Joulu on vuoden suurin perhejuhla, ja vieläkin on se ainoa oikea tapa viettää joulu "rakastavassa" ilmapiirissä perheen lämpöisessä syleilyssä
joulurauhan vallitessa, kynttilöitten tuodessa maailmaan ja sydämiin valoa, iloa ja rakkautta.
Tosiasiassa kuitenkin joulu on yksi julmimmista juhlapyhistä ihmisiä kohtaan.
Yhä enemmän on kaukana perheistään yksinasuvia sinkkuja ja vanhuksia, eronneita ja muuten eristäytyneitä ja syrjäytettyjä ihmisiä.
Kuitenkin vietämme sitä samalla tavoin kuin sata vuotta sitten jolloin asuimme ja elimme suurperheissä maalla enimmäkseen tai ainakin suku oli hyvin lähellä.
Naiset, jopa vanhat mummotkin, joutuvat koville koska heiltä vaaditaan kaikenlaista hyysäämistä ja passaamista kun lapset ja lastenlapset tulevat heidän luo syömään ja temmeltämään moneksi päiväksi.
Ei kaikilla vanhoilla naisilla ole edes tiloja eikä pienellä eläkkeellä varojakaan tällaisen juhlan pitämiseen.
EIkä nuoremmillakaan.
Eronneet kokevat ehkä ensimmäisen joulunsa ilman perhettään, samoin lesket.
Se on surullista ja julmaa.
Samalla ikäänkuin syyllistetään ihmiset, joilla ei ole hyvää ja rakastavaa lähipiiriä ja sosiaalinen verkosto ei ole pitävä.
Rakkaudettomuudesta kärsivät ja rakkauteen pystymättömät jätetään ulkopuolella samoin yksineläjät.
Joulu on ehdottomasti vuoden julmin juhla.
joulurauhan vallitessa, kynttilöitten tuodessa maailmaan ja sydämiin valoa, iloa ja rakkautta.
Tosiasiassa kuitenkin joulu on yksi julmimmista juhlapyhistä ihmisiä kohtaan.
Yhä enemmän on kaukana perheistään yksinasuvia sinkkuja ja vanhuksia, eronneita ja muuten eristäytyneitä ja syrjäytettyjä ihmisiä.
Kuitenkin vietämme sitä samalla tavoin kuin sata vuotta sitten jolloin asuimme ja elimme suurperheissä maalla enimmäkseen tai ainakin suku oli hyvin lähellä.
Naiset, jopa vanhat mummotkin, joutuvat koville koska heiltä vaaditaan kaikenlaista hyysäämistä ja passaamista kun lapset ja lastenlapset tulevat heidän luo syömään ja temmeltämään moneksi päiväksi.
Ei kaikilla vanhoilla naisilla ole edes tiloja eikä pienellä eläkkeellä varojakaan tällaisen juhlan pitämiseen.
EIkä nuoremmillakaan.
Eronneet kokevat ehkä ensimmäisen joulunsa ilman perhettään, samoin lesket.
Se on surullista ja julmaa.
Samalla ikäänkuin syyllistetään ihmiset, joilla ei ole hyvää ja rakastavaa lähipiiriä ja sosiaalinen verkosto ei ole pitävä.
Rakkaudettomuudesta kärsivät ja rakkauteen pystymättömät jätetään ulkopuolella samoin yksineläjät.
Joulu on ehdottomasti vuoden julmin juhla.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Perheelliset juhlikoot joulua lastensa iloksi, yksinäisten aikuisten on turhaa teeskennellä mitään jouluhömpötyksiä. Tai miten kukin haluaa mutta ei tarvinne kenenkään vasten tahtoaan "juhlia" hampaat irvessä joulua jos ei ole mitään "joulumieltäkään".
En edes kuulu kirkkoon, mutta eikös tämä joulu ole sen yhden juutalaisen aikaansaannosta joka julistautuin itse Jumalan pojaksi?
No, kaikkea sitä juhlitaankin.
Onneksi nyt vain ostetaan ja ostetaan niin että sanoma unohtuu.
Taas joulunpyhinä niinkuin muinakin suurpyhinä käyttävät ihmiset runsaasti alkoholia, siitä seuraa naisten ja lasten pahoinpitelyjä.
Ei kaikkien silmät loista ilosta vaan kyynelistä ja kauhusta kun isä hilluu humalassa.
Vaikka ketjun avaaja on oikeassa havainnoissaan, niin kyllähän joulu myös antaa iloa useimmille. Nimenomaan lapsille joulu on tärkein juhla vuodessa ja minä myös sen heille suon. Ei tasapäistämisessäkään naurettavuuksiin pidä mennä.
Minusta taas tasapäistäminen tapahtuu toiseen suuntaan.
Kaikkien on oltava onnellisia jouluna,ne jotka eivät pysty tai saa osallistua ilonpitoon, ryömikööt kivenkoloihin pois iloisten ja onnellisten silmistä joulutunnelmaa pilaamasta.
Näin sitten vain tasapäiset ovat näytillä.
Joulu kuvaa nykyaikaa. Sen nykyaikana edustamat arvot kertovat siitä mitä me itse arvostamme. Toisaalta päälle painaa materiaalit ja hurskakulutus. Ison lahjamäärän saaminen on nykyaikana lapselle suurin hengellinen kokemus jouluna. Toisaalta päälle painaa perinne ja sen tuomat odotukset. Jouluna pitää olla hyvä ja ystävällinen. Jouluna pitää ottaa vähäosaiset huomioon. Tällä tavalla me hyväosaiset putsaamme omatuntomme taas vuodeksi antamalla muutaman euron rahankeruu kirstuun. Yksinäiset ja syrjäytyneet tuntevat tosissaan osansa tässä maailmassa. Televisio luo perheen iloa ja yhteenkuuluvuutta elokuvien ja dokumenttien sekä sarjojen voimalla.
Oma jouluni vierähtää perheen parissa. Mummut ja vaarit ovat kuolleet, joten heitä ei enää kutsuta joka jouluiselle aterialle ja lasten lastensa luokse kylään. Heitä muistetaan joulupäivänä piipahtamalla nopeasti haudalla. Perheen jäsenet varmaankin "pakotavat" jälleen tämänkin miehen astumaan kirkkoon ja istumaan joulujumalanpalveluksen paikoillaan. Tuosta tavasta on tullut ihan hyvä. Se antaa aikaa tarkastelle mennyttä vuotta ja tutkia omia tekoja sekä saavutuksia. En ole kovin uskonnollinen, mutta jotenkin sitä kirkossa aina miettii omaa elämäänsä eri tavalla kuin normaalisti.
Ystävien (ne jotka ovat sinkkkuja, eronneita, leksiä tms.) kesken kokoonnutaan sitten aatto iltana illanistujaisiin oluen, kinkun ja muiden herkkujen kera. Saunotaan, parannetaan maailmaa ja humallutaan. Itse säälissä kieriskely on ankarasti kielletty. Jos joku sortuu omaa kurjuuttaan jouluaattona valittamaan seuraa tästä välitön muilutus hankeen. Joulun pitäisi olla ilon aikaa, joten siitä vähästä tai paljosta mitä kenelläkin on, pitää ottaa kaikki ilo irti. Tämä ei välttämättä tarkoita kuitenkaan 5 promillen humalassa olevaa miesporukkaa. Ystäviä pitää olla jokaisella, niistä me sitten iloitsemme vaikka sitä ei kukaan ääneen missään vaiheessa sano...
Mutta joka tapauksessa... Iloista joulua itse kullekin, koittakaa löytää se oma valonlähde sieltä jostain pimeän elämän kujilta, siellä se on ja odottaa noutajaa....
Demokratia ON antikristus
Tuttua tekstiä.
Miten muuten vietät joulusi?
Ollaanko täällä ja vietetään nettijoulua ja jankutetaan toisillemme noita vanhoja fraaseja?