Eli sanokaa ihan rehellisesti ja suoraan, mitä mieltä olette.
Olenko epäkohtelias, jos kieltäydyn lähtemästä kihlattuni äidin veljen (jota en ole koskaan tavannut) syntymäpäiville vedoten raskauteeni?? Olen viikolla 36, ja tähän asti voinut vallan mainiosti... mutta... kun en muutenkaan ole niitä kaikkein sosiaalisimpia ihmisiä, enkä tykkää olla muiden tuijoteltavana, niin ei oikein kauheasti innostaisi lähteä joidenkin ventovieraiden ihmisten keskelle pitkäksi päiväksi hymyilemään ja vastailemaan ainakin sataan "milloin synnytät" -kysymykseen. =/ Ja lisäksi, en todellakaan tunne tätä kyseistä päivänsankaria enkä ole koskaan tavannutkaan häntä.
Eli kertokaa, olenko itsekäs ja epäkohtelias, jos sanon ystävällisesti tulevalle anopilleni, että kiitos mutta ei kiitos?? Eli tyyliin "kerro minultakin lämpimät onnittelut ja laita ihmeessä nimeni onnittelukorttiin, mutta nyt en ole oikein siinä kunnossa että jaksaisin lähteä juhlimaan vieraan ihmisen syntymäpäiviä...".
Kiitos kaikille jotka viitsii vastata... :>
Olenko epäkohtelias, jos kieltäydyn lähtemästä kihlattuni äidin veljen (jota en ole koskaan tavannut) syntymäpäiville vedoten raskauteeni?? Olen viikolla 36, ja tähän asti voinut vallan mainiosti... mutta... kun en muutenkaan ole niitä kaikkein sosiaalisimpia ihmisiä, enkä tykkää olla muiden tuijoteltavana, niin ei oikein kauheasti innostaisi lähteä joidenkin ventovieraiden ihmisten keskelle pitkäksi päiväksi hymyilemään ja vastailemaan ainakin sataan "milloin synnytät" -kysymykseen. =/ Ja lisäksi, en todellakaan tunne tätä kyseistä päivänsankaria enkä ole koskaan tavannutkaan häntä.
Eli kertokaa, olenko itsekäs ja epäkohtelias, jos sanon ystävällisesti tulevalle anopilleni, että kiitos mutta ei kiitos?? Eli tyyliin "kerro minultakin lämpimät onnittelut ja laita ihmeessä nimeni onnittelukorttiin, mutta nyt en ole oikein siinä kunnossa että jaksaisin lähteä juhlimaan vieraan ihmisen syntymäpäiviä...".
Kiitos kaikille jotka viitsii vastata... :>
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niin, siis pointtini on se, että en siis kovin mielelläni lähtisi noihin juhliin, mutta toisaalta en halua loukata myöskään kihlattuni äitiä, joka pyysi meitä juhliin...
Mielestäni, jos anoppisi ( muut sukulaiset) yhtään ovat fiksuja, niin he kyllä ymmärtävät tilanteesi.. Minulta itseltäni ainakin loppuu puhti alta aika yksikön näin loppu raskausaikana. Varsinkin jos joudut vielä tsemppaamaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Juhlat ovat muutenkin tosi kuluttavia vaikkei mitään sen ihmeellisempää niillä tapahtuisikaan.
Joten siis pidä pääsi ja jää kotiin loikoilemaan ja nauttimaan raskaudestasi jos et itse halua lähteä! Voisiko miehesi kuitenkin mennä vai onko hänkin yhtä "innokas" juhlija? Tarkoitan, jos hän haluaa mennä niin voit varmasti viettää päivän vain yksinäsi ja päästää miehesi juhliin.
Hyvää loppu raskautta sinulle ja muista että tämä aika on sinua, lasta ja teidän hyvinvointianne varten!
En minäkään aio lähteä aviomieheni isoäidin 95-vuotisjuhliin. Olen tuolloin rv. 32 jotakin. Appivanhemmat voivat vetää hernekeitot nenäänsä, mutta siitä vaan. Eipä heitäkään ole minun vointini paljon kiinnostanut, joten miksi suostuisin lähtemään heidän mieliksi taas joihinkin juhliin. Ihan kuin ei olisi mitään muuta tekemistä. Tiedän, että mieheni isoäiti ymmärtää tilanteeni.
... että olen liian raskaana, kiitos kuitenkin kutsusta.
niin ja sun pitää ladata akkujas synntystä ja vauvaa varten niin mun mielestä se olis sinua iteseäsi kohtaa epäkohteliasta jos menisit...