NL perusteli Talvisotaa Saksan uhalla. Kuinka realististinen tämä uhka oikein oli?
Siis olisiko Saksalla ollut voimavaroja laivaston puolesta edes pieneen maihinnousuun? Puhumattakaan isosta sellaisesta? Oletetaan tietenkin että Suomi yrittäisi torjua miehittäjän!
Siis olisiko Saksalla ollut voimavaroja laivaston puolesta edes pieneen maihinnousuun? Puhumattakaan isosta sellaisesta? Oletetaan tietenkin että Suomi yrittäisi torjua miehittäjän!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei se ollut realistinen uhka.
Talvisodalle annetaan Suomessa syyksi selitystä: Pitää suojautua Saksaa vastaan Leningradiin kohdistuvaan uhkaan?
"Talvisodalle annetaan Suomessa syyksi selitystä: Pitää suojautua Saksaa vastaan Leningradiin kohdistuvaan uhkaan?"
Tämähän oli se tekosyy, mitä NL käytti saadakseen syyn hyökätä Suomeen. Maiden välillä oli hyökkäämättömyssopimus 1932 ja se uusittiin vielä 1934. Tätä NL sitten yksipuolisesti rikkoi ja hyökkäsi ilman sodanjulistusta Suomeen. Koska oli tarkoitus vallata suvereeni, itsenäinen valtio nimeltään Suomi,
Vain sun kaltaiset täydet juntit uskovat Neuvostoliiton valheita!
"Koska oli tarkoitus vallata suvereeni, itsenäinen valtio nimeltään Suomi, "
Imartelevaa, mutta kyllä Neuvostoliitto halusi vallata Suomen juurin nimenoman Saksan uhkan takia, ei sen takia että se olisi halunnut nimenomaan juuri Suomen hallintaansa. Miksi se olisi himoinnut Suomea Suomen takia niin paljon?
Selitykseksi ei riitä mitkään "ideat". Ideallakin pitää olla peruste.
"NL perusteli Talvisotaa Saksan uhalla. Kuinka realististinen tämä uhka oikein oli? "
Hyvinkin realistinen. Saksan suuntana oli itä. Sitä se oli jo ainakin 1914.
Kenraalin Goltzin tehtävä oli valloittaa mm. Pietari ja samalla saada balttian maihin saksalaisen maa-aatelin ja keisarin käskyvalta ja riisto ts. paluu menneisyyteen.
Suomi kelpasi tähän tarkoitukseen hyvin.
Savuverhona käytetiin punakapinaksi mainitun luokkasodan kukistamista.
Valkosuomalaisten, mm. lahtari Mannerheim, Otto Donner, Elmo E kaila, Lauri Pihkala, Elias Simojoki (mielisaras pappi ?) hyökkäyssuunitelmiin Pietarin kukstamikseksi totesi kenraali Goltz tähän tyyliin " se on saksalaisten heiniä ennen kuin vuosi vaihtuu, älkäähän sotkeutuko siihen" . asiallisesti tarkka lainaus kirjasta
Salokorpi, Hannu, Pietarin tie. Sivua en juuri nyt löydä.
Saksalaiset kouluttivat vajaa parituhatta "jääkäriksi" kutsutta miestä sekä vapaussodaksi kutsuttuun mittelöön että "elintilaa idästä" tulevaa projektia varten.
Nämä pari vuosikymmentä jalostuneet "jääkärit" kersanteista kenraaleihin yrittivät täysillä rakentaa unelmaa aloittamalla höykkäyssodan Neuvostoliitoa vastaa 21.6.1941.
Tästä kuulee edelleenkin käytettävän jotakin erillissota-termiä. Tuota voisi kutsua jopa vitsiksi ellei asia olisi noin vakava.
"Oletetaan tietenkin että Suomi yrittäisi torjua miehittäjän!"
haha...sinulla on hieno huumorintaju.
Toiset ne turvallisuuttaan ainoastaan vaalii kun rajoja siirtelövät,ja me ollaan niitä pahimpia rosvoja... Vai miten se menikään?
Saksa oli kahdesti noussut maahan jossakin länsi-Uudessamaassa v.1918 kukistamaan punikkeja ja toistamiseen Suursaareen v.1944 epäonnistuen surkeasti. Siksi Neuvostoliiton ehdot rauhansopimuksessa olivatkin noin ankaria.
"NL perusteli Talvisotaa Saksan uhalla. Kuinka realististinen tämä uhka oikein oli? "
Se oli Neuvostoliiton mielestä hyvinkin realistinen, niin realistinen että sen takia kannatti aloittaa talvisota.
"Siis olisiko Saksalla ollut voimavaroja laivaston puolesta edes pieneen maihinnousuun? Puhumattakaan isosta sellaisesta? Oletetaan tietenkin että Suomi yrittäisi torjua miehittäjän! "
Suomen ja Saksan välit eivät koskaan olleet olleet sillä tolalla että kukaan olisi edes kuvitellut Saksan ja Suomen välille voivan syntyä vihollisuuksia. Täytyy muistaa Suomen saksalaissuuntaus jo itsenäisyyden alusta saakka.
Kun Neuvostoliitto näki Suomen kautta tulevan Saksan hyökkäyksen uhkana niin ei sielläkään pelätty Saksan maihinnousua vaan Suomen liittoutumista Saksan kanssa. Neuvostoliitossa muistettiin hyvin edellisen maailmansodan aikaiset tapahtumat, jossa Saksa sai jalansijan Suomesta.
Leningradin turvallisuus ei ollut neuvostoliittolaisille mikään tekosyy vaan aiheellinen pelko. Jatkosodan aikanahan nämä uhat sitten käytännössäkin toteutuivat.
Barbarossan alkaessa Suomi antoi Saksan käyttää aluettaan hyökkäyksessään Neuvostoliittoon, Leningradin seudun pommitukset sodan ensimmäisinä päivinä eivät olisi olleet edes mahdollisia toteuttaa ilman Suomen myötävaikutusta. Nämäkin pommituslennot olisivat jäääneet Saksalta tekemättä jos Neuvostoliitto olisi kyennyt valloittamaan Suomen talvisodassa niin kuin se yritti. Samoin heti Barbarossan ensimmäisestä päivästä lähtien Saksa yhdessä Suomen kanssa onnistui sulkemaan miinasululla Suomenlahden Neuvostoliiton Itämeren laivastolta eikä se näin ollen päässyt toimimaan Itämerelle. Tämäkään ei olisi ollut mahdollista jos Suomi olisi vallattu jo talvisodassa.