Tämä on suora lainaus hehkuttamani saksalaisen Oswald Spenglerin kirjasta Länsimaiden perikato (1918). Itse olen myös sitä mieltä, että on helpompaa uskoa länsimaiden perikatoon kuin länsimaisiin arvoihin. Spenglerin määritys on myös selitys sille, miksi en pidä jotain G.H.von Wrightia mainittavampana filosofina.
"Sen vuoksi pidän ajattelijan arvon koetinkivenä hänen näkemystänsä ajan suurista tosiasioista. Vasta tässä ratkeaa, onko joku vain systeemien ja prinsiippien taitava seppä, liikkuuko hän vain tottumuksen ja lukeneisuuden perusteella määritelmissä ja analyyseissä, vai puhuuko itse ajan sielu hänen teoksistaan ja intuitioistaan. Joka ei käsitä todellisuutta eikä hallitse sitä, ei voi koskaan olla ensi luokan filosofi...
...Juuri tässä olen toista mieltä kaikkien lähimmän menneisyyden filosofien kanssa. Heiltä puuttuu todellisessa elämässä ratkaiseva arvo. Kukaan heistä ei ole puuttunut ratkaisevasti korkean politiikan, modernin tekniikan, liikenteen tai kansantalouden kehitykseen eikä minkään suuren teollisuuden kysymyksiin."
A.Mannerkorpi, Jyväskylä
"Sen vuoksi pidän ajattelijan arvon koetinkivenä hänen näkemystänsä ajan suurista tosiasioista. Vasta tässä ratkeaa, onko joku vain systeemien ja prinsiippien taitava seppä, liikkuuko hän vain tottumuksen ja lukeneisuuden perusteella määritelmissä ja analyyseissä, vai puhuuko itse ajan sielu hänen teoksistaan ja intuitioistaan. Joka ei käsitä todellisuutta eikä hallitse sitä, ei voi koskaan olla ensi luokan filosofi...
...Juuri tässä olen toista mieltä kaikkien lähimmän menneisyyden filosofien kanssa. Heiltä puuttuu todellisessa elämässä ratkaiseva arvo. Kukaan heistä ei ole puuttunut ratkaisevasti korkean politiikan, modernin tekniikan, liikenteen tai kansantalouden kehitykseen eikä minkään suuren teollisuuden kysymyksiin."
A.Mannerkorpi, Jyväskylä
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ilmeisesti Sprenglerin on täytynyt tehdä oma määritelmänsä hyvälle filosofialle, koska paukut eivät koskaan riittäneet oikeassa filosofiassa. Filosofian näkökulmasta tuo Sprengler näyttä olevan enemmänkin runoilija kuin filosofi
Filosofin tavoite on ilmaista monimutkaiset ja vaikeat asiat selkeästi ja mahdollisimman yksinkertaisesti. Tämä on ollut tapana jo antiikin ajoilta, jolloin filosofia tavallaan keksittiin(suosittelen tutstumaan Sokratesiin, Platoniin, Aristoteleen ja moneen muuhun tuon ajan filosofiin). Myöhemmin jotkut sekopäät ovat halunneet sekoittaa runouden ja filosofian rajan. Nämä selkeyteen kykenemättömät alkoivat sitten määritellä filosofiaa omien tarkoitusperiensä mukaisesti. Erityisen suosittua tämä oli mannereuroopassa viime vuosisadoilla.
Lainauksestasi on helppo sanoa kumpaan koulukuntaan Spengler kuuluu. Spengler ei ole filosofi, vaan runoilija eikä näin ollen ansaitse tulla kuulluksi filosofian parissa lainkaan, koska filosofian ja runouden tavoitteet kulkevat vastakkaisiin suuntiin. Runouden tarkoituksena on tulkintojen monipuolisuus, filosofian tulkintojen yksiselitteisyys.