Tytöt saavat koulussa parempia arvosanoja kuin pojat mutta jäävät muuten helposti alakynteen jo koulumaailmassa. Opettajat hyväksyvät pojilla "terveen laiskuuden" ja suovat erityishuomiota lahjakkaille pojille. Tyttöjen menestymistä pidetään normaalina ahkeruutena.
Tutkija Elina Lahelman mukaan tyttöjen koulutaivalta mutkistaa myös sukupuolesta johtuva kiusaaminen ja häirintä, johon tottumisesta tulee yläkoulussa suorastaan osa tyttöjen ammattitaitoa. Pojat hallitsevat koulujen äänitilaa ja voivat kontrolloida esimerkiksi tyttöjen äänenkäyttöä matkimalla ja pilkkaamalla naiselliseksi miellettyä puhetta.
Lahelman artikkeli aiheesta on julkaistu Naisten äänioikeuden satavuotisjuhlakirjassa Sukupuolen politiikka. Lahelma osallistui tutkimukseen, jossa samojen nuorten kokemuksia kerättiin kouluissa 1990-luvun puolivälissä, myöhemmin 18-20-vuotiaina ja lopulta 23-24-vuotiaina.
Lahelman mukaan peruskouluihin tarvittaisiin tasa-arvosuunnitelma, jotta vanhakantaiset käsitykset sukupuolista eivät siirtyisi vaivihkaa sukupolvelta toiselle. Nykymallilla tyttöjen koulumenestys ei näy enää työelämässä. Koska miesten ja naisten alat ovat Suomessa vahvasti eriytyneet, nuoret naiset kilpailevat jatkokoulutuspaikoista enimmäkseen toistensa kanssa ja päätyvät usein pienipalkkaisille aloille.
Media kantaa kortensa kekoon syyllistämällä nuoria naisia menestymisestä. Lukion tyttöistymistä jaksetaan ihmetellä vuodesta toiseen, vaikka lukiot ovat olleet tyttöenemmistöisiä 1940-luvun lopulta. Tyttöjen määrä vakiintui nykytasolle jo 1980-luvulla. Lehtien kielikuvissa tytöt ja naiset kuitenkin "valtaavat" lukiot, "rynnivät" yliopistoihin ja "tulvivat" tutkijakouluihin.
Antifeminismi myy
Anna Moringin toimittama Sukupuolen politiikka kertaa naisten äänioikeuden historiaa mutta tuo myös monesta näkökulmasta esille nykypäivän tasa-arvon ongelmia. Kirjoittajat kyseenalaistavat käsitystä siitä, että tasa-arvo olisi Suomessa jo saavutettu.
Maija Töyryn artikkelin mukaan laajalevikkiset naistenlehdet voisivat tuoda esiin tasa-arvon puutteita mutta eivät yleensä tee niin. Syynä on se, että suoranainen antifeminismi myy feminismiä paremmin. Laajaan levikkiin pyrkivän naistenlehden on miellytettävä keskivertolukijaa, joka on kiintynyt tuttuun ja turvalliseen käsitykseen naiseudesta ja siitä, mihin asioihin se liittyy.
Niin sanotun sukupuolisopimuksen mukaan naisen on esimerkiksi oltava "naisellinen" ja kaunis. Naistenlehdet ilmaisevat tämän suoranaisin kehotuksin kuten "varaudu talven lämpötilaeroihin ihotyypillesi sopivalla kunnon kosteusvoiteella".
Tasa-arvoon liittyviä asioita tuodaan naistenlehdissä helpoiten esiin pikku-uutisissa, joissa voidaan esimerkiksi todeta naispuolisten kunnallisvaaliehdokkaiden vähyys. Myös naisten ongelmia käsitellään, mutta Töyryn mukaan silloin lähinnä vahvistetaan ristiriitoja.
- Kun sukupuolisopimus edellyttää naisen halkeavan perhe- ja työvelvollisuuksien välillä, niin naistenlehti on kuin ystävätär, joka paijaa, neuvoo ja auttaa sopeutumaan, kirjoittaa Töyry.
Tutkija Elina Lahelman mukaan tyttöjen koulutaivalta mutkistaa myös sukupuolesta johtuva kiusaaminen ja häirintä, johon tottumisesta tulee yläkoulussa suorastaan osa tyttöjen ammattitaitoa. Pojat hallitsevat koulujen äänitilaa ja voivat kontrolloida esimerkiksi tyttöjen äänenkäyttöä matkimalla ja pilkkaamalla naiselliseksi miellettyä puhetta.
Lahelman artikkeli aiheesta on julkaistu Naisten äänioikeuden satavuotisjuhlakirjassa Sukupuolen politiikka. Lahelma osallistui tutkimukseen, jossa samojen nuorten kokemuksia kerättiin kouluissa 1990-luvun puolivälissä, myöhemmin 18-20-vuotiaina ja lopulta 23-24-vuotiaina.
Lahelman mukaan peruskouluihin tarvittaisiin tasa-arvosuunnitelma, jotta vanhakantaiset käsitykset sukupuolista eivät siirtyisi vaivihkaa sukupolvelta toiselle. Nykymallilla tyttöjen koulumenestys ei näy enää työelämässä. Koska miesten ja naisten alat ovat Suomessa vahvasti eriytyneet, nuoret naiset kilpailevat jatkokoulutuspaikoista enimmäkseen toistensa kanssa ja päätyvät usein pienipalkkaisille aloille.
Media kantaa kortensa kekoon syyllistämällä nuoria naisia menestymisestä. Lukion tyttöistymistä jaksetaan ihmetellä vuodesta toiseen, vaikka lukiot ovat olleet tyttöenemmistöisiä 1940-luvun lopulta. Tyttöjen määrä vakiintui nykytasolle jo 1980-luvulla. Lehtien kielikuvissa tytöt ja naiset kuitenkin "valtaavat" lukiot, "rynnivät" yliopistoihin ja "tulvivat" tutkijakouluihin.
Antifeminismi myy
Anna Moringin toimittama Sukupuolen politiikka kertaa naisten äänioikeuden historiaa mutta tuo myös monesta näkökulmasta esille nykypäivän tasa-arvon ongelmia. Kirjoittajat kyseenalaistavat käsitystä siitä, että tasa-arvo olisi Suomessa jo saavutettu.
Maija Töyryn artikkelin mukaan laajalevikkiset naistenlehdet voisivat tuoda esiin tasa-arvon puutteita mutta eivät yleensä tee niin. Syynä on se, että suoranainen antifeminismi myy feminismiä paremmin. Laajaan levikkiin pyrkivän naistenlehden on miellytettävä keskivertolukijaa, joka on kiintynyt tuttuun ja turvalliseen käsitykseen naiseudesta ja siitä, mihin asioihin se liittyy.
Niin sanotun sukupuolisopimuksen mukaan naisen on esimerkiksi oltava "naisellinen" ja kaunis. Naistenlehdet ilmaisevat tämän suoranaisin kehotuksin kuten "varaudu talven lämpötilaeroihin ihotyypillesi sopivalla kunnon kosteusvoiteella".
Tasa-arvoon liittyviä asioita tuodaan naistenlehdissä helpoiten esiin pikku-uutisissa, joissa voidaan esimerkiksi todeta naispuolisten kunnallisvaaliehdokkaiden vähyys. Myös naisten ongelmia käsitellään, mutta Töyryn mukaan silloin lähinnä vahvistetaan ristiriitoja.
- Kun sukupuolisopimus edellyttää naisen halkeavan perhe- ja työvelvollisuuksien välillä, niin naistenlehti on kuin ystävätär, joka paijaa, neuvoo ja auttaa sopeutumaan, kirjoittaa Töyry.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Feminismi on sairaus, joka on tuhottava. Kenties feminismillä oli joskus hyödyllinen tarkoitus, jossain muodossa, mutta ei enää.
"Nykymallilla tyttöjen koulumenestys ei näy enää työelämässä. Koska miesten ja naisten alat ovat Suomessa vahvasti eriytyneet, nuoret naiset kilpailevat jatkokoulutuspaikoista enimmäkseen toistensa kanssa ja päätyvät usein pienipalkkaisille aloille."
Eikö se ole naisten oma päätös, mille aloille he menevät? Miten se liittyy tasa-arvoon?
"Niin sanotun sukupuolisopimuksen mukaan naisen on esimerkiksi oltava "naisellinen" ja kaunis. Naistenlehdet ilmaisevat tämän suoranaisin kehotuksin kuten "varaudu talven lämpötilaeroihin ihotyypillesi sopivalla kunnon kosteusvoiteella"."
No ohhoh. Pitäisikö naisen sitten olla miehekäs? Nainen on nainen ja mies on mies. Naiset pitävät komeista miehistä, ja miehet pitävät kauniista naisista. Mikä tässä nyt on vikana?
tollaset mulkut pitäs hirttää kaverit jotka on jätkii on samaa mieltä..
"Eikö se ole naisten oma päätös, mille aloille he menevät? Miten se liittyy tasa-arvoon?"
ei todellakaan oo oma valinta se on pakotus ku nää naiset tietää et miehii kohdellaan paremmin ja kaikkee naiset ei saa erityiskohtelui kouluissa ja sen takii saa huonompii numeroita koulussa siihen verrattuna poikiin kuin paljon töitä tekevät! ja sen takii miehii otetaan helpommin töihin johoihinki paikkoihin...
"No ohhoh. Pitäisikö naisen sitten olla miehekäs? Nainen on nainen ja mies on mies. Naiset pitävät komeista miehistä, ja miehet pitävät kauniista naisista. Mikä tässä nyt on vikana?"
tässä on kaikki vikana koska nainen voi olla kaunis ilman mitään meikkei tai mitään mun kaveri ei oo koskana käyttäny meikkii ja on paljon kauniimpi ku suurin osa tytöist tulee ikinä olemaan ja meikki rumentaa vaan sit ku nainen menee naimisiin tai on yötä miehen luona ni on se nyt melko järkyttävä näky jätkällekki ku naisel ei oo meikkii yks kaveri käyttää tosi paljon meikkii kerran oon nähny sen ilman meikkii sen jälkee ku rupes meikkaa ja näyttää oikeesti ihan hirveelt kauniimpi se oli sillo ku ei viel meikannu... mä oon nainen en pidä komeista miehistä mua ei kiinnosta tollaset sun tyyliset kusipäätkään :P mul ei oo mitää välii minkä näköne jätkä on ainoastaan luonne merkkaa ja ite käyttäydyn aika jätkämäisesti pari kaverii on alistunu tyytymään siihen et pitää meikkaa ja olla nii kaunis ja tällee no yhel kaveril on tosi paska iho ja käy ihohoidoissaki mun iho on hyvä mä en meikkaa paljon ja mua on tultu kehumaanki et oon kaunis käyttäydyn melko jätkämäisesti käytn ei muodikkait vaattei löysii paitoi farkkui ja tällasii, röyhtäilen ja piereskelen yleisil paikoil, kiroilen (en teini kirvaust) kiöljun huudan jos huvittaa paljon kiinnostaa mitä muut ajattelee mul on jätkii ympärilläni vaik muutamiin kertoihin mua on luultu jätkäks ku on takaat päi lähestytty näil rinnoil ei edest päin voi erehtyykkää :P
"Pojat hallitsevat koulujen äänitilaa ja voivat kontrolloida esimerkiksi tyttöjen äänenkäyttöä matkimalla ja pilkkaamalla naiselliseksi miellettyä puhetta.
Lahelman mukaan peruskouluihin tarvittaisiin tasa-arvosuunnitelma, jotta vanhakantaiset käsitykset sukupuolista eivät siirtyisi vaivihkaa sukupolvelta toisella"
Jos tarkastelee päiväkotien, esikoulun ala-asteen opettajia, niin n. 80% heistä on naisia.
Ovatko he todella niin kiinni OM:n opetussunnitelmissa, että kaikki pitäisi löytyä ops:sta.
Kyllä tasa-arvoa kykenee opettamaan ilman tasa-arvosuunnitelmaa jos: "
aikomuksemme on saada aikaan suuria tuloksia, meidän on pantava itsemme peliin"
Tuo poikien äänitilan hallinta kyllä kertoo jonkinastaisesta ammattitaidottomuudesta opettajan tehtävissä.
siinä se seisoo- tasa-arvosuunnitelma
Ollos hyvä.
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2002/opetusministerion_tasa-arvosuunnitelma?lang=fi
Se koski opetussmininisteriön tasa-arvosuunnitelmaa.
"Opetusministeriö pitää tärkeänä, että ministeriössä työskentelevät naiset ja
miehet kokevat, että heitä ja heidän työtään arvostetaan ja että ministeriö on
esimerkillinen työnantaja naisten ja miesten välisen tasa-arvon
toteutumisessa. On myös tärkeää, että opetusministeriön työilmapiiri ja -
kulttuuri houkuttelevat osaavia ja motivoituneita työntekijöitä ministeriöön
jatkossakin." jne
Suomalaisen koulujärjestelmän suurimpia ongelmia lasten/nuorten eriaikainen kypsyminen. Poikien kehittyminen on tunnetusti hitaampaa kuin tyttöjen. Karkeasti vuosia käyttäen tyttöjen aivot ovat saavuttaneet huippunsa 17 vuotiaana, kun miehillä vastaava ikä on 26 vuotta. 21 vuotiaana miesten aivot ovat samalla tasolla kuin 17 vuotiaan tytön. Tästä voi tehdä suoraan sen johtopäätöksen, että poikien tulisi aloittaa koulu 4 vuotta myöhemmin kuin tyttöjen, jotta he olisivat tasa-arvoisessa asemassa jatkokoulutusta ajatellen.
Kun mies kuuntelee, puolet aivoista lepää
Monesti miehiä syytetään huonoiksi kuuntelijoiksi. Väite ei ehkä ole täysin perätön, sillä tutkimuksen mukaan miehet käyttävät kuunnellessaan vain vasenta aivopuoliskoa, kun taas naiset käyttävät molempia. Tutkimuksessa 20 miestä ja 20 naista kuuntelivat nauhalta otteita John Grishamin romaanista samalla, kun heidän aivotoimintaansa seurattiin magneettikuvauslaitteella. Mittauksissa ilmeni, että miehillä kuuntelu aktivoi vasenta ohimolohkoa ja naisilla aktiivisuus lisääntyi molemmissa ohimolohkoissa. Koetta johtanut Indianan yliopiston tutkija Joseph Lurito korostaa, että tulos ei välttämättä tarkoita sitä, että miehet ovat huonompia kuuntelijoita vaan että miehet ja naiset käsittelevät kielellisiä viestejä eri tavoin. Kokeeseen osallistui tiettävästi vain yhdysvaltalaisia miehiä.
Kenenkä aivot ylipäätään aktivoituvat roskaromaaneja kuunnellessa? Naisista en tiedä, mutta miehet ovat todennäköisesti miettineet jotain muuta kuin kyseistä romaania.
Minäkin luulin, että tämä lukioiden tyttöistyminen on tapahtunut vastikään, ehkä 90 luvulla, mutta onkin tapahtunutjo 60 vuotta sitten!
Vanhoja kirkonkirjoja lueskellessa olen huomannut sellaisen seikan, että tytöt ovat päässeet lähes järestään 16 vuotiaana ripille, kun taas miehet usein vasta melkein kolmikymppisinä.
Koulumaailma pohjautuu ulkoa opetteluun, jossa tunnolliset tytöt ovat hyviä.
Taas villit pojat ovat hyviä käytännön asioissa, ehkä eivät niin oppineita, mutta rohkeampia, saavat asioita aikaan jne...
keskimäärin...
Niin että me tytöt ollaan typeriä mutta tunnollisia, ja pojat olisi hyviä oikeasti? Ja tämähän ei muka ole seksismiä, eihän... Mistä johtuu että jos pojat pärjää jossain asiassa paremmin niin sen sanotaan johtuvan siitä että pojat on parempia, mutta jos tytöt pärjää paremmin niin heti muka systeemi on huono kun suosii tyttöjä jotka ei olekaan oikeasti parempia. Ettekö oikeasti tajua tota asennetta omissa puheissanne?
Arvatkaa miten paljon vituttaa kun on kiitettävät arvosanat, eikä sitä pidetä paljon minään kun olen tyttö. Ne on kuulemma saatu ahkeralla ulkoa opiskelulla eikä lahjakkuudella.
Kertoisiko joku miksi pojat eivät pärjää koulussa nykyään entistä paremmin, vaikka nimenomaan ennen koulunkäynti oli lähinnä ulkoa pänttäämistä (jos vanhempien puheisiin on vähänkään uskomista)? Nykyään painotetaan asioiden ymmärtämistä ja soveltamista -eikä pojat ole pärjänneet paremmin. Ei oikein sovi yhteen noiden teorioiden kanssa.
toi vituttaa ja opettajat valitti mulle viel ysillä et olen huono koulussa kun pojat taas olivat hyviä vaikka sai huonompia numeroita ja osas asiat huonommin! mä sentääosasin äikän tunnil: hyvä parempi paras taivutuksen mun luokal oli poika joka sano viel ysil et se on: hyvä hyvempi hyvin! ja silti olin koulus muka huono ja opettaja kehus tätä poikaa! vaik ite en hirveen tyttömäisest oo koskaan käyttäytynykkää mut silti!!! toi on niin paskamaista ja venäläiset väittää et tää on feministi maa!
Kun voi opiskella perustiedot vähemmällä paatoksella ja tarvittaessa kaivaa ne tiedot esiin. Siksi ei minusta olekaan tarpeellista vetää joka kouluarvosanasta 10, kun ne jutut lopulta unohtuu eikä kaikella tiedolla edes tee mitään. Eihän sitä tarvitse olla kävelevä tietosanakirja. koe arvosanajonen ero 8 tai 10 ei merkkaa oikeassa elämässä mitään. toinen vaan ylilukee päivät pitkät koetta varten, toinen harrastaa jotain muuta ja saa samalla käytännön kokemusta.
Ei se tee kenestäkään lahjakasta että lukee kokeisiin 15 tuntia ja siitä arvosana 10, tai että lukee kokeisiin puoli tuntia ja vetää 8 arvosanan. Ihan sama...
Väittäisin että suurin osa yliopistoon valituista tytöistä ovat päässeet sisään nimenomaan ahkeruutensa vuoksi, eivätkä lahjakkuuden. Eli ovat päivät pitkät lukeneet tentteihin jo nuoresta pitäen saadakseen hyviä arvosanoja. mahtaa se sitten vituttaa kun vähemmän työtä tehnyt poika osaa kaivaa sen tarvittavan tiedon halutessaan esille.
Ja mistäköhän tiedät että ne ns. kympin tytöt on muka lukeneet päivät pitkät. Itsekään en tehnyt mitenkään erityisen paljoa koulutöitä, vaan ehdin vallan mainiosti harrastamaan, tapaamaan kavereita ja lepäämäänkin. Katsos kaikkien ei tarvitse lukea sitä 15 tuntia saadakseen kymppiä -jos on enemmän lahjoja, saa samalla työllä paremman numeron. Eikä niihin kokeisiin tarvinnut peruskoulussa tai lukiossakaan paljon lukea, kun piti vaan aivot sen verran hereillä tunnilla että tajusi asiat.
Mut sehän ei estä sinua ajattelemasta että poikien nyt vaan täytyy olla parempia, vai? Takerrut siihen ikuiseen mantraan tyttöjen ahkeruudesta. Ei tietenkään kukaan menesty jos ei tee kerta kaikkiaan yhtään mitään, mut suht vähälläkin vaivalla voi pärjätä niissä asioissa mihin on taipumuksia. Jopa naiset.
Hyvin koulussa pärjännyt henkilö, jolla roikkuu pippeli jalkovälissä on lahjakas. Henkilö, jonka jalkovälissä sitä ei roiku opetteleekin ulkoa.
As simple as that.
Sovinistien mielestä.
>Maija Töyryn artikkelin mukaan laajalevikkiset naistenlehdet voisivat tuoda esiin tasa-arvon puutteita mutta eivät yleensä tee niin. Syynä on se, että suoranainen antifeminismi myy feminismiä paremmin. Laajaan levikkiin pyrkivän naistenlehden on miellytettävä keskivertolukijaa, joka on kiintynyt tuttuun ja turvalliseen käsitykseen naiseudesta ja siitä, mihin asioihin se liittyy. <
No tuota. Pitäisikö feministien mahdollisesti keskittää näin ollen voimavarojaan NAISTEN asenneilmapiirin muutokseen? Eiköhän se ole sanomattakin selvää, että jos naiset teilaavat toisensa, ei siinä enää auta miesten syyttäminen asiasta.
niitten ajattelu maailma on tollane vaan siks ku ihmiset lähinnä miehet on aina toitottanu "pitää olla kaunis, laihe sellane tällane ja tollane" jotkut naiset ei vaan taju sitä ja haluu olla miehille mieliks et pääsee naimisiin eli kyllä voi syyttää miehiä ei se oo naisten vika et jotkut on nii hienosti aivopesty!