateltaessa luoda eroa katoliseen ajatusmaailmaan. Toisaalta myöhemmässä vaiheessa kirkkotaide kuitenkin lisääntyi. Tuonpa Suomaesta vaikka esille nimen Mikael Toppelius.
Kirkkoslaavi oli itäisen kirkon riituksessa liturginen kieli.
Reformaatioon liittyi kansankielinen kristinoppi. Luther käänsi Raamattua saksankielelle ja Agricola suomenkielelle jne.
Hyvä vain, että Suomi pääsi pois katolisen kirkon vaikutuspiiristä. Kirkkohistoriaa ei tuhottu. kaikki, mitä tapahtui, on sitä kirkkohistoriaa. Puhdasoppisuuden aikaa oli kaikkialla Euroopassa 1500-luvun lopulta aina 1700-luvun alkuun. Sekä luterilainen että katolinen kirkko pyrki pitämään oppinsa puhtaana vierailta vaikutuksilta. Niissä kirkoissa, joissa maalauksia on kalkittu piiloon, on niitä säilynyt ja onnistuttu putsaamaan esille.
Suomessa puhuttiin suomea ja se oli kansankielenä. Ruotsinkieliset ja saksankieliset vähemmistöt olivat pieniä, vaikka ruotsi olikin virallinen kieli. Valtaosa suomalaisista puhui suomea.