Keskustan puoluekokouksessa Kouvolassa 1996 hyväksytystä voimassaolevasta periaateohjelmasta poimittua:
"7. Suomi tarvitsee työreformin
Suomalaisen yhteiskunnan kipein ongelma on rakenteelliseksi muuttunut työttömyys,
jonka seurauksena osaa väestöstä uhkaa pysyvä syrjäytyminen. Tähän ongelmaan ja
työelämän murrokseen on vastattava rakenteisiin ulottuvalla työreformilla.
Uudistuksessa on yhdistettävä työttömien, työssäkäyvien ja yrittäjien edut
työttömyyttä vähentävällä tavalla.
Työ on tärkeimpiä itsensä toteuttamisen muotoja. Työn ja toimeentulon uudistaminen
edellyttää työn käsitteen laajentamista kotona tapahtuvaan työhön, opiskeluun,
vapaaehtoispalveluun sekä muuhun nyt palkattomaan toimintaan, joka edistää yhteistä
hyvää.
Oikeudenmukaisesti toteutettu työreformi edellyttää sosiaaliturvajärjestelmän
uudistamista ja joustavan perustulon käyttöönottoa."
Linkissä koko ohjelma:
http://www.keskusta.fi/keskusta/aate/?article_id=87
Muistaakseni joku keskustalainen poliitikko vannoi ja vakuutti jossain vaalitentissä joskus, että Keskustan työreformi on hukutettu valtameren pohjaan, mutta siellähän se periaateohjelmassa vieläkin paistattelee.
Olisi mukava kuulla Keskustan virallinen kanta työreformin sisällöstä ja ennenkaikkea siihen liittyvän sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksesta ja joustavasta perustulosta.
Ajatushan on periaatteessa erinomainen, mutta kovin vähän se on saanut julkisuutta mediassa - mitä nyt viime viikkoina täysin ulkopuolisten tahojen esilletuomana vaisuna keskusteluna Hesarissa.
Onko palstaa ahkerasti käyttävillä keskustalaisilla, ja miksei muillakin osallistujilla, mitään käsitystä tai mielipidettä tuon periaateohjelman kohdan seitsemän sisällöstä?
"7. Suomi tarvitsee työreformin
Suomalaisen yhteiskunnan kipein ongelma on rakenteelliseksi muuttunut työttömyys,
jonka seurauksena osaa väestöstä uhkaa pysyvä syrjäytyminen. Tähän ongelmaan ja
työelämän murrokseen on vastattava rakenteisiin ulottuvalla työreformilla.
Uudistuksessa on yhdistettävä työttömien, työssäkäyvien ja yrittäjien edut
työttömyyttä vähentävällä tavalla.
Työ on tärkeimpiä itsensä toteuttamisen muotoja. Työn ja toimeentulon uudistaminen
edellyttää työn käsitteen laajentamista kotona tapahtuvaan työhön, opiskeluun,
vapaaehtoispalveluun sekä muuhun nyt palkattomaan toimintaan, joka edistää yhteistä
hyvää.
Oikeudenmukaisesti toteutettu työreformi edellyttää sosiaaliturvajärjestelmän
uudistamista ja joustavan perustulon käyttöönottoa."
Linkissä koko ohjelma:
http://www.keskusta.fi/keskusta/aate/?article_id=87
Muistaakseni joku keskustalainen poliitikko vannoi ja vakuutti jossain vaalitentissä joskus, että Keskustan työreformi on hukutettu valtameren pohjaan, mutta siellähän se periaateohjelmassa vieläkin paistattelee.
Olisi mukava kuulla Keskustan virallinen kanta työreformin sisällöstä ja ennenkaikkea siihen liittyvän sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksesta ja joustavasta perustulosta.
Ajatushan on periaatteessa erinomainen, mutta kovin vähän se on saanut julkisuutta mediassa - mitä nyt viime viikkoina täysin ulkopuolisten tahojen esilletuomana vaisuna keskusteluna Hesarissa.
Onko palstaa ahkerasti käyttävillä keskustalaisilla, ja miksei muillakin osallistujilla, mitään käsitystä tai mielipidettä tuon periaateohjelman kohdan seitsemän sisällöstä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Merijärvellä olla kuultukaan. Me vaan nostetaan tukijaisia.
Kuten jo tiedetään Kepu irtisanoutui sittemmin koko työrefermista. Se ei halua kuulla enää koko sanaa. Pääministeri Vanhanen on ollut hiljaa työreformista ja häntä sentään pidetään sen ideoijana.
Nyttemmin Kepulla on uusi periaateohjelma, jota rustaamaan pantiin yhteiskunnan oloja laajemmin aistiva savolaisen Oton isä Kieriäinen, Seppo palstakaimansa mukaan.
Tämmöistä se nyt sitten on:
"Työ on jokaisen perusoikeus. Työn teon tulee olla aina kannattava vaihtoehto. Työllä ihminen toteuttaa itseään ja kiinnittyy yhteisöönsä. Tavoitteemme on hyvin kouluttautunut, työssään hyvinvoiva ja olonsa turvalliseksi kokeva työntekijä. Henkilöstöä tulee palkita ja myös kannustaa tasa-arvoisesti ja kohtuullisuuden periaatteen mukaisesti.
Työelämässä tulee toteuttaa naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Samasta ja samanarvoisesta työstä tulee maksaa sama palkka. Erityisen tärkeää on turvata koulunsa käyneiden nuorten pääsy työelämään.
Yhteiskunnan pitää luoda yhteistoiminnassa kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa edellytyksiä niiden työllistymiselle, jotka eivät työllisty yksityisen yritystoiminnan tai julkisen talouden piirissä.
Valtion tulee turvata suotuisat puitteet yritysten toiminnalle ja työllistämiselle. Sen vastuulla on toimiva liikenne-, tietoliikenne- ja muu infrastruktuuri koko maassa sekä energian saatavuus kaikissa olosuhteissa.
Tuloksellinen talouspolitiikka edellyttää vakaita yhteiskuntaoloja ja työmarkkinarauhaa. Suomalaista sopimisen mallia tulee kehittää paikallista sopimista ja yrittäjyyttä tukien kestävän työllisyyden saavuttamiseksi."
Ihan viisaita ajatuksiahan tuossa on. Muun muassa se, että palkitsemisen tulisi olla kohtuullista. Nythän on liuttu koko ajan kohti kohtuutomuuksia johtoportaan palkoissa ja muissa eduissa. Joskus tulee raja vastaan kuten vaikkapa kotimaisessa jääkiekkossa. Seurat rypevät tappioissa, kun on lähdetty kohtuuttomien palkkojen tielle. Maltillisessa palkkakehityksessä johdon jos kenen pitäisi näyttää esimerkkiä ja pidättyvyyttä. Sen elintasoa sellainen ei raapaise. Duunarille jokaiselle eurolle sen sijaan löytyy yleensä helposti käyttökohde ja suuri tarve.
Jääkiekkovertauksesi osoittaa juuri sen, mitä tapahtuu, kun joudutaan maksamaan duunarille tuloksentekokykyyn suhteutettuna liian suurta palkkaa, vai pitäisikö sanoa, kun duunarille annetaan liikaa valtaa määrätä oma palkkansa.
Yllä on kyllä osatotuus, mutta loppujen lopuksi vika on siellä johtoportaassa. Johtajan tehtävä on pitää kulut kurissa ja kone käynnissä.
>>Suomalaisen yhteiskunnan kipein ongelma on rakenteelliseksi muuttunut työttömyys,
jonka seurauksena osaa väestöstä uhkaa pysyvä syrjäytyminen. Tähän ongelmaan ja
työelämän murrokseen on vastattava rakenteisiin ulottuvalla työreformilla.
Uudistuksessa on yhdistettävä työttömien, työssäkäyvien ja yrittäjien edut
työttömyyttä vähentävällä tavalla.>Työ on tärkeimpiä itsensä toteuttamisen muotoja. Työn ja toimeentulon uudistaminen
edellyttää työn käsitteen laajentamista kotona tapahtuvaan työhön, opiskeluun,
vapaaehtoispalveluun sekä muuhun nyt palkattomaan toimintaan, joka edistää yhteistä
hyvää.
huonosti ansaitsevat köyhät eivät vaan ole tarpeeksi ahkeria. Siis jos siivooja saa päiväduunusta alle tonnin eikä tule sillä toimeen, ei muuta kun yötöihin toiseen duuniin.
Vain huipputuloiset ovat olleet kyllin ahkeria.
Minä olen aina ajanut sellaista talousliberalismia, jossa ei olisi mitään rakenteellisia esteitä sille, että köyhä siivooja etenee omalla työllään siivousfirmansa toimitusjohtajaksi ja rikastuu.
Laiskuus ja köyhyys eivät ole synonyymejä sen enempää kuin rikkaus ja ahkeruuskaan.
Ratkaisevaa on asenne työntekoon, mikä suomalaisilla on perinteisesti kunnossa: oma työ halutaan tehdä kunnolla ja hyvin.
Laikureita ja lintsareita tietysti mahtuu joukkoon, mutta ei yksin köyhien työttömien joukkoon, heitä loisii myös monissa suuryrityksissä ja julkishallinnossa pyörittämässä turhia papereita ja tekemässä itsensä tärkeiksi.
Älä siis viitsi vääristellä minun juttujani, vaan mieti millaisessa yhteiskunnassa köyhä voisi rikastua omalla työllään niin, etteivät yhteiskunnan rakenteet aseta sille esteitä.
Köyhä voi rikastua vain saduissa naimalla uljaan prinssin ja perimällä puolet valtakuntaa. Tällaisia tuhkimotarinoita ei oikeassa elämässä ole.
Köyhä siivooja ei voi edetä firmansa toimitusjohtajaksi. Suurten siivousformojen toimitusjohtajat ovat kaupallisesti hyvin koulutettuja, koska tällaiset yhtiöt kuten Lassila & Tikanoja edellyttävät toimitusjohtajaltaan ihan erilaisia asioita kuin pitkäaikainen siivouskokemus. Pienemmissä firmoissa omistaja taas hoitelee toimitusjohtajan tehtäviä ja siivoojan on ostettava koko firma päästäkseen toimistusjohtajaksi. Siivoojan palkallako hän se ostaa?
Köyhät voivat tai voisivat tulla työllään toimeen, jos niin halutaan. Suomessa tässä oltiin vielä pitkään hyvällä tolalla, mutta asteittain tätä periaatetta on murennettu. On lähennetty USA-mallista osa-aikatyömallia, missä työllä ei tule toimeen.
Suomalainen vahva ammattiyhdistysliike on pitänyt kiinni minipalkasta ja kohtuullisista työehdoista. Paine toiseen suuntaan on kuitenkin kova. Voit ihan päässylaskuharjoituksella miettiä, miten esim. kahden lapsen yksinhuoltajaäiti rikastuu matalapalkka-alan palkalla, joka on tätä nykyä kai siinä 7-8 euron tuntumassa tunnilta. Jos noita tunteja sitten ei kerry kaiken kukkaraksi läheskään 40 viikossa yhdestä työstä, niin rikastuminen senkun mutkistuu.
Työantajat ovat kehittäneet erilaisia provisiopalkkioita, missä yrityksen kehnon liikevaihdon ja tuloksen syntymistä kaadetaan työntekijän niskaan. Jollain 800 - 1000 euron peruspalkalla ei paljon juhlita, jos myyntiprovisioita ei ota tullakseen. Lisäksi työantajat ovat keksineet palkata yhä enemmä työntekijöitä välitysfirmojen kautta, jolloin irtisamomisaikoja ei ole, vaan yritys sanoo vain sopimuksen irti toisen yrityksen kanssa ja tämä puolestaan kertoo työntekijälle, että just nyt ei oo hommia, mutta ehkä parin kuukauden päästä taas voi joku putki löytyä.
Yhteiskunnan rakenteet siis asettavat kyllä esteitä. Näihin rakenteisiin kuuluu työantajan kekselisäisyys kiertää työehtoja. Kuvaavaa tälle on se, että ulkomaalaisen työvoiman palkkauksessa työehtojen laiton rikkominen on selvitysten perusteella enemmän pääsääntö kuin poikkeus. Tämä kertoo jotain olennaista asenteesta.
Kuvaat erinoaisesti niitä esteitä, joita yhteiskunnasta pitäisi poistaa, että köyhä voisi työllään rikastua.
"Tuhkimotarinoita" on silti olemassa. Tuttavapiirissäni on muutama tsupparista toimitusjohtajaksi samassa firmassa edennyt, mikä on tietenkin vaatinut työn ohessa opiskelua ja jossain vaiheessa mös sitä, että frima itsekin kouluttaa niitä, joille se haluaa antaa enemmän vastuuta.
Ei maailma toki valmis vielä ole, sitä en väitä.
Köyhä voi rikastua, jos hänelle annetaan siihen todellinen mahdollisuus. Nykysuomessa se on kieltämättä vaikeaa sekavan ja työn tekemiseen innostamattoman järjestelmän vuoksi.
Mitä tulee syytöksiisi työnantajaa kohtaan, niin mietipä, olisiko työehtosopimuksissa ehkä korjattavaa?
ALLE SOSIAALITURVAN???
...missä kohden keskustan työreformia on sanottu, että "palkat lasketaan alle sosiaaliturvan"?